Synnytyksessä läsnä olo tappoi seksihaluni vaimoni kanssa, mikä avuksi?

Vierailija kirjoitti:

Älkää haukkuko ap:tä. Kyllä se voinolla inhottavaa. Synnytin itse sektiolla ja ajatus alatiesynnytyksestä oksettaa ja on kyllä todella epäseksikäs. En ymmärrä miten jotkut voivat katsoa sitä ja haluta vielä seksiä.

Sulla mitään lasta ole..

hahaaaa, synnytyksessä on kyllä nainen melkein rumimmillaan.

Vierailija kirjoitti:

hahaaaa, synnytyksessä on kyllä nainen melkein rumimmillaan.

Säkö olet adonis? Tuskin..

Menipä sulla halut helposti.

Mitäpä tuohon nyt sanoisi.

Koita itse synnyttää keilapallo ilman että paskot allesi.

Miltä itestäsi tuntuisi, jos vaimosi ei kokisi sinua enää pantavana tämän jälkeen?

Naista ei kiinnosta (eikä täyspäistä miestäkään) mille nainen näyttää synnytyksessä. Nyt jonnet nukkumaan! Äiti laittaa velliä.

Vierailija kirjoitti:

Et kirjoita niin kuin vakavan ongelman kanssa painiva mies. Toisaalta 2kk synnytyksestä on niin vähän, että tuskin kumppanisikaan haluaa seksiä vielä vuoteen.

Jos kuitenkin olet oikea ihminen ja tosissasi, soita neuvolaan. Saat sieltä yhteyden perhepsykologille ja seksuaaliterapeutille. Itse sain varsin hyvää palvelua.

M38

Vuoteen? Useammat naiset haluavat seksiä paljon aikaisemmin.

AAAÄÄÄGHH *'SPLURTS* "ooi mikä sieltä tuli, kakka tuli!"

Älä ihmettele veli, kyllä muakin oksettais.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä kukaan muka kattois sinne koko synnytyksen aikana? (siis muut kuin kätilö ja hoitajat joiden on pakko koska työt)

Muista en tiedä, mutta mun miestä kiinnosti miltä alapää näyttää kun vauva syntyy :D Eipä tuosta miehelle traumoja jäänyt (ja näki muuten mun kakkaavan). Kolme lasta ja seksielämä voi edelleen oikein hyvin.

Ja tuommoisenkin pitäisi olla perheensä turvana

Kai nyt kuitenkin tiesit, että vaimollasi on peräaukko niin kuin normaaleilla ihmisillä on ja että hän ulostaa sitä kautta niin kuin sinäkin??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä kukaan muka kattois sinne koko synnytyksen aikana? (siis muut kuin kätilö ja hoitajat joiden on pakko koska työt)

Muista en tiedä, mutta mun miestä kiinnosti miltä alapää näyttää kun vauva syntyy :D Eipä tuosta miehelle traumoja jäänyt (ja näki muuten mun kakkaavan). Kolme lasta ja seksielämä voi edelleen oikein hyvin.

Miehesi on kyllä sairas paska

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä kukaan muka kattois sinne koko synnytyksen aikana? (siis muut kuin kätilö ja hoitajat joiden on pakko koska työt)

Muista en tiedä, mutta mun miestä kiinnosti miltä alapää näyttää kun vauva syntyy :D Eipä tuosta miehelle traumoja jäänyt (ja näki muuten mun kakkaavan). Kolme lasta ja seksielämä voi edelleen oikein hyvin.

Miehesi on kyllä sairas paska

Utelias lähinnä, kuten minäkin. Olisin nimittäin itsekin halunnut nähdä.

Mitäpä jos miettisit mitä vaimosi on juuri tehnyt ja saanut aikaan! Sinä olet siihen ihan yhtä syypää, ainoalla erotuksella, että et joutunut kokemaan melkoisen voimakasta kipua ja kakkimaan kätilön käsille. Veikkaan, että vaimosikaan ei erityisesti siitä nauttinut tai kiusaksesi tehnyt.

Minä ymmärrän ap:tä. Olen viisikymppinen kahden lapsen äiti, synnytyksistä on jo parikymmentä vuotta, tosin tuntuu, kuin ne olisivat olleet viime viikolla.

On se ihan totta, että synnytys on aika oksettavaa puuhaa. Nimenomaan se kakka. Itsekin häpesin sitä, tiesin, että synnytyksessä voi tulla kakkaa peräruiskeesta huolimatta. Itse huusin synnytyksessä, että pissi tulee, kakka tulee... Ihan kamalaa.  Lapsi painoi peräsuolta, minkäs teet. 

Mutta meitä on herkkiä ja vähemmän herkkiä, isissäkin. Ei se mieheni siinä ilosta ja onnesta kiljahdellut, hänenkin oli pakko lähteä huilaamaan käytävään, kun ponnistusvaihe pitkittyi. Itse en enää ottaisi miestäni synnytykseen, jos voisin elää sen ajan uudelleen. 

Nykyisin on sosiaalinen paine, että miehen on siellä synnytyksessä nökötettävä, koska kaikki muutkin isät tekevät niin. Ei tarvitse! Ei se miehisyyttä pois vie.  Ja kyllä kätilöt tietävät, että synnytyksen lomassa täytyy vielä virvoitella pyörtynyttä isää.

Itselleni oli tosi vaikeaa aloittaa seksi synnytysten jälkeen. En tuntenut itseäni seksikkääksi, ja luulen, ettei miehenikään minua kovin seksikkääksi kokenut. Meni useita useita kuukausia, lopulta tilanne palautui normaaliksi. 

Aika parantaa haavat, ap, näin kliseisesti todettuna. Kyllä sinä unohdat sen brutaalin näyn. Yhtenä aamuna tunnet vaan suunnatonta vetoa tuohon rakkaaseen vaimoosi. Ja se alkaa näyttää nätiltä, eikä sen pusero ole maidosta märkä, eikä pikkuinen rääkyläinen ole pelkkä otus, vaan siihen alkaa tulla oikeasti persoonaa, ja koko perhe on ylpeyden aihe sinulle. Parhaimmassa tapauksessa näin.

I

Lopeta se runkkaaminen vaikka kuukaudeksi niin alkaa pillu taas kiinnostamaan.

Ei miehiä synnytykseen...

Voi kun ihmiset hoksaisi ajoissa mitä tarkoittaa "ei lasta eikä paskaakaan", niin elämässä olisi yksi shokkitekijä vähemmän.

Miehelleni kävi samoin. Tosin en kakannut ja aikaa on jo vuosia. Järkyttävää kyllä ,mutta hänestä näky oli vaan niin kamala.

Sterilisaatio ap, voisit varata sinne ajan pikimmiten. Sen jälkeen voisit käydä armeijan vihdoinkin. Tai ihan ekana: pidättele kakkaasi vaikka noin viikon. Et käy edes vessan lähellä, sillä siellähän voi kauhistus sentään haista! :)