Anopin käsittämätön suhtautuminen siihen, ettei lapsia ole tulossa
Taustana, olen 33v ja mieheni 36v. Olemme olleet naimisissa kuusi vuotta.
Heti häiden jälkeen alkoi se lapsihössötys sukulaisten taholta, mutta tähän asti on riittänyt ihan asiallinen toteamus ettei lapsia ole tulossa. Minua ja miestäni kiinnostaa parisuhde ja ura lisääntymistä enemmän. Pidän kuitenkin lasten kanssa olemisesta vaikka omia en halua, eli en todellakaan ole mikään lapsivihaaja.
Käytiin viikonloppuna appivanhemmillani ja taas vaihteeksi alkoi anopin taholta kamala valitus siitä miten he eivät sitten vissiin saa lapsenlapsia (mieheni on ainoa lapsi, ilmeisesti anopin keho kärsi synnytyksessä niin pahasti ettei uskaltanut enää raskautua kun riskit olivat niin suuret tms. Miehen mukaan iso trauma hänelle).
Meni hermo ja oli pakko äyskäistä "kuule kun ne lapsenlapset ei oo mikään ihmisoikeus, eikä ole mun vika ettei sulla ole enemmän lapsia. Mä en ole sulle velkaa yhtään mitään."
En olisi muuten sanonut noin ilkeästi, mutta ollaan tosiaan kuusi vuotta kuunneltu sitä vauvavihjailua ja alkaa vähitellen mennä hermo tungetteluun. Nyt on sitten välit aika kireät, kahviteltiin loppuun ja lähdettiin aika pikaisesti. Mies ei taas tapansa mukaan sanonut yhtään mitään.
Onneksi syyni lapsettomuuteen ei ole se, etten kykenisi lapsia saamaan. Tuntuisi varmaan ihan kamalalta, kun tuo on äärettömän epäkohteliasta tungettelua muutenkin.
Kommentit (590)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "33 vuotiaat" lapsettomat, jotka täällä kommentoivat, vaikuttavat näin 33 vuotiaan äidin mielestä vaan todella lapsellisilta. Tiedä sitten mistä johtuu.
Olet itseäsi täynnä ja pidät itseäsi muita parempana?
No en pidä. Jotenkin tuo rähiseminen ja ruma kielenkäyttö yhdistää teitä.
Kai tässä alkaa vähemmästäkin tuohtumaan ja pinna palamaan. On todella turhauttavaa, että jotkut kokevat oikeudekseen (et siis välttämättä sinä) tulla tuomitsemaan ja määrittelemään epänormaaleiksi ja jollain tavalla "vääriksi" muiden ihmisten elämänvalintoja, jotka eivät kosketa heitä millään tavalla.
Minun puolestani jokainen saa hankkia lapsia ihan vapaasti omista preferensseistäni huolimatta, ja minusta on pelkästään ihanaa, jos nämä lapsia hankkineet todella rakastavat lapsiaan ja ovat onnellisia perhe-elämästään. Kellään tällaisella ihmisellä ei kuitenkaan ole mitään oikeutta tulla sanomaan, että minun valintani tai mielipiteeni hyvästä elämästä olisi yhtään sen huonompi, vähäpätöisempi tai kypsymättömämpi. Kukaan ei voi toisen ihmisen puolesta päättää, mikä tekee hänet onnelliseksi.
No ei voi ei. Mutta tätä ketjua kun selaa, tulee noi härskeimmät kommentit ketjun " lapsettomilta"
Ei teitä kukaan käy heti haukkumaan henkilökohtaisesti, ulkomuotoa tai älyä.
Te taas hyökkäätte hyvinkin lapsellisilla sanankäänteillä ja räkyttämällä vastaan.
Jotenkin saa sellaisen kuvan, että perheellisellä ja äideillä ei ole oikeutta sanoa mitään.Ollaanko me luettu samaa ketjua? Minä olen ollut mukana sivusta 1. asti, ja kyllä ne härskeimmät kommentit on tulleet juuri niiltä lapsia hankkineilta.
Etenkin siltä yhdeltä, joka usean sivun ajan jaksoi jankata, että lapseton nainen ei voi koskaan tuntea ketään tai mitään kohtaan yhtä syvää rakkautta kuin hän, koska hän on äiti, että lapseton nainen on aina äitejä älyllisesti heikompi, koska naisen älykkyys kasvaa huippuunsa äitiyden myötä, ja että äidit ovat aina kokemuksiltaan lapsettomia moninverroin rikkaampia, koska oikeastaan ainoa elämän arvoa mittaava kokemus on äidiksi tuleminen.
Toinen totesi, että velat eivät vain TIEDÄ haluavansa lapsia, mutta jos he hankkisivat lapsia, he ymmärtäisivät olleensa koko ajan väärässä.
Kolmas väitti kaikkien normaalien naisten hankkivan lapsia: vain mielenterveysongelmaiset ja päihdeongelmaiset jättävät suvun jatkamisen väliin.
Puhumattakaan niistä useista kommenteista, joissa Ap on tylytetty miehensä kuohinneeksi tyranniksi, joka kieltää tältä oikeuden isyyteen, sillä anonyymi palstamammahan toki tuntee Ap:n miehen tahdon ja sielunmaiseman omaa miestään koskevan kokemuksensa perusteella huomattavasti paremmin, kuin kyseessä olevan tapauksen kanssa useita vuosia yhdessä elänyt Ap!
Perheellisellä ja äideillä on oikeus sanoa paljonkin, mutta ei mitään edellä kuvaamaani.
No mä perustan mielipiteeni aika pitkälle siihen, millaisia ihmisiä tunnen.
Totta, että jotkut ois voinu jättää pennut hankkimatta.
Ja toisaalta tunnen niin ihania lapsettomia, et ihmettelen todella syvästi, mikseivät ole " yrittäneet".
Kuitenkin, täälläkin parikymppiset " velat", kakaroita itsekin, sekoittuvat keskusteluun huutelemaan ihan aivopieru juttujaan.
Se saa kaikki näyttämään ihan pöljiltä.
Ei siinä, senkun jätätte tekemättä, mut älkää sitten tehtailko niitä hormonihoidoilla nelikymppisinä, yhteiskunnan rahoilla, kun siihen saakka " ura" oli kaikkein tärkein..Eikä tää perhe- elämä ole paha. Oikeasti asioista taitaa saada enemmän irti, kun siinä on lapsi mukana.
Ja sanon tämän puhtain sydämin, en pahalla.Perhe-elämä ei ole sinulle paha. Oikeasti sinä taidat saada asioista enemmän irti, kun siinä on lapsi mukana. Vaikutat ihan fiksulta muuten, joten voisitko vielä yrittää sisäistää sen, että joidenkin kohdalla se lapsen läsnäolo päinvastoin latistaisi ne asiat?
Mistä ihmeestä sä voit sen tietää?
No eikä mitä, ole tuota mieltä mutta en mää käsitä, miksi sä ajattelet noin?
Olin " vanha" saadessani ensimmäisen lapseni, eikä oikeasti mikään ole mennyt pilalle, ennemminkin saanut syvyyttä.
Joo ja onhan tää välillä rankkaa, en kiellä, mut kuitenkin asioissa tuntuu olevan enemmän mieltä lapsen myötä.
Miksi sinä olet sitten ottanut sen lapsettomuus kannan niin jyrkästi??
Itse sanoin vielä 25 veenä, ettei IKINÄ!!
Se mieli muuttui, kun näin, kuinka normaalia elämää vauvan/ lapsen kanssa voi elää..
Ne ihanat vaatteet, tossut..( plää plää plää ;) )Voi hyvä luoja nyt sun kanssasi. Mistä ihmeestä SINÄ voit tietää, ettei se lapsi jonkun muun mielestä latista asioita? Se, että sulle niin ei käynyt, ei tarkoita sitä ettei jollekin muulle niin voi käydä. Viestistäsi jälleen oikein huokuu se, kuinka lapsettomat ovat mielestäsi väärässä omissa valinnoissaan. Sinä et tunne lainaamasi tekstin kirjoittajaa, joten sinä et yksinkertaisesti voi sanoa mitään hänen sielunelämästään.
Hankipa kuule koira. Ai et halua? Olet väärässä, kyllä koiran kanssa voi elää ja matkustaa ja luoda uraa ihan samalla tavalla kuin ilman koiraakin. Et voi tietää mitä se elämä koiran kanssa on, ennen kuin hankit sellaisen! Aivan varmasti rakastat elämääsi koirasi kanssa jos vaan kokeilet! Ai olet liikuntavammainen etkä pysty lenkittämään koiraasi? Ei se mitään, kyllä ne asiat ratkeaa kun sellaisen vain tuohon hankkii..
Heh, tässä tulee se elämänkokemus. Mulla on ollut koiriakin, ja on nytkin. Se koira on paljon rajoittavampi, kuin nuo lapset.
Sulla on jännät koirat jos ne rajoittaa enemmän kuin lapset. Mä pystyn omien koirieni kanssa tekemään kaikkea samaa kuin lasten kanssa, mutta lisäksi pystyn käymään töissä ja harrastuksissa järjestelemättä mitään hoitopaikkoja. Olen jopa käynyt etelänlomalla koirani kanssa. Ei tietenkään mikään ideaalitilanne, mutta kyllä niin voi tehdä kun vaan järjestää asiat. Pointti olikin ehkä enemmän se, että keksipä joku asia mitä et missään nimessä halua tehdä. Laskuvarjohyppy? Venäjälle muuttaminen? Liittyminen terroristijärjestöön? Maitotilan ostaminen? Sen jälkeen kuuntele kuinka sulle saarnataan siitä, että nuo on asioita joita monet ihmiset tekee ja et voi tietää kuinka hienoa se on jos et kokeile. Vuosi toisensa perään. Kuvittele olevasi yli 40v ja vieläkin kuulevasi "kuinka se mieli muuttuu kun vähän tuosta vanhenet". Sitä ennen olet jo 20 vuotta kuunnellut sitä samaa mantraa, vaikka oma vakaumuksesi siitä, että kyseinen ratkaisu on sinulle väärä, on vain kasvanut. Olet onnellinen, koet elämäsi olevan juuri sitä mitä haluat, mutta muut vain vähättelevät onneasi, tunteitasi ja elämääsi, koska et halunnut alkaa maitotilalliseksi..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt työssäkäyvät kustantavat nyt eläkkeellä olevien eläkkeet, eivät omia eläkkeitään, näinhän se menee. Jos seuraavaa sukupolvea ei ole, mistäs sitten eläkkeet maksetaan? jos lapsettomuus lisääntyy ollaan todellakin ongelmissa.
Onneksi ulkomaanvahvistukset pitävät huolen tästä.
Vakavasti ottaen olen miettinyt samaa. Se on yksi syy, miksen hanki myöskään lapsia: sekä omaksi turvakseni että siksi, että näiden lasten tulevaisuus olisi epävarma. Keräämme miehen kanssa omaisuutta mahdollisimman paljon itsellemme. Sillä toivottavasti saa sitten joskus ostettua itselleen palveluita, kun eläkkeet on olemattomat.
Seuraavan sukupolven syntymistä pitäisi kannustaa rahallisesti ja verottaa lapsettomia rankemmin.
Tällä hetkellä verotukseen menee 42%. Mikä olisi mielestäsi tarpeeksi? Omasta mielestäni aletaan olla kipurajoilla, jos veroprosentti kovenee, jättäydyn suosiolla helpomalle. Työaika nolliin, omaisuus myyntiin ja suunta jonnekin lämpimään.
No eläpä eläpä.. Meillä perheellisillä ihan sama, mut vielä perhe ruokittavana.
Luuletko, että täällä perheellinen oikeasti pääsee helpommalla?
Tulot hyvät, ja sen mukaan tehtiin lapset. Verotus kiristyy, ruoka kallistuu, asumiskustannukset älyttömät.
Ja musta ihan turha asetella ketään vastakkain, ei se hyödytä ketään, ettei täällä pysty kohta kukaan elämään haluamallaan tavalla..
En ole väittänytkään, että perheellinen pääsisi helpommalla, mutta luitko ollenkaan mihin vastasin? Kirjoitus johon reagoin, peräsi lapsettomille vieläkin kovempaa verotusta. En ollut asettamassa ketään vastakkain, vaan vastasin tähän järjettömään vaatimukseen, jossa progressioaste olisi lapsettomalle entistäkin jyrkempi.
Minulle 42% on kipurajalla, sen jälkeen pistän hanskat tiskiin ja onneksi se on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "33 vuotiaat" lapsettomat, jotka täällä kommentoivat, vaikuttavat näin 33 vuotiaan äidin mielestä vaan todella lapsellisilta. Tiedä sitten mistä johtuu.
Olet itseäsi täynnä ja pidät itseäsi muita parempana?
No en pidä. Jotenkin tuo rähiseminen ja ruma kielenkäyttö yhdistää teitä.
Kai tässä alkaa vähemmästäkin tuohtumaan ja pinna palamaan. On todella turhauttavaa, että jotkut kokevat oikeudekseen (et siis välttämättä sinä) tulla tuomitsemaan ja määrittelemään epänormaaleiksi ja jollain tavalla "vääriksi" muiden ihmisten elämänvalintoja, jotka eivät kosketa heitä millään tavalla.
Minun puolestani jokainen saa hankkia lapsia ihan vapaasti omista preferensseistäni huolimatta, ja minusta on pelkästään ihanaa, jos nämä lapsia hankkineet todella rakastavat lapsiaan ja ovat onnellisia perhe-elämästään. Kellään tällaisella ihmisellä ei kuitenkaan ole mitään oikeutta tulla sanomaan, että minun valintani tai mielipiteeni hyvästä elämästä olisi yhtään sen huonompi, vähäpätöisempi tai kypsymättömämpi. Kukaan ei voi toisen ihmisen puolesta päättää, mikä tekee hänet onnelliseksi.
No ei voi ei. Mutta tätä ketjua kun selaa, tulee noi härskeimmät kommentit ketjun " lapsettomilta"
Ei teitä kukaan käy heti haukkumaan henkilökohtaisesti, ulkomuotoa tai älyä.
Te taas hyökkäätte hyvinkin lapsellisilla sanankäänteillä ja räkyttämällä vastaan.
Jotenkin saa sellaisen kuvan, että perheellisellä ja äideillä ei ole oikeutta sanoa mitään.Ollaanko me luettu samaa ketjua? Minä olen ollut mukana sivusta 1. asti, ja kyllä ne härskeimmät kommentit on tulleet juuri niiltä lapsia hankkineilta.
Etenkin siltä yhdeltä, joka usean sivun ajan jaksoi jankata, että lapseton nainen ei voi koskaan tuntea ketään tai mitään kohtaan yhtä syvää rakkautta kuin hän, koska hän on äiti, että lapseton nainen on aina äitejä älyllisesti heikompi, koska naisen älykkyys kasvaa huippuunsa äitiyden myötä, ja että äidit ovat aina kokemuksiltaan lapsettomia moninverroin rikkaampia, koska oikeastaan ainoa elämän arvoa mittaava kokemus on äidiksi tuleminen.
Toinen totesi, että velat eivät vain TIEDÄ haluavansa lapsia, mutta jos he hankkisivat lapsia, he ymmärtäisivät olleensa koko ajan väärässä.
Kolmas väitti kaikkien normaalien naisten hankkivan lapsia: vain mielenterveysongelmaiset ja päihdeongelmaiset jättävät suvun jatkamisen väliin.
Puhumattakaan niistä useista kommenteista, joissa Ap on tylytetty miehensä kuohinneeksi tyranniksi, joka kieltää tältä oikeuden isyyteen, sillä anonyymi palstamammahan toki tuntee Ap:n miehen tahdon ja sielunmaiseman omaa miestään koskevan kokemuksensa perusteella huomattavasti paremmin, kuin kyseessä olevan tapauksen kanssa useita vuosia yhdessä elänyt Ap!
Perheellisellä ja äideillä on oikeus sanoa paljonkin, mutta ei mitään edellä kuvaamaani.
No mä perustan mielipiteeni aika pitkälle siihen, millaisia ihmisiä tunnen.
Totta, että jotkut ois voinu jättää pennut hankkimatta.
Ja toisaalta tunnen niin ihania lapsettomia, et ihmettelen todella syvästi, mikseivät ole " yrittäneet".
Kuitenkin, täälläkin parikymppiset " velat", kakaroita itsekin, sekoittuvat keskusteluun huutelemaan ihan aivopieru juttujaan.
Se saa kaikki näyttämään ihan pöljiltä.
Ei siinä, senkun jätätte tekemättä, mut älkää sitten tehtailko niitä hormonihoidoilla nelikymppisinä, yhteiskunnan rahoilla, kun siihen saakka " ura" oli kaikkein tärkein..Eikä tää perhe- elämä ole paha. Oikeasti asioista taitaa saada enemmän irti, kun siinä on lapsi mukana.
Ja sanon tämän puhtain sydämin, en pahalla.Perhe-elämä ei ole sinulle paha. Oikeasti sinä taidat saada asioista enemmän irti, kun siinä on lapsi mukana. Vaikutat ihan fiksulta muuten, joten voisitko vielä yrittää sisäistää sen, että joidenkin kohdalla se lapsen läsnäolo päinvastoin latistaisi ne asiat?
Mistä ihmeestä sä voit sen tietää?
No eikä mitä, ole tuota mieltä mutta en mää käsitä, miksi sä ajattelet noin?
Olin " vanha" saadessani ensimmäisen lapseni, eikä oikeasti mikään ole mennyt pilalle, ennemminkin saanut syvyyttä.
Joo ja onhan tää välillä rankkaa, en kiellä, mut kuitenkin asioissa tuntuu olevan enemmän mieltä lapsen myötä.
Miksi sinä olet sitten ottanut sen lapsettomuus kannan niin jyrkästi??
Itse sanoin vielä 25 veenä, ettei IKINÄ!!
Se mieli muuttui, kun näin, kuinka normaalia elämää vauvan/ lapsen kanssa voi elää..
Ne ihanat vaatteet, tossut..( plää plää plää ;) )Voi hyvä luoja nyt sun kanssasi. Mistä ihmeestä SINÄ voit tietää, ettei se lapsi jonkun muun mielestä latista asioita? Se, että sulle niin ei käynyt, ei tarkoita sitä ettei jollekin muulle niin voi käydä. Viestistäsi jälleen oikein huokuu se, kuinka lapsettomat ovat mielestäsi väärässä omissa valinnoissaan. Sinä et tunne lainaamasi tekstin kirjoittajaa, joten sinä et yksinkertaisesti voi sanoa mitään hänen sielunelämästään.
Hankipa kuule koira. Ai et halua? Olet väärässä, kyllä koiran kanssa voi elää ja matkustaa ja luoda uraa ihan samalla tavalla kuin ilman koiraakin. Et voi tietää mitä se elämä koiran kanssa on, ennen kuin hankit sellaisen! Aivan varmasti rakastat elämääsi koirasi kanssa jos vaan kokeilet! Ai olet liikuntavammainen etkä pysty lenkittämään koiraasi? Ei se mitään, kyllä ne asiat ratkeaa kun sellaisen vain tuohon hankkii..
Heh, tässä tulee se elämänkokemus. Mulla on ollut koiriakin, ja on nytkin. Se koira on paljon rajoittavampi, kuin nuo lapset.
Sulla on jännät koirat jos ne rajoittaa enemmän kuin lapset. Mä pystyn omien koirieni kanssa tekemään kaikkea samaa kuin lasten kanssa, mutta lisäksi pystyn käymään töissä ja harrastuksissa järjestelemättä mitään hoitopaikkoja. Olen jopa käynyt etelänlomalla koirani kanssa. Ei tietenkään mikään ideaalitilanne, mutta kyllä niin voi tehdä kun vaan järjestää asiat. Pointti olikin ehkä enemmän se, että keksipä joku asia mitä et missään nimessä halua tehdä. Laskuvarjohyppy? Venäjälle muuttaminen? Liittyminen terroristijärjestöön? Maitotilan ostaminen? Sen jälkeen kuuntele kuinka sulle saarnataan siitä, että nuo on asioita joita monet ihmiset tekee ja et voi tietää kuinka hienoa se on jos et kokeile. Vuosi toisensa perään. Kuvittele olevasi yli 40v ja vieläkin kuulevasi "kuinka se mieli muuttuu kun vähän tuosta vanhenet". Sitä ennen olet jo 20 vuotta kuunnellut sitä samaa mantraa, vaikka oma vakaumuksesi siitä, että kyseinen ratkaisu on sinulle väärä, on vain kasvanut. Olet onnellinen, koet elämäsi olevan juuri sitä mitä haluat, mutta muut vain vähättelevät onneasi, tunteitasi ja elämääsi, koska et halunnut alkaa maitotilalliseksi..[/quot
No, minä näen, että olet nuori noiden järkähtämättömien mielipiteidesi kanssa.
Ja tiedän kaiken tuosta, kuinka juuri sinun valintojasi kritisoidaan.
Olen tehnyt " liikaa" lapsia. Asumme syrjässä. Vanha talo. Autoin liikaa vanhempiani, vanhat autot.. Nää on sellaista, mikä vaikuttaa joka päiväiseen elämään. Joskus olisi ollut järkeä kuunnella " vanhempiaan" ja toisaalta tuntuu hyvältä, et on tehnyt omat ratkaisunsa.
Nyt kun omien vanhempiensa kuoleman jälkeen on tajunnut, kuinka nopeasti aika kuluu, ja kuinka yksi ihmiselämä on ihan yks ja se sama, on osannut laittaa asiat järjestykseen.. ( tai ei) edelleen juoksen ja kiiruhdan ja teen turhaa.
Mut oikeasti, noi lapset on joku ankkuri joka saa ajattelemaan seuraavaa siirtoa tarkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt työssäkäyvät kustantavat nyt eläkkeellä olevien eläkkeet, eivät omia eläkkeitään, näinhän se menee. Jos seuraavaa sukupolvea ei ole, mistäs sitten eläkkeet maksetaan? jos lapsettomuus lisääntyy ollaan todellakin ongelmissa.
Onneksi ulkomaanvahvistukset pitävät huolen tästä.
Vakavasti ottaen olen miettinyt samaa. Se on yksi syy, miksen hanki myöskään lapsia: sekä omaksi turvakseni että siksi, että näiden lasten tulevaisuus olisi epävarma. Keräämme miehen kanssa omaisuutta mahdollisimman paljon itsellemme. Sillä toivottavasti saa sitten joskus ostettua itselleen palveluita, kun eläkkeet on olemattomat.
Seuraavan sukupolven syntymistä pitäisi kannustaa rahallisesti ja verottaa lapsettomia rankemmin.
Tällä hetkellä verotukseen menee 42%. Mikä olisi mielestäsi tarpeeksi? Omasta mielestäni aletaan olla kipurajoilla, jos veroprosentti kovenee, jättäydyn suosiolla helpomalle. Työaika nolliin, omaisuus myyntiin ja suunta jonnekin lämpimään.
No eläpä eläpä.. Meillä perheellisillä ihan sama, mut vielä perhe ruokittavana.
Luuletko, että täällä perheellinen oikeasti pääsee helpommalla?
Tulot hyvät, ja sen mukaan tehtiin lapset. Verotus kiristyy, ruoka kallistuu, asumiskustannukset älyttömät.
Ja musta ihan turha asetella ketään vastakkain, ei se hyödytä ketään, ettei täällä pysty kohta kukaan elämään haluamallaan tavalla..En ole väittänytkään, että perheellinen pääsisi helpommalla, mutta luitko ollenkaan mihin vastasin? Kirjoitus johon reagoin, peräsi lapsettomille vieläkin kovempaa verotusta. En ollut asettamassa ketään vastakkain, vaan vastasin tähän järjettömään vaatimukseen, jossa progressioaste olisi lapsettomalle entistäkin jyrkempi.
Minulle 42% on kipurajalla, sen jälkeen pistän hanskat tiskiin ja onneksi se on mahdollista.
Joo luin mihin vastasit.. Mut kuitenkin se, et perheellisellä nää tuntuu vielä enemmän.
Ollaan tehty lapsia, kun kuviteltiin, et tehdään kovasti töitä, ja pidetään huoli ihan itsestämme... No ei se onnistu täällä..
En kannata kenenkään hengiltä verotusta!!... Mut kuitenkin, tehdään ( perheelliset) niitä tulevia maksajia..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "33 vuotiaat" lapsettomat, jotka täällä kommentoivat, vaikuttavat näin 33 vuotiaan äidin mielestä vaan todella lapsellisilta. Tiedä sitten mistä johtuu.
Olet itseäsi täynnä ja pidät itseäsi muita parempana?
No en pidä. Jotenkin tuo rähiseminen ja ruma kielenkäyttö yhdistää teitä.
Kai tässä alkaa vähemmästäkin tuohtumaan ja pinna palamaan. On todella turhauttavaa, että jotkut kokevat oikeudekseen (et siis välttämättä sinä) tulla tuomitsemaan ja määrittelemään epänormaaleiksi ja jollain tavalla "vääriksi" muiden ihmisten elämänvalintoja, jotka eivät kosketa heitä millään tavalla.
Minun puolestani jokainen saa hankkia lapsia ihan vapaasti omista preferensseistäni huolimatta, ja minusta on pelkästään ihanaa, jos nämä lapsia hankkineet todella rakastavat lapsiaan ja ovat onnellisia perhe-elämästään. Kellään tällaisella ihmisellä ei kuitenkaan ole mitään oikeutta tulla sanomaan, että minun valintani tai mielipiteeni hyvästä elämästä olisi yhtään sen huonompi, vähäpätöisempi tai kypsymättömämpi. Kukaan ei voi toisen ihmisen puolesta päättää, mikä tekee hänet onnelliseksi.
No ei voi ei. Mutta tätä ketjua kun selaa, tulee noi härskeimmät kommentit ketjun " lapsettomilta"
Ei teitä kukaan käy heti haukkumaan henkilökohtaisesti, ulkomuotoa tai älyä.
Te taas hyökkäätte hyvinkin lapsellisilla sanankäänteillä ja räkyttämällä vastaan.
Jotenkin saa sellaisen kuvan, että perheellisellä ja äideillä ei ole oikeutta sanoa mitään.Ollaanko me luettu samaa ketjua? Minä olen ollut mukana sivusta 1. asti, ja kyllä ne härskeimmät kommentit on tulleet juuri niiltä lapsia hankkineilta.
Etenkin siltä yhdeltä, joka usean sivun ajan jaksoi jankata, että lapseton nainen ei voi koskaan tuntea ketään tai mitään kohtaan yhtä syvää rakkautta kuin hän, koska hän on äiti, että lapseton nainen on aina äitejä älyllisesti heikompi, koska naisen älykkyys kasvaa huippuunsa äitiyden myötä, ja että äidit ovat aina kokemuksiltaan lapsettomia moninverroin rikkaampia, koska oikeastaan ainoa elämän arvoa mittaava kokemus on äidiksi tuleminen.
Toinen totesi, että velat eivät vain TIEDÄ haluavansa lapsia, mutta jos he hankkisivat lapsia, he ymmärtäisivät olleensa koko ajan väärässä.
Kolmas väitti kaikkien normaalien naisten hankkivan lapsia: vain mielenterveysongelmaiset ja päihdeongelmaiset jättävät suvun jatkamisen väliin.
Puhumattakaan niistä useista kommenteista, joissa Ap on tylytetty miehensä kuohinneeksi tyranniksi, joka kieltää tältä oikeuden isyyteen, sillä anonyymi palstamammahan toki tuntee Ap:n miehen tahdon ja sielunmaiseman omaa miestään koskevan kokemuksensa perusteella huomattavasti paremmin, kuin kyseessä olevan tapauksen kanssa useita vuosia yhdessä elänyt Ap!
Perheellisellä ja äideillä on oikeus sanoa paljonkin, mutta ei mitään edellä kuvaamaani.
No mä perustan mielipiteeni aika pitkälle siihen, millaisia ihmisiä tunnen.
Totta, että jotkut ois voinu jättää pennut hankkimatta.
Ja toisaalta tunnen niin ihania lapsettomia, et ihmettelen todella syvästi, mikseivät ole " yrittäneet".
Kuitenkin, täälläkin parikymppiset " velat", kakaroita itsekin, sekoittuvat keskusteluun huutelemaan ihan aivopieru juttujaan.
Se saa kaikki näyttämään ihan pöljiltä.
Ei siinä, senkun jätätte tekemättä, mut älkää sitten tehtailko niitä hormonihoidoilla nelikymppisinä, yhteiskunnan rahoilla, kun siihen saakka " ura" oli kaikkein tärkein..Eikä tää perhe- elämä ole paha. Oikeasti asioista taitaa saada enemmän irti, kun siinä on lapsi mukana.
Ja sanon tämän puhtain sydämin, en pahalla.Perhe-elämä ei ole sinulle paha. Oikeasti sinä taidat saada asioista enemmän irti, kun siinä on lapsi mukana. Vaikutat ihan fiksulta muuten, joten voisitko vielä yrittää sisäistää sen, että joidenkin kohdalla se lapsen läsnäolo päinvastoin latistaisi ne asiat?
Mistä ihmeestä sä voit sen tietää?
No eikä mitä, ole tuota mieltä mutta en mää käsitä, miksi sä ajattelet noin?
Olin " vanha" saadessani ensimmäisen lapseni, eikä oikeasti mikään ole mennyt pilalle, ennemminkin saanut syvyyttä.
Joo ja onhan tää välillä rankkaa, en kiellä, mut kuitenkin asioissa tuntuu olevan enemmän mieltä lapsen myötä.
Miksi sinä olet sitten ottanut sen lapsettomuus kannan niin jyrkästi??
Itse sanoin vielä 25 veenä, ettei IKINÄ!!
Se mieli muuttui, kun näin, kuinka normaalia elämää vauvan/ lapsen kanssa voi elää..
Ne ihanat vaatteet, tossut..( plää plää plää ;) )Voi hyvä luoja nyt sun kanssasi. Mistä ihmeestä SINÄ voit tietää, ettei se lapsi jonkun muun mielestä latista asioita? Se, että sulle niin ei käynyt, ei tarkoita sitä ettei jollekin muulle niin voi käydä. Viestistäsi jälleen oikein huokuu se, kuinka lapsettomat ovat mielestäsi väärässä omissa valinnoissaan. Sinä et tunne lainaamasi tekstin kirjoittajaa, joten sinä et yksinkertaisesti voi sanoa mitään hänen sielunelämästään.
Hankipa kuule koira. Ai et halua? Olet väärässä, kyllä koiran kanssa voi elää ja matkustaa ja luoda uraa ihan samalla tavalla kuin ilman koiraakin. Et voi tietää mitä se elämä koiran kanssa on, ennen kuin hankit sellaisen! Aivan varmasti rakastat elämääsi koirasi kanssa jos vaan kokeilet! Ai olet liikuntavammainen etkä pysty lenkittämään koiraasi? Ei se mitään, kyllä ne asiat ratkeaa kun sellaisen vain tuohon hankkii..
Heh, tässä tulee se elämänkokemus. Mulla on ollut koiriakin, ja on nytkin. Se koira on paljon rajoittavampi, kuin nuo lapset.
Sulla on jännät koirat jos ne rajoittaa enemmän kuin lapset. Mä pystyn omien koirieni kanssa tekemään kaikkea samaa kuin lasten kanssa, mutta lisäksi pystyn käymään töissä ja harrastuksissa järjestelemättä mitään hoitopaikkoja. Olen jopa käynyt etelänlomalla koirani kanssa. Ei tietenkään mikään ideaalitilanne, mutta kyllä niin voi tehdä kun vaan järjestää asiat. Pointti olikin ehkä enemmän se, että keksipä joku asia mitä et missään nimessä halua tehdä. Laskuvarjohyppy? Venäjälle muuttaminen? Liittyminen terroristijärjestöön? Maitotilan ostaminen? Sen jälkeen kuuntele kuinka sulle saarnataan siitä, että nuo on asioita joita monet ihmiset tekee ja et voi tietää kuinka hienoa se on jos et kokeile. Vuosi toisensa perään. Kuvittele olevasi yli 40v ja vieläkin kuulevasi "kuinka se mieli muuttuu kun vähän tuosta vanhenet". Sitä ennen olet jo 20 vuotta kuunnellut sitä samaa mantraa, vaikka oma vakaumuksesi siitä, että kyseinen ratkaisu on sinulle väärä, on vain kasvanut. Olet onnellinen, koet elämäsi olevan juuri sitä mitä haluat, mutta muut vain vähättelevät onneasi, tunteitasi ja elämääsi, koska et halunnut alkaa maitotilalliseksi..[/quot
No, minä näen, että olet nuori noiden järkähtämättömien mielipiteidesi kanssa.
Ja tiedän kaiken tuosta, kuinka juuri sinun valintojasi kritisoidaan.
Olen tehnyt " liikaa" lapsia. Asumme syrjässä. Vanha talo. Autoin liikaa vanhempiani, vanhat autot.. Nää on sellaista, mikä vaikuttaa joka päiväiseen elämään. Joskus olisi ollut järkeä kuunnella " vanhempiaan" ja toisaalta tuntuu hyvältä, et on tehnyt omat ratkaisunsa.
Nyt kun omien vanhempiensa kuoleman jälkeen on tajunnut, kuinka nopeasti aika kuluu, ja kuinka yksi ihmiselämä on ihan yks ja se sama, on osannut laittaa asiat järjestykseen.. ( tai ei) edelleen juoksen ja kiiruhdan ja teen turhaa.
Mut oikeasti, noi lapset on joku ankkuri joka saa ajattelemaan seuraavaa siirtoa tarkkaan.Nuoruus on toki suhteellista. mutta harvoin keski-ikäistä silti nuoreksi sanotaan. Minä vain olen aina ollut vahva mielipiteissäni. Sinusta tuntuu toisaalta hyvältä, että olet tehnyt omat ratkaisusi. Kuitenkin yrität saada minua tekemään sinun ratkaisusi, eikä omiani, miksi? No, liian myöhäistä se lapsien tekeminen minulle jo iänkin puolesta alkaa olla, enkä kadu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt työssäkäyvät kustantavat nyt eläkkeellä olevien eläkkeet, eivät omia eläkkeitään, näinhän se menee. Jos seuraavaa sukupolvea ei ole, mistäs sitten eläkkeet maksetaan? jos lapsettomuus lisääntyy ollaan todellakin ongelmissa.
Onneksi ulkomaanvahvistukset pitävät huolen tästä.
Vakavasti ottaen olen miettinyt samaa. Se on yksi syy, miksen hanki myöskään lapsia: sekä omaksi turvakseni että siksi, että näiden lasten tulevaisuus olisi epävarma. Keräämme miehen kanssa omaisuutta mahdollisimman paljon itsellemme. Sillä toivottavasti saa sitten joskus ostettua itselleen palveluita, kun eläkkeet on olemattomat.
Seuraavan sukupolven syntymistä pitäisi kannustaa rahallisesti ja verottaa lapsettomia rankemmin.
Tällä hetkellä verotukseen menee 42%. Mikä olisi mielestäsi tarpeeksi? Omasta mielestäni aletaan olla kipurajoilla, jos veroprosentti kovenee, jättäydyn suosiolla helpomalle. Työaika nolliin, omaisuus myyntiin ja suunta jonnekin lämpimään.
No eläpä eläpä.. Meillä perheellisillä ihan sama, mut vielä perhe ruokittavana.
Luuletko, että täällä perheellinen oikeasti pääsee helpommalla?
Tulot hyvät, ja sen mukaan tehtiin lapset. Verotus kiristyy, ruoka kallistuu, asumiskustannukset älyttömät.
Ja musta ihan turha asetella ketään vastakkain, ei se hyödytä ketään, ettei täällä pysty kohta kukaan elämään haluamallaan tavalla..En ole väittänytkään, että perheellinen pääsisi helpommalla, mutta luitko ollenkaan mihin vastasin? Kirjoitus johon reagoin, peräsi lapsettomille vieläkin kovempaa verotusta. En ollut asettamassa ketään vastakkain, vaan vastasin tähän järjettömään vaatimukseen, jossa progressioaste olisi lapsettomalle entistäkin jyrkempi.
Minulle 42% on kipurajalla, sen jälkeen pistän hanskat tiskiin ja onneksi se on mahdollista.Joo luin mihin vastasit.. Mut kuitenkin se, et perheellisellä nää tuntuu vielä enemmän.
Ollaan tehty lapsia, kun kuviteltiin, et tehdään kovasti töitä, ja pidetään huoli ihan itsestämme... No ei se onnistu täällä..
En kannata kenenkään hengiltä verotusta!!... Mut kuitenkin, tehdään ( perheelliset) niitä tulevia maksajia..
Koska perheellisellä tuntuu vielä enemmän, pitää lapsettomia rangaista siitä, että sinulla on lapsia? Meidän pitää maksaa valinnoistamme enemmän jotta sinulla tuntuisi omat valintasi vähemmän?
Jollekulle lapset edustavat ankkuria, joka pitää paremmin kiinni elämässä. Minulle lapset ovat jalkaan kahlittu lyijypaino, joka rajoittaa elämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt työssäkäyvät kustantavat nyt eläkkeellä olevien eläkkeet, eivät omia eläkkeitään, näinhän se menee. Jos seuraavaa sukupolvea ei ole, mistäs sitten eläkkeet maksetaan? jos lapsettomuus lisääntyy ollaan todellakin ongelmissa.
Onneksi ulkomaanvahvistukset pitävät huolen tästä.
Vakavasti ottaen olen miettinyt samaa. Se on yksi syy, miksen hanki myöskään lapsia: sekä omaksi turvakseni että siksi, että näiden lasten tulevaisuus olisi epävarma. Keräämme miehen kanssa omaisuutta mahdollisimman paljon itsellemme. Sillä toivottavasti saa sitten joskus ostettua itselleen palveluita, kun eläkkeet on olemattomat.
Seuraavan sukupolven syntymistä pitäisi kannustaa rahallisesti ja verottaa lapsettomia rankemmin.
Tällä hetkellä verotukseen menee 42%. Mikä olisi mielestäsi tarpeeksi? Omasta mielestäni aletaan olla kipurajoilla, jos veroprosentti kovenee, jättäydyn suosiolla helpomalle. Työaika nolliin, omaisuus myyntiin ja suunta jonnekin lämpimään.
No eläpä eläpä.. Meillä perheellisillä ihan sama, mut vielä perhe ruokittavana.
Luuletko, että täällä perheellinen oikeasti pääsee helpommalla?
Tulot hyvät, ja sen mukaan tehtiin lapset. Verotus kiristyy, ruoka kallistuu, asumiskustannukset älyttömät.
Ja musta ihan turha asetella ketään vastakkain, ei se hyödytä ketään, ettei täällä pysty kohta kukaan elämään haluamallaan tavalla..En ole väittänytkään, että perheellinen pääsisi helpommalla, mutta luitko ollenkaan mihin vastasin? Kirjoitus johon reagoin, peräsi lapsettomille vieläkin kovempaa verotusta. En ollut asettamassa ketään vastakkain, vaan vastasin tähän järjettömään vaatimukseen, jossa progressioaste olisi lapsettomalle entistäkin jyrkempi.
Minulle 42% on kipurajalla, sen jälkeen pistän hanskat tiskiin ja onneksi se on mahdollista.Joo luin mihin vastasit.. Mut kuitenkin se, et perheellisellä nää tuntuu vielä enemmän.
Ollaan tehty lapsia, kun kuviteltiin, et tehdään kovasti töitä, ja pidetään huoli ihan itsestämme... No ei se onnistu täällä..
En kannata kenenkään hengiltä verotusta!!... Mut kuitenkin, tehdään ( perheelliset) niitä tulevia maksajia..
Koska mulla ei ole lapsia ja olen terve, olen koko elämäni ajan maksanut sinun(kin) lastesi päivähoitoa, koulua, terveydenhuoltoa. Tämän lisäksi että maksan sinulle näitä, haluat vielä kiristää minun verotustani tai pienentää eläkettäni? Oi aikoja, oi tapoja, mihin laitetaan ahneudelle rajat?
Tiedätkö, minä ymmärsin jo vuosikymmeniä sitten, että 3 hengen eläminen maksaa enemmän kuin 1 tai 2 hengen eläminen. 4 Hengen eläminen maksaa vielä enemmän kuin kolmen. Tässä oli yksi monista syistä miksi en tehnyt lapsia. Haluan elää leveämmin kuin mihin lasten kanssa pystyisi näillä tuloilla. Meidän tulomme ovat mukavat kahdelle ihmiselle Perheellisenä joutuisi olemaan jo paljon tarkempi ja elämään nuukemmin. Emme me nytkään hurvittele ja matkustele edes joka vuosi. Lasten kanssa emme pystyisi edes tähän mihin nyt. Saati jos työttömyyttä tulee. On harmi, jos sinulla oli ruusunpunaiset lasit silmilläsi perhettä suunnitellessasi. Lapsia pitäisi tehdä vain sen verran, mihin on varaa. Itse koen, ettei ole varaa yhteenkään.
Jotkut äitiysfanaatikot on kyllä punnertaneet aivonsakin pihalle viimeistään kuopuksen synnytyksessä. Taidan ottaa taas ehkäisyn käyttöön, ettei itsellekin käy samoin, vaikka vakaasti oli lapsi toiveissa.
Ihan parasta valistustyötä lapsettoman elämäntavan ja ehkäisyn puolesta teette, äipät! Kiitos siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt työssäkäyvät kustantavat nyt eläkkeellä olevien eläkkeet, eivät omia eläkkeitään, näinhän se menee. Jos seuraavaa sukupolvea ei ole, mistäs sitten eläkkeet maksetaan? jos lapsettomuus lisääntyy ollaan todellakin ongelmissa.
Onneksi ulkomaanvahvistukset pitävät huolen tästä.
Vakavasti ottaen olen miettinyt samaa. Se on yksi syy, miksen hanki myöskään lapsia: sekä omaksi turvakseni että siksi, että näiden lasten tulevaisuus olisi epävarma. Keräämme miehen kanssa omaisuutta mahdollisimman paljon itsellemme. Sillä toivottavasti saa sitten joskus ostettua itselleen palveluita, kun eläkkeet on olemattomat.
Seuraavan sukupolven syntymistä pitäisi kannustaa rahallisesti ja verottaa lapsettomia rankemmin.
Tällä hetkellä verotukseen menee 42%. Mikä olisi mielestäsi tarpeeksi? Omasta mielestäni aletaan olla kipurajoilla, jos veroprosentti kovenee, jättäydyn suosiolla helpomalle. Työaika nolliin, omaisuus myyntiin ja suunta jonnekin lämpimään.
No eläpä eläpä.. Meillä perheellisillä ihan sama, mut vielä perhe ruokittavana.
Luuletko, että täällä perheellinen oikeasti pääsee helpommalla?
Tulot hyvät, ja sen mukaan tehtiin lapset. Verotus kiristyy, ruoka kallistuu, asumiskustannukset älyttömät.
Ja musta ihan turha asetella ketään vastakkain, ei se hyödytä ketään, ettei täällä pysty kohta kukaan elämään haluamallaan tavalla..En ole väittänytkään, että perheellinen pääsisi helpommalla, mutta luitko ollenkaan mihin vastasin? Kirjoitus johon reagoin, peräsi lapsettomille vieläkin kovempaa verotusta. En ollut asettamassa ketään vastakkain, vaan vastasin tähän järjettömään vaatimukseen, jossa progressioaste olisi lapsettomalle entistäkin jyrkempi.
Minulle 42% on kipurajalla, sen jälkeen pistän hanskat tiskiin ja onneksi se on mahdollista.Joo luin mihin vastasit.. Mut kuitenkin se, et perheellisellä nää tuntuu vielä enemmän.
Ollaan tehty lapsia, kun kuviteltiin, et tehdään kovasti töitä, ja pidetään huoli ihan itsestämme... No ei se onnistu täällä..
En kannata kenenkään hengiltä verotusta!!... Mut kuitenkin, tehdään ( perheelliset) niitä tulevia maksajia..Koska mulla ei ole lapsia ja olen terve, olen koko elämäni ajan maksanut sinun(kin) lastesi päivähoitoa, koulua, terveydenhuoltoa. Tämän lisäksi että maksan sinulle näitä, haluat vielä kiristää minun verotustani tai pienentää eläkettäni? Oi aikoja, oi tapoja, mihin laitetaan ahneudelle rajat?
Tiedätkö, minä ymmärsin jo vuosikymmeniä sitten, että 3 hengen eläminen maksaa enemmän kuin 1 tai 2 hengen eläminen. 4 Hengen eläminen maksaa vielä enemmän kuin kolmen. Tässä oli yksi monista syistä miksi en tehnyt lapsia. Haluan elää leveämmin kuin mihin lasten kanssa pystyisi näillä tuloilla. Meidän tulomme ovat mukavat kahdelle ihmiselle Perheellisenä joutuisi olemaan jo paljon tarkempi ja elämään nuukemmin. Emme me nytkään hurvittele ja matkustele edes joka vuosi. Lasten kanssa emme pystyisi edes tähän mihin nyt. Saati jos työttömyyttä tulee. On harmi, jos sinulla oli ruusunpunaiset lasit silmilläsi perhettä suunnitellessasi. Lapsia pitäisi tehdä vain sen verran, mihin on varaa. Itse koen, ettei ole varaa yhteenkään.
No meissä on se ero, että me tienataan hyvin. Sinä et. Oisko kuitenkin niin päin, että maksetaan myös sinun terveydenhuoltosi ja muut yhteiskunnalliset menot.
Meillä kun riittää rahat perheeseenkin.
Juuri tehtiin testi, ja lapsista huolimatta ollaan nettomaksajien puolella. Osaksi siksi, ettei käytetä kunnallisia hoitopalveluja.
Ei kuitenkaan olla valmiita keskiluokkaisina, perheellisinä ja hyvin toimeentulevina ottamaan vastaan jokaista kiristystä, joka meille lankeaa.
Usein ne keskituloiset lapsiperheet on ne, joiden oletetaan pitävän suomi tolallaan, ja kasvussa..
Mulla oli ihan sama juttu kun oli alle 25.
Anoppi jatkuvasti kimpussa, että koskas teette muksuja.
Sanoin akalle suoraan, että mä en niitä sun pojalles tule ikinä tekemäänkään, että jos ei kelpaa, niin hommaat sille sellaisen muijan, joka tekee.
Sitten onneks erottiin, koska se yhteiselo oli vaan niin karseeta noidenkin vuoksi.
Ex hommas sitten sellaisen muijan, joka porsi 2 tyttöä. No, ei mennyt kauaa kun erosivat ja nyt on tytöt äidillään ja ex ilman muijaa ja lapsia.
Kannattiko?
Onneks pidin pääni, enkä lähtenyt tuohon soopaan mukaan tekemään sitä jälkikasvua, kun anoppi olis halunnut...
Ei kaduta yhtään.
Uuden ukon kanssa oon ollut 15 vuotta ja kukaan ei ole vinkumassa jälkikasvua. Ei sen puoleen, en ole nytkään tekemässä. Ei vaan todellakaan ole mun juttuni.
Suurin osa kavereista on eronnut ja hirvee tappelu kakaroista.
Osalla on vaikka mitä ongelmia omiensa kanssa, kun on kaikki pitänyt saada heti, lapset asunto, ura...niin nyt on sitten narkkia ja alkoholistia, työttömiä näissä herrantertuissa, joilta ei ole ikinä vaadittu mitään, kun vanhemmat ei ole ikinä himassa, kun sitä uraa on pitänyt tehdä.....
Vierailija kirjoitti:
Jotkut äitiysfanaatikot on kyllä punnertaneet aivonsakin pihalle viimeistään kuopuksen synnytyksessä. Taidan ottaa taas ehkäisyn käyttöön, ettei itsellekin käy samoin, vaikka vakaasti oli lapsi toiveissa.
Ihan parasta valistustyötä lapsettoman elämäntavan ja ehkäisyn puolesta teette, äipät! Kiitos siitä.
Tästä juuri näemme, kuinka sekopäinen asenne lapsettomilla on. Kiitos sinulle itsellesi. Tuet näkemystäni, että mielenterveyspotilaat ja sekakäyttäjät ovat niitä, jotka eivät sitä perhettä uskalla perustaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ihan sama juttu kun oli alle 25.
Anoppi jatkuvasti kimpussa, että koskas teette muksuja.
Sanoin akalle suoraan, että mä en niitä sun pojalles tule ikinä tekemäänkään, että jos ei kelpaa, niin hommaat sille sellaisen muijan, joka tekee.
Sitten onneks erottiin, koska se yhteiselo oli vaan niin karseeta noidenkin vuoksi.
Ex hommas sitten sellaisen muijan, joka porsi 2 tyttöä. No, ei mennyt kauaa kun erosivat ja nyt on tytöt äidillään ja ex ilman muijaa ja lapsia.
Kannattiko?Onneks pidin pääni, enkä lähtenyt tuohon soopaan mukaan tekemään sitä jälkikasvua, kun anoppi olis halunnut...
Ei kaduta yhtään.
Uuden ukon kanssa oon ollut 15 vuotta ja kukaan ei ole vinkumassa jälkikasvua. Ei sen puoleen, en ole nytkään tekemässä. Ei vaan todellakaan ole mun juttuni.
Suurin osa kavereista on eronnut ja hirvee tappelu kakaroista.
Osalla on vaikka mitä ongelmia omiensa kanssa, kun on kaikki pitänyt saada heti, lapset asunto, ura...niin nyt on sitten narkkia ja alkoholistia, työttömiä näissä herrantertuissa, joilta ei ole ikinä vaadittu mitään, kun vanhemmat ei ole ikinä himassa, kun sitä uraa on pitänyt tehdä.....
Kuullostaa taas todella vakaalta persoonalta, eikö totta?
Olisi kiva tietää sunkin ikä, kun pystyt tuollaisen läpileikkauksen sukupolviin tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Jollekulle lapset edustavat ankkuria, joka pitää paremmin kiinni elämässä. Minulle lapset ovat jalkaan kahlittu lyijypaino, joka rajoittaa elämistä.
Eli sulla on lapsia? Ei kyllä hyvältä kuulosta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "33 vuotiaat" lapsettomat, jotka täällä kommentoivat, vaikuttavat näin 33 vuotiaan äidin mielestä vaan todella lapsellisilta. Tiedä sitten mistä johtuu.
Olet itseäsi täynnä ja pidät itseäsi muita parempana?
No en pidä. Jotenkin tuo rähiseminen ja ruma kielenkäyttö yhdistää teitä.
Kai tässä alkaa vähemmästäkin tuohtumaan ja pinna palamaan. On todella turhauttavaa, että jotkut kokevat oikeudekseen (et siis välttämättä sinä) tulla tuomitsemaan ja määrittelemään epänormaaleiksi ja jollain tavalla "vääriksi" muiden ihmisten elämänvalintoja, jotka eivät kosketa heitä millään tavalla.
Minun puolestani jokainen saa hankkia lapsia ihan vapaasti omista preferensseistäni huolimatta, ja minusta on pelkästään ihanaa, jos nämä lapsia hankkineet todella rakastavat lapsiaan ja ovat onnellisia perhe-elämästään. Kellään tällaisella ihmisellä ei kuitenkaan ole mitään oikeutta tulla sanomaan, että minun valintani tai mielipiteeni hyvästä elämästä olisi yhtään sen huonompi, vähäpätöisempi tai kypsymättömämpi. Kukaan ei voi toisen ihmisen puolesta päättää, mikä tekee hänet onnelliseksi.
No ei voi ei. Mutta tätä ketjua kun selaa, tulee noi härskeimmät kommentit ketjun " lapsettomilta"
Ei teitä kukaan käy heti haukkumaan henkilökohtaisesti, ulkomuotoa tai älyä.
Te taas hyökkäätte hyvinkin lapsellisilla sanankäänteillä ja räkyttämällä vastaan.
Jotenkin saa sellaisen kuvan, että perheellisellä ja äideillä ei ole oikeutta sanoa mitään.Ollaanko me luettu samaa ketjua? Minä olen ollut mukana sivusta 1. asti, ja kyllä ne härskeimmät kommentit on tulleet juuri niiltä lapsia hankkineilta.
Etenkin siltä yhdeltä, joka usean sivun ajan jaksoi jankata, että lapseton nainen ei voi koskaan tuntea ketään tai mitään kohtaan yhtä syvää rakkautta kuin hän, koska hän on äiti, että lapseton nainen on aina äitejä älyllisesti heikompi, koska naisen älykkyys kasvaa huippuunsa äitiyden myötä, ja että äidit ovat aina kokemuksiltaan lapsettomia moninverroin rikkaampia, koska oikeastaan ainoa elämän arvoa mittaava kokemus on äidiksi tuleminen.
Toinen totesi, että velat eivät vain TIEDÄ haluavansa lapsia, mutta jos he hankkisivat lapsia, he ymmärtäisivät olleensa koko ajan väärässä.
Kolmas väitti kaikkien normaalien naisten hankkivan lapsia: vain mielenterveysongelmaiset ja päihdeongelmaiset jättävät suvun jatkamisen väliin.
Puhumattakaan niistä useista kommenteista, joissa Ap on tylytetty miehensä kuohinneeksi tyranniksi, joka kieltää tältä oikeuden isyyteen, sillä anonyymi palstamammahan toki tuntee Ap:n miehen tahdon ja sielunmaiseman omaa miestään koskevan kokemuksensa perusteella huomattavasti paremmin, kuin kyseessä olevan tapauksen kanssa useita vuosia yhdessä elänyt Ap!
Perheellisellä ja äideillä on oikeus sanoa paljonkin, mutta ei mitään edellä kuvaamaani.
No mä perustan mielipiteeni aika pitkälle siihen, millaisia ihmisiä tunnen.
Totta, että jotkut ois voinu jättää pennut hankkimatta.
Ja toisaalta tunnen niin ihania lapsettomia, et ihmettelen todella syvästi, mikseivät ole " yrittäneet".
Kuitenkin, täälläkin parikymppiset " velat", kakaroita itsekin, sekoittuvat keskusteluun huutelemaan ihan aivopieru juttujaan.
Se saa kaikki näyttämään ihan pöljiltä.
Ei siinä, senkun jätätte tekemättä, mut älkää sitten tehtailko niitä hormonihoidoilla nelikymppisinä, yhteiskunnan rahoilla, kun siihen saakka " ura" oli kaikkein tärkein..Eikä tää perhe- elämä ole paha. Oikeasti asioista taitaa saada enemmän irti, kun siinä on lapsi mukana.
Ja sanon tämän puhtain sydämin, en pahalla.Perhe-elämä ei ole sinulle paha. Oikeasti sinä taidat saada asioista enemmän irti, kun siinä on lapsi mukana. Vaikutat ihan fiksulta muuten, joten voisitko vielä yrittää sisäistää sen, että joidenkin kohdalla se lapsen läsnäolo päinvastoin latistaisi ne asiat?
Mistä ihmeestä sä voit sen tietää?
No eikä mitä, ole tuota mieltä mutta en mää käsitä, miksi sä ajattelet noin?
Olin " vanha" saadessani ensimmäisen lapseni, eikä oikeasti mikään ole mennyt pilalle, ennemminkin saanut syvyyttä.
Joo ja onhan tää välillä rankkaa, en kiellä, mut kuitenkin asioissa tuntuu olevan enemmän mieltä lapsen myötä.
Miksi sinä olet sitten ottanut sen lapsettomuus kannan niin jyrkästi??
Itse sanoin vielä 25 veenä, ettei IKINÄ!!
Se mieli muuttui, kun näin, kuinka normaalia elämää vauvan/ lapsen kanssa voi elää..
Ne ihanat vaatteet, tossut..( plää plää plää ;) )Voi hyvä luoja nyt sun kanssasi. Mistä ihmeestä SINÄ voit tietää, ettei se lapsi jonkun muun mielestä latista asioita? Se, että sulle niin ei käynyt, ei tarkoita sitä ettei jollekin muulle niin voi käydä. Viestistäsi jälleen oikein huokuu se, kuinka lapsettomat ovat mielestäsi väärässä omissa valinnoissaan. Sinä et tunne lainaamasi tekstin kirjoittajaa, joten sinä et yksinkertaisesti voi sanoa mitään hänen sielunelämästään.
Hankipa kuule koira. Ai et halua? Olet väärässä, kyllä koiran kanssa voi elää ja matkustaa ja luoda uraa ihan samalla tavalla kuin ilman koiraakin. Et voi tietää mitä se elämä koiran kanssa on, ennen kuin hankit sellaisen! Aivan varmasti rakastat elämääsi koirasi kanssa jos vaan kokeilet! Ai olet liikuntavammainen etkä pysty lenkittämään koiraasi? Ei se mitään, kyllä ne asiat ratkeaa kun sellaisen vain tuohon hankkii..
Heh, tässä tulee se elämänkokemus. Mulla on ollut koiriakin, ja on nytkin. Se koira on paljon rajoittavampi, kuin nuo lapset.
Sulla on jännät koirat jos ne rajoittaa enemmän kuin lapset. Mä pystyn omien koirieni kanssa tekemään kaikkea samaa kuin lasten kanssa, mutta lisäksi pystyn käymään töissä ja harrastuksissa järjestelemättä mitään hoitopaikkoja. Olen jopa käynyt etelänlomalla koirani kanssa. Ei tietenkään mikään ideaalitilanne, mutta kyllä niin voi tehdä kun vaan järjestää asiat. Pointti olikin ehkä enemmän se, että keksipä joku asia mitä et missään nimessä halua tehdä. Laskuvarjohyppy? Venäjälle muuttaminen? Liittyminen terroristijärjestöön? Maitotilan ostaminen? Sen jälkeen kuuntele kuinka sulle saarnataan siitä, että nuo on asioita joita monet ihmiset tekee ja et voi tietää kuinka hienoa se on jos et kokeile. Vuosi toisensa perään. Kuvittele olevasi yli 40v ja vieläkin kuulevasi "kuinka se mieli muuttuu kun vähän tuosta vanhenet". Sitä ennen olet jo 20 vuotta kuunnellut sitä samaa mantraa, vaikka oma vakaumuksesi siitä, että kyseinen ratkaisu on sinulle väärä, on vain kasvanut. Olet onnellinen, koet elämäsi olevan juuri sitä mitä haluat, mutta muut vain vähättelevät onneasi, tunteitasi ja elämääsi, koska et halunnut alkaa maitotilalliseksi..[/quot
No, minä näen, että olet nuori noiden järkähtämättömien mielipiteidesi kanssa.
Ja tiedän kaiken tuosta, kuinka juuri sinun valintojasi kritisoidaan.
Olen tehnyt " liikaa" lapsia. Asumme syrjässä. Vanha talo. Autoin liikaa vanhempiani, vanhat autot.. Nää on sellaista, mikä vaikuttaa joka päiväiseen elämään. Joskus olisi ollut järkeä kuunnella " vanhempiaan" ja toisaalta tuntuu hyvältä, et on tehnyt omat ratkaisunsa.
Nyt kun omien vanhempiensa kuoleman jälkeen on tajunnut, kuinka nopeasti aika kuluu, ja kuinka yksi ihmiselämä on ihan yks ja se sama, on osannut laittaa asiat järjestykseen.. ( tai ei) edelleen juoksen ja kiiruhdan ja teen turhaa.
Mut oikeasti, noi lapset on joku ankkuri joka saa ajattelemaan seuraavaa siirtoa tarkkaan.Nuoruus on toki suhteellista. mutta harvoin keski-ikäistä silti nuoreksi sanotaan. Minä vain olen aina ollut vahva mielipiteissäni. Sinusta tuntuu toisaalta hyvältä, että olet tehnyt omat ratkaisusi. Kuitenkin yrität saada minua tekemään sinun ratkaisusi, eikä omiani, miksi? No, liian myöhäistä se lapsien tekeminen minulle jo iänkin puolesta alkaa olla, enkä kadu.
Koitan sinua saada tekemään mitä?? :D
Ai, puhumallako sinut saa lapsien tekoon?
Älä nyt viitsi olla lapsellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ihan sama juttu kun oli alle 25.
Anoppi jatkuvasti kimpussa, että koskas teette muksuja.
Sanoin akalle suoraan, että mä en niitä sun pojalles tule ikinä tekemäänkään, että jos ei kelpaa, niin hommaat sille sellaisen muijan, joka tekee.
Sitten onneks erottiin, koska se yhteiselo oli vaan niin karseeta noidenkin vuoksi.
Ex hommas sitten sellaisen muijan, joka porsi 2 tyttöä. No, ei mennyt kauaa kun erosivat ja nyt on tytöt äidillään ja ex ilman muijaa ja lapsia.
Kannattiko?Onneks pidin pääni, enkä lähtenyt tuohon soopaan mukaan tekemään sitä jälkikasvua, kun anoppi olis halunnut...
Ei kaduta yhtään.
Uuden ukon kanssa oon ollut 15 vuotta ja kukaan ei ole vinkumassa jälkikasvua. Ei sen puoleen, en ole nytkään tekemässä. Ei vaan todellakaan ole mun juttuni.
Suurin osa kavereista on eronnut ja hirvee tappelu kakaroista.
Osalla on vaikka mitä ongelmia omiensa kanssa, kun on kaikki pitänyt saada heti, lapset asunto, ura...niin nyt on sitten narkkia ja alkoholistia, työttömiä näissä herrantertuissa, joilta ei ole ikinä vaadittu mitään, kun vanhemmat ei ole ikinä himassa, kun sitä uraa on pitänyt tehdä.....Kuullostaa taas todella vakaalta persoonalta, eikö totta?
Olisi kiva tietää sunkin ikä, kun pystyt tuollaisen läpileikkauksen sukupolviin tekemään.
Ihan totta joka sana. Yksikään pari ei ole yhdessä. Ei yksikään. Hirveet avioerotappelut olleet ja muksuista ei välitetä ollenkaan.
Nykyään tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus tuo eroaminen, lasten jälkeen. Ja se tappeleminen avioeron aikana.
Päälle nelikymppinen olen ja vierestä nähnyt ihan kaiken. Kaveripiiriin kuuluvat.
Tosin nyt on pitänyt päättää "kumman puolella olet" noissa eroissa :)
Ja aikuisista ihmisistä kyse....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ihan sama juttu kun oli alle 25.
Anoppi jatkuvasti kimpussa, että koskas teette muksuja.
Sanoin akalle suoraan, että mä en niitä sun pojalles tule ikinä tekemäänkään, että jos ei kelpaa, niin hommaat sille sellaisen muijan, joka tekee.
Sitten onneks erottiin, koska se yhteiselo oli vaan niin karseeta noidenkin vuoksi.
Ex hommas sitten sellaisen muijan, joka porsi 2 tyttöä. No, ei mennyt kauaa kun erosivat ja nyt on tytöt äidillään ja ex ilman muijaa ja lapsia.
Kannattiko?Onneks pidin pääni, enkä lähtenyt tuohon soopaan mukaan tekemään sitä jälkikasvua, kun anoppi olis halunnut...
Ei kaduta yhtään.
Uuden ukon kanssa oon ollut 15 vuotta ja kukaan ei ole vinkumassa jälkikasvua. Ei sen puoleen, en ole nytkään tekemässä. Ei vaan todellakaan ole mun juttuni.
Suurin osa kavereista on eronnut ja hirvee tappelu kakaroista.
Osalla on vaikka mitä ongelmia omiensa kanssa, kun on kaikki pitänyt saada heti, lapset asunto, ura...niin nyt on sitten narkkia ja alkoholistia, työttömiä näissä herrantertuissa, joilta ei ole ikinä vaadittu mitään, kun vanhemmat ei ole ikinä himassa, kun sitä uraa on pitänyt tehdä.....Kuullostaa taas todella vakaalta persoonalta, eikö totta?
Olisi kiva tietää sunkin ikä, kun pystyt tuollaisen läpileikkauksen sukupolviin tekemään.
Kun elää pidempään kun teinit, niin kerkee kuule kaikkea näkemään :)
Aika uskomattomiakin juttuja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ihan sama juttu kun oli alle 25.
Anoppi jatkuvasti kimpussa, että koskas teette muksuja.
Sanoin akalle suoraan, että mä en niitä sun pojalles tule ikinä tekemäänkään, että jos ei kelpaa, niin hommaat sille sellaisen muijan, joka tekee.
Sitten onneks erottiin, koska se yhteiselo oli vaan niin karseeta noidenkin vuoksi.
Ex hommas sitten sellaisen muijan, joka porsi 2 tyttöä. No, ei mennyt kauaa kun erosivat ja nyt on tytöt äidillään ja ex ilman muijaa ja lapsia.
Kannattiko?Onneks pidin pääni, enkä lähtenyt tuohon soopaan mukaan tekemään sitä jälkikasvua, kun anoppi olis halunnut...
Ei kaduta yhtään.
Uuden ukon kanssa oon ollut 15 vuotta ja kukaan ei ole vinkumassa jälkikasvua. Ei sen puoleen, en ole nytkään tekemässä. Ei vaan todellakaan ole mun juttuni.
Suurin osa kavereista on eronnut ja hirvee tappelu kakaroista.
Osalla on vaikka mitä ongelmia omiensa kanssa, kun on kaikki pitänyt saada heti, lapset asunto, ura...niin nyt on sitten narkkia ja alkoholistia, työttömiä näissä herrantertuissa, joilta ei ole ikinä vaadittu mitään, kun vanhemmat ei ole ikinä himassa, kun sitä uraa on pitänyt tehdä.....Kuullostaa taas todella vakaalta persoonalta, eikö totta?
Olisi kiva tietää sunkin ikä, kun pystyt tuollaisen läpileikkauksen sukupolviin tekemään.Kun elää pidempään kun teinit, niin kerkee kuule kaikkea näkemään :)
Aika uskomattomiakin juttuja...
45? Ja tuo on sinun tapasi tuoda itsesi julki? Ei jestas. Ei tuohon voi sanoa muuta, kuin että ole hiljaa, jos todella olet noin vanha, ja juttusi ovat noin lapsellisia. Tai kerro meille pliis, että olet parikymppinen tytteli.. Sellaiselta noin hölmön ulosannin kestäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ihan sama juttu kun oli alle 25.
Anoppi jatkuvasti kimpussa, että koskas teette muksuja.
Sanoin akalle suoraan, että mä en niitä sun pojalles tule ikinä tekemäänkään, että jos ei kelpaa, niin hommaat sille sellaisen muijan, joka tekee.
Sitten onneks erottiin, koska se yhteiselo oli vaan niin karseeta noidenkin vuoksi.
Ex hommas sitten sellaisen muijan, joka porsi 2 tyttöä. No, ei mennyt kauaa kun erosivat ja nyt on tytöt äidillään ja ex ilman muijaa ja lapsia.
Kannattiko?Onneks pidin pääni, enkä lähtenyt tuohon soopaan mukaan tekemään sitä jälkikasvua, kun anoppi olis halunnut...
Ei kaduta yhtään.
Uuden ukon kanssa oon ollut 15 vuotta ja kukaan ei ole vinkumassa jälkikasvua. Ei sen puoleen, en ole nytkään tekemässä. Ei vaan todellakaan ole mun juttuni.
Suurin osa kavereista on eronnut ja hirvee tappelu kakaroista.
Osalla on vaikka mitä ongelmia omiensa kanssa, kun on kaikki pitänyt saada heti, lapset asunto, ura...niin nyt on sitten narkkia ja alkoholistia, työttömiä näissä herrantertuissa, joilta ei ole ikinä vaadittu mitään, kun vanhemmat ei ole ikinä himassa, kun sitä uraa on pitänyt tehdä.....Kuullostaa taas todella vakaalta persoonalta, eikö totta?
Olisi kiva tietää sunkin ikä, kun pystyt tuollaisen läpileikkauksen sukupolviin tekemään.Kun elää pidempään kun teinit, niin kerkee kuule kaikkea näkemään :)
Aika uskomattomiakin juttuja...
No oletpa paljon ennättänyt nähdä. Hyvä että itse vältit nuo tilanteet.
Minä en halua kumpaakaan. Rajoittavat molemmat ihan liikaa.