Kysy mitä tahansa* 14-v. kaapissa olevalta transpojalta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kysyttävää. Ennen teidänlaiset friikiit oli mielisairaalassa suljetulla.

M20

Snä se tosi mies olet.

Armeijan käynyt ja töissä käyn vaikkei tähän paskamaahan tekisi mieli veroja maksaa.

M20

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin huomasit olevasi transsukupuolinen ja millä tavalla se ilmenee sinun kohdallasi?

Aloin kyseenalaistamaan mun sukupuolta jo joskus eka- tai tokaluokalla. Tulin varmaksi asiasta noin puoli vuotta sitten.

Mun on aika vaikee selittää miten mun transsukupuolisuus ilmenee, mutta yritetään.

Mulla on tosta eka- tokaluokkalaisesta asti ollut tosi paljon sellasia hetkiä, jolloin mä oon pysähtyny miettimään, että mitä perkelettä, eikö mun pitäisi olla poika? Ja sitten unohtanu koko jutun pariksi kuukaudeksi, kunnes sama juttu toistui uudestaan. :D

Oon aina jotenkin vierastanu ns. "naisellisia" asioita, kuten mekkojen ja hameiden pitämistä, meikkaamista, jne. Pitkät hiukset on kanssa tuntuneet erittäin oudolle, ja joskus pienenä kehitin ittelleni ihan omituisia pelkoja niitä kohtaan. :D

Murrosiän alun myötä peilit on kanssa muuttunu aika oudoiksi kapineiksi. Nyt kun katon peiliin, tuntuu, et joku ihan tuntematon ihminen kattois mua vastaan. En silleen ahdistu mun omasta peilikuvasta, mä vaan näen siellä jonkun tytön, en itteäni. Sitten on kanssa päiviä jolloin peiliin katsoessa nään itteni ihan vaan poikana jolla nyt sattuu olemaan pitkät hiukset ja hame.

Rinnoista ja menkoista en oo koskaan sen enempää ahdistunu, suhtaudun niihin aika samalla tavalla ku Spotifyn mainoksiin. Ne on mulle ärsyttäviä turhakkeita, jotka vaan vaikeuttaa asioita, ja pitäis mieluummin saada pois mahdollisimman nopeasti. :D Omaa ääntäni taas vihaan yli kaiken.

Eniten ehkä ahdistaa se, kuinka kaikki pitää ja kohtelee mua tyttönä.

Aika mahdotonta selittää muuten, miten mä tunnen itteni pojaksi. Mä nyt vaan olen poika, piste. :D

Jestas, mä en halua tietää, kuinka kauan tän viestin kirjoittamiseen meni.

-Ap

Kai ymmärrät, että kaikkien tyttöjen ei tarvitse pitää "naisellisista asioista" ja kai ymmärrät, ettei tyttönä oleminen edellytä esim. pitkää tukkaa? Myös naisella voi olla lyhyt tukka, ja monet tytöt ja naiset kokevat vieraaksi sen muotin, johon yhteiskunta heidät ehkä haluaisi sovittaa. Sen muotin vieraaksi tunteminen ja hylkääminen ei tarkoita sitä, että olet sukupuoli-identiteetiltäsi todellisuudessa poika tai mies.

Totta kai ymmärrän ettei kaikkien naisten tarvitse näyttää naiselliselta tai käyttäytyä naisellisesti. Itekkin oon sitä mieltä että sukupuoliroolit on aika huono juttu.

Mutta se nyt vaan sattuu menemään niin, että olen sukupuoli-identiteetiltäni poika, eikä se riipu kovinkaan paljoa siitä, mistä asioista pidän. :D Mä voisin vaikka oikein rakastaa mekkoja ja pitkiä hiuksia ja silti olla poika.

Eniten tässä häiritsee se, kuinka yhteiskunta yrittää tehdä musta naista (naisellista tai ei, naisena mut on kummiski jostain syystä pakko nähdä), vaikken sitä juuri ole. Ja ihan vain sen takia, että mä satuin syntymään vaginan kanssa. En varmaan edes kokisi sen suurempia tunteita mekoista ja pitkistä hiuksista, ellei niitä liitettäisi niin vahvasti naisena olemiseen.

Jos nyt sain asioita vähän selvemmiksi. :) *heittää glitteriä kaikkien päälle*

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin huomasit olevasi transsukupuolinen ja millä tavalla se ilmenee sinun kohdallasi?

Aloin kyseenalaistamaan mun sukupuolta jo joskus eka- tai tokaluokalla. Tulin varmaksi asiasta noin puoli vuotta sitten.

Mun on aika vaikee selittää miten mun transsukupuolisuus ilmenee, mutta yritetään.

Mulla on tosta eka- tokaluokkalaisesta asti ollut tosi paljon sellasia hetkiä, jolloin mä oon pysähtyny miettimään, että mitä perkelettä, eikö mun pitäisi olla poika? Ja sitten unohtanu koko jutun pariksi kuukaudeksi, kunnes sama juttu toistui uudestaan. :D

Oon aina jotenkin vierastanu ns. "naisellisia" asioita, kuten mekkojen ja hameiden pitämistä, meikkaamista, jne. Pitkät hiukset on kanssa tuntuneet erittäin oudolle, ja joskus pienenä kehitin ittelleni ihan omituisia pelkoja niitä kohtaan. :D

Murrosiän alun myötä peilit on kanssa muuttunu aika oudoiksi kapineiksi. Nyt kun katon peiliin, tuntuu, et joku ihan tuntematon ihminen kattois mua vastaan. En silleen ahdistu mun omasta peilikuvasta, mä vaan näen siellä jonkun tytön, en itteäni. Sitten on kanssa päiviä jolloin peiliin katsoessa nään itteni ihan vaan poikana jolla nyt sattuu olemaan pitkät hiukset ja hame.

Rinnoista ja menkoista en oo koskaan sen enempää ahdistunu, suhtaudun niihin aika samalla tavalla ku Spotifyn mainoksiin. Ne on mulle ärsyttäviä turhakkeita, jotka vaan vaikeuttaa asioita, ja pitäis mieluummin saada pois mahdollisimman nopeasti. :D Omaa ääntäni taas vihaan yli kaiken.

Eniten ehkä ahdistaa se, kuinka kaikki pitää ja kohtelee mua tyttönä.

Aika mahdotonta selittää muuten, miten mä tunnen itteni pojaksi. Mä nyt vaan olen poika, piste. :D

Jestas, mä en halua tietää, kuinka kauan tän viestin kirjoittamiseen meni.

-Ap

Kai ymmärrät, että kaikkien tyttöjen ei tarvitse pitää "naisellisista asioista" ja kai ymmärrät, ettei tyttönä oleminen edellytä esim. pitkää tukkaa? Myös naisella voi olla lyhyt tukka, ja monet tytöt ja naiset kokevat vieraaksi sen muotin, johon yhteiskunta heidät ehkä haluaisi sovittaa. Sen muotin vieraaksi tunteminen ja hylkääminen ei tarkoita sitä, että olet sukupuoli-identiteetiltäsi todellisuudessa poika tai mies.

Totta kai ymmärrän ettei kaikkien naisten tarvitse näyttää naiselliselta tai käyttäytyä naisellisesti. Itekkin oon sitä mieltä että sukupuoliroolit on aika huono juttu.

Mutta se nyt vaan sattuu menemään niin, että olen sukupuoli-identiteetiltäni poika, eikä se riipu kovinkaan paljoa siitä, mistä asioista pidän. :D Mä voisin vaikka oikein rakastaa mekkoja ja pitkiä hiuksia ja silti olla poika.

Eniten tässä häiritsee se, kuinka yhteiskunta yrittää tehdä musta naista (naisellista tai ei, naisena mut on kummiski jostain syystä pakko nähdä), vaikken sitä juuri ole. Ja ihan vain sen takia, että mä satuin syntymään vaginan kanssa. En varmaan edes kokisi sen suurempia tunteita mekoista ja pitkistä hiuksista, ellei niitä liitettäisi niin vahvasti naisena olemiseen.

Jos nyt sain asioita vähän selvemmiksi. :) *heittää glitteriä kaikkien päälle*

-Ap

Halusin vain varmistaa, että ymmärrät itse, että vaikka yksilö kokee yhteiskunnan odotukset ahdistaviksi, se ei ole vielä syy eikä merkki siitä, että oma sukupuoli-identiteetti olisi jotenkin poikkeava. Minäkin koen kaiken "naisellisen" itselleni vieraaksi ja ahdistun ihmisten tekemistä minua koskevista olettamuksista, jotka perustuvat pelkkiin fysiologisiin ominaisuuksiini, mutta onneksi minun ei tarvitse välittää noista olettamuksista. Voin myös sanoa sille oletuksia tekevälle tyypille, että kaikki naiset eivät ole samanlaisia ja että sellaisten olettamusten tekeminen pelkkien sukupuolielinten perusteella on sovinistista - ja tyhmää.

Mutta ymmärrän, ettei sun tilanteessa ole kyse pelkästään tästä. Toivonkin, että uskallat olla ihan rohkeasti juuri sellainen kuin olet ja että sisäistät sen, että vaikka olisitkin nainen (mitä et ole), voisit olla sitä myös miesten vaatteissa ja siilitukassa. Luultavasti et olisi yhteiskunnan silmissä "naisellinen nainen", mutta siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä, miten niiden pitäisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kysyttävää. Ennen teidänlaiset friikiit oli mielisairaalassa suljetulla.

M20

Sun kaltaiset itsekkäät paskapäät voisi pistää piikille.

Mikä siinä on että te "suvaitsevaiset" ette salli muita mielipiteitä kun omanne.

M20

En ole suvaitsevainen epäsuvaitsevuutta kohtaan, sori.

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä millainen kaappi? Vaatekaappi, siivouskomero, astiakaappi? Onko siellä edes valoja vai pimeässäkö kökötät?

Satuin lukemaan tän viestin uudestaan ja repesin mielikuvalle ittestäni kököttämässä mun kodin astiakaapissa :"D En ole väsynyt, en

-Ap

Voisitko pysyä siellä kaapissasi ja lopettaa huomiohiorauksen täällä?

Vierailija kirjoitti:

Sukupuoli ei ole mikään mielipidekysymys tai "tuntemus", vaan pohjimmiltaan yksinkertaisesti se, mitä on haarojen välissä. Jos siellä on penis, olet mies. Jos ei ole. olet nainen. Jos siellä on jotain epäselvää, olet intersukupuolinen tjsp., mutta nämä ovat oikeasti harvassa, joten turha saivarrella. Lopulta on vain mies ja nainen, olkoon kuinka maskuliininen nainen tai feminiininen mies tahansa eikä mikään nykymaailman seta-tumblr-hömppäpropaganda voi tähän ikiaikaiseen faktaan mitenkään vaikuttaa. Kaikkea hyvää toki sinulle. Itsekin olin poikatyttö, kunnes aikuistuin ja löysin paikkani maailmassa. t. N25

Kokeilepa selvittää mitä intersukupuolisuus tarkoittaa. Saatat yllättyä.

Viihdytkö paremmin tyttöjen vai poikien seurassa? Mikä on seksuaalinen suuntautumisesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukupuoli ei ole mikään mielipidekysymys tai "tuntemus", vaan pohjimmiltaan yksinkertaisesti se, mitä on haarojen välissä. Jos siellä on penis, olet mies. Jos ei ole. olet nainen. Jos siellä on jotain epäselvää, olet intersukupuolinen tjsp., mutta nämä ovat oikeasti harvassa, joten turha saivarrella. Lopulta on vain mies ja nainen, olkoon kuinka maskuliininen nainen tai feminiininen mies tahansa eikä mikään nykymaailman seta-tumblr-hömppäpropaganda voi tähän ikiaikaiseen faktaan mitenkään vaikuttaa. Kaikkea hyvää toki sinulle. Itsekin olin poikatyttö, kunnes aikuistuin ja löysin paikkani maailmassa. t. N25

Kokeilepa selvittää mitä intersukupuolisuus tarkoittaa. Saatat yllättyä.

Intersukupuolisuus on kehityshäiriö.

Vierailija kirjoitti:

Viihdytkö paremmin tyttöjen vai poikien seurassa? Mikä on seksuaalinen suuntautumisesi?

Viihdyn aika hyvin molempien seurassa.

Näyttää aika paljon siltä, että olisin aseksuaali, mutten tiedä niin varmasti. Katotaan vuoden päästä, oonko sitten varmempi mun suuntautumisesta :D

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin huomasit olevasi transsukupuolinen ja millä tavalla se ilmenee sinun kohdallasi?

Aloin kyseenalaistamaan mun sukupuolta jo joskus eka- tai tokaluokalla. Tulin varmaksi asiasta noin puoli vuotta sitten.

Mun on aika vaikee selittää miten mun transsukupuolisuus ilmenee, mutta yritetään.

Mulla on tosta eka- tokaluokkalaisesta asti ollut tosi paljon sellasia hetkiä, jolloin mä oon pysähtyny miettimään, että mitä perkelettä, eikö mun pitäisi olla poika? Ja sitten unohtanu koko jutun pariksi kuukaudeksi, kunnes sama juttu toistui uudestaan. :D

Oon aina jotenkin vierastanu ns. "naisellisia" asioita, kuten mekkojen ja hameiden pitämistä, meikkaamista, jne. Pitkät hiukset on kanssa tuntuneet erittäin oudolle, ja joskus pienenä kehitin ittelleni ihan omituisia pelkoja niitä kohtaan. :D

Murrosiän alun myötä peilit on kanssa muuttunu aika oudoiksi kapineiksi. Nyt kun katon peiliin, tuntuu, et joku ihan tuntematon ihminen kattois mua vastaan. En silleen ahdistu mun omasta peilikuvasta, mä vaan näen siellä jonkun tytön, en itteäni. Sitten on kanssa päiviä jolloin peiliin katsoessa nään itteni ihan vaan poikana jolla nyt sattuu olemaan pitkät hiukset ja hame.

Rinnoista ja menkoista en oo koskaan sen enempää ahdistunu, suhtaudun niihin aika samalla tavalla ku Spotifyn mainoksiin. Ne on mulle ärsyttäviä turhakkeita, jotka vaan vaikeuttaa asioita, ja pitäis mieluummin saada pois mahdollisimman nopeasti. :D Omaa ääntäni taas vihaan yli kaiken.

Eniten ehkä ahdistaa se, kuinka kaikki pitää ja kohtelee mua tyttönä.

Aika mahdotonta selittää muuten, miten mä tunnen itteni pojaksi. Mä nyt vaan olen poika, piste. :D

Jestas, mä en halua tietää, kuinka kauan tän viestin kirjoittamiseen meni.

-Ap

Tuo kuulostaa ihan minulta, vaikka olenkin cis-nainen. Tuntuu jotenkin inhottavalta saada sukupuolittunutta kohtelua niinkuin en pystyisi samaan kuin miehetkin ja ei ne menkat kovin kiva asia ole kenenkään mielestä.

Olen joskus johtinut, voisiko joillekin ihmisille kertyä transsukupuolisia kokemuksia sen myötä, ettei koe oman sukupuolensa oletettua roolia mukavana? Toisinaan nimittäin kuulostaa siltä.

Se on toki eri asia kuin kokemus siitä, että on syntynyt väärään kehoon. Ja en tahdo loukata ketään tällä kommentilla, sori, jos joku tämän ääneen sanomisesta pahastuu. Transihmisiä vastaan mulla ei ole mitään.

Vaikutat fiksulta nuorelta :), älä välitä noista joistakin idiooteista.

Netistä löytyy ainakin muutamia blogeja transnaisilta. Ehkä niistä vois olla jotain iloa sulle :)

Ja tämä jonka ei tee mieli "maksaa veroja tähän paskamaahan", niin mikset muuta pois? Usko vaan, ei jäädä sua ja sun veroja kaipaamaan :)

Vierailija kirjoitti:

Voisitko pysyä siellä kaapissasi ja lopettaa huomiohiorauksen täällä?

Voisitko sinä tukkia turpasi, jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kysyttävää. Ennen teidänlaiset friikiit oli mielisairaalassa suljetulla.

M20

Sun kaltaiset itsekkäät paskapäät voisi pistää piikille.

Mikä siinä on että te "suvaitsevaiset" ette salli muita mielipiteitä kun omanne.

M20

No voi yhy yhy yyy. Heti nämä kovien arvojen kannattajat on itkemässä, kun heidän omia toimintatapojaan käytetäänkin heitä vastaan.

Onko kiva olla friikki? Ja sitten mainostaa sitä että saa myötätuntoa.

Vierailija kirjoitti:

*asiallisia kysymyksiä kiitos :D

Harrastatko kymmenottelua? Onko Bruce "Caitlyn" Jenner ihanteesi?

Mulla on sun ikäinen lapsi, joka ei ole enää kaapissa ajatuksineen, joka on mielestäni maailman ihanin tyyppi ja jota rakastan yli kaiken. :) Toivon, että hän saa olla elämässään onnellinen omana itsenään. Samaa toivon myös sinulle.

-äiti

Vierailija kirjoitti:

Voisitko pysyä siellä kaapissasi ja lopettaa huomiohiorauksen täällä?

Voisitko pysytellä siellä omassa ahdasmielisessä "todellisuudessasi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin huomasit olevasi transsukupuolinen ja millä tavalla se ilmenee sinun kohdallasi?

Aloin kyseenalaistamaan mun sukupuolta jo joskus eka- tai tokaluokalla. Tulin varmaksi asiasta noin puoli vuotta sitten.

Mun on aika vaikee selittää miten mun transsukupuolisuus ilmenee, mutta yritetään.

Mulla on tosta eka- tokaluokkalaisesta asti ollut tosi paljon sellasia hetkiä, jolloin mä oon pysähtyny miettimään, että mitä perkelettä, eikö mun pitäisi olla poika? Ja sitten unohtanu koko jutun pariksi kuukaudeksi, kunnes sama juttu toistui uudestaan. :D

Oon aina jotenkin vierastanu ns. "naisellisia" asioita, kuten mekkojen ja hameiden pitämistä, meikkaamista, jne. Pitkät hiukset on kanssa tuntuneet erittäin oudolle, ja joskus pienenä kehitin ittelleni ihan omituisia pelkoja niitä kohtaan. :D

Murrosiän alun myötä peilit on kanssa muuttunu aika oudoiksi kapineiksi. Nyt kun katon peiliin, tuntuu, et joku ihan tuntematon ihminen kattois mua vastaan. En silleen ahdistu mun omasta peilikuvasta, mä vaan näen siellä jonkun tytön, en itteäni. Sitten on kanssa päiviä jolloin peiliin katsoessa nään itteni ihan vaan poikana jolla nyt sattuu olemaan pitkät hiukset ja hame.

Rinnoista ja menkoista en oo koskaan sen enempää ahdistunu, suhtaudun niihin aika samalla tavalla ku Spotifyn mainoksiin. Ne on mulle ärsyttäviä turhakkeita, jotka vaan vaikeuttaa asioita, ja pitäis mieluummin saada pois mahdollisimman nopeasti. :D Omaa ääntäni taas vihaan yli kaiken.

Eniten ehkä ahdistaa se, kuinka kaikki pitää ja kohtelee mua tyttönä.

Aika mahdotonta selittää muuten, miten mä tunnen itteni pojaksi. Mä nyt vaan olen poika, piste. :D

Jestas, mä en halua tietää, kuinka kauan tän viestin kirjoittamiseen meni.

-Ap

Mä allekirjoitan kaikki kohdat listaltasi, mutta en siltikään vielä ymmärrä mikset olisi tavallinen nainen vaan trans. Itse olen kouluttautunut "miesten alalle" rakennusalalle. En meikkaa tai käytä hameita ja minulla on lyhyet hiukset, elän kaikinpuolin sellaista elämää kun itse haluan. ja jos verailen muihin, niin useammin miesten elämä kulkee näitä latuja. 

Mutta mikä on se tunne, ettei hyväksy kehoaan? Mistä se kumpuaa? Mulle on oikeastaan aivan sama millainen kehoni on. Olkoot millainen on ja sen perusteella olen nainen. 

p.s. miksi peilistäsi katsoo ihminen, joka käyttää hametta ja sillä on pitkät hiukset? 

Vierailija kirjoitti:

Onko kiva olla friikki? Ja sitten mainostaa sitä että saa myötätuntoa.

*istuu sängyllään Harry Potter-paidassa Harry Potter-fanikaman ja -kirjojen ympäröimänä kuunnellen wizard rockia* Ai miten niin friikki?

-Ap