Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Äitiyslomalla 4vk ja palava halu työelämään. Seinät kaatuu päälle ja lapsi ärsyttää.

Vierailija
09.01.2017 |

Olin ihan valmistautunut siihen, etten nuku kunnolla vuoteen kun lapsi tulee taloon. Olen 4vk kestänyt ja nyt kaatuu univelka ja seinät päälle. Lapsi itkee kovasti öisin eikä viereen ottaminen auta, olen ehtinyt jo vain maata ja toivoa että lapsi lopettaa itkun... Vauva nukkuu puoli tuntia ja taas herää itkien. Pääkipu on niin kamala että olen hieronut ihon rikki otsasta, ja vanne vain kiristyy. Hoidan lapsen tarpeet mutta kun lapsi on hiljaa menen toiseen huoneeseen makaamaan ja nautin niin kauan kuin voin. Kun vauva vaatii aamulla ruokaa työnnän tuttipulloa mikroon itkun kanssa. Rintaruokinta tuntui henkisesti niin pahalle ettei pystynyt. Mies huomauttelee kun en puhu vauvalle. Ei puhuisi itsekään jos olisi näin väsynyt. Saan nukuttua ehkä 4-5h yössä, ei riitä alkuunkaan. Mies on 12h töissä 6pv viikossa, ei se vapaapäivä halua koko päivää vauvaa vahtia.

Itkettää kun haluan niin paljon töihin pois vauvan luota. Isovanhemmat ei asu lähellä eikä ne päiväkodiksi alkaisi muutenkaan. Googlailen jo lastenhoitajia ja hintoja. Herranjumala miten väsyttävää aikaa. Kuinka kauan tämä kestää? Onneksi on vakityö odottamassa. Lapseni on mulle tärkeintä, mutta olen jo itkenyt itseni loppuun. Kuukauden jälkeen. Olen aika pettynyt itseeni, kun en suhteellisen helppoa lasta jaksa yksin hoitaa. Päivisin on aika kiltti ja ei itke mitenkään paljon, öisin on jostain syystä itkuisempi. Kun katson lastani, en tunne mitään palavaa rakkautta vaan ajattelen vain, että toivottavasti se kasvaa tuosta äkkiä.

Huhhuh, helpottipa ainakin vähän avautua. Mies vaan sanoo että koeta jaksaa. Koetanhan minä koko ajan herranjumala, mutta olen välillä niin rikki ja raivona että tekee mieli potkia kaikki paskaksi.

Kommentit (33)

Vierailija
1/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voimia ap. Kärsitköhän baby bluesista?

Vierailija
2/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vinkki yksi: unohda siivoaminen. Nuku aina kun mahdollista. Vinkki kaksi: Jos välttiisti haluat ruuan tehdä itse, valmista armeija-annoksia joita pystyy jonkun päivän syömään.

Vinkki kolme: kysy neuvolasta, tai vielä parempi jos on varaa niin yksityiseltä aikaa refleksi ym tutkimuksiin.

Onko korvike varmasti sopivaa? Maitoallergia?

Ota lunkisti. Aina kun vauva itkee, laula. Mulla ainaki auttaa omia hermoja kun puran raivon lauluun😂 taputtele massua, tee pierujumppaa, ota lapsi iholle. Ihokosketus auttaa kiintymystä :) pötkötelkää vaikka koko päivä jos siltä tuntuu. Pieni vauva ei kaipaa muuta kuin ruokaa, läheisyyttä ja puhtaan vaipan :)

Ota siihen päänsärkyyn lääkettä. Näin kipukroonikkona kerron että kipu väsyttää ja tekee pirun ärtyneeksi. Juo paljon vettä. Hengitä :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pahimmat suorittajat on usein just niitä avuttomimpia, kun pitäisikin oikeasti jaksaa jotakin. Jätä nyt ainakin lapsiluku tuohon yhteen.

Vierailija
4/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onpa sinulla hankala tilanne! Muistan itsekin ne illat, kun tuntui, että en millään enää jaksa! Ymmärsin, että lapsi ei ole rintaruokinnalla? Onko mahdollista, että lapsesi on maitoallerginen, kun hän huutaa kaiket yöt? Sitä kannattaisi miettiä! Minun pojalla todettiin hyvin pienenä maitoallergia, rintamaito ei riittänyt, ja todella paljon saatiin apua erityismaidosta! Puhupa asiasta pikaisesti neuvolassa, äläkä usko siihen jorinaan, että "kaikki vauvathan nyt itkee"! Kokeile erikoismaitoja! Tsemppiä!

Vierailija
5/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten sä siellä töissä jaksaisit sen paremmin 4 tunnin yöunilla? Nyt hankit apua teille ja koitatte selvitä. Ei se vauva-aika ikuisesti kestä :)

Vierailija
6/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei vauva siitä katoa, jos töihin menet! Miten muka nykyisessä tilanteessa voisit jaksaa työelämää? Tarvitset apua nyt, ainakin keskusteluapua. Olet ihan liikaa yksin. Mies, perhe, ystävät? Oletko jutellut neuvolassa tms. jaksamisestasi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vinkki yksi: unohda siivoaminen. Nuku aina kun mahdollista. Vinkki kaksi: Jos välttiisti haluat ruuan tehdä itse, valmista armeija-annoksia joita pystyy jonkun päivän syömään.

Vinkki kolme: kysy neuvolasta, tai vielä parempi jos on varaa niin yksityiseltä aikaa refleksi ym tutkimuksiin.

Onko korvike varmasti sopivaa? Maitoallergia?

Ota lunkisti. Aina kun vauva itkee, laula. Mulla ainaki auttaa omia hermoja kun puran raivon lauluun😂 taputtele massua, tee pierujumppaa, ota lapsi iholle. Ihokosketus auttaa kiintymystä :) pötkötelkää vaikka koko päivä jos siltä tuntuu. Pieni vauva ei kaipaa muuta kuin ruokaa, läheisyyttä ja puhtaan vaipan :)

Ota siihen päänsärkyyn lääkettä. Näin kipukroonikkona kerron että kipu väsyttää ja tekee pirun ärtyneeksi. Juo paljon vettä. Hengitä :)

Kiitos positiivinen oloisesta vastauksesta. Saatanpa vaikka kokeilla tuota laulamista. :D Olen sortunut siihen että juoksen toiseen huoneeseen hiljaista vauvaa piiloon, taidan nyt ottaa sen viereen vähän useammin. Tuntuu että kiintyminen on vaikeaa.

Maitoallergiaa ei ole, on testattu.

Päänsärkyyn söin aspiriinia ja buranaa, mutta kiristävä tunne ei lähtenyt mihinkään.: / Ilmeisesti stressipääkipu ei noin vain lähdekään.

Vierailija
8/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa siltä, että tarvitset tidekka aouq ja lepoa nyt. Tekstistäsi tulee myös aavistus, että saatat olla jopa masentunut. Ja usko pois, tilanteesi ei ole lainkaan tavaton. Et ole epäonnistunut äitinä, vaikka tunnet noin. On rankkaa olla lähes yksin vastuussa vauvasta, joka valvottaa.

Itselläni on nyt reilu 4kk vauva ja meilläkin mies on paljon poissa työn vuoksi. Edelleenkään en ole yhtäkään täyttä yötä nukkunut synnytyksen jälkeen. Vauva ei onneksi juurikaan itke, mutta havahtuu etenkin nyt usein hereille öisin. Luultavasti oppii paljon uutta tällä hetkellä ja ne menevät uniin.

Mutta sanoisin, että kyllä nämä yövalvomiset ovat vähän helpottaneet ajan kanssa. Vauvalla on nykyisin vuorokausirytmi ja vauva nukkuu jo aika pitkänkin pätkän heräämättä. Eikä vauva ole jatkuvasti enää syömässä öisin. Myös itkuisuus on vähentynyt. Sinun vauvasi on siinä iässä, jossa vauvat yleensä itkevät eniten. Puhu neuvolassa tilanteestasi.

Se että tunteesi vaikuttavat jo haluusi olla kontaktissa vauvan kanssa ovat huolestuttavia. Kontakti vauvaa hoitavan aikuisen kanssa on vauvalle hyvin tärkeää, mutta ymmärrän että voimavarasi ovat vähissä. Et saa tuntea nyt siitä syyllisyyttä, vaan hanki apua!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapsi itkee kovasti öisin eikä viereen ottaminen auta, olen ehtinyt jo vain maata ja toivoa että lapsi lopettaa itkun... Vauva nukkuu puoli tuntia ja taas herää itkien.

Korvatulpat käyttöön. Ei sekään ääntä kokonaan vie pois mutta vaimentaa jolloin sitä on inasen helpompi kestää.

Vierailija
10/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tsemppiä! Laita korvatulpat tai kuulosuojaimet vaimentamaan vauvan itkua niin vanne ei kiristä niin paljon. Nukut aina kun vauva nukkuu ja unohdat kaiken muun. Ostatte kertakäyttöastioita ja tilaat vaikka pitsan joka päivä. Lastenhoitoapu pariksi tunniksi voisi tulla myös tarpeeseen, älä epäröi sen kanssa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei,

hyvä että kirjoitit. Jos neuvolahoitajasi on mukavan oloinen, soita hänelle ja varaa aika. Jos et enää jaksa odottaa siihenkään saakka, Mannerheimin lastensuojeluliiton nettisivuilta löytyy tukipuhelinten numeroita. Perheneuvola on myös yksi paikka, johon voit ottaa yhteyttä. Meilläpäin toimii myöskin kaupungin kotipalvelun kautta kotiin saatava väliaikainen lastenhoitoapu. Eli nyt yritä vielä jaksaa kääriä hihat ja etsiä netistä joku numero josta tavoitat jonkun, joka ohjaa sut eteenpäin kunnes saat apuvoimia. Et ole mitenkään poikkeus tuntemuksiesi ja väsymyksesi kanssa. On tosi rohkeaa sanoa suoraan ettei jaksa ja kaipaa mieluummin töihin. Monet eivät kehtaa sitä sanoa vaikka niin kokisivatkin. Jos sulla ei ole mitään tukiverkkoa siinä kodin lähellä, on uusi elämänvaihe oikeasti todella rankka kokea. Toivon sydämestäni, että etsit auttavan oljenkorren ja pääset hiljalleen takaisin jaloillasi. Sitten kykenet nauttimaan lapsestasi täysin palkein. Siitä ohikiitävästä ajasta kun hän on pieni ja kun sinä ja miehesi olette hänelle koko maailma. Se menee niin nopeasti, eikä sitä saa enää takaisin. Kaikkea hyvää teidän perheelle. Voidaan olla yhteydessä sähköpostitse, jos haluat, annaniemi100@gmail.com

Vierailija
12/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suolisto-oireista maitoallergiaa ei noin vaan testata. Ellette sitten ole olleet apteekista saatavalla erityiskorvikkeella, joka on täysin maidoton. Noin usein itkevällä vauvalla on usein allergiaa tai refluksi tai molemmat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ulkoiletteko ollenkaan? Ei ihme että seinät kaatuu päälle, jos on koko ajan kotona.

Vierailija
14/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että tarvitset tidekka aouq ja lepoa nyt. Tekstistäsi tulee myös aavistus, että saatat olla jopa masentunut. Ja usko pois, tilanteesi ei ole lainkaan tavaton. Et ole epäonnistunut äitinä, vaikka tunnet noin. On rankkaa olla lähes yksin vastuussa vauvasta, joka valvottaa.

Itselläni on nyt reilu 4kk vauva ja meilläkin mies on paljon poissa työn vuoksi. Edelleenkään en ole yhtäkään täyttä yötä nukkunut synnytyksen jälkeen. Vauva ei onneksi juurikaan itke, mutta havahtuu etenkin nyt usein hereille öisin. Luultavasti oppii paljon uutta tällä hetkellä ja ne menevät uniin.

Mutta sanoisin, että kyllä nämä yövalvomiset ovat vähän helpottaneet ajan kanssa. Vauvalla on nykyisin vuorokausirytmi ja vauva nukkuu jo aika pitkänkin pätkän heräämättä. Eikä vauva ole jatkuvasti enää syömässä öisin. Myös itkuisuus on vähentynyt. Sinun vauvasi on siinä iässä, jossa vauvat yleensä itkevät eniten. Puhu neuvolassa tilanteestasi.

Se että tunteesi vaikuttavat jo haluusi olla kontaktissa vauvan kanssa ovat huolestuttavia. Kontakti vauvaa hoitavan aikuisen kanssa on vauvalle hyvin tärkeää, mutta ymmärrän että voimavarasi ovat vähissä. Et saa tuntea nyt siitä syyllisyyttä, vaan hanki apua!

Ekassa lauseessa tarkoitin siis että tarvitset todella apua. Mutta ehkä viestin tarkoitus tuli selväksi vaikka pari virheellistä sanaa on siellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

missäpäin asut? jos asut lähellä ja olet kiinnostunut, voisin yrittää auttaa sinua ihan vaikka vaan seuraa pitäen että saisit muuta ajateltavaa:)

Vierailija
16/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suolisto-oireista maitoallergiaa ei noin vaan testata. Ellette sitten ole olleet apteekista saatavalla erityiskorvikkeella, joka on täysin maidoton. Noin usein itkevällä vauvalla on usein allergiaa tai refluksi tai molemmat.

Juurikin näin! Kirjoitin aiemmin (nro 4) oman pojan maitoallergiasta. Jos lapsesi on 4 vkon ikäinen, niin miten olette jo voineet varmistaa, ettei maitoallergiaa olisi? Maidon välttö pitää olla vähintään 2 vkoa ja valmisteita voi jopa joutua vaihtamaan löytääkseen sopivan! Jos on otettu verikoe, niin se herkemmin näyttää iho-oireisella maitoallergian, mutta harvoin suolioireisella! Eli lähtisin edelleenkin kokeilemaan maidottomia valmisteita! Tosin saadaksenne kelan korvauksen, täytyy välttö ja uudelleen altistus tehdä oikealla tavalla lääkärin seurannassa, pitää oirepäiväkirjaa yms..

17/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vielä sen vois antaa adoptioon kun et ole siihen kiintynyt.

Vierailija
18/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa pitäisi olla itsestäänselvää, että vanhemmat jakavat puoliksi kotonaoloajan lapsen kanssa, ellei jompi kumpi vanhemmista aivan ehdottomasti halua olla enempää, ja toinen on siihen myöntyväinen. En tiedä, mitä olette sopineet miehesi kanssa, mutta ihmisten, joille ura on tärkeä, kannattaa sopia reilusta pelistä jo ennen lisääntymispäätöstä. Mikäli miehen on tarkoitus kantaa oma vastuunsa lapsestaan ja jäädä myös tämän kanssa kotiin, teille voisi olla hyvä, jos jakaisitte kotonaolon muutaman kuukauden pätkiin, jolloin kumpikaan ei joudu olemaan pitkää aikaa yhtäjaksoisesti kotona. Muutama kuukausi kerrallaan on helpompaa sinnitellä kuin vuosi kerrallaan, jos tietää, että pääsee sen jälkeen taas hetkeksi työnsä pariin toisen vanhemman kantaessa enimmän vastuun lapsesta ja kodista. Suosittelen siis teille vuorottelua lyhyehköissä pätkissä, jos mahdollista.

Vierailija
19/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa että sinulla voisi olla synnytyksen jälkeinen masennus. Vauvan kanssa ei ole pakko vaan jaksaa. Hae apua, varaa aika lääkärillesi tai soita neuvolaan. Kerro kuinka loppuun palanut olet. Älä jää yksin. Pyydä kavereita kylään tai osallistu "vauvaryhmään" ( esim. seurakunnat järjestää), vauvan kanssa on vaikea liikkua, mutta sinun on tärkeä saada nähdä muita aikuisia. Onko joku joka auttaisi lasten hoidossa, niin saisit itse nukkua.

Vierailija
20/33 |
09.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä sain kolme lasta vuodessa (1 ja kaksoset perään)

Se eka heräs 11 kk ikään asti sen 6-8 kertaa yössä, eli oli semmoset vuoden univelat kun kaksoset syntyi.

Asuntomme paljastui homeasunnoksi myöhemmin, ei ihme, kun kaikki lapset korvatulehduskierteessä ekan vuoden. Kaksoset heräilivät sitten vuorotellen, kun toinen nukahti ,toinen heräsi. Ja toinen oli vielä huonompi nukkuja ,syyksi sitten paljastui allergiat (vielä niiden korvatulehdusten lisäksi.)

En muista juuri mitään noista 2-3 ekasta vuodesta.

Sairastuinkin sitten itse. Kolme vuotta olin lasten kanssa kotona, kunnes aloittivat päiväkodin "kymppipäiväisinä".

Ehkä tässä joskus elämä alkaa voittaa.

Parisuhde vielä tallella, mutta vois paremminkin mennä...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä viisi yksi