Anopin käsittämätön suhtautuminen siihen, ettei lapsia ole tulossa
Taustana, olen 33v ja mieheni 36v. Olemme olleet naimisissa kuusi vuotta.
Heti häiden jälkeen alkoi se lapsihössötys sukulaisten taholta, mutta tähän asti on riittänyt ihan asiallinen toteamus ettei lapsia ole tulossa. Minua ja miestäni kiinnostaa parisuhde ja ura lisääntymistä enemmän. Pidän kuitenkin lasten kanssa olemisesta vaikka omia en halua, eli en todellakaan ole mikään lapsivihaaja.
Käytiin viikonloppuna appivanhemmillani ja taas vaihteeksi alkoi anopin taholta kamala valitus siitä miten he eivät sitten vissiin saa lapsenlapsia (mieheni on ainoa lapsi, ilmeisesti anopin keho kärsi synnytyksessä niin pahasti ettei uskaltanut enää raskautua kun riskit olivat niin suuret tms. Miehen mukaan iso trauma hänelle).
Meni hermo ja oli pakko äyskäistä "kuule kun ne lapsenlapset ei oo mikään ihmisoikeus, eikä ole mun vika ettei sulla ole enemmän lapsia. Mä en ole sulle velkaa yhtään mitään."
En olisi muuten sanonut noin ilkeästi, mutta ollaan tosiaan kuusi vuotta kuunneltu sitä vauvavihjailua ja alkaa vähitellen mennä hermo tungetteluun. Nyt on sitten välit aika kireät, kahviteltiin loppuun ja lähdettiin aika pikaisesti. Mies ei taas tapansa mukaan sanonut yhtään mitään.
Onneksi syyni lapsettomuuteen ei ole se, etten kykenisi lapsia saamaan. Tuntuisi varmaan ihan kamalalta, kun tuo on äärettömän epäkohteliasta tungettelua muutenkin.
Kommentit (590)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrät kai että näitä ei ole edes 1/1000? Lapsettomat tavisihmiset unohtuvat jo parissa vuosikymmenessä.
Vietätkö kauankin aikaasi päivittäin muistellen mummosi äitiä tai isää. Tai iso-isovanhempiesi vanhempia? Tai edes omia isovanhempiasi? Onko heille tästä muistelostasi paljonkin hyötyä?
Oikeasti, kiitos päivän nauruista, tämä onkin ehkä absurdein koskaan kuulemani syy hankkia lapsia: että muisteltaisiin kuoleman jälkeen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sulla on kokemus itselle elämisestä ja urasta ja rahasta.
Äidillä on kokemus itselle elämisestä, urasta ja rahasta sekä siitä maailman suurimmasta lahjasta ja rakkaimmasta.
Kummalla on enemmän kokemusta?
Kumpi on viisaampi, sinä vai äiti?Jos minä olen kerta niin käsittämättömän itsekäs, niin eikö olisi parempi etten hanki lapsia kun olisin varmaan itsekäs heitäkin kohtaan? Huomaatko itse, että logiikkasi ontuu? Miten sinua haittaa, etten hanki lapsia?
Ap
Se maailman suurin lahja on joillekin maailman suurin rasite joten mihin sitä tarvitaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kenelläkään esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat huippuja tieteissä ja taiteissa ja jotka ovat tietoisella päätöksellä tämän takia lapsettomia?
Siis max nelikymppisiä ihmisiä? Sitä vanhemmilla ei juuri ole ollut mahdollisuutta valita, koska ennen kaikkien nyt vain kuului saada lapsia ja piste. Ja suurin osa pitkän uran luoneista taitaa olla tuota vanhempia.
Minun puolestani voit listata ihan kaikenikäisiä tuohon porukkaan kuuluvia. Heihin varmasti kuuluu jo paljon ap:n kaltaisia kolmikymppisiä huippumenestyjiä.
Ehkäisypilleri tuli 60-luvulla, joten jo suurilla ikäluokilla oli mahdollisuus valita. Hehän tulivatkin tehneeksi historiallisen vähän lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tässäkin luultavasti käy niin että mies käy painamassa jotain yhdenillan juttua joka tulee raskaaksi. Näin anoppisi saa sen kauan kaivatun lapsenlapsen ja miehesi pääsee nauttimaan sinun kieltämästä isyydestä.
Ei reppana uskalla myöntää että haluaa lapsia. sen takia ei sano äidilleen vastaan koska oikeasti on hänen kanssaan samaa mieltä.
Sinä kiellät mieheltäsi isyyden.
Jos minä en syystä tai toisesta kelpaa, niin mies voi ottaa avioeron. En jotenkin jaksa uskoa että hän haluaisi lapsia, mutta toki hänellä on oikeus erota jos haluaa lisääntyä jonkun muun kanssa.
Minä en kiellä häneltä mitään. Jos hän tulee toisiin ajatuksiin lapsista, mikään ei estä häntä eroamasta. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy. Vaikka miestäni voisi kuvailla sanalla reppana tietyissä asioissa, rakastan häntä silti aivan valtavasti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sulla on kokemus itselle elämisestä ja urasta ja rahasta.
Äidillä on kokemus itselle elämisestä, urasta ja rahasta sekä siitä maailman suurimmasta lahjasta ja rakkaimmasta.
Kummalla on enemmän kokemusta?
Kumpi on viisaampi, sinä vai äiti?Viisas on se, joka ei kirjoita tai mieluiten edes ajattele tuollaista roskaa. Viisas on se, joka ymmärtää, että äideillä ja lapsettomilla molemmilla on hallussaan paljon sellaista tietoa ja taitoa, jota toinen ei valintansa vuoksi voi saavuttaa. Lisäksi pelkästään tämän ketjun lukeminen osoittaa sen, ettei äitiys tosiaankaan tee kaikista ihmisistä älykkäitä tai viisaita.
Mikä tuossa oli roskaa? Kyllä moni äiti on kerennyt työskentelemään ja elämään itselleen ja saanut kokea vielä päälle maailman hienoimman asian, lapsen.
Ja kaikille miehille se isyys on parasta, mitä tietävät. On ollut ihanaa nähdä, kuinka se rakas puoliso on täydentynyt ja tullut onnellisemmaksi lasten myötä.Roskaa on se väite, että lapsia hankkineet ovat viisaampia kuin lapsettomat. Molemmat ovat viisaita, mutta eri tavalla. Äitiys tai lapsettomuus ei tee automaattisesti kenestäkään viisaampaa kuin toisin valinneet.
Varmasti jotkut ihmiset tulevat myös onnellisemmiksi lasten myötä, mutta eivät kaikki. Joillekin pelkkä ajatuskin omasta lapsesta on kuin pahin painajainen. Et sinä voi päättää toisten puolesta, mikä heidät tekisi onnelliseksi. Jos olet viisas, ymmärrät tämän.
Minulla on kokemus kummastakin, sinulla vain toisesta. Se on fakta, jota et voi kumota millään. Et vaikka kuinka yrität.
Asiassa on vain sellainen pieni "ongelma", että jos hankkii kokemuksen molemmista (=tekee lapsen), sitä ei voi kumota jos asia ei miellytäkään. Tämä on se, mitä vapaaehtoisen lapsettomuuden kritisoijat eivät ymmärrä. Lapseton voi ryhtyä lapselliseksi, mutta lapsellisesta ei voi enää tulla lapsetonta. Siksikään asioita ei voi verrata tai vaatia kokeilemaan, koska sitä ei voi kokeilla.
:D luuletko että joku haluaisi kumota vanhemmuutensa?? No ei. Luonto on hoitanut asian niin, että siitä jälkikasvusta tulee ihmiselle melko tärkeä juttu.
On 100% enemmän syitä elää hyvää elämäö, tienata ja rakentaa elämää.Etkö ymmärrä lukemaasi ja aihetta, josta keskustellaan? Nythän oli kyse sellaisesta, joka ei halua lapsia. Jos lapsia haluamaton tekee lapsen ns. kokeillakseen (kun asennehan on sellainen, että hommattava on, koska vasta sitten tietää sitätätäjatuota) ja toteaakin, että nyt tiedän asian molemmat puolet ja mielipiteeni ei ole muuttunut, hän ei voi palata uudestaan lapsettomaksi. Ymmärrätkö? Ei kai sellainen, joka haluaa lapsia, haluakaan kumota asiaa, mutta nythän ei olekaan kyse sellaisesta.
... Lapsia haluamaton tekee lapsen kokeillakseen...
Joo, sä riiput niin jossain omituisessa todellisuudessa, ettei ole järkeä jatkaa.
Äiti tietää vaan asioista ja elämästä ja rakkaudesta enemmän ja piste. Sille ei voi mitään.Anteeksi, sinä tiedät historiasta, mekaniikasta, kemiasta, fysiikasta, lumien auraamisesta, autolla ajamisesta, matikasta, omakotitalon huoltamisesta, jalkapallosta ja ratsastuksesta ym. asioista enemmän kuin esim. minä, koska sinä olet äiti ja minä en?
Olet sitä mieltä että koko ikänsä samassa pikkukylässä asunut, peruskoulun käynyt 15-vuotias tietää elämästä enemmän kuin huippukoulutettu, paljon matkustellut ja muutenkin elämää kokenut 70-vuotias, vain koska 15v sattui pamahtamaan paksuksi ja saamaan lapsen?
Olet sitä mieltä että vahingossa raskautunut narsistinen psykopaatti tietää enemmän rakkaudesta kuin lapseton, jolla on rakas suku ja mies ja lemmikkejä, koska hän on äiti?
Kyllä se nyt on joku muu kuin tuo lainaamasi kirjoittaja joka riippuu jossain omituisessa todellisuudessa..
:D Jos nyt puhutaan ihan normaalista elämästä, mitä meistä kuitenkin suurin osa elää, niin kyllä sillä äidillä on kokemus siitä äitiydestä, vastuusta ja rakkaudesta, mitä sillä lapsettomalla ei ole. Äiti on monta kokemusta rikkaampi.
Sinä olet kiivennyt vuorelle ja minä myös. Mutta minä olen äiti, sinä et.
Kumpi on kokemusrikkaampi ja enemmän elänyt? - no minä.Nyt haluatkin verrata täsmälleen samanlaisella taustalla olevia ihmisiä? Joku aika sittenhän joku (ilmeisesti sinä) väitit, että se että on äiti, tarkoittaa että tietää ja on kokenut enemmän kuin lapseton. Siis että yläasteella lapsen saanut teiniäiti tietää ja on kokenut enemmän kuin korkeakoulutettu, professuurin haltija, ulkomailla työskentelevä, syvänmerensukellusta harrastava 4-kymppinen. Logiikkaa nyt.
Mutta edelleen unohdat sen, mitä muutkin ovat sanoneet; sen, että niillä sinun toistelemillasi kokemuksilla ei ole mitään merkitystä sille lapsettomalle, koska hänelle äitiyden kokemukset eivät edusta samaa kuin sinulle eikä hän niitä halua. Vähän sama kuin edellämainittu Ferrari-esimerkki; jos Ferraria ei koe tavoiteltavaksi ja sellkaista halua, ei sitä silloin koe samanlaisena kuin Ferrarin omistaja.
Häh? Kaksi 15- vee äitiä. Toinen rupee vetään kokaa ja toinen opiskelee ja tienaa ja matkustaa.
Kaksi lapsetonta 15- vee ja toinen narkki ja toinen opiskelee ja tienaa ja matkustaa.
Äiti opiskelijatienaajamatkustaja versus lapseton opuskelijatienaajamatkustelija.
Vaikka kuinka väännät, on se äiti ajatusmaailmaltaan, kokemuksiltaan, joustavuudeltaan ja kaikesta rikkaampi.Samoin kolmekymppiset, mulla voi olla ihan kaikki sama kuin sulla, mut mulla on se lapsikin. Olen kokenut enemmän kuin sinä. Minulla on kokemus kaikesta, mitä lapsi tuo tullessaan, sinulla ei.
Lähdetään nyt siitä, että sulla EI VOI OLLA kaikkea samaa kokemusta kuin mulla. Sinä et ole minä, joten sinä tunnet asiat eri tavoin ja eri voimakkuuksilla kuin minä. Sulla on eri vanhemmat, erilainen perhe, erilainen asunto, eri koulutus, eri mielenkiinnon kohteet jne jne jne. Tässä maailmassa EI VOI OLLA kahta ihmistä joilla olisi tarkalleen samat kokemukset, koska kaikki me olemme yksilöitä. Sen tähden vertauksesi on täysin typerä.
Ja ennenkaikkea se tässä hämmästyttää, että tämä puhuu äitiydestä kuin se olisi jotakin sellaista tietämystä ja kokemusta, joka on jotenkin aivan erikoislaatuista. About kaikki naiset ovat tulleet äideiksi ennenvanhaan halusivat tai eivät, vasta nykymaailmassa muutaman vuosikymmenen ajan on ollut edes mahdollisuus päättää, ryhtyykö äidiksi vai ei. Joten se, että on äiti, ei ole mikään tutkinto tai vaadi sinällään mitään muuta kuin lapsen saamisen. Se, onko hyvä äiti, onkin sitten eri asia ja sitähän ei pelkkä lapsen saaminen takaa.
Ei se äitiys todellakaan tarkoita, että yhtäkkiä on kaikkien alojen asiantuntija ja naapurin lapseton kahden tutkinnon maisterisnainen tyhmä mistääntietämätön, koska ei ole pullauttanut beibiä.
Se on biologiaa:
http://yle.fi/uutiset/3-9378427
Kyllä kautta aikojen on ollut vanhoja piikoja ja mahoja ihmisiä. Ei todellakaan kaikki ole lapsia saaneet.
Tosi kaunis filosofia jollakin tuosta adoptiosta, mut ikävä kyllä se on korvaava, kun syystä tai toisesta omaa ei ole tullut...
Ei siihen sen ihmeenpää ylimaallisuutta liity...
Sori nyt vaan
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon.Vapaaehtoisesti lapsettomat ovat tutkitusti keskivertoa älykkäämpiä.Toivottavasti tämä tieto lohdutti hiukan.Itseäni se ilahdutti ja tilanne vähän samanlainen, kuin teillä.Anoppia et voi valita joten pidä asialliset välit ja helpointa lienee jos et vaan kommentoi.
Aivan,äitien älykkyystaso näkyy tässä ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä! Huhhuh, en olisi ikinä uskonut millaiseen muurahaispesään tökkäsin tällä avautumisella, vaikka vapaaehtoinen lapsettomuus ja anopit av:n suosikkiaiheita ovatkin.
Ainakin korostui, ettei mun tosiaan tarvitse miellyttää ketään lisääntymällä. Ja ihan yhtä hyvin mieheni voisi jättää minut lasten kanssa yksin kuin lähteä perustamaan perhettä jonkun muun kanssa. Lapset ei ole mitään parisuhteen ankkureita, oman itsensä jatkeita tai kilpavarustelun välineitä. Se näyttää unohtuvan monelta, joka väittää täällä olevansa äiti. Suhteellisen pelottavaa.
Ap
Ainiin!!!
Tää ap on hei tuleva ties mikä historian kirjoihin jäävä uranainen!
Nyt kun meillä on täällä tuollainen älykkö, niin kerro, miksi niitä lapsia sitten jotkut hullut hankkii!!
Jäikö joku syy vielä?
Vierailija kirjoitti:
Kovin montaa lapsetonta en tunne mutta se täytyy sanoa, etten enempää välitä tunteakaan. Ovat sen verran itsekkäitä ja itsekeskeisiä ihmisiä, ettei niiltä juuri löydy ymmärräystä muille. Ja tämä vaan nähtävästi pahenee vanhemmiten. On vaikeaa olla sellaisen ihmisen kaveri, joka ei ole koskaan oppinut joustamaan muiden tarpeiden mukaan. Monilapsisessa perheessä eläminen kasvattaa ihmistä ja omat lapset myös. Ei kukaan täällä täydelliseksi tule mutta huomattavasti helpompaa on tulla juttuun ihmisten kanssa, jotka ovat sentään vähän oppineet kompromissien tekoa ja joustavuutta.
Nii-in. Monilapsisen perheen vanhempi se on usein se, joka töissä joustaa ja jää ylitöihin. Ja ottaa niitä ekstrahommia. Ja vaihtaa kesälomansa toukokuulle tai syyskuulle. Ja huomioi ne muut ihmiset kun vie katraansa ravintolaan ja ulkomaille ja julkisiin paikkoihin.
Ja sitten kun tämä sama vanhempi on vielä elämän (eikun anteeksi lasten kasvatuksen) myötä saanut sellaisen hirveen kokonaisvaltaisen käsityksen tästä elämästä, että pystyy sillä kokemuksella jakamaan ihmiset itsekkäisiin ja joustaviin ihan lapsiluvun perusteella niin ei voi muuta kuin ihailla mihin kaikkeen se lapsen saaminen ihmisen ylentääkään.
Ap voi palkita itsensä uudella jakkupuvulla.
Ja ostaa muuta kaikkea kivaa. Vaikka ostaa 37:nennen kivan talvitakin.
Ostaa vaikka uuden tutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Näyttää vaivaavan sinua, kun ei ole omia lapsia, koskapa noin olet huonotapainen, moukkamainen ja kaiken kukkuraksi vielä kärtykin!
Tällainen logiikka voi olla vain aivokuolleella.Suurperheen äiti ei ole älykäs vaan umpihullu.
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa nimeni jäämistä näkyville muualla kuin sukupuun oksassa, joka jatkaa haaroittumistaan.
Ja ellei jatkaisi = sinun lapsesi eivät voisi saada lapsia tai eivät niitä kerta kaikkiaan haluaisi tehdä, olisiko siis elämäsi hukkaan heitettyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän minä lapsista pidän kuin hän, mies ei oikein osaa olla lasten kanssa.
ApAiheeseen toteaisin, et mun mielestä kenenkään ei pitäis udella toisten lastenhankinnasta. Jokainen elää elämänsä niinkuin haluaa. Ja hieman aiheen ohi yllä olevaan lauseeseen kommentoisin, etten minäkään muiden lasten kanssa osaa olla enkä niistä erityisesti pidä. En oo ikinä ollut sellaista "ihanaa leikkiä lasten kanssa" tai "oi, saanks mä ottaa tän vauvan syliini?" -sorttia, mutta omat lapseni ovat silti parasta, mitä mulle on tapahtunut.
Sama, mut olen kuitenkin sitä mieltä, et en ihmettele " mummokandidaatin" uteluakaan. Jos mikään ei kerran ole vialla, toivoo jokainen äiti tulevansa mummuksi.
Että ihan jokaisen äidin toiveet tiedät?
Mutta asiaan, eiköhän olisi ihan fiksua tehdä selväksi sille äipälle, että lapsia ei tule jos niin on ettei niitä tule. Jokaisella on oikeus omiin valintoihinsa tässäKIN asiassa ja sen voi kyllä ihan suoraan kertoa muillekin.
No kyllä se varmasti melko yleistä on. Miksei olisi?
Aina ärsyttää kun yleistetään tyyliin "kaikki". Melko yleistä ei ole sama kuin kaikki. Eivät kaikki miehetkään käytä alkoholia vaikka se melko yleistä onkin käyttää. Tai kaikki naiset hanki tekokynsiä vaikka se melko yleistä onkin.
Lapsella on lapsen mieli.
Tekokynnet ja alkoholiko sulla vain pyörii päässä? Lapset ja perhe painii vähän eri kategoriassa..
Kyllä jokainen äiti varmasti haluaisi lapsen lapsia. Kysyin jo, miksei haluaisi? Se on aika luonnollista. Sitten on tietty nää palsta porvoot, jotka " vihaa lapsenlapseensa" ...
Minä en oikeastaan halua lapsenlapsia! 😂 Ainakaan ennenku pojat on likempänä kolmeakymppiä. Sopis oikeen hyvin jos molemmat tois kotiin jonku kivan pojan.. 😀
Toki, mää en ookkaan pullantuoksunen mamma-ihminen. Teen kyllä kaikkeni lasteni eteen ja rakastan heitä yli kaiken, mutta kahdesta vauva-ajasta yksin hengissä selviäminen riittää minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sulla on kokemus itselle elämisestä ja urasta ja rahasta.
Äidillä on kokemus itselle elämisestä, urasta ja rahasta sekä siitä maailman suurimmasta lahjasta ja rakkaimmasta.
Kummalla on enemmän kokemusta?
Kumpi on viisaampi, sinä vai äiti?Viisas on se, joka ei kirjoita tai mieluiten edes ajattele tuollaista roskaa. Viisas on se, joka ymmärtää, että äideillä ja lapsettomilla molemmilla on hallussaan paljon sellaista tietoa ja taitoa, jota toinen ei valintansa vuoksi voi saavuttaa. Lisäksi pelkästään tämän ketjun lukeminen osoittaa sen, ettei äitiys tosiaankaan tee kaikista ihmisistä älykkäitä tai viisaita.
Mikä tuossa oli roskaa? Kyllä moni äiti on kerennyt työskentelemään ja elämään itselleen ja saanut kokea vielä päälle maailman hienoimman asian, lapsen.
Ja kaikille miehille se isyys on parasta, mitä tietävät.Tässäpä tuli suurinta paskaa palstan historiassa,isolle osalle miehistä kakarat ovat kalliita vahingonlaukauksia.
Näille äityleitä täällä, jotka hiillostavat kokeilemaan äitiyden ihanuutta, vaikka ei nyt niin lapsia haluaisikaan, pyytäisin ajattelemaan yhtä asiaa: sitä lasta. Satun tietämään, minkälaista on sellaisen äidin lapsi, joka ei lapsia halua. Minut on kyllä fyysisesti hoidettu ihan ok, mutta muutoin kyllä olen saanut tuta, mitä se on, kun äitiä ei voisi äityys vähempää kiinnostaa.
Senpä vuoksi itse mietinkin todella tarkkaan, onko vauvakuumeeni nyt todellista, kun se parikymppisenä iski, kuten varmaan monelle muullekin. Totesin, että ei ollut.
Kaikki meistä eivät halua tehdä lapsia siinä hyvässä uskossa, että kyllä se sitten ihanaksi muuttuu ja kohta jokellan vaaleanpunaisena. Jotkut meistä tietävät, että niin ei tule käymään. Silloin on parempi jättää kuumeet ja haaveet ja tunnistaa kykynsä ja voimansa.
Ja nyt saa sitten tulla kertomaan, miten kylmä ja kamala ihminen olen, kun en edes vauvakuumeen vallassa pykännyt sitä penskaa parinkympin tienoilla, olinhan saanut miehenkin jo jallitetuksi. Tosin hän ei lapsia halunnut, mutta mitä välii...
Tarkoituksella lapsettomien huipputieteilijöiden ja -taiteilijoiden lista näyttää 300 viestin perusteella vielä melko vaatimattomalta. Karita Mattila on mainittu; lisäksi yksi Oikein Kirjoituksen ja Pilkun Rutsannan Professuurin Haltia toi itsensä esiin.
Seuraavan kerran, kun joku utelee lapsista, niin vastatkaapas näin: "Ihan kivoja ne lapset on, mutta tekotapa ällöttää". Kysyjillä monttu auki ja teille hyvät naurut.
Ainakin tässä ketjussa monien äitien kirjoituksissa se lapsen tuoma älykkyys ja elämänkokemus näkyy tosi huterasti. Ei ymmärretä, että osa ihmisistä tekee toisenlaisia valintoja. Ei ymmärretä, että älykkyyttä ja viisautta on monenlaista. Oletetaan, että lapsen kasvattaminen jotenkin valistaa ja kehittää ihmistä, vaikka samaan hengenvetoon osoitetaan se oman maailmankuvan pienuus. Onneksi tunnen paljon äitejä, jotka ovat oikeasti avarakatseisia ja viisaita ja muutenkin ihania ihmisiä, sillä tämän ketjun perusteella kuvani siitä, miten lapsen saanti muutta naista, olisi todella negatiivinen.
Kyllä minulle olisi ollut kestämätön suru jos emme olisi saaneet lapsenlapsia. Olisi syy sitten mikä tahansa. Lapsenlapset ovat elämän suuri rikkaus ja rakkaus.
Voisit suositella anopille ns. varamummiksi ryhtymistä lapselle, jolla ei ole omaa mummia tai eivät ole yhteyksissä ainakaan tarpeeksi.
Anoppisi on toki käyttäytynyt huonohkosti, mutta sen kyllä ymmärrän, että ilman lapsenlapsia jääminen voi olla suuri pettymys ja suru. Saattaa olla, ettei meillekään lapsenlapsia tule, ja jos niin käy, se on kyllä hyvin ikävä asia, varsinkin kun ensin joutui läpikäymään lapsettomuuskriisin. Anoppisikin on joutunut kokemaan sekundaarisen lapsettomuuden.