Siis MIKSI naisten pitäisi tasa-arvon nimissä alkaa tehdä aloitteita?
Olen nyt yrittänyt ymmärtää tätä asiaa. Jos minua baarissa lähestyy vaikka 10 miestä, niin miksi ihmeessä minä hylkäisin heidät ja menisin itse iskemään jotain nurkassa istuvaa mököttäjää, joka ei katso päinkään? Ajattelevatko miehet, että tasa-arvon nimissä tänään jättävät sen kauneimman neidon rauhaan ja juttelevat sille lihavalle?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ymmärrä. Miehet jokatapauksessa tekevät sen aloitteen, jos heitä tarpeeksi kiinnostaa.
Kyllä pitäisi naisen logiikallakin tajuta että kuka tahansa mies ei ota mitä tahansa riskiä tässä asiassa.
Jos on liian iso riski lähestyä naista, joka jo sanattomalla viestinnällään on ilmaissut, että saa lähestyä, niin sitten joutaakin jäädä pariutumatta.
Vierailija kirjoitti:
Joo, meistä miehistä 100 % on pelottomia yksilöitä, jotka eivät jänistä kun näkevät kauniin naisen o_0
Voi vittu. Otatko lähimmän painavan esineen ja lyöt sillä itseäsi päähän. Tuo ajatus on niin typerä ja typistää miehet joksikin koneiksi.
Ei varmasti ole, mutta miksi minun pitäisi haluta sellainen mies joka ei uskalla tehdä aloitetta? Ei miehenkään tarvitse minua haluta, jos joku ominaisuuteni ei häntä kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Järkevintähän naisen on tehdä se aloite koska nainenhan kumminkin päättää kenet valitsee.
Miten sitten on mahdollista, että kaikki naiset ovat saaneet enemmän tai vähemmän myös pakkeja?
Vierailija kirjoitti:
Hyvin yksinkertaista: Jos olet kiinnostunut miehestä, menet tekemään aloitteen. Jos et mene, niin et valita että miehen olisi pitänyt tehdä aloite. Oli 100 % sinun vikasi, että et päätynyt juttelemaan miehen kanssa.
No ei tulisi mieleenkään valittaa että "voi vitsi se hiljainen Lasse, ai et muista, no se joka istui nurkassa koko illan, niin ei tehnyt nyt minulle aloitetta!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ymmärrä. Miehet jokatapauksessa tekevät sen aloitteen, jos heitä tarpeeksi kiinnostaa.
Kyllä pitäisi naisen logiikallakin tajuta että kuka tahansa mies ei ota mitä tahansa riskiä tässä asiassa.
Jos on liian iso riski lähestyä naista, joka jo sanattomalla viestinnällään on ilmaissut, että saa lähestyä, niin sitten joutaakin jäädä pariutumatta.
Se sanaton viestintä on pimeässä selkäpuolelle hymyilemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ymmärrä. Miehet jokatapauksessa tekevät sen aloitteen, jos heitä tarpeeksi kiinnostaa.
Kyllä pitäisi naisen logiikallakin tajuta että kuka tahansa mies ei ota mitä tahansa riskiä tässä asiassa.
Jos on liian iso riski lähestyä naista, joka jo sanattomalla viestinnällään on ilmaissut, että saa lähestyä, niin sitten joutaakin jäädä pariutumatta.
Ei miehet ymmärrä sanattomia viestintöjä yhtään. Menet puhumaan miehelle ja kysyt lopuksi puhelinnumeroa, se on vasta aloite.
Käsi sydämelle, miehet. Kuvitelkaa tilanne, jossa menette baariin ja siellä 80 % kivan/ok-näköisistä naisista on valmiita tekemään teille aloitteen ja jopa kilpailevat huomiostanne. Millä todennäköisyydellä päätätte mieluummin itse mennä tekemään aloitteen sille syrjässä istuvalle tavikselle, joka koko olemuksellaan viestii, että "minä en edes katso sinua sillä silmällä että voisit kuvitella minun olevan kiinnostunut sinusta"? Tai minkäänlaiselle tavikselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ymmärrä. Miehet jokatapauksessa tekevät sen aloitteen, jos heitä tarpeeksi kiinnostaa.
Kyllä pitäisi naisen logiikallakin tajuta että kuka tahansa mies ei ota mitä tahansa riskiä tässä asiassa.
Jos on liian iso riski lähestyä naista, joka jo sanattomalla viestinnällään on ilmaissut, että saa lähestyä, niin sitten joutaakin jäädä pariutumatta.
Sanaton viestintä? Katsonut sekunnin kauemmin silmiin, mitä on soveliasta vai pöyhinyt hiuksiaan samalla miestä katsoen?
"En minäkään ymmärrä. Miehet jokatapauksessa tekevät sen aloitteen, jos heitä tarpeeksi kiinnostaa."
No toivoa sitten sopii, että joku mies (tai nainen) on sinusta kiinnostunut. Oli nainen taikka mies, niin jollei koskaan uskaltaudu tekemään itse aloitetta, niin sitten on tavallaan tyydyttävä siihen seuraan, joka sattumalta tai sitten tiedostaen osoittaa kiinnostuksensa sinua kohtaan. - Voi olla, että silloin joutuu tai saa olla aika pitkään itsekseen seinäruusuna.
Itse uskon päässeeni "parempaan seuraan" rohkasltumalla olemaan itse aktiivinen; näinhän meitä miehiä neuvotaan jo vanhoissa kansansaduissa.
Joskus minua on hämmentänyt kun minulla on "jo" ollut vierelläni/ seuranani nainen, niin verraten moni nainen ja toki myös jotkut miehetkin ovat lähestyneet minua enemmän kuin silloin kun olen ollut vain itsekseni. - Onnekseni toki myös silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ymmärrä. Miehet jokatapauksessa tekevät sen aloitteen, jos heitä tarpeeksi kiinnostaa.
Kyllä pitäisi naisen logiikallakin tajuta että kuka tahansa mies ei ota mitä tahansa riskiä tässä asiassa.
Jos on liian iso riski lähestyä naista, joka jo sanattomalla viestinnällään on ilmaissut, että saa lähestyä, niin sitten joutaakin jäädä pariutumatta.
Ei miehet ymmärrä sanattomia viestintöjä yhtään. Menet puhumaan miehelle ja kysyt lopuksi puhelinnumeroa, se on vasta aloite.
Niin no, vaikka joskus jäisin sinkuksi niin lupaan ja takaan, että tuota ei tule tapahtumaan. Ihan jo senkään takia, että jos kerran menen juttelemaan miehen kanssa niin minkä ihmeen takia minä häneltä puhelinnumeroa kysyisin jutellakseni hänen kanssaan joskus myöhemmin? Mehän juttelemme juuri siinä ja silloin. Jos on molemminpuolinen kiinnostus ja se tyssää siihen, että jompi kumpi joutuu lähtemään pikaisesti pois, niin ellei toiselta tule sanallista signaalia siitä, että juttua olisi kiva jatkaa myöhemmin, niin en todellakaan kysyisi puhelinnumeroa. Eli kuten normaalissa elämässä tapahtuu: vuorovaikutus soljuu molemminpuolisesti, kumpikin lukee toistensa signaaleja ja on aivan yhdentekevää, kumpi kysyy sen puhelinnumeron. Sitä paitsi, jos baarissa ollaan ja kunnolla kolahtaa, niin iltahan voi jatkua saman tien aamuun saakka ;-)
Vierailija kirjoitti:
"En minäkään ymmärrä. Miehet jokatapauksessa tekevät sen aloitteen, jos heitä tarpeeksi kiinnostaa."
No toivoa sitten sopii, että joku mies (tai nainen) on sinusta kiinnostunut. Oli nainen taikka mies, niin jollei koskaan uskaltaudu tekemään itse aloitetta, niin sitten on tavallaan tyydyttävä siihen seuraan, joka sattumalta tai sitten tiedostaen osoittaa kiinnostuksensa sinua kohtaan. - Voi olla, että silloin joutuu tai saa olla aika pitkään itsekseen seinäruusuna.Itse uskon päässeeni "parempaan seuraan" rohkasltumalla olemaan itse aktiivinen; näinhän meitä miehiä neuvotaan jo vanhoissa kansansaduissa.
Joskus minua on hämmentänyt kun minulla on "jo" ollut vierelläni/ seuranani nainen, niin verraten moni nainen ja toki myös jotkut miehetkin ovat lähestyneet minua enemmän kuin silloin kun olen ollut vain itsekseni. - Onnekseni toki myös silloin.
Kyllä minä saan ihan riittävästi aloitteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, meistä miehistä 100 % on pelottomia yksilöitä, jotka eivät jänistä kun näkevät kauniin naisen o_0
Voi vittu. Otatko lähimmän painavan esineen ja lyöt sillä itseäsi päähän. Tuo ajatus on niin typerä ja typistää miehet joksikin koneiksi.
Ei varmasti ole, mutta miksi minun pitäisi haluta sellainen mies joka ei uskalla tehdä aloitetta? Ei miehenkään tarvitse minua haluta, jos joku ominaisuuteni ei häntä kiinnosta.
Ei tarvi haluta.Tähän se jo usein ratkeaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vain keskustelupalstalla aloitteeksi tulkitaan vain juttelemaan meno ja/tai suorat ehdotukset. Tuolla elävässä elämässä tapahtuu jatkuvasti kohtaamisia niin, ettei kumpikaan oikeastaan osaa jälkeen päin sanoa, kumpi tekee aloitteen. Ja kyllä se niin vain on, että jos ihminen on riittävän kiinnostunut niin hän tekee aloitteen, oli se aloite sitten hymy, juttelemaan tulo tai jotain muuta. Silloin kun baareissa kävin, niin jos näin siellä miehen joka kiinnosti, niin en kertaakaan jäänyt jonnekin peränurkkaan odottamaan hänen aloitettaan. Ei, vaan asetuin niin, että sain häneen katsekontaktin. Jos hän vastasi siihen, asiat etenivät lyhyemmän tai pitemmän kaavan mukaan; jos ei ja/tai jos hän selkeästi pelasi jo peliä jonkun toisen naisen kanssa, niin luovutin.
Sosiaalinen vuorovaikutus ei yksinkertaisesti taivu mustavalkoisiin sääntöihin tai kuvauksiin siitä, mikä lasketaan aloitteeksi ja kenen velvollisuus on tehdä se.
Niin, siis tämä on esimerkki hyvin ulospäinsuuntautuneiden naisten ja miesten todellisuudesta, jossa sosiaalinen vuorovaikutus on sulavaa. Oikeaa elämää tämä kuvaa todella surkeasti.
Vierailija kirjoitti:
"En minäkään ymmärrä. Miehet jokatapauksessa tekevät sen aloitteen, jos heitä tarpeeksi kiinnostaa."
No toivoa sitten sopii, että joku mies (tai nainen) on sinusta kiinnostunut. Oli nainen taikka mies, niin jollei koskaan uskaltaudu tekemään itse aloitetta, niin sitten on tavallaan tyydyttävä siihen seuraan, joka sattumalta tai sitten tiedostaen osoittaa kiinnostuksensa sinua kohtaan. - Voi olla, että silloin joutuu tai saa olla aika pitkään itsekseen seinäruusuna.Itse uskon päässeeni "parempaan seuraan" rohkasltumalla olemaan itse aktiivinen; näinhän meitä miehiä neuvotaan jo vanhoissa kansansaduissa.
Joskus minua on hämmentänyt kun minulla on "jo" ollut vierelläni/ seuranani nainen, niin verraten moni nainen ja toki myös jotkut miehetkin ovat lähestyneet minua enemmän kuin silloin kun olen ollut vain itsekseni. - Onnekseni toki myös silloin.
En ole koskaan kotiutunut baarista ajatellen, että varmaan siellä nurkkapöydässä tai jossain muualla olisi ollut kiinnostavampi ihminen kuin ne, joiden kanssa juttelin. Eihän, herrajjumala, se ettei tee aloitteita tarkoita että olisi seinäruusuna! Baarissa jutellaan monien muidenkin ihmisten kanssa kuin niiden, joista ollaan kiinnostuneita - tai minä ainakin ja näin olen kyllä huomannut muidenkin tekevän. Joskus lentää hyvää juttua muiden naistenkin kanssa, jopa yksi ystävyyssuhde on aikoinaan syntynyt naisen kanssa, joka oli myös yksin liikenteessä. Jos haluan mennä yhdelle baariin istuakseni yksin niin linnoittaudun yleensä kirjan tai iltapäivälehden pariin sen näköisenä, etten edes halua seuraa (myös kännykkä ajaa nykyisin asian), mutta jos lähden baariin pitämään hauskaa ja tutustumaan ihmisiin niin enhän minä siellä yksin istu (vaikka olisin yksin lähtenyt liikkeelle)! Tosin nykyisin käyn baarissa max muutaman kerran vuodessa ja yksin vain ottamassa lasin-pari työmatkoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ymmärrä. Miehet jokatapauksessa tekevät sen aloitteen, jos heitä tarpeeksi kiinnostaa.
Kyllä pitäisi naisen logiikallakin tajuta että kuka tahansa mies ei ota mitä tahansa riskiä tässä asiassa.
Jos on liian iso riski lähestyä naista, joka jo sanattomalla viestinnällään on ilmaissut, että saa lähestyä, niin sitten joutaakin jäädä pariutumatta.
Ei miehet ymmärrä sanattomia viestintöjä yhtään. Menet puhumaan miehelle ja kysyt lopuksi puhelinnumeroa, se on vasta aloite.
Niin no, vaikka joskus jäisin sinkuksi niin lupaan ja takaan, että tuota ei tule tapahtumaan. Ihan jo senkään takia, että jos kerran menen juttelemaan miehen kanssa niin minkä ihmeen takia minä häneltä puhelinnumeroa kysyisin jutellakseni hänen kanssaan joskus myöhemmin? Mehän juttelemme juuri siinä ja silloin. Jos on molemminpuolinen kiinnostus ja se tyssää siihen, että jompi kumpi joutuu lähtemään pikaisesti pois, niin ellei toiselta tule sanallista signaalia siitä, että juttua olisi kiva jatkaa myöhemmin, niin en todellakaan kysyisi puhelinnumeroa. Eli kuten normaalissa elämässä tapahtuu: vuorovaikutus soljuu molemminpuolisesti, kumpikin lukee toistensa signaaleja ja on aivan yhdentekevää, kumpi kysyy sen puhelinnumeron. Sitä paitsi, jos baarissa ollaan ja kunnolla kolahtaa, niin iltahan voi jatkua saman tien aamuun saakka ;-)
Jep. Jos haluan nähdä uudestaan saatan sanoa "voi harmi kunnyt jäi hyvä juttu kesken, olisi ollut vielä kiva kuulla siitä ja siitä" jos mies ei tästä tajua että voisin haluta nähdä uudestaan niin juu antaa olla :D kuka vaan nainen ymmärtää että tuo on selvä kiinnostuksen osoitus. Jos mies sanoisi minulle noin voisin luontevasti sanoa "hei mutta vaihdetaan numeroita ja jatketaan vaikka tekstailua aiheesta?" no problem.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain keskustelupalstalla aloitteeksi tulkitaan vain juttelemaan meno ja/tai suorat ehdotukset. Tuolla elävässä elämässä tapahtuu jatkuvasti kohtaamisia niin, ettei kumpikaan oikeastaan osaa jälkeen päin sanoa, kumpi tekee aloitteen. Ja kyllä se niin vain on, että jos ihminen on riittävän kiinnostunut niin hän tekee aloitteen, oli se aloite sitten hymy, juttelemaan tulo tai jotain muuta. Silloin kun baareissa kävin, niin jos näin siellä miehen joka kiinnosti, niin en kertaakaan jäänyt jonnekin peränurkkaan odottamaan hänen aloitettaan. Ei, vaan asetuin niin, että sain häneen katsekontaktin. Jos hän vastasi siihen, asiat etenivät lyhyemmän tai pitemmän kaavan mukaan; jos ei ja/tai jos hän selkeästi pelasi jo peliä jonkun toisen naisen kanssa, niin luovutin.
Sosiaalinen vuorovaikutus ei yksinkertaisesti taivu mustavalkoisiin sääntöihin tai kuvauksiin siitä, mikä lasketaan aloitteeksi ja kenen velvollisuus on tehdä se.
Niin, siis tämä on esimerkki hyvin ulospäinsuuntautuneiden naisten ja miesten todellisuudesta, jossa sosiaalinen vuorovaikutus on sulavaa. Oikeaa elämää tämä kuvaa todella surkeasti.
Väitän, että tuo nimenomaan kuvaa oikeaa elämää ja palstan ymmärrys aloitteen tekemisestä on marginaalisen pienen porukan vaatimus naisille. Seuraapa ensi kerralla, kun baariin menet, kuinka homma suurimmalla osalla porukasta pelittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ymmärrä. Miehet jokatapauksessa tekevät sen aloitteen, jos heitä tarpeeksi kiinnostaa.
Kyllä pitäisi naisen logiikallakin tajuta että kuka tahansa mies ei ota mitä tahansa riskiä tässä asiassa.
Jos on liian iso riski lähestyä naista, joka jo sanattomalla viestinnällään on ilmaissut, että saa lähestyä, niin sitten joutaakin jäädä pariutumatta.
Sanaton viestintä? Katsonut sekunnin kauemmin silmiin, mitä on soveliasta vai pöyhinyt hiuksiaan samalla miestä katsoen?
Ja sitten kun mies lähestyy nainen sanoo ettei mitään flirttaillut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, meistä miehistä 100 % on pelottomia yksilöitä, jotka eivät jänistä kun näkevät kauniin naisen o_0
Voi vittu. Otatko lähimmän painavan esineen ja lyöt sillä itseäsi päähän. Tuo ajatus on niin typerä ja typistää miehet joksikin koneiksi.
Ei varmasti ole, mutta miksi minun pitäisi haluta sellainen mies joka ei uskalla tehdä aloitetta? Ei miehenkään tarvitse minua haluta, jos joku ominaisuuteni ei häntä kiinnosta.
En nyt oikein ymmärrä kysymystä. En minä miehenäkään mene tekemään aloitetta naiselle, joka ei minua kiinnosta. Miksi kysyt sinun haluistasi, sinunhan se pitäisi tietää. Sitä joko haluaa tai ei halua.
"Kyllä minä saan ihan riittävästi aloitteita." - No onnea ja iloa sinulle. Kai tiesit kertomattakin, että on paljon, hyvin paljon sekä naisia että miehiä, jotka eivät saa aloitteita lainkaan. - Tai jos saavat niin se on sitten joko hyvin alatyylistä tai ah. aina niin mairittelevalta kuullostavaa, kun "aloitetta" on pohjustettu ensin vähintään muutamalla keskioluella. Saati sitten he naiset ja miehet jotka eivät käy baareissa tai yö-kerhoissa lainkaan, saati että olsivat kirjautuneet jollekin treffipalvelimelle tai Tinderiin tms., niin mitäpä luulet, kuinka usein he saavat -suomalaisessa kulttuurissa- lähestymis yrityksiä..
Vain keskustelupalstalla aloitteeksi tulkitaan vain juttelemaan meno ja/tai suorat ehdotukset. Tuolla elävässä elämässä tapahtuu jatkuvasti kohtaamisia niin, ettei kumpikaan oikeastaan osaa jälkeen päin sanoa, kumpi tekee aloitteen. Ja kyllä se niin vain on, että jos ihminen on riittävän kiinnostunut niin hän tekee aloitteen, oli se aloite sitten hymy, juttelemaan tulo tai jotain muuta. Silloin kun baareissa kävin, niin jos näin siellä miehen joka kiinnosti, niin en kertaakaan jäänyt jonnekin peränurkkaan odottamaan hänen aloitettaan. Ei, vaan asetuin niin, että sain häneen katsekontaktin. Jos hän vastasi siihen, asiat etenivät lyhyemmän tai pitemmän kaavan mukaan; jos ei ja/tai jos hän selkeästi pelasi jo peliä jonkun toisen naisen kanssa, niin luovutin.
Sosiaalinen vuorovaikutus ei yksinkertaisesti taivu mustavalkoisiin sääntöihin tai kuvauksiin siitä, mikä lasketaan aloitteeksi ja kenen velvollisuus on tehdä se.