Anopin käsittämätön suhtautuminen siihen, ettei lapsia ole tulossa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja on vielä keskenkasvuinen ja ei ole valmis ottamaan vastuuta toisesta ihmisestä.

Kuten ei moni muukaan äiti. Suurin osa äideistä kyllä on tavallisia lastaan ylikaiken rakastavia, onneksi.

Aika ylimielinen oletus. Etenkin, kun pohjalla on muutamasata kommenttia, joista käy ilmi ettei kyse ole kyvyttömyydestä vaan haluttomuudesta äitiyteen.

Haluttomuus on yhdenlaista kyvyttömyyttä sekin.  En tiedä, miksi sitä on niin valtavan vaikea myöntää rehellisesti. Perustellaan kaiken maailman omilla luonteenpiirteillä ja miten minä tunnen itseni niin hyvin, että en kestä kun joudun ottamaan muita huomioon 18 vuotta, enkä kestä yöheräilyitä, vaipat oksettaa ja ahistun kun joudun sietämään muita kattoni alla,  ja olen kyllä muuten aivan valtavan rakastettu täti  ja hyvä ihminen.  Olette mielestänne eri hyviä sanomaan, miten asiat on, ettekä pelkää täräyttää anoppia kanveesiin.   Miksette kuitenkaan pysty myöntämään sitä, että  teillä eivät rahkeet riitä vanhemmiksi?

Oletko haluton hyppäämään kerrostalon katolta,se on kyvyttömyyttä - mikset kykene siihen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja on vielä keskenkasvuinen ja ei ole valmis ottamaan vastuuta toisesta ihmisestä.

Kuten ei moni muukaan äiti. Suurin osa äideistä kyllä on tavallisia lastaan ylikaiken rakastavia, onneksi.

Aika ylimielinen oletus. Etenkin, kun pohjalla on muutamasata kommenttia, joista käy ilmi ettei kyse ole kyvyttömyydestä vaan haluttomuudesta äitiyteen.

Haluttomuus on yhdenlaista kyvyttömyyttä sekin.  En tiedä, miksi sitä on niin valtavan vaikea myöntää rehellisesti. Perustellaan kaiken maailman omilla luonteenpiirteillä ja miten minä tunnen itseni niin hyvin, että en kestä kun joudun ottamaan muita huomioon 18 vuotta, enkä kestä yöheräilyitä, vaipat oksettaa ja ahistun kun joudun sietämään muita kattoni alla,  ja olen kyllä muuten aivan valtavan rakastettu täti  ja hyvä ihminen.  Olette mielestänne eri hyviä sanomaan, miten asiat on, ettekä pelkää täräyttää anoppia kanveesiin.   Miksette kuitenkaan pysty myöntämään sitä, että  teillä eivät rahkeet riitä vanhemmiksi?

Tää oli hyvä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja on vielä keskenkasvuinen ja ei ole valmis ottamaan vastuuta toisesta ihmisestä.

Kuten ei moni muukaan äiti. Suurin osa äideistä kyllä on tavallisia lastaan ylikaiken rakastavia, onneksi.

Aika ylimielinen oletus. Etenkin, kun pohjalla on muutamasata kommenttia, joista käy ilmi ettei kyse ole kyvyttömyydestä vaan haluttomuudesta äitiyteen.

Haluttomuus on yhdenlaista kyvyttömyyttä sekin.  En tiedä, miksi sitä on niin valtavan vaikea myöntää rehellisesti. Perustellaan kaiken maailman omilla luonteenpiirteillä ja miten minä tunnen itseni niin hyvin, että en kestä kun joudun ottamaan muita huomioon 18 vuotta, enkä kestä yöheräilyitä, vaipat oksettaa ja ahistun kun joudun sietämään muita kattoni alla,  ja olen kyllä muuten aivan valtavan rakastettu täti  ja hyvä ihminen.  Olette mielestänne eri hyviä sanomaan, miten asiat on, ettekä pelkää täräyttää anoppia kanveesiin.   Miksette kuitenkaan pysty myöntämään sitä, että  teillä eivät rahkeet riitä vanhemmiksi?

Sinulle vanhemmuus on tavoiteltava asia, velalle ei. Miksi on niin vaikea käsittää, että kaikki eivät yksinkertaisesti halua lapsia? Se ei tarkoita sitä, ettei muiden vanhemmuutta arvostettaisi tai lapsista pidettäisi (sivuutetaan nyt ääripäät molemmista "leireistä").

Elämänvalintoja.

Vierailija kirjoitti:

Musta on jännä että vapaaehtoisesti lapsettomat tuohtuvat aina jos asiasta kysytään. Mulle on ihan sama hankiiko lapsia vai ei. Itse sain aikoinaan ihmettelyä miksi en 25-vuotiaana opiskelijana tehnyt aborttia kun koulu oli kesken? No lapseni on erityislapsi ja vielä tänä päivänä kuulen eräiltä sukulaisilta, että "olisiko kuitenkin kannattanut keskeyttää?? Ja ei susta sitten lääkäriä tullutkaan". Se on loukkaavaa ja samalla se mitätöi kaikki ne uhraukset joita olen lapseni eteen joutunut tekemään.

-Vieläkin hoitaja 34-vee

Ilmeisesti olit ihan itse valinnut uhrautua (huomaa:  oma sanavalintasi) mieluummin kuin järjestää asiat niin, että olisit voinut ruveta lääkäriksikin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja on vielä keskenkasvuinen ja ei ole valmis ottamaan vastuuta toisesta ihmisestä.

Kuten ei moni muukaan äiti. Suurin osa äideistä kyllä on tavallisia lastaan ylikaiken rakastavia, onneksi.

Aika ylimielinen oletus. Etenkin, kun pohjalla on muutamasata kommenttia, joista käy ilmi ettei kyse ole kyvyttömyydestä vaan haluttomuudesta äitiyteen.

Haluttomuus on yhdenlaista kyvyttömyyttä sekin.  En tiedä, miksi sitä on niin valtavan vaikea myöntää rehellisesti. Perustellaan kaiken maailman omilla luonteenpiirteillä ja miten minä tunnen itseni niin hyvin, että en kestä kun joudun ottamaan muita huomioon 18 vuotta, enkä kestä yöheräilyitä, vaipat oksettaa ja ahistun kun joudun sietämään muita kattoni alla,  ja olen kyllä muuten aivan valtavan rakastettu täti  ja hyvä ihminen.  Olette mielestänne eri hyviä sanomaan, miten asiat on, ettekä pelkää täräyttää anoppia kanveesiin.   Miksette kuitenkaan pysty myöntämään sitä, että  teillä eivät rahkeet riitä vanhemmiksi?

Sinulle vanhemmuus on tavoiteltava asia, velalle ei. Miksi on niin vaikea käsittää, että kaikki eivät yksinkertaisesti halua lapsia? Se ei tarkoita sitä, ettei muiden vanhemmuutta arvostettaisi tai lapsista pidettäisi (sivuutetaan nyt ääripäät molemmista "leireistä").

Elämänvalintoja.

Se yrittää saada kaikki muutkin samaan liemeen.

Jos mies ei sanonut mitään, on hän luultavasti samaa mieltä äitinsä kanssa. Muutenhan olisi ottanut ap:n puolen jo aikoja sitten ja pyytänyt äitiään lopettamaan.

Eli mies ehkä haluaa lapsia vaikka vaimolle muuta sanookin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomat naiset ja miehet ovat kakkosluokan ihmisiä, heidän olisi parempi pysyä jossain yhteiskunnan reunamilla, poissa silmistä.

Normaalit ja terveet ihmiset hankkivat monta lasta ja sitoutuvat perheeseen. Deal with it.

Ai vitsi täällä on niin huvittava lukea kuinka joku yksittäinen ihminen määrittelee normaaliuden ja terveyden omien normiensa mukaan. Tosin onhan näitä ennenkin nähty, jopa maiden johdossa.

Aiemmalle kirjoittajalle; minulla ainakin riittäisi paukut vanhemmuuteen. Olen vakaassa, onnellisessa ja pitkässä parisuhteessa. Olen juoksuni juossut (ikä on lähempänä 40 kuin 30), ja taloudellinen tilanteeni on vakaa ja turvattu, molemmilla meistä on vakityö. Elän alueella jossa lapsen olisi hyvä kasvaa, en ole stressaantunut. Pidän lapsista ja henkisesti olisin valmis kasvattamaan lasta. En vain halua. Miksi minun pitäisi ehdoin tahdoin lähteä tekemään jotakin, mitä en halua tehdä, ja mikä ei ole pakko?

Yhtä hyvin voisi tosiaan vaatia jotakuta maalaamaan talonsa pinkiksi, vaikka toinen ei halua. Tosin kyseinen asia olisi huomattavasti helpompi korjata kuin lapsen tekeminen...

= Sinulta eivät paukut riitä vanhemmuuteen.

Otat paukkuja lapsen kanssa? Ei pitäisi kännissä hoitaa lapsia.

Olet varmaan se, jonka ainoa anti keskusteluissa on eksyä harhapoluille ja  kytätä  oikeinkirjoitusta? Tässä sinulle päivän epistola. Huomenna pidetään sinulle ihan omat kokeet.

- - -

10.8 Yhteen ja erilleen kirjoittaminen

Yhteen- ja erilleenkirjoittamistapaukset ovat monelta osin sopimuksenvaraisia, ja niitä on siksi hankala muistaa. Seuraavaan on poimittu joitakin usein esiintyviä tapauksia.

1)

Jos infinitiivin tai partisiipin edellä on määrite, ilmaus kirjoitetaan tavallisesti erilleen.

mukaan lukien, näin ollen

läsnä ollessa

lukuun ottamatta

ennalta ehkäisevä, olemassa oleva, voimaan tuleva

merkille pantava, varteen otettava

arvossa pidetty, mukaan luettuna, niin sanottu

ennen mainitsematon

Yhteen kirjoitetaan tapaukset, joiden merkitys on erikoistunut.

ohimennen

asiaankuuluva, asiantunteva, käänteentekevä, paikkansapitävä, yhteensopiva

asiaankuulumaton

allekirjoittanut

2)

Jos verbin -minen-johdosta edeltää adverbiaali, ilmaus kirjoitetaan tavallisesti erilleen.

puhtaaksi kirjoittaminen, virasta erottaminen, uudelleen hakeminen, käyttöön ottaminen

Yhteen taas kirjoitetaan yhdysverbien johdokset.

irtisanominen (vrt. irtisanoa), laiminlyöminen (vrt. laiminlyödä), allekirjoittaminen (vrt. allekirjoittaa)

Yhteen kirjoitetaan myös tapaukset, joissa -minen-johdosta edeltää genetiiviattribuutti.

etujen yhteensovittaminen, tehtaan käyttöönottaminen

3)

Yhteen kirjoitetaan tapaukset, joissa jälkiosana on muunlainen teonnimi.

voimaantulo, poissaolo, maastamuutto

uudelleenkäsittely

uudelleenarviointi

käyttöönotto

4)

Kun jälkiosana on -inen-loppuinen adjektiivi, kirjoitetaan nominatiivialkuiset tapaukset yhteen.

ensisijainen, erikokoinen

Genetiivialkuiset -inen-loppuiset ovat useimmiten erilleen kirjoitettavia.

metrin mittainen, alueiden välinen, sopimuksen mukainen, Euroopan laajuinen, Afrikan laajuinen

Yhteen kirjoitetaan kuitenkin ne genetiivialkuiset tapaukset, jotka ovat vakiintuneet yhdyssanoiksi:

asianmukainen, kansainvälinen, mannertenvälinen, suomenkielinen, samansuuruinen

Muutamat genetiivialkuiset voidaan kirjoittaa joko yhteen tai erilleen:

tämän kaltainen, tämänkaltainen

vastaavan tyyppinen, vastaavantyyppinen

5)

Muita erilleenkirjoittamistapauksia:

ensi kerralla, joka tapauksessa, viime kädessä

alun perin, perin pohjin

sen sijaan, sitä paitsi, muun muassa

ajan mittaan, ennen kaikkea, ennen pitkää, kesken kaiken, paikka paikoin,

saman tien, suurin piirtein, yhtä suuri, itsestään selvä, itse kukin, varta vasten, kerta kaikkiaan

6)

Yhteen kirjoitetaan:

jompikumpi (jommankumman, jommassakummassa)

jotenkuten, kutakuinkin, nimenomaan, päinvastoin

Vierailija kirjoitti:

Jos mies ei sanonut mitään, on hän luultavasti samaa mieltä äitinsä kanssa. Muutenhan olisi ottanut ap:n puolen jo aikoja sitten ja pyytänyt äitiään lopettamaan.

Eli mies ehkä haluaa lapsia vaikka vaimolle muuta sanookin.

Selitäs sitten MIKSI mies olisi vela-naisen kanssa kun lähes kaikki naiset haluavat lapsia? Vastaus todella kiinnostaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja on vielä keskenkasvuinen ja ei ole valmis ottamaan vastuuta toisesta ihmisestä.

Kuten ei moni muukaan äiti. Suurin osa äideistä kyllä on tavallisia lastaan ylikaiken rakastavia, onneksi.

Aika ylimielinen oletus. Etenkin, kun pohjalla on muutamasata kommenttia, joista käy ilmi ettei kyse ole kyvyttömyydestä vaan haluttomuudesta äitiyteen.

Haluttomuus on yhdenlaista kyvyttömyyttä sekin.  En tiedä, miksi sitä on niin valtavan vaikea myöntää rehellisesti. Perustellaan kaiken maailman omilla luonteenpiirteillä ja miten minä tunnen itseni niin hyvin, että en kestä kun joudun ottamaan muita huomioon 18 vuotta, enkä kestä yöheräilyitä, vaipat oksettaa ja ahistun kun joudun sietämään muita kattoni alla,  ja olen kyllä muuten aivan valtavan rakastettu täti  ja hyvä ihminen.  Olette mielestänne eri hyviä sanomaan, miten asiat on, ettekä pelkää täräyttää anoppia kanveesiin.   Miksette kuitenkaan pysty myöntämään sitä, että  teillä eivät rahkeet riitä vanhemmiksi?

Oletko haluton hyppäämään kerrostalon katolta,se on kyvyttömyyttä - mikset kykene siihen?

Koska rohkeuteni ei riitä. Ei minulla ole mitään vaikeutta myöntää sitä. 

Minä asun maalla, ja täytyy sanoa, että kyllä maalla kannattaa asua. Kaikki te kaupungissa asujat, muuttakaa maalle! Turha sanoa, että ette halua. Te ette vaan TIEDÄ että te kuitenkin oikeasti haluatte asua maalla. Ilma on puhdasta ja raikasta, yöt pimeitä ja naapurit mukavia. Mitä siitä, että autoja pitää olla jokaiselle perheenjäsenelle omansa ja työmatkaan menee tunti suuntaansa, ja lähimpään ruokakauppaan on matkaa 20 kilometriä. Kun te muutatte maalle te vasta ymmärrätte kuinka ihanaa siellä on asua, ette voi tietää ja ymmärtää sitä ennen kuin kokeilette! Ei ne huonotkaan puolet enää tunnu niin kauheilta kun vaan kokeilette!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja on vielä keskenkasvuinen ja ei ole valmis ottamaan vastuuta toisesta ihmisestä.

Kuten ei moni muukaan äiti. Suurin osa äideistä kyllä on tavallisia lastaan ylikaiken rakastavia, onneksi.

Aika ylimielinen oletus. Etenkin, kun pohjalla on muutamasata kommenttia, joista käy ilmi ettei kyse ole kyvyttömyydestä vaan haluttomuudesta äitiyteen.

Haluttomuus on yhdenlaista kyvyttömyyttä sekin.  En tiedä, miksi sitä on niin valtavan vaikea myöntää rehellisesti. Perustellaan kaiken maailman omilla luonteenpiirteillä ja miten minä tunnen itseni niin hyvin, että en kestä kun joudun ottamaan muita huomioon 18 vuotta, enkä kestä yöheräilyitä, vaipat oksettaa ja ahistun kun joudun sietämään muita kattoni alla,  ja olen kyllä muuten aivan valtavan rakastettu täti  ja hyvä ihminen.  Olette mielestänne eri hyviä sanomaan, miten asiat on, ettekä pelkää täräyttää anoppia kanveesiin.   Miksette kuitenkaan pysty myöntämään sitä, että  teillä eivät rahkeet riitä vanhemmiksi?

Ihan kuin se 18 vuotta painajaista olisi verrattavissa roskien viemiseen.

Ollaanpa sitä nyt dramaattisia, herranen aika sentään :D

On se kumma, et kaikilla joilla menee hyvin, on lapsia ja usein useampi. Kyllä ne on ne elämäntapa- luuserit, jotka ei koskaan lapsia saa aikaiseksi. Normaalit ihmiset tekee muksuja. Erikseen ne, joilla ei ole kumppania, sairaus tai fysiologinen este saada lapsia.

Kuka haluaisi lähtee 18 vuoden vaippahelvettiin? Laittaa ura sivuun ja repiä pimppansa? Ei kiitos! Mielummin olen nuori ja kaunis ikuisesti!

Vierailija kirjoitti:

On se kumma, et kaikilla joilla menee hyvin, on lapsia ja usein useampi. Kyllä ne on ne elämäntapa- luuserit, jotka ei koskaan lapsia saa aikaiseksi. Normaalit ihmiset tekee muksuja. Erikseen ne, joilla ei ole kumppania, sairaus tai fysiologinen este saada lapsia.

Miten on mahdollista että naisilla on sen vähemmän lapsia mitä korkeammat tulot? Nainen on heikkolahjainen jos tärkeintä on lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies ei sanonut mitään, on hän luultavasti samaa mieltä äitinsä kanssa. Muutenhan olisi ottanut ap:n puolen jo aikoja sitten ja pyytänyt äitiään lopettamaan.

Eli mies ehkä haluaa lapsia vaikka vaimolle muuta sanookin.

Selitäs sitten MIKSI mies olisi vela-naisen kanssa kun lähes kaikki naiset haluavat lapsia? Vastaus todella kiinnostaa...

Tähänhän ei tule vastausta...

Hyvä tietää, että haluttomuus on oikeasti vain kyvyttömyyttä. En oikein allekirjoita sitä, että haluttomuuteni juoda alkoholia johtuisi siitä että olisin kyvytön juomaan alkoholia. Kaiken muun juominen kyllä onnistuu aivan normaalisti, ja uskoisin, että juomistekniikka on jotakuinkin sama sekä maidossa että oluessa. Olen myös haluton luistelemaan, mutta ehkä olenkin menettänyt kykyni luistella, vaikka lapsena se kyllä onnistui.  Olen myös haluton tekemään itsestäni pelleä, vaikka olen aivan varma että kykyä siihen kyllä löytyisi.

Tämän perusteella voin sanoa, että haluttomuudellani saada lapsia ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, olisinko kykenevä vanhemmuuteen. Kukaan ei tiedä mihin kykenee ennen kuin kokeilee. Moni kuvittelee ettei pystyisi ikinä tappamaan, mutta kun se tilanne oikeasti tulee, saattaa se onnistua. Tai päinvastoin; kuvittelee tarvittaessa pystyvänsä, mutta oikeasti ei sitten pystykään. En silti halua joutua siihen tilanteeseen, jossa pitäisi ottaa selvää pystyisinkö minä tappamaan vai en. Samalla tavalla en halua joutua tilanteeseen, jossa pitäisi ottaa selvää pystyisinkö minä vanhemmuuteen vai en. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma, et kaikilla joilla menee hyvin, on lapsia ja usein useampi. Kyllä ne on ne elämäntapa- luuserit, jotka ei koskaan lapsia saa aikaiseksi. Normaalit ihmiset tekee muksuja. Erikseen ne, joilla ei ole kumppania, sairaus tai fysiologinen este saada lapsia.

Miten on mahdollista että naisilla on sen vähemmän lapsia mitä korkeammat tulot? Nainen on heikkolahjainen jos tärkeintä on lapset.

Ai, kyllä minusta niillä perheillä, joilla menee hyvin, on aina useampi lapsi.

Nainen ei kerkeä kaikkea. Jos haluaa tehdä mahtavan uran ässän kassalla, ei kerkiä hankkimaan lapsia..

Joo ja koulutus.. Ne opiskelee kolmekymppiseen ja ei enää vaan kerkeä.

Mikä se sun mahtava ura on??

Mulla on amnattikoulu pohja, kursseja päälle ja tienaan 3600 € kuussa. Mulla on myös useampi lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies ei sanonut mitään, on hän luultavasti samaa mieltä äitinsä kanssa. Muutenhan olisi ottanut ap:n puolen jo aikoja sitten ja pyytänyt äitiään lopettamaan.

Eli mies ehkä haluaa lapsia vaikka vaimolle muuta sanookin.

Selitäs sitten MIKSI mies olisi vela-naisen kanssa kun lähes kaikki naiset haluavat lapsia? Vastaus todella kiinnostaa...

Rakastaa vaimoaan eikä lapset ole mikään pakko. Ei pistäisi vastaan vaikka niitä tulisikin. Ajattelee ehkä että nainen joskus muuttaa mielensä, ajan kuluessa.

Näinhän moni lapsia haluava nainenkin ajattelee ja roikkuu miehessä joka ei lapsia halua.

Vierailija kirjoitti:

On se kumma, et kaikilla joilla menee hyvin, on lapsia ja usein useampi. Kyllä ne on ne elämäntapa- luuserit, jotka ei koskaan lapsia saa aikaiseksi. Normaalit ihmiset tekee muksuja. Erikseen ne, joilla ei ole kumppania, sairaus tai fysiologinen este saada lapsia.

Jassoo. Täällä taas yksi joka määrittelee normaaliuden omien ahtaiden näkökulmiensa perusteella. Mitenkäs esimerkiksi nuo homoseksuaalit joiden on omassa parisuhteessaan ilman ulkopuolista apua mahdotonta saada lapsia? Ilmeisesti eivät ole normaaleja mielestäsi hekään, vaan jotain elämäntapa-luusereita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies ei sanonut mitään, on hän luultavasti samaa mieltä äitinsä kanssa. Muutenhan olisi ottanut ap:n puolen jo aikoja sitten ja pyytänyt äitiään lopettamaan.

Eli mies ehkä haluaa lapsia vaikka vaimolle muuta sanookin.

Selitäs sitten MIKSI mies olisi vela-naisen kanssa kun lähes kaikki naiset haluavat lapsia? Vastaus todella kiinnostaa...

Tähänhän ei tule vastausta...

Siksi, että vauvan tekeminen ja perheen perustaminen on heittäytyminen tuntemattomaan. Luonnollista, mutta pelottavaa. Kaikilla miehillä ei pokka tähän riitä, kuten ei naisillakaan. Kyllä elämä on valintoja. Sellainen, joka ei esim. eron jälkeen halua lisää lapsia, hakeutuu sellaisen naisen seuraan, joka ei lapsia halua tai ei voi saada.

Ne loput vaihtaa, jos kumppani väärä.

Kyllä lapsen saamisen tarve on niin kova, jos se tarve tulee, että siinä mennään vaikka perse edellä puuhun, jotta se onnistuu. Onhan tuo nähty.