Näin paljon ”maksuttomat palvelut” oikeasti maksavat – kirjastolainaus 3,45 e/krt ja yliopistokoulutus 9279 e/v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasketaanpas joskus paljon maksaa vittumainen kusipappa palvelutalossa n. 20 vuotta....

Sinun olisi hyvä muistaa että se "vittumainen kusipappa" on taistellut Suomen itsenäisyyden puolesta ja/tai ollut jälleenrakentamassa Suomea ja Suomen nykyistä hyvinvointijärjestelmää sodan jälkeen. Eli ilman sitä "vittumaista kusipappaa" ei koko palvelutaloa olisi edes olemassa. Kunnioitusta heille ja heidän ansioilleen!

Koska jos on ollut sodassa niin sittenhän ei saa kritisoida mitään saatuja etuuksia tai Suomen sosiaalitukijärjestelmän vinoutumaa vanhuksia suosivaksi. Ei, jokainen sotilas on eturintamssa taistellut puolijumala-Rokka. Tappanut 500 venäläistä ja tuhonnut 100 tankkia ja 50 vihollisen hävittäjää ihan paljain käsin. Tai sitten voisi olla niinkin että vain pieni osa sotilaista koskaan oli lähelläkään eturintamaa. Ei, eihän se voi pitää paikkaansa. Kyllä sodassa olemisesta pitää antaa loppuelämäksi ikuinen puolijumala-status.

t. eri

Nyt kyllä meni yli. Se vittumainen kusipappa on myös tehnyt töitä koko ikänsä ja maksanut veronsa, jos hänen hoitonsa on turha kuluerä, niin on rankat asenteet. Älä unohda, että sama on sullakin edessä.

Niin jos ikää riittää. Ensin pitää maksaa kusipapan eläkkeet ja vielä oma. Se veroissa ja eläkemaksuissa lakisääteisesti menevä osuushan meni sille kusipapalle. Joka ei edes sotaan ehtinyt kun oli liian nuori, mutta onneksi ehti saada hyvän työuran ja inflaatiokin söi asuntolainat.

Ahaa. On siis "kusipapan" vika ja syy, että hän on sattunut elämään ja työskentelemään aikana, jolloin taloutemme kasvoi, jolloin Suomi muuttui maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi.

Kyllähän siitä hyvästä hänet pitäisi ehdottomasti päästää päiviltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasketaanpas joskus paljon maksaa vittumainen kusipappa palvelutalossa n. 20 vuotta....

Sinun olisi hyvä muistaa että se "vittumainen kusipappa" on taistellut Suomen itsenäisyyden puolesta ja/tai ollut jälleenrakentamassa Suomea ja Suomen nykyistä hyvinvointijärjestelmää sodan jälkeen. Eli ilman sitä "vittumaista kusipappaa" ei koko palvelutaloa olisi edes olemassa. Kunnioitusta heille ja heidän ansioilleen!

Koska jos on ollut sodassa niin sittenhän ei saa kritisoida mitään saatuja etuuksia tai Suomen sosiaalitukijärjestelmän vinoutumaa vanhuksia suosivaksi. Ei, jokainen sotilas on eturintamssa taistellut puolijumala-Rokka. Tappanut 500 venäläistä ja tuhonnut 100 tankkia ja 50 vihollisen hävittäjää ihan paljain käsin. Tai sitten voisi olla niinkin että vain pieni osa sotilaista koskaan oli lähelläkään eturintamaa. Ei, eihän se voi pitää paikkaansa. Kyllä sodassa olemisesta pitää antaa loppuelämäksi ikuinen puolijumala-status.

t. eri

Nyt kyllä meni yli. Se vittumainen kusipappa on myös tehnyt töitä koko ikänsä ja maksanut veronsa, jos hänen hoitonsa on turha kuluerä, niin on rankat asenteet. Älä unohda, että sama on sullakin edessä.

Niin jos ikää riittää. Ensin pitää maksaa kusipapan eläkkeet ja vielä oma. Se veroissa ja eläkemaksuissa lakisääteisesti menevä osuushan meni sille kusipapalle. Joka ei edes sotaan ehtinyt kun oli liian nuori, mutta onneksi ehti saada hyvän työuran ja inflaatiokin söi asuntolainat.

Ahaa. On siis "kusipapan" vika ja syy, että hän on sattunut elämään ja työskentelemään aikana, jolloin taloutemme kasvoi, jolloin Suomi muuttui maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi.

Kyllähän siitä hyvästä hänet pitäisi ehdottomasti päästää päiviltä.

Keskustelun aihe oli paljonko kukin maksaa nyky-yhteiskunnalle ja kuinka oikeudenmukaista se on. Kusipappa on ollut aina kallis ja todellakaan ei kannata nuorten opiskeluja lopettaa koska maksaa. Ennemmin minä vetoistani nuoren opiskelua maksan kuin kusipapan etelänlomia ja vuosikymmeniä sitten vanhainkodin vuodeosastolla.

Yliopiston kirjoilla roikkuvat valmistumattomat opiskelijat eivät kyllä käytännössä juurikaan kuormita systeemiä eivätkä kuluta opetusresursseja. Suuri osa heistä taitaa olla kuitenkin jo jossain työelämässä tahkoamassa Suomelle hyvinvointia. Ja jo pelkästään opintotuen ja opinto-oikeuden rajoitukset nykyään estävät kovin pitkän opiskelun. Toki yliopisto saa osan rahoituksestaan valmistuneiden tutkintojen perusteella ja yksilöidenkin kannalta nopeahko valmistuminen olisi hyvä asia.

Miksi se opettajaa rassaa, että on töitä? Monien opettajien ongelma on, että ei ole. Jos hitto soikoon on onnistunut pääsemään organisaatiossa asemaan, jossa on tärkeä tai välttämätön, niin asemastaan kannattaa pitää kiinni.

Voi näet koittaa sekin tehostuspäivä, kun niitä tenttijöitä ja opetettavia ei enää ole.

Maailmassa ärsyttää se, että systeemi menee aina raha edellä. Milloin opiskelija on se kuluerä. Milloin työtön. Milloin yh-mamma. Milloin sairauslomalla oleva. Milloin se parjattu "kusipappa" vanhainkodissa. Aika näköalatonta miettiä kaikki aina rahassa äärimmäisyyksiin asti. Oma elämäkin helpottuisi, jos välillä menisi ihminen edellä ja ymmärtäisi, että jokainen on aina elämässään milloin missäkin tilanteessa. Harmillista, että jatkuvaan kasvuun ja oman edun tavoitteluun perustuva systeemi saa ihmiset ajattelemaan kieroutuneesti. Kirjanpidossa pyörivät numerot menevät ihmisen edelle, aika kurjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajana toivon joskus, että julkisessa keskustelussa tuotaisiin paremmin esille, kuinka paljon mikäkin oikeasti maksaa. Jos esimerkiksi koulutuksesta pitäisi maksaa sen mukaan, mitä palveluita käyttää, vähenisivät turhat koepoissaolot ja kurssien keskeyttämiset, jotka teettävät opettajilla ylimääräistä työtä ja aiheuttavat täten lisäkustannuksia. Nyt kun koulutus on "ilmaista", ei monikaan tajua, miten kalliiksi kokeiden ja kurssien (turha) uusiminen tulee. Sama koskee vaikkapa käyttämättä jääneitä lääkäriaikoja. Luin kerran, että Helsingissä niin moni asiakas vuoden aikana jättää tulematta varatulle hammaslääkäriajalle, että nämä turhat varaukset vastaavat yhden kokoaikaisen hammaslääkärin laskennallista vuoden työaikaa.

Teettävät opettajille ylimääräistä työtä? Eikö opettajilla ole kiinteä työaika? Käsittääkseni opettajat eivät tee ylitöitä? Kauanko aikaa menee koepoissaolosta aiheutuvaan työhön tai siihen, että joku keskeyttää kurssin? Jos opiskelija ei saavu tenttiin, jonka tämä on varannut, ei ole mitään tarkistettavaa. Siinä mielessä vertaus varattuihin käyttämättömiin terveysaikoihin on väärä. Opettaja voi tehdä ajallaan muutakin. Lisäksi kaikkia tenttivarauksia ei edes pysty perumaan enää 7 vrk ennen tenttiä. Olen itse joskus jättänyt menemättä tenttiin sairastumisen vuoksi ja siksi, että lukuaika on loppunut kesken, ja  siksi että kokeeseen matkustaminen on ollut niin kallista, että olen siirtänyt koetta järkevämmälle päivälle. Ja mikä on kurssien turhaa uusimista? Mielestäni ei mikään.

Maksaa, maksaa kaikki. Opiskelu maksaa paljon. Työttömyys maksaa paljon. Kuinka paljon maksaa syrjäytynyt ja työkyvytön nuori yhteiskunnalle? Loppupeleissä paljon enemmän kuin koulutuksen antaminen.  Oleellista on ymmärtää se, että useimmat meistä tekevät parhaansa, mutta jokainen ihminen on yksilö, omassa elämäntilanteessaan. Jokainen yksilö ei voi olla jokaisessa asiassa mallikelpoinen robotti.

Opettajilla on kiinteä työaika, mutta se, kuinka paljon mihinkin työhön kuluu aikaa, vaikuttaa isossa mittakaavassa siihen, kuinka monta opettajaa jollekin koululle tai jonkin kunnan on palkattava. 20-30 kurssin keskeyttänyttä opiskelijaa tarkoittaa yhtä lisäopetusryhmää. Suurin piirtein tuon verran on isossa lukiossa vuodessa yhtä pakollista kurssia, josta järjestetään kymmenkunta rinnakkaisryhmää, kohden keskeyttäjiä. Turhalla uusimisella tarkoitan sitä, että opiskelija keskeyttää kurssin ilman kunnollista perustetta, vaikkapa siksi, ettei viitsi osallistua perjantai-iltapäivisin tunneille, tai sitä, että opettaja joutuu merkitsemään kurssin keskeytetyksi, kun opiskelija ei saa palautettua jotain puuttuvaa kurssityötä (palautusaikaa on kaksi jaksoa kurssin päättymisen jälkeen). Tällöin kurssi on käytävä kokonaan uudelleen. Jos taas opiskelija jättää tulematta tenttiin, on tälle järjestettävä uusintatentti. Tämä tarkoittaa uuden kokeen suunnittelua, kokeen käytännön järjestelyitä ja valvontaa, kokeen tarkistamista ja arvosanan kirjaamista järjestelmään erikseen. Totta kai tähän kuluu opettajan työaikaa. Yhteen uusijaan voi mennä yhdeltä opettajalta tunti tai kaksi, ja jos uusijoita on vuodessa opettajaa kohden vaikka sata, voi laskea, minkä verran opettajat käyttävät työtunteja kokonaisuudessaan uusintoihin.

Puhuessani turhista keskeyttämisistä ja uusimisista en tietenkään tarkoittanut sairaustapauksia. Sairaustapaukset ja muut asialliset poissaolosyyt ovat luonnollisesti eri asia kuin se, ettei viitsi tai huvita. Mielestäni se, että hoitaa asiallisesti hommansa määräajassa ja saapuu paikalle sovittuun aikaan ei ole minkään mallikelpoisen robotin vaatimustaso vaan ihan tavanomaisia yhteiskunnan pelisääntöjä. Opiskelija näkee kokonaisuudesta vain hyvin suppean osan ja kokee, ettei juuri hänen valintansa vaikuta mihinkään, mutta näillä pienillä valinnoilla on yhteensä suuri merkitys.

En kannata opiskelijoiden erottamista enkä koulutuksen maksullisuutta vaan sitä, että yhteiskunnan talousrakenteista ja talouden syy-seuraussuhteista keskusteltaisiin julkisesti enemmän. Useimmilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, kuinka paljon palvelut oikeasti maksavat, ja jos näitä virhekäsityksiä saataisiin korjattua, voisi nykyistä useampi kiinnittää huomiota omaan toimintaansa resurssien käytön näkökulmasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun olisi hyvä muistaa että se "vittumainen kusipappa" on taistellut Suomen itsenäisyyden puolesta ja/tai ollut jälleenrakentamassa Suomea ja Suomen nykyistä hyvinvointijärjestelmää sodan jälkeen. Eli ilman sitä "vittumaista kusipappaa" ei koko palvelutaloa olisi edes olemassa. Kunnioitusta heille ja heidän ansioilleen!

Kiitos hyvistä nauruista. Onneksi viimeiset sotaveteraanit rupeavat pikkuhiljaa potkaisemaan tyhjää. Voidaan viimeinkin ruveta rakentamaan Suomelle jotain nykyaikana relevantimpaa kansallismyyttiä.

Isoisäni oli sodassa. Pakkohan sen oli. Olisivat ampuneet sen muuten. Kuten jokaisen muunkin rintamalta kieltäytyneen.

Hyvä että naurattaa. Jos asenne on nykynuorisolla tämä, niin tuskinpa me vanhemmat ihmiset kauhean suopeita ollaan nuorisoa kohtaan.

eri

Mikä "asenne" on sanoa ääneen se tosiasia, ettei sotaan meneminen ollut vapaaehtoista? Ja jos henkilön isoisä on syntynyt 20-luvulla, niin todennäköisesti kyseinen henkilö ei ole enää mikään nuorison edustaja.

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen osalta saisi kyllä laittaa lukukausimaksut, eli opiskelijat itse maksamaan opiskelunsa. Hyvin näyttää opiskelijoilla rahat riittävän, kun jatkuvasti bilettävät ja juovat, käyvät useamman kerran ulkomailla vuodessa ja asuvat yksiöissä, useimmilla yksiöissä vielä saunakin. Silti nämä kermapeput valittavat, että kun ei mukamas rahat riitä. Vain bilettävät ja notkuvat yliopistolla sitten sen 10-20 vuotta ja valmistuvat 30-40-vuotiaina. Se on aivan liian myöhään aloittaa työelämä tuossa vaiheessa. Työurat jäävät tuolloin aivan liian lyhyiksi ja valtio ei saa paljon verotuloja.

Toivottavasti lukukausimaksut tulevat myös suomalaisille opiskelijoille pian, jotta tuo opiskelijoiden yli 10 vuoden notkuminen opintojen parissa loppuu. Onneksi ainakin lukukausimaksuja kohti ollaan koko ajan menossa.

Tämä on kyllä suurinta paskaa mitä oon pitkään aikaan lukenut. Nro 8 ja muutama muu sulle jo koittikin asiaa selventää mutta palataanpas nyt vielä muutamaan seikkaan jotka tossa sun tekstissä kusee. Pahoittelen kielenkäyttöäni, päässä kiehuu.

En tunne itseni lisäksi yhtään ainutta opiskelijaa, joka "jatkuvasti bilettää ja juo, käy useamman kerran ulkomailla vuodessa ja asuu yksiöissä--."  Itse rahoitan leveän elämäntyylini työssäkäynnillä, joka tietysti tarkoittaa sitä, että tulorajojen puitteissa suurin osa minulle kuuluvista opintotuista jää nostamatta. Silti opiskeluni (4. vuosi yliopistossa) ovat edenneet täysin ajallaan.

Mulla on käynyt hiton hyvä tuuri kun sain opiskelupaikan varmistumisen jälkeenkin pitää työpaikkani ja tehdä joustavasti itselleni sopivia vuoroja ymmärtäväisen pomon ansiosta. Suurin osa opiskelijoista eivät ole näin onnekkaita, vaan kituuttavat opintotuella (kokonaisuudessaan 470 e/kk) ja opintolainan nostomahdollisuudella (n. 300 e/kk). Tulot siis yhteensä n. 770 e/kk mikäli nostaa kaikki lainaerät, mikä tarkoittaa sitä että valmistumisen hetkellä lainan määrä mitataan kymppitonneissa.

Nykytilanteessa vakituisen työpaikan löytäminen on miltei alalla kuin alalla lähes lottovoittoon verrattava saavutus, mutta pankki alkaa tietenkin periä lainaa takaisin lempeästi mutta määrätietoisesti melko pian valmistumisen jälkeen. Siinä sitä sitten maksellaan pois pätkätöissä riutuen ja samalla kansa ihmettelee, mikseivät nuoret perusta perheitä ja osta taloja. 1+1=2.

Yksiöissäkin on joidenkin asuttava, sillä solu- ja muita opiskelijaratkaisuasuntoja ei todellakaan riitä kaikille halukkaille. Voit laskea päässäsi kuinka paljon jää "biletykseen" rahaa kun tuosta em. kuukausitulosta vähennetään vuokra, laskut ja eläminen. Lähelle miinusta päästään.

Ja sitten päästään näihin "10-20 vuotta yliopistolla notkuviin" myyttisiin olentoihin, joita kukaan ei todellisuudessa tunne yhtään kappaletta. Tätäkin sulle koitettiin aiemmin tässä ketjussa selventää. On totta, että 2000-luvun alkupuolella opintonsa alottaneilla ei varsinaisesti ollut aikarajaa valmistumisen suhteen. Kela ei kuitenkaan ole milloinkaan rahoittanut kenenkään opiskeluja rajattomasti. 10-vuotta opiskellut henkilö ei siis todellakaan ole maannut perse homeessa kotona nostelemassa tukia, vaan todennäköisesti lähtenyt työelämään kun opiskelijan leipä on yksinkertaisesti käynyt liian ohueksi. Sen lisäksi joukossa ovat jo aiemmin mainitut lisääntyneet, sairastuneet yms. Mitään varsinaisia kuluja näistä pitkittyneistä valmistumisista ei siis kenellekään aiheudu.

Nykyään opiskeluaika on 7 vuotta, ja lisäaikaa ei todellakaan heru ilman järkeviä perusteluja. Kela lopettaa tukien maksamisen jo ennen tuon rajan ylittymistä (tätäkin rajaa alennettiin entisestään vuonna 2016).

Lukukausimaksut toisivat mukanaan tolkutonta eriarvoistumista, ts. takaisivat sen, että vain rikkaiden kokoomusperheiden kakarat pääsisivät vanhempiensa kustantamana opiskelemaan. Lahjakkuudella tai kiinnostuksen määrällä voisi koko Suomi siinä tilanteessa kollektiivisesti pyyhkiä persettään.

Jos vielä on jotain kysyttävää, vastaan mielelläni. Tulin vain kertomaan, ettei se opiskelijan elämä niin auvoista ole kuin mitä joskus annetaan ymmärtää. Näkkileivän päälle ei todellakaan ole varaa ostaa juustoa, ellei sitten luovu tuista kokonaan ja tee täysipäiväisesti töitä opiskelun ohessa. Työpaikkojakaan ei riitä kaikille joten pidetäänhän nyt yhdessä kiinni opintotuista, ilmaisesta korkeakoulutuksesta ja sen myötä tasa-arvosta.

Terveisin,

Kasvatustieteen kandidaatti, 24 v.

Ollaan nelikymppisiä. Moni kaveri viel yliopistolla kun opinnot olleet kesken yli 20 v jo. Itse olen tehnyy töitä ihan nuoresta asti ja alan jo pikkuhiljaa heivaamaan työelämää. Olen perustanut yrityksen joka toimii hyvin. Työntrkijät tekee työt ja itse teen mukavimpia hommia niin paljon kuin jaksan. Mietin että jos tässä 10 v viel tekis jotain kivoja hommia ja sitten alkais 50 vuotiaana jäädä kokonaan pois työelämästä, matkustella vaan yms. Mielenkiinnolla odotan onko kaverit siihen mennessä.valmistuneet. Ei ole ilmeisesti herkkua yliopistoelämä..

Vierailija kirjoitti:

Minusta on oikein, että yhteiskunta kustantaa jäsenilleen nuo palvelut.

Mutta niitä ei osata arvostaa, kun ne ovat "ilmaisia".  Niitä käytetään syyttä suotta ja pantataan itselle, vaikkei niitä oikeasti tarvitsisi. Varattuja aikoja ei viitsitä perua. Kirjaston kirjoja ja kaikkea muutakin julkista tuhotaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin notkumista on rajoitettu, kun opiskeluaikaa on rajattu reilusti alle kymmeneen vuoteen. Toista oli teidän aikana silloin kakskyt vuotta sitten.

Ai on rajoitettu vai? Tiedänpä ihmisiä, jotka ovat aloittaneet opintonsa joskus vuonna 2005 tai 2006, eli jo sinä aikana, kun rajoitukset ovat olleet olemassa, ja yhäpä vain he näyttävät yliopistossa olevan opiskelijoina. Ne rajoitukset eivät ole käytännössä mitään muuta, kuin sanoja paperilla, kun käytännössä kaikki saavat lisäaikaa opinnoilleen.

Rajoitukset tulleet 2005 syksyllä. Itse olen aloittanut 2005 tammikuussa joten ikuisuus opiskeluoikeus on olemassa. 😊Gradua valmis maisteri, mutta en ole sitä saanut väännetyksi. Syksyllä taas haen 2 lisävuotta. Tosin meinasi tehdä aikuiopettaja tutkinnon joten siksikään en halua gradua vielä tehdä.

Mutta kun nämä tietämäni ihmiset ovat aloittaneet opintonsa jo sen jälkeen, kun rajoitukset ovat tulleet, mutta ovat silti yhtä yliopistolla opiskelemassa, vaikka rajoitustenmukainen opiskeluaika olisi loppunut jo ajat sitten. Eli lisäaikaa saa siis melkein kaikki.

Loppujen lopuksi harvat varsinaisesti opiskelevat kymmentä vuotta vaan ilmoittautuvat poissaoleviksi yliopistolle kun käyvät töissä, hoitavat lapsia tms. Tätä aikaa ei lasketa opintoihin, eikä siitä tule yliopistolle kustannuksia. Itsekin ilmoittauduin suorittamaan toista tutkintoa 2008.

Vierailija kirjoitti:

Opettajana toivon joskus, että julkisessa keskustelussa tuotaisiin paremmin esille, kuinka paljon mikäkin oikeasti maksaa. Jos esimerkiksi koulutuksesta pitäisi maksaa sen mukaan, mitä palveluita käyttää, vähenisivät turhat koepoissaolot ja kurssien keskeyttämiset, jotka teettävät opettajilla ylimääräistä työtä ja aiheuttavat täten lisäkustannuksia. Nyt kun koulutus on "ilmaista", ei monikaan tajua, miten kalliiksi kokeiden ja kurssien (turha) uusiminen tulee. Sama koskee vaikkapa käyttämättä jääneitä lääkäriaikoja. Luin kerran, että Helsingissä niin moni asiakas vuoden aikana jättää tulematta varatulle hammaslääkäriajalle, että nämä turhat varaukset vastaavat yhden kokoaikaisen hammaslääkärin laskennallista vuoden työaikaa.

Laskennalliset kustannukset on paljolti yhteiskunnan päättämiä resursseja tiettyihin asioihin, kirjasto on loistava esimerkki siitä. Lainauskustannuksista yksi lainaaminen lisää hyllystä ei samalle kirjalle lisää kustannuksia, mutta jos yritetään lainata varauksilla, siitä seuraa ennen pitkää hankintamenojen kohdistamista. Todellisuudessa sekään ei lisää kustannuksia, koska kirjastojen budjetit eivät ole avoimia ja lakisääteisten asioiden tuottamiseen niinkuin terveydenhoidon. Kirjastossa toki kustannuksia lisää ilkivalta, mutta budjettiin silläkään ei taida olla vaikutuksia. Henkilöstö ja kiinteistökulut hankintojen lisäksi merkitsevät paljon.

Hieman sama tilanne on yliopistoissa. Siellä luentosalit ahdetaan täyteen ja käytännössä osa opiskelijoista tulkitsee jo sillä osoitettavan, ettei heitä odotetakaan paikalle, koska eihän paikkoja ole oikeasti kaikille. Ainakaan koko tiedekuntaa koskevissa matematiikan, kemian, fysiikan tai vastaavan opinnoissa. Yliopistomaailma on pitkään opetettu säästämään, se on toiminut opetuskokoja etenkin perusopinnoissa kasvattamalla järkyttäviin mittoihin. Yliopistossa ei ole luennoilla läsnäolopakkoa, joten luennoitsijalle voidaan tarjota sali kuin sali välittämättä mahtuuko sinne koko opiskelijamäärä sinne. Kustannukset jakaantuu kaikista opettajista, tutkijoista ja proffista opiskelijakohtaisesti, vaikka se määrä ei muutu opiskelijamääriä kasvatettaessa ellei tiedekunta saa lobattua asiaa yliopiston poliittisen päätöksenteon kautta. Säästettäessä opiskelijamääriä saatetaan tiputtaa, mutta silläkään, kun osastolta joku sihteeri vähennetään ei ole oikeasti suoraa yhteyttä opiskelijamäärän vähennykseen, molemmat on toisistaan erillisiä poliittisia päätöksiä.

No, Suomea on amerikkalaistettu viimeisten parin-kolmen hallituksen johdosta oikein urakalla. Miltäs nyt tuntuu, eikös olekin nastaa? Veroilla maksetuista palveluistakin SAA maksaa vielä lisää kun niitä käyttää. Ja kun Berner saa vielä kosteat unelmansa läpi, niin Suomesta tulee virallisesti ensimmäinen korporatismiin kaatunut länsimainen valtio maailmassa.

Kelatkaa hei, 80-luvulla tehtiin liuta elokuvia (moni yhdysvalloista!!), joissa varoiteltiin korporatismin ja yksityistämisen vaaroista. Vielä 90-luvun lopulla noille naurettiin täällä. Nyt alkaa pelottavasti näyttää siltä, että eduskuntatalon kyljessä lukee vielä jonakin päivänä SAMSUNG.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin notkumista on rajoitettu, kun opiskeluaikaa on rajattu reilusti alle kymmeneen vuoteen. Toista oli teidän aikana silloin kakskyt vuotta sitten.

Ai on rajoitettu vai? Tiedänpä ihmisiä, jotka ovat aloittaneet opintonsa joskus vuonna 2005 tai 2006, eli jo sinä aikana, kun rajoitukset ovat olleet olemassa, ja yhäpä vain he näyttävät yliopistossa olevan opiskelijoina. Ne rajoitukset eivät ole käytännössä mitään muuta, kuin sanoja paperilla, kun käytännössä kaikki saavat lisäaikaa opinnoilleen.

Mitä enemmän tuntee opiskelijoita, sen varmemmin tuntee jonkun, jolla opinnot viivästyy. Näin yleisesti puhuen siihen joukkoon kuuluu armeijan kävijöitä, työelämässä jo verojaan maksavia, synnyttäneitä ja lukemattomia muitakin. Paljonkohan työelämässä oleva joka ei edes ilmoittaudu kursseille rasittaa yhteiskuntaa? Luuletko, että siellä on vuodesta toiseen varattu opettajia sellaista varten? Ne kurssit joille he ilmoittautuvat toki vaatii sen opiskelijan paikan, mutta todellisuudessa vaikutus on silloinkin sama jos ei uusi ja uusi koko kurssia.

Riittäisiköhän osastoittain resurssitkaan siihen, jos kaikki opiskelijat yhtäkkiä olisivatkin yhtaikaa paikalla sen sijaan, että ansaitsevat leipänsä opintotuen sijaan?

Äja jos joku ihmettelee opiskelijoiden juhlimista, mietipä kuinka moni ei ole sinä iltana juhlimassa, kun teet havainnon, että opiskelijat juhlivat taas. Aika todella iso osa opiskelijoista joutuu laskemaan budjettinsa tosi tarkkaan, eikä rahat riitä ulkomaanmatkoihin tai viikottaisiin juhliin. Opiskelijoita saattaa nähdä viikottain, koska heitä on todella paljon. Jollain voi olla vanhemmilta tai töistäkin rahaa juhlia vaikka joka päivä, mutta vaikka on rahaa, hyvin harva on juhlimassa, määrän vuoksi heitäkin on.

Eniten vaikutelma jatkuvasti juhlivista opiskelijoista syntyy kuitenkin yleistyksestä. Vaikka Harri tai Minna ei juhlikaan joka päivä, nyt ei puhuta Harrista tai Minnasta, vaan heidän kaikista opiskelijakaimoistaan ja kaikkien nimien kirjoista joita opiskelijoista löytyy. Vaikka vuoden joka päivä eri porukka juhlisi vain yhden kerran, sillä opiskelijamäärällä täytettäisiin loputon määrä pubeja. Koska niinä harvempina päivinä ihan niin moni pubi ei ole täynnä, aika paljon pienempi osuus opiskelijoista on niitä täyttämässä. Vai luuletko, että Suomesta ei löydy niin monta opiskelevaa Jaakkoa, että sillä tai samana päivänä nimeään viettävillä ei täytettäisi monta pubia? Niitä yleisten nimien nimipäiviä löytyy liki joka vuoden päivälle, eli pubeihin olisi täytettä, jos opiskelijat vain olisivat niissä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan nelikymppisiä. Moni kaveri viel yliopistolla kun opinnot olleet kesken yli 20 v jo. Itse olen tehnyy töitä ihan nuoresta asti ja alan jo pikkuhiljaa heivaamaan työelämää. Olen perustanut yrityksen joka toimii hyvin. Työntrkijät tekee työt ja itse teen mukavimpia hommia niin paljon kuin jaksan. Mietin että jos tässä 10 v viel tekis jotain kivoja hommia ja sitten alkais 50 vuotiaana jäädä kokonaan pois työelämästä, matkustella vaan yms. Mielenkiinnolla odotan onko kaverit siihen mennessä.valmistuneet. Ei ole ilmeisesti herkkua yliopistoelämä..

Moni kaveri yliopistolla, kun opinnot ovat olleet kesken? Onko ne siellä töissä vai kukkia kastelemassa, jos eivät opiskele?

Yliopistot nyt on muutenkin pelkkää oleskelua. Opetuksen taso on laadutonta. 

Herättää kysymyksen, että mistä proffille maksetaan.

T: työtönmaisterimallia2008

Vierailija kirjoitti:

Kannatan ilmaista koulutusta ja kannatan sitä, että saa luke miten monta tutkintoa tahansa ilmaiseksi. Maailma muuttuu.

Mutta minua ärsyttää se, että opiskelijat vaativat lisää opintotukea ja vertaavat sitä työttömyyskorvauksen suuruuteen. Opiskelijat eivät tajua saavansa merkittävän edun siinä, että opiskelu on ilmaista. Opiskelu on lyhyt välivaihe. Kyllä sen ajan voi nuukasti viettää, kun on mahdollisuus kohta parempaan.

Heitetäänpä vielä vähän lukuja tästä myyttisestä merkittävästä edusta: yliopistokoulutus maksaa 9279 euroa vuodessa ja täysi opintoraha ja asumislisä on vielä nykyisillä luvuilla 537e bruttona, 501 euroa nettona yhdeksältä kuukaudelta vuodessa. Opintotuki on siis vuodessa 4833e ja tähän lisäksi voi ottaa valtion takaamaa opintolainaa, mutta se ei varsinaisesti ainakaan vielä opiskeluvaiheessa ole yhteiskunnalta pois. Kaiken kaikkiaan opiskelijaan kuluu siis 14 112 euroa vuodessa. Okei, se on paljon, en kiistä. 

Verrataan yksinasuvaan työttömään, jolla ei ole omaisuutta, ja joka saa työmarkkinatukea, asumistukea ja toimeentulotukea. Toimeentulotukiasiakkaalla tulee jäädä kuukaudessa 487e elämiseen ja tämän lisäksi tulee kattaa kokonaan vuokra (en löytänyt tietoa korvattavasta enimmäismäärästä, mutta heitän arviona 500e ja Helsingissä enemmän), sanotaan 500e/kk. Lisäksi korvataan sähkölaskut, kotivakuutus jos se on asunnossa pakollinen sekä terveydenhuoltomenot. Sanotaan näistä 100e/kk, mutta jos kyseessä ei ole perusterve ihminen, summa voi paisua paljonkin. Näistä tulee 1087e/kk, 13 044e/vuosi. Kun vielä lisätään työkkärin kulut, ei eroa opiskelijaan paljoa jää. 

Nyt kun oikeasti tämän itsekin laskin, olen aika hämmentynyt. Okei, opiskelijakin voi saada kesäkuukausilta toimeentulotukea, ellei saa kesätöitä, ja sitä laskelmani ei ota huomioon. Ensi lukuvuonna myös tilanne muuttuu, kun opintorahaa leikataan mutta samalla opiskelijat siirretään yleiseen asumistukeen. Kuitenkaan ero näissä kuluissa ei ole suuri, ja työssäkäyvä opiskelija makselee tuosta veroa takaisinkin päin. Tämän huomioon ottaen olisi mielestäni oikeus ja kohtuus maksaa sellaista opintotukea, jolla voisi tulla toimeenkin. Kuten sanoit, opiskelu on lyhyt välivaihe. Opiskelijalla on muutakin stressattavaa eikä suunnaton huoli toimeentulosta paranna kenenkään hyvinvointia tai nopeuta opintoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannatan ilmaista koulutusta ja kannatan sitä, että saa luke miten monta tutkintoa tahansa ilmaiseksi. Maailma muuttuu.

Mutta minua ärsyttää se, että opiskelijat vaativat lisää opintotukea ja vertaavat sitä työttömyyskorvauksen suuruuteen. Opiskelijat eivät tajua saavansa merkittävän edun siinä, että opiskelu on ilmaista. Opiskelu on lyhyt välivaihe. Kyllä sen ajan voi nuukasti viettää, kun on mahdollisuus kohta parempaan.

Heitetäänpä vielä vähän lukuja tästä myyttisestä merkittävästä edusta: yliopistokoulutus maksaa 9279 euroa vuodessa ja täysi opintoraha ja asumislisä on vielä nykyisillä luvuilla 537e bruttona, 501 euroa nettona yhdeksältä kuukaudelta vuodessa. Opintotuki on siis vuodessa 4833e ja tähän lisäksi voi ottaa valtion takaamaa opintolainaa, mutta se ei varsinaisesti ainakaan vielä opiskeluvaiheessa ole yhteiskunnalta pois. Kaiken kaikkiaan opiskelijaan kuluu siis 14 112 euroa vuodessa. Okei, se on paljon, en kiistä. 

Verrataan yksinasuvaan työttömään, jolla ei ole omaisuutta, ja joka saa työmarkkinatukea, asumistukea ja toimeentulotukea. Toimeentulotukiasiakkaalla tulee jäädä kuukaudessa 487e elämiseen ja tämän lisäksi tulee kattaa kokonaan vuokra (en löytänyt tietoa korvattavasta enimmäismäärästä, mutta heitän arviona 500e ja Helsingissä enemmän), sanotaan 500e/kk. Lisäksi korvataan sähkölaskut, kotivakuutus jos se on asunnossa pakollinen sekä terveydenhuoltomenot. Sanotaan näistä 100e/kk, mutta jos kyseessä ei ole perusterve ihminen, summa voi paisua paljonkin. Näistä tulee 1087e/kk, 13 044e/vuosi. Kun vielä lisätään työkkärin kulut, ei eroa opiskelijaan paljoa jää. 

Nyt kun oikeasti tämän itsekin laskin, olen aika hämmentynyt. Okei, opiskelijakin voi saada kesäkuukausilta toimeentulotukea, ellei saa kesätöitä, ja sitä laskelmani ei ota huomioon. Ensi lukuvuonna myös tilanne muuttuu, kun opintorahaa leikataan mutta samalla opiskelijat siirretään yleiseen asumistukeen. Kuitenkaan ero näissä kuluissa ei ole suuri, ja työssäkäyvä opiskelija makselee tuosta veroa takaisinkin päin. Tämän huomioon ottaen olisi mielestäni oikeus ja kohtuus maksaa sellaista opintotukea, jolla voisi tulla toimeenkin. Kuten sanoit, opiskelu on lyhyt välivaihe. Opiskelijalla on muutakin stressattavaa eikä suunnaton huoli toimeentulosta paranna kenenkään hyvinvointia tai nopeuta opintoja. 

Mutta opiskelijat saavat monia muitakin etuja kuin sen koulutuksen: Kelan ateriatuen opiskelijaravintoloihin (lounas vain 2,60€), YTHS:n terveydenhoitopalvelut, alennuksia julkisen liikenteen matkoista (bussit, junat - subventoitu verovaroilla). Onko nämä mukana noissa yliopistokoulutuksen kuluissa? Epäilen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannatan ilmaista koulutusta ja kannatan sitä, että saa luke miten monta tutkintoa tahansa ilmaiseksi. Maailma muuttuu.

Mutta minua ärsyttää se, että opiskelijat vaativat lisää opintotukea ja vertaavat sitä työttömyyskorvauksen suuruuteen. Opiskelijat eivät tajua saavansa merkittävän edun siinä, että opiskelu on ilmaista. Opiskelu on lyhyt välivaihe. Kyllä sen ajan voi nuukasti viettää, kun on mahdollisuus kohta parempaan.

Heitetäänpä vielä vähän lukuja tästä myyttisestä merkittävästä edusta: yliopistokoulutus maksaa 9279 euroa vuodessa ja täysi opintoraha ja asumislisä on vielä nykyisillä luvuilla 537e bruttona, 501 euroa nettona yhdeksältä kuukaudelta vuodessa. Opintotuki on siis vuodessa 4833e ja tähän lisäksi voi ottaa valtion takaamaa opintolainaa, mutta se ei varsinaisesti ainakaan vielä opiskeluvaiheessa ole yhteiskunnalta pois. Kaiken kaikkiaan opiskelijaan kuluu siis 14 112 euroa vuodessa. Okei, se on paljon, en kiistä. 

Verrataan yksinasuvaan työttömään, jolla ei ole omaisuutta, ja joka saa työmarkkinatukea, asumistukea ja toimeentulotukea. Toimeentulotukiasiakkaalla tulee jäädä kuukaudessa 487e elämiseen ja tämän lisäksi tulee kattaa kokonaan vuokra (en löytänyt tietoa korvattavasta enimmäismäärästä, mutta heitän arviona 500e ja Helsingissä enemmän), sanotaan 500e/kk. Lisäksi korvataan sähkölaskut, kotivakuutus jos se on asunnossa pakollinen sekä terveydenhuoltomenot. Sanotaan näistä 100e/kk, mutta jos kyseessä ei ole perusterve ihminen, summa voi paisua paljonkin. Näistä tulee 1087e/kk, 13 044e/vuosi. Kun vielä lisätään työkkärin kulut, ei eroa opiskelijaan paljoa jää. 

Nyt kun oikeasti tämän itsekin laskin, olen aika hämmentynyt. Okei, opiskelijakin voi saada kesäkuukausilta toimeentulotukea, ellei saa kesätöitä, ja sitä laskelmani ei ota huomioon. Ensi lukuvuonna myös tilanne muuttuu, kun opintorahaa leikataan mutta samalla opiskelijat siirretään yleiseen asumistukeen. Kuitenkaan ero näissä kuluissa ei ole suuri, ja työssäkäyvä opiskelija makselee tuosta veroa takaisinkin päin. Tämän huomioon ottaen olisi mielestäni oikeus ja kohtuus maksaa sellaista opintotukea, jolla voisi tulla toimeenkin. Kuten sanoit, opiskelu on lyhyt välivaihe. Opiskelijalla on muutakin stressattavaa eikä suunnaton huoli toimeentulosta paranna kenenkään hyvinvointia tai nopeuta opintoja. 

Mutta opiskelijat saavat monia muitakin etuja kuin sen koulutuksen: Kelan ateriatuen opiskelijaravintoloihin (lounas vain 2,60€), YTHS:n terveydenhoitopalvelut, alennuksia julkisen liikenteen matkoista (bussit, junat - subventoitu verovaroilla). Onko nämä mukana noissa yliopistokoulutuksen kuluissa? Epäilen.

Subventiot ja tuet on kaksi eri asiaa. Työttömätkin saa monenlaisia subventioita, mutta työssäkäyvätkin. Esimerkiksi matkakuluista. Matkakulujen tukemiset taitavat opiskelijoilla olla halvimmasta päästä.

Ja todellisuudessa opiskelijoiden kuluihin lasketaan aika todella paljon muuta kuin professorien palkat opetuksesta. Yliopistot ja ammattikorkeat saavat tukensa opiskelijoiden pohjalta, joten kaikki kulut jyvitetään siihen, vaikka osalla saatetaan tehdä aivan muuta, mm. julkista tutkimusta. Aika moni tekee lopputyönsäkin yliopistolle, joka on tosiasiallisesti monesti alan yritysten tai jonkun muun toiminnan kehittämistä.

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen osalta saisi kyllä laittaa lukukausimaksut, eli opiskelijat itse maksamaan opiskelunsa. Hyvin näyttää opiskelijoilla rahat riittävän, kun jatkuvasti bilettävät ja juovat, käyvät useamman kerran ulkomailla vuodessa ja asuvat yksiöissä, useimmilla yksiöissä vielä saunakin. Silti nämä kermapeput valittavat, että kun ei mukamas rahat riitä. Vain bilettävät ja notkuvat yliopistolla sitten sen 10-20 vuotta ja valmistuvat 30-40-vuotiaina. Se on aivan liian myöhään aloittaa työelämä tuossa vaiheessa. Työurat jäävät tuolloin aivan liian lyhyiksi ja valtio ei saa paljon verotuloja

Toivottavasti lukukausimaksut tulevat myös suomalaisille opiskelijoille pian, jotta tuo opiskelijoiden yli 10 vuoden notkuminen opintojen parissa loppuu. Onneksi ainakin lukukausimaksuja kohti ollaan koko ajan menossa.

Tekevät he sentään enemmän kuin elämäntapatyöttömät ja lapsia tehtailevat sossumammat. Opiskelijan tarkoitus on valmistua ammattiin ja päästä töihin. Silti opiskelijat saavat vähemmän avustusta kuin esim. 5 lasta hankkinut, kouluttautumaton henkilö. Ja selitys uusien veronmaksajien kasvatuksesta työnä on turhaa lätinää. Se malli elämiseen kun opitaan kotoa. Opiskelija on samassa tilanteessa taloudellisesti kuin työmarkkinatukea saamaton työtön, paitsi ettei sossusta saa rahaa ellei ensin nosta lainaa.

Kotiädit ja työttömät myös lainoja nostamaan ennen tukien saamista?