Lue keskustelun säännöt.
Anopin käsittämätön suhtautuminen siihen, ettei lapsia ole tulossa
09.01.2017 |
Taustana, olen 33v ja mieheni 36v. Olemme olleet naimisissa kuusi vuotta.
Heti häiden jälkeen alkoi se lapsihössötys sukulaisten taholta, mutta tähän asti on riittänyt ihan asiallinen toteamus ettei lapsia ole tulossa. Minua ja miestäni kiinnostaa parisuhde ja ura lisääntymistä enemmän. Pidän kuitenkin lasten kanssa olemisesta vaikka omia en halua, eli en todellakaan ole mikään lapsivihaaja.
Käytiin viikonloppuna appivanhemmillani ja taas vaihteeksi alkoi anopin taholta kamala valitus siitä miten he eivät sitten vissiin saa lapsenlapsia (mieheni on ainoa lapsi, ilmeisesti anopin keho kärsi synnytyksessä niin pahasti ettei uskaltanut enää raskautua kun riskit olivat niin suuret tms. Miehen mukaan iso trauma hänelle).
Meni hermo ja oli pakko äyskäistä "kuule kun ne lapsenlapset ei oo mikään ihmisoikeus, eikä ole mun vika ettei sulla ole enemmän lapsia. Mä en ole sulle velkaa yhtään mitään."
En olisi muuten sanonut noin ilkeästi, mutta ollaan tosiaan kuusi vuotta kuunneltu sitä vauvavihjailua ja alkaa vähitellen mennä hermo tungetteluun. Nyt on sitten välit aika kireät, kahviteltiin loppuun ja lähdettiin aika pikaisesti. Mies ei taas tapansa mukaan sanonut yhtään mitään.
Onneksi syyni lapsettomuuteen ei ole se, etten kykenisi lapsia saamaan. Tuntuisi varmaan ihan kamalalta, kun tuo on äärettömän epäkohteliasta tungettelua muutenkin.
Kommentit (590)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep jep. Lapset on ihania, perhe- elämä on ihanaa. Minusta on ihanaa et mulla on lapsia ja musta on ihanaa, kun mulla on mun miehen kanssa lapsia. Ihanaa kun mummuilla ja papoilla on lapsenlapsia ja isomummuilla ja papoilla vielä lapsenlapsenlapsia. Ne on se, mikä tekee ne oikeasti TODELLA ONNELLISEKSI!! Ja ihan aikuisten oikeasti!
Olkaa lapsettomia, ihan vapaasti, mut älkää luulko ymmärtävänne siitä asiasta mitään.Ymmärrän, etten halua lapsia enkä sietäisi vanhemnuutta. Mitä muuta minun pitäisi tuosta asiasta ymmärtää?
Mutta kun ET VAIN VOI ymmärtää mitä menetät kun LUULET haluavasi olla lapseton. Kyllä se mieli muuttuu viimeistään silloin kun napanuora katkeaa.
Häh? Ihan hyvinhän ihminen voi ymmärtää, ettei halua lapsia ja ettei sitäisi vanhemmuutta. Mistään äidinrakkauksista ei ole sen kummempaa tietoa, mutta ei sillä väliä, kun en sellaista tule kokemaan. Minä kun en tule olemaan raskaana muuten kuin pakotettuna. Ei mikään rakkaus merkitse minulle mitään verrattuna vapauden, yksityisyyden, itsenäisyyden ja kehon hallinnan menettämiseen.
Oma kokemusmaailmasi on niin kapea, että tuskinpa tätä kuitenkaan ymmärrät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Särähtää korvaan "20 vuoden lapsiperhehelvetti". Mistä tuo kumpuaa. Millainen lapsuus ja vanhemmat itselläsi oli?
En ole tuo, jolle vastasit. Minulla on ollut onnellinen lapsuus ja rakastavat vanhemmat. Paljon turvallisia ja välittäviä aikuisia ympärillä. Voisin silti käyttää sanaa "lapsiperhehelvetti", koska koen, että se, millaiseksi lapsiperheiden elämä yleensä mielletään, olisi minun kohdallani kaikkein onnettomin tapa viettää elämäni. Suurin osa niistä asioista, jotka miellän kuuluvaksi lapsiperhe-elämään, herättää minussa inhon tunteita. Olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että joidenkin muiden ihmisten kohdalla lastenhankinta on kaikkein paras ratkaisu. Sana "lapsiperhehelvetti" kuvaa siis subjektiivista asennettani kyseistä aihetta kohtaan.
Jep, komppaan tätä täysin. Se on musta helvettiä että edes yksinkertainen kaupungille lähteminen ei onnistu ilman jumalatonta suunnittelua ja tavaroiden mukaanpakkausta (puhun vauvoista ja pikkulapsista) ja vaikka kun lapset ovat isompiakin, niin joka ikisellä reissulla saat kuunnella sitä "joko ollaan perillä" "äiti on pissihätä" (just kun ajettiin huoltoaseman ohi) "äiti kauhee nälkäääääää". Ja teini-ikäisenä saat kuunnella sitä "joo ei vois vähempää kiinnostaa" "onks pakko" "minkä takia mun pitää" yms. Mikään ei olisi enää spontaania, helppoa, nopeaa, mukavaa ja nautinnollista. Kaikki olisi hermojen kiristelyä. Juu kiitos ei, nautin mieluummin mieheni kanssa ihanan helposta elämästä. Minä en tarvitse omien geenieni jatketta palvomaan minua sitten kun olen vanha/kuollut. Minä haluan vain rauhaa ja nautinnollista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Särähtää korvaan "20 vuoden lapsiperhehelvetti". Mistä tuo kumpuaa. Millainen lapsuus ja vanhemmat itselläsi oli?
En ole tuo, jolle vastasit. Minulla on ollut onnellinen lapsuus ja rakastavat vanhemmat. Paljon turvallisia ja välittäviä aikuisia ympärillä. Voisin silti käyttää sanaa "lapsiperhehelvetti", koska koen, että se, millaiseksi lapsiperheiden elämä yleensä mielletään, olisi minun kohdallani kaikkein onnettomin tapa viettää elämäni. Suurin osa niistä asioista, jotka miellän kuuluvaksi lapsiperhe-elämään, herättää minussa inhon tunteita. Olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että joidenkin muiden ihmisten kohdalla lastenhankinta on kaikkein paras ratkaisu. Sana "lapsiperhehelvetti" kuvaa siis subjektiivista asennettani kyseistä aihetta kohtaan.
Jep, komppaan tätä täysin. Se on musta helvettiä että edes yksinkertainen kaupungille lähteminen ei onnistu ilman jumalatonta suunnittelua ja tavaroiden mukaanpakkausta (puhun vauvoista ja pikkulapsista) ja vaikka kun lapset ovat isompiakin, niin joka ikisellä reissulla saat kuunnella sitä "joko ollaan perillä" "äiti on pissihätä" (just kun ajettiin huoltoaseman ohi) "äiti kauhee nälkäääääää". Ja teini-ikäisenä saat kuunnella sitä "joo ei vois vähempää kiinnostaa" "onks pakko" "minkä takia mun pitää" yms. Mikään ei olisi enää spontaania, helppoa, nopeaa, mukavaa ja nautinnollista. Kaikki olisi hermojen kiristelyä. Juu kiitos ei, nautin mieluummin mieheni kanssa ihanan helposta elämästä. Minä en tarvitse omien geenieni jatketta palvomaan minua sitten kun olen vanha/kuollut. Minä haluan vain rauhaa ja nautinnollista elämää.
Lisään vielä että nuo reissuesimerkit ovat vain se jäävuoren huippu. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon alkaen ihan jatkuvasta sairastelusta lapsiperheissä. En vaan jaksa enkä halua niin minkä helvetin takia muut äidit kokevat niin voimakasta tarvetta tulla kertomaan että "voi kuule kun lapset on elämän onni ja autuus." No hieno homma, että se on sinulle, mutta minulle ei. Eiköhän ole tärkeintä tässä maailmassa että jokainen elää itsensä näköistä elämää. Miksi minun pitäisi väkipakolla hankkia lapsia? Ketä se hyödyttää?
Voi elämän kevät :D
Keskusteluntaso on tässä:
"Koska en halua"
"haluatpas"
"Enpäs"
"No haluat"
"No en ihan oikeasti halua"
"Et sinä voi TIETÄÄ haluatko"
"Voi nyt perkele"
Vierailija kirjoitti:
Voi elämän kevät :D
Keskusteluntaso on tässä:
"Koska en halua"
"haluatpas"
"Enpäs"
"No haluat"
"No en ihan oikeasti halua"
"Et sinä voi TIETÄÄ haluatko"
"Voi nyt perkele"
Kiitos osuvasta kuvauksesta ja nauruista :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kaikki vanhemmat ovat todella onnellisia siitä, että heillä on se rakas lapsi.
Missä todellisuudessa elät jos tällaiseen harhaan uskot? Olisipa yhteiskunta aika erinäköinen jos jokainen lapsi olisi todella rakastettu ja toivottu.
No miten se yhteiskunnassa näkyy, ettei lapset ole toivottuja ja rakastettuja???
Taidat todella elää jossain ihme pumpulikuplassa.
Esim vankilat ja laitokset on tällaisia tapauksia täynnä. Mitä tekevätkään ennen noihin paikkohin joutumistaan. Mitenhän se näkyisi täällä.....
T. Itsekin aikoinaan huostaanotettu ja laitoksissa ollut, jolla juopot, välinpitämättömät ja väkivaltaiset vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kaikki vanhemmat ovat todella onnellisia siitä, että heillä on se rakas lapsi.
Missä todellisuudessa elät jos tällaiseen harhaan uskot? Olisipa yhteiskunta aika erinäköinen jos jokainen lapsi olisi todella rakastettu ja toivottu.
No miten se yhteiskunnassa näkyy, ettei lapset ole toivottuja ja rakastettuja???
Taidat todella elää jossain ihme pumpulikuplassa.
Esim vankilat ja laitokset on tällaisia tapauksia täynnä. Mitä tekevätkään ennen noihin paikkohin joutumistaan. Mitenhän se näkyisi täällä.....
T. Itsekin aikoinaan huostaanotettu ja laitoksissa ollut, jolla juopot, välinpitämättömät ja väkivaltaiset vanhemmat.
Ehkä se tarkoitti että äidit halusivat lapsensa,isät ovatkin toinen juttu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahiten lastenhankintaan taivutellut ihminen, jonka tunnen, paljasti myöhemmin ettei olisi itse koskaan halunnut lapsia ja katuu niiden hankintaa. Yritti lastenhankintaan taivuttelemalla kuulemma saada muita vain itsensä kanssa samaan soppaan kärsimään. Kun lukee näitä ketjuja tulee väistämättä mieleen että onko hänenlaisiaan muitakin, sillä keitä muuten voi ärsyttää noin valtavan paljon se jos joku ei hanki lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sulla on kokemus itselle elämisestä ja urasta ja rahasta.
Äidillä on kokemus itselle elämisestä, urasta ja rahasta sekä siitä maailman suurimmasta lahjasta ja rakkaimmasta.
Kummalla on enemmän kokemusta?
Kumpi on viisaampi, sinä vai äiti?Viisas on se, joka ei kirjoita tai mieluiten edes ajattele tuollaista roskaa. Viisas on se, joka ymmärtää, että äideillä ja lapsettomilla molemmilla on hallussaan paljon sellaista tietoa ja taitoa, jota toinen ei valintansa vuoksi voi saavuttaa. Lisäksi pelkästään tämän ketjun lukeminen osoittaa sen, ettei äitiys tosiaankaan tee kaikista ihmisistä älykkäitä tai viisaita.
Mikä tuossa oli roskaa? Kyllä moni äiti on kerennyt työskentelemään ja elämään itselleen ja saanut kokea vielä päälle maailman hienoimman asian, lapsen.
Ja kaikille miehille se isyys on parasta, mitä tietävät.Tässäpä tuli suurinta paskaa palstan historiassa,isolle osalle miehistä kakarat ovat kalliita vahingonlaukauksia.
Heh, nyt voisi tulla kertomaan mielipiteensä se palstaisi, joka huijattiin isäksi vastoin tämän tahtoa onko se isyys parasta mitä hän tietää vai asia, joka kohta aiheuttaa avioeron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle tärkein asia on perhe. Siihen kuuluu lasteni lisäksi vävy ja miniä ja lapsenlapset. Kaikkia elämänvaiheita muistelen hellyydellä. Perhe on vahvuus ja tuki, ilo ja onni. Yhdessä kestetään vaikeudet. Saan paljon perheeltäni, sitä ei voi mikään korvata.
Nykyään kuulee paljon että ihmiset haluaa elää itsekkäästi vain itselleen, tehkööt niin. Mutta älköön kukaan tauko sanomaan että minun elämä on onnetonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sulla on kokemus itselle elämisestä ja urasta ja rahasta.
Äidillä on kokemus itselle elämisestä, urasta ja rahasta sekä siitä maailman suurimmasta lahjasta ja rakkaimmasta.
Kummalla on enemmän kokemusta?
Kumpi on viisaampi, sinä vai äiti?Viisas on se, joka ei kirjoita tai mieluiten edes ajattele tuollaista roskaa. Viisas on se, joka ymmärtää, että äideillä ja lapsettomilla molemmilla on hallussaan paljon sellaista tietoa ja taitoa, jota toinen ei valintansa vuoksi voi saavuttaa. Lisäksi pelkästään tämän ketjun lukeminen osoittaa sen, ettei äitiys tosiaankaan tee kaikista ihmisistä älykkäitä tai viisaita.
Mikä tuossa oli roskaa? Kyllä moni äiti on kerennyt työskentelemään ja elämään itselleen ja saanut kokea vielä päälle maailman hienoimman asian, lapsen.
Ja kaikille miehille se isyys on parasta, mitä tietävät.Tässäpä tuli suurinta paskaa palstan historiassa,isolle osalle miehistä kakarat ovat kalliita vahingonlaukauksia.
Heh, nyt voisi tulla kertomaan mielipiteensä se palstaisi, joka huijattiin isäksi vastoin tämän tahtoa onko se isyys parasta mitä hän tietää vai asia, joka kohta aiheuttaa avioeron.
On muuten huvittavaa mitä naiset päättelevät miehestä joka eroaa lapsettomasta liitosta ja tekee lapsia uuden naisen kanssa.Naisten mielestä mies halusi lapsia eikä saanut niitä edellisen naisen kanssa.Tai sitten uusi nainen vaati lasta eron uhalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä, miehen vaikeneminen voi olla kiltin pojan syndroomaa. Hän ei halua pahoittaa äitinsä mieltä olemalla eri mieltä ja saman hän tekee sinun kanssasi. Ulkopuolinen ei voi tietää mitkä syyt teillä todellisuudessa on. Kukaan ei voi tietää saako lapsia ennen kuin on yrittänyt, ette tekään. Ihmetyttää tuo että syy ei ole se ettemme saisi lapsia, miten te voitte sen tietää? Sadoilla tuhansilla Suomen vanhemmista on vaativa työ ja työhön liittyviä matkoja, lapset hoituvat siitä huolimatta. Työpaikat tulevat ja menevät, jäät eläkkeelle, kukaan ei muistele sinua työurasi jälkeen. Lasten kanssa voit viettää sukujuhlia ja jouluja vielä vanhanakin, lapsissa elämä jatkuu,ihan konkreettisestikin. Kenenkään ei pidä kehottaa toista "tekemään" lapsia eikä sukulaisten kyselyt ole fiksua käytöstä. Jos on sitä mieltä että ei halua lapsia, niin silloin lapsia ei tarvitse maailmaan saattaa. Se on varmasti parempi kaikille, myös niille syntymättömille. Lapsia ei anneta kaikille vaikka haluaisikin, lapsen saaminen voi olla elämän suurin onni ja lapsettomuus todella surullinen asia. Minulla on ollut onni saada kaksi lasta, ei vielä yhtään lastenlasta. Itse en ole koskaan ollut niin onnellinen kuin toisen lapsen syntymän jälkeen. En painosta lapsiani mutta sydämessäni voin toivoa pääseväni joskus mummoksi.
lapsenlapseton kirjoitti:
Olen samaa mieltä, miehen vaikeneminen voi olla kiltin pojan syndroomaa. Hän ei halua pahoittaa äitinsä mieltä olemalla eri mieltä ja saman hän tekee sinun kanssasi. Ulkopuolinen ei voi tietää mitkä syyt teillä todellisuudessa on. Kukaan ei voi tietää saako lapsia ennen kuin on yrittänyt, ette tekään. Ihmetyttää tuo että syy ei ole se ettemme saisi lapsia, miten te voitte sen tietää? Sadoilla tuhansilla Suomen vanhemmista on vaativa työ ja työhön liittyviä matkoja, lapset hoituvat siitä huolimatta. Työpaikat tulevat ja menevät, jäät eläkkeelle, kukaan ei muistele sinua työurasi jälkeen. Lasten kanssa voit viettää sukujuhlia ja jouluja vielä vanhanakin, lapsissa elämä jatkuu,ihan konkreettisestikin. Kenenkään ei pidä kehottaa toista "tekemään" lapsia eikä sukulaisten kyselyt ole fiksua käytöstä. Jos on sitä mieltä että ei halua lapsia, niin silloin lapsia ei tarvitse maailmaan saattaa. Se on varmasti parempi kaikille, myös niille syntymättömille. Lapsia ei anneta kaikille vaikka haluaisikin, lapsen saaminen voi olla elämän suurin onni ja lapsettomuus todella surullinen asia. Minulla on ollut onni saada kaksi lasta, ei vielä yhtään lastenlasta. Itse en ole koskaan ollut niin onnellinen kuin toisen lapsen syntymän jälkeen. En painosta lapsiani mutta sydämessäni voin toivoa pääseväni joskus mummoksi.
Ei minua tarvitse kenenkään muistella. Parempi vaan, ettei kukaan jää suremaan. Se ei siis ole syy siihen, miksen lapsia halua, mutta yksi hyvä puoli muiden joukossa. En myöskään välitä elämän jatkumisesta jälkeeni. En ymmärrä, mitä merkitystä sillä voisi olla minulle. Sukujuhlistakaan en ole koskaan välittänyt, ja niihin, joihin olen osallistunut, on kutsuttu kyllä aina myöskin ne lapsettomat sukulaiset. Mutta muuten ei naputettavaa. Jokaisella on oikeus päättää itse elämästään ja olla onnellinen valitsemallaan tavalla. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei todellakaan ole mikään "käsittämätön" suhtautuminen >:( mulle tuli ainakin sääli tuota anoppia :( tietääköhän hän tai voisiko olla kiinnostunut ns. Varamummoksi ryhtymisestä, paljon olisi perheitä joille lämmin, rakastava mummo kelpaisi <3
Voi herran jestas tätä ketjua. Miten voi olla niin vaikea ymmärtää, että kaikki ei halua lapsia. Minäkin ymmärrän, vaikka minulla erittäin toivottu (lapsettomuustausta) lapsi onkin.
Täytyy ap koittaa loduttaa sinua anoppisi suhteen, että se olisi varmasti tosi tunkeileva, päsmäröivä, ja lasta omiva mummo. Että ehkä tavallaan säästyt pahemmalta anoppipainajaiselta, kun ette hanki lasta. Tuollaiset naiset, joille elämäntarkoitus on vain ja ainoastaan lapset, ja näiden jälkeen lapsenlapset, ovat juuri niitä mummoja jotka tulevat sopimatta kylään, puuttuvat kaikkiin kasvatusasioihin, huudattavat vierastavaa vauvaa sylissään, alkavat leikkimään äitiä lapsenlapselle, vaativat opettamaan vauvaa pullolle kun kärsivät imetyskateudesta, ehdottelevat hoitokoeikkoja vastasyntyneelle, kaappaavat kaikki lastenjuhlat omiksi (vieläkin muistissa ketju, jossa anoppi oli leikannut vauvan synttärikakun ensimmäisen palan juhlissa, kun äitinsä meni käymään pikaisesti ulkona).
Tuollaisen naisen kanssa vanhempi-isovanhempi asetelmasta tulisi 18 vuotta kestävä valtataistelu, ja melko hyvä parisuhde saa olla mikä sen kestää. Tarkoitan vain siis, että hullujen hommaa on tehdä lapsia vain miellyttääkseen isovanhempia. Niihin lapsiin kun kuitenkin oikeasti kiintyy syntymästä lähtien, ja kyllä siinä ohimossa alkaa tykyttää, jos mummo on ajatellut että lapsenlapset on tehty hänelle lahjaksi.
Miksi mies olisi lapsettoman naisen kanssa vastoin tahtoaan kun 90% naisista haluaa lapsia,ELI mies ei halua lapsia.
Minusta tuo aloittaja on vielä äärettömän lapsellinen. Se tulee ilmi monestakin sanomisestaan. Itsekäs ja lapsellinen. Itse olen sitä mieltä että lapsi syventää parisuhdetta ja rakkautta. Itselläni on aikuiset lapset jo. Jälkeenpäin se pienen lapsen aika oli vain ohikiitävä hetki.
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ole mikään "käsittämätön" suhtautuminen >:( mulle tuli ainakin sääli tuota anoppia :( tietääköhän hän tai voisiko olla kiinnostunut ns. Varamummoksi ryhtymisestä, paljon olisi perheitä joille lämmin, rakastava mummo kelpaisi <3
Jos samasta asiasta on jankattu jo useampi vuosi, niin on ihan oikein, että joku sanoo suorat sanat. Anopilla on oikeus suruun, mutta vänkäämällä asiasta, joka ei hänelle edes kuulu, hän kaivoi verta nenästään.
Mä en ymmärrä, miksei tuota ole voinut sanoa jo aiemmin ja asiallisesti? Eli ihan vaan sanoo, että emme ole hankkimassa lapsia ollenkaan, koska emme halua. Miksi itsestäänselvää asiaa pitää salailla ja kuunnella kyselyä ja sitten hermostua ja sanoa pahasti? Miksei vaan sano että lapsia ei ole tulossa ja piste.
Pistänpä lusikkani soppaan entisenä velana:
Nautin elämästäni ennen lasta, ja nautin elämästäni lapsen kanssa. Kun ihminen osaa tehdä itsestään onnellisen ihan itse vyöryttämättä vastuuta siitä lasten harteille, voi sekä vela- että lapsiperhe-elämäntapa tuottaa suurta onnea ja tyytyväisyyttä. Onni lapsen kanssa on vaan erilaista onnea kuin onni velana, mutta ei kumpikaan ole toista pahempi tai parempi tapa elää. Kummassakin on hyvät ja huonot puolensa. Relatkaa hyvät ihmiset!!