Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Anopin käsittämätön suhtautuminen siihen, ettei lapsia ole tulossa
09.01.2017 |
Taustana, olen 33v ja mieheni 36v. Olemme olleet naimisissa kuusi vuotta.
Heti häiden jälkeen alkoi se lapsihössötys sukulaisten taholta, mutta tähän asti on riittänyt ihan asiallinen toteamus ettei lapsia ole tulossa. Minua ja miestäni kiinnostaa parisuhde ja ura lisääntymistä enemmän. Pidän kuitenkin lasten kanssa olemisesta vaikka omia en halua, eli en todellakaan ole mikään lapsivihaaja.
Käytiin viikonloppuna appivanhemmillani ja taas vaihteeksi alkoi anopin taholta kamala valitus siitä miten he eivät sitten vissiin saa lapsenlapsia (mieheni on ainoa lapsi, ilmeisesti anopin keho kärsi synnytyksessä niin pahasti ettei uskaltanut enää raskautua kun riskit olivat niin suuret tms. Miehen mukaan iso trauma hänelle).
Meni hermo ja oli pakko äyskäistä "kuule kun ne lapsenlapset ei oo mikään ihmisoikeus, eikä ole mun vika ettei sulla ole enemmän lapsia. Mä en ole sulle velkaa yhtään mitään."
En olisi muuten sanonut noin ilkeästi, mutta ollaan tosiaan kuusi vuotta kuunneltu sitä vauvavihjailua ja alkaa vähitellen mennä hermo tungetteluun. Nyt on sitten välit aika kireät, kahviteltiin loppuun ja lähdettiin aika pikaisesti. Mies ei taas tapansa mukaan sanonut yhtään mitään.
Onneksi syyni lapsettomuuteen ei ole se, etten kykenisi lapsia saamaan. Tuntuisi varmaan ihan kamalalta, kun tuo on äärettömän epäkohteliasta tungettelua muutenkin.
Kommentit (590)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep jep. Lapset on ihania, perhe- elämä on ihanaa. Minusta on ihanaa et mulla on lapsia ja musta on ihanaa, kun mulla on mun miehen kanssa lapsia. Ihanaa kun mummuilla ja papoilla on lapsenlapsia ja isomummuilla ja papoilla vielä lapsenlapsenlapsia. Ne on se, mikä tekee ne oikeasti TODELLA ONNELLISEKSI!! Ja ihan aikuisten oikeasti!
Olkaa lapsettomia, ihan vapaasti, mut älkää luulko ymmärtävänne siitä asiasta mitään.Olkaa lapsettomia, mut älkää luulko ymmärtävänne siitä asiasta mitään?
Siis lapsettomuudesta? Eiköhän lapseton ymmärrä lapsettomuudesta huomattavasti enemmän kuin lapsellinen. Ja ihan siihen kommentoin, mitä kirjoitit.
No anteeksi. Älkää luulko ymmärtävänne lapsista, perheestä, suvun jatkamisesta tai sen sortin rakkaudesta mitään. Ei mikään sukulaislapsi voi olla niin rakas kuin oma.
Joo ja aika harva suunnittelee " tulevansa äidiksi" koko nuoruutensa..Oletko myös sitä mieltä että sijaislapsia tai adoptoituja lapsia ei voi rakastaa? Ja sitä paitsi jos ei halua lapsia niin todennäköisesti sitä riippakiveä ei rakastaisi. Tämä on paradoksi, sanot että ihminen rakastaisi maailmassa eniten asiaa jota ei halua?
No ei voi sillai kun omiaan.
Paradoksi? Tottakai ( normaali) ihminen rakastaa eniten omaa jälkikasvuaan. Luuletko että äideille annetaan laitoksella joku pistos joka rakastuttaa? Ei, se on kemiaa ja tunteita. Et voi tietää, kun et voi tietää.
Luulitko että tiesin laitokselle lähtiessäni, kuinka tulisesti rakastun omaan vauvaani?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep jep. Lapset on ihania, perhe- elämä on ihanaa. Minusta on ihanaa et mulla on lapsia ja musta on ihanaa, kun mulla on mun miehen kanssa lapsia. Ihanaa kun mummuilla ja papoilla on lapsenlapsia ja isomummuilla ja papoilla vielä lapsenlapsenlapsia. Ne on se, mikä tekee ne oikeasti TODELLA ONNELLISEKSI!! Ja ihan aikuisten oikeasti!
Olkaa lapsettomia, ihan vapaasti, mut älkää luulko ymmärtävänne siitä asiasta mitään.Olkaa lapsettomia, mut älkää luulko ymmärtävänne siitä asiasta mitään?
Siis lapsettomuudesta? Eiköhän lapseton ymmärrä lapsettomuudesta huomattavasti enemmän kuin lapsellinen. Ja ihan siihen kommentoin, mitä kirjoitit.
No anteeksi. Älkää luulko ymmärtävänne lapsista, perheestä, suvun jatkamisesta tai sen sortin rakkaudesta mitään. Ei mikään sukulaislapsi voi olla niin rakas kuin oma.
Joo ja aika harva suunnittelee " tulevansa äidiksi" koko nuoruutensa..
Ensinnäkin, et ymmrtänyt. Lauserakenteesi mukaan väitit, että lapseton ei ymmärrä lapsettomuudesta mitään. Siihen kommentoin.
Toisekseen, useimmille naisille on itsestäänselvää, että tulevat jossakin vaiheessa äidiksi, siis sitä ei mitenkään edes ajatella tai suunnitella, koska se on selvää että lapsi(a) halutaan. Ja kyllä aika moni nykyaikana ihan suunnittelee, koska lapsen hankkii. Ei niitä ihan kaikille ihmisille vaan "tule" (=vahinko) vaan suunnitellusti tehdään. Kun on noita pitkiä opintoja, tutkintoja ja valmistumisia ja työntekoakin, että on sitten taloudellisesti hyvät edellytykset perustaa perhe kun ei tarvitse tukien varassa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollekin äiti-ihmiselle ottaa nyt koville ettei kaikki koe lapsia välttämättömiksi. "Minä olen kokenut molemmat, sinä vain toisen puolen" ei pidä paikkaansa koska sinä et ole kokenut lapsettomuutta. Olet toki ollut ilman lapsia, mutta se ei ole sama kuin lapsettomuus koska olet vain odottanut lastenhankkimista. En minä ole kokenut alkoholismia vaikka olen ollut humalassa joskus.
P.s vastuuta voi kantaa muistakin kuin lapsista ja rakastaa voi todella muitakin kuin omia lapsia. Esimerkiksi siskon-/veljenlapsia tai kummilapsia tai ihan vain aikuisia.
* huutonauru*
Odottanut lasten hakkimista!!!!!!Niin? Jos ei ole missään vaiheessa ajatellutkaan jättää lapsia hankkimatta ei silloin tiedä lapsettomuudesta vaikka hetkellisesti on ilman lapsia ollutkin. Aivan kuten jokainen humalassa ollut ei tiedä millaista on alkoholistina eläminen.
No aika harvan nuoren tytön unelma on perustaa perhe. Ei se vaan mene niin.
Ja just niin, ei humala ole alkoholismia, kuten kummitätiys ei ole vanhemman rakkautta! Just näin, hyvä alat tajuta.
Siis ne ei halua lapsia, mutta sitten niille käy vahinko ja niistä tulee perheellisiä? Eikös ne lapset just pitänyt olla jotakin , mitä kaikki naiset haluaa ja jos eivät halua, eivät ymmärrä mistä jäävät paitsi. Ja nyt harva haluaakaan tulla äidiksi. Mutta silti ne tulevat, vaikka eivät halua; miksi - miellyttääkseen anoppia, miestä vai vahingossa? Täh??????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep jep. Lapset on ihania, perhe- elämä on ihanaa. Minusta on ihanaa et mulla on lapsia ja musta on ihanaa, kun mulla on mun miehen kanssa lapsia. Ihanaa kun mummuilla ja papoilla on lapsenlapsia ja isomummuilla ja papoilla vielä lapsenlapsenlapsia. Ne on se, mikä tekee ne oikeasti TODELLA ONNELLISEKSI!! Ja ihan aikuisten oikeasti!
Olkaa lapsettomia, ihan vapaasti, mut älkää luulko ymmärtävänne siitä asiasta mitään.Olkaa lapsettomia, mut älkää luulko ymmärtävänne siitä asiasta mitään?
Siis lapsettomuudesta? Eiköhän lapseton ymmärrä lapsettomuudesta huomattavasti enemmän kuin lapsellinen. Ja ihan siihen kommentoin, mitä kirjoitit.
No anteeksi. Älkää luulko ymmärtävänne lapsista, perheestä, suvun jatkamisesta tai sen sortin rakkaudesta mitään. Ei mikään sukulaislapsi voi olla niin rakas kuin oma.
Joo ja aika harva suunnittelee " tulevansa äidiksi" koko nuoruutensa..Oletko myös sitä mieltä että sijaislapsia tai adoptoituja lapsia ei voi rakastaa? Ja sitä paitsi jos ei halua lapsia niin todennäköisesti sitä riippakiveä ei rakastaisi. Tämä on paradoksi, sanot että ihminen rakastaisi maailmassa eniten asiaa jota ei halua?
No ei voi sillai kun omiaan.
Paradoksi? Tottakai ( normaali) ihminen rakastaa eniten omaa jälkikasvuaan. Luuletko että äideille annetaan laitoksella joku pistos joka rakastuttaa? Ei, se on kemiaa ja tunteita. Et voi tietää, kun et voi tietää.
Luulitko että tiesin laitokselle lähtiessäni, kuinka tulisesti rakastun omaan vauvaani?
Omaat siis kokemusta sijais- tai adoptiolapsen kasvattamisesta, koska olet pätevä sanomaan ettei niitä voi rakastaa samoin kuin omiaan? Toisekseen, se että sinä et koe niin, ei tarkoita etteikö joku muu voisi kokea toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän minä lapsista pidän kuin hän, mies ei oikein osaa olla lasten kanssa.
ApAiheeseen toteaisin, et mun mielestä kenenkään ei pitäis udella toisten lastenhankinnasta. Jokainen elää elämänsä niinkuin haluaa. Ja hieman aiheen ohi yllä olevaan lauseeseen kommentoisin, etten minäkään muiden lasten kanssa osaa olla enkä niistä erityisesti pidä. En oo ikinä ollut sellaista "ihanaa leikkiä lasten kanssa" tai "oi, saanks mä ottaa tän vauvan syliini?" -sorttia, mutta omat lapseni ovat silti parasta, mitä mulle on tapahtunut.
Sama, mut olen kuitenkin sitä mieltä, et en ihmettele " mummokandidaatin" uteluakaan. Jos mikään ei kerran ole vialla, toivoo jokainen äiti tulevansa mummuksi.
Että ihan jokaisen äidin toiveet tiedät?
Mutta asiaan, eiköhän olisi ihan fiksua tehdä selväksi sille äipälle, että lapsia ei tule jos niin on ettei niitä tule. Jokaisella on oikeus omiin valintoihinsa tässäKIN asiassa ja sen voi kyllä ihan suoraan kertoa muillekin.
No kyllä se varmasti melko yleistä on. Miksei olisi?
Aina ärsyttää kun yleistetään tyyliin "kaikki". Melko yleistä ei ole sama kuin kaikki. Eivät kaikki miehetkään käytä alkoholia vaikka se melko yleistä onkin käyttää. Tai kaikki naiset hanki tekokynsiä vaikka se melko yleistä onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollekin äiti-ihmiselle ottaa nyt koville ettei kaikki koe lapsia välttämättömiksi. "Minä olen kokenut molemmat, sinä vain toisen puolen" ei pidä paikkaansa koska sinä et ole kokenut lapsettomuutta. Olet toki ollut ilman lapsia, mutta se ei ole sama kuin lapsettomuus koska olet vain odottanut lastenhankkimista. En minä ole kokenut alkoholismia vaikka olen ollut humalassa joskus.
P.s vastuuta voi kantaa muistakin kuin lapsista ja rakastaa voi todella muitakin kuin omia lapsia. Esimerkiksi siskon-/veljenlapsia tai kummilapsia tai ihan vain aikuisia.
* huutonauru*
Odottanut lasten hakkimista!!!!!!Niin? Jos ei ole missään vaiheessa ajatellutkaan jättää lapsia hankkimatta ei silloin tiedä lapsettomuudesta vaikka hetkellisesti on ilman lapsia ollutkin. Aivan kuten jokainen humalassa ollut ei tiedä millaista on alkoholistina eläminen.
No aika harvan nuoren tytön unelma on perustaa perhe. Ei se vaan mene niin.
Ja just niin, ei humala ole alkoholismia, kuten kummitätiys ei ole vanhemman rakkautta! Just näin, hyvä alat tajuta.
Aika harvan? Kyllä sanoisin että vähintään 80% omasta tuttavapiiristä haluaa perustaa perheen. Elämän päätehtävä lapset eivät monelle ole mutta kyllä suurin osa haluaa sen perheen.
Kummitätiys ei ole vanhemman rakkautta, mutta vanhemmanrakkaus ei ole mikään absoluuttisesti mitattava suurin rakkauden muoto. Rakkaus on rakkautta, aivan sama mikä on kohde. Minä todennäköisesti rakastan siskonlapsiani paljon enemmän kuin jotkut vanhemmat omia lapsiaan.
... Sitä tarkoitin, että menkääpä kysymään vaikka 15- 25 vee naisilta, haluaako ne lapsia. No aika harva haluaisi, ja niin se vaan menee..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollekin äiti-ihmiselle ottaa nyt koville ettei kaikki koe lapsia välttämättömiksi. "Minä olen kokenut molemmat, sinä vain toisen puolen" ei pidä paikkaansa koska sinä et ole kokenut lapsettomuutta. Olet toki ollut ilman lapsia, mutta se ei ole sama kuin lapsettomuus koska olet vain odottanut lastenhankkimista. En minä ole kokenut alkoholismia vaikka olen ollut humalassa joskus.
P.s vastuuta voi kantaa muistakin kuin lapsista ja rakastaa voi todella muitakin kuin omia lapsia. Esimerkiksi siskon-/veljenlapsia tai kummilapsia tai ihan vain aikuisia.
* huutonauru*
Odottanut lasten hakkimista!!!!!!Niin? Jos ei ole missään vaiheessa ajatellutkaan jättää lapsia hankkimatta ei silloin tiedä lapsettomuudesta vaikka hetkellisesti on ilman lapsia ollutkin. Aivan kuten jokainen humalassa ollut ei tiedä millaista on alkoholistina eläminen.
No aika harvan nuoren tytön unelma on perustaa perhe. Ei se vaan mene niin.
Ja just niin, ei humala ole alkoholismia, kuten kummitätiys ei ole vanhemman rakkautta! Just näin, hyvä alat tajuta.Aika harvan? Kyllä sanoisin että vähintään 80% omasta tuttavapiiristä haluaa perustaa perheen. Elämän päätehtävä lapset eivät monelle ole mutta kyllä suurin osa haluaa sen perheen.
Kummitätiys ei ole vanhemman rakkautta, mutta vanhemmanrakkaus ei ole mikään absoluuttisesti mitattava suurin rakkauden muoto. Rakkaus on rakkautta, aivan sama mikä on kohde. Minä todennäköisesti rakastan siskonlapsiani paljon enemmän kuin jotkut vanhemmat omia lapsiaan.
Jaa niin ja ajattelit, että jokainen nuori valmistautuu siihen hetkeen koko nuoruutensa?? No enpä usko.
Ja ne jotka parikymppisenä uskoo etteivät halua ikinä yök lapsia, niin ovat veloja?:D No ei....
Vierailija kirjoitti:
... Sitä tarkoitin, että menkääpä kysymään vaikka 15- 25 vee naisilta, haluaako ne lapsia. No aika harva haluaisi, ja niin se vaan menee..
Niin siis sillä hetkellä? Koska en todellakaan usko että 15-25 v. Naisten keskuudessa perheen perustamisen haluaminen olisi jotenkin harvinaista. Onko sulla jotain tutkimusdataa aiheesta vai mutua vain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän minä lapsista pidän kuin hän, mies ei oikein osaa olla lasten kanssa.
ApAiheeseen toteaisin, et mun mielestä kenenkään ei pitäis udella toisten lastenhankinnasta. Jokainen elää elämänsä niinkuin haluaa. Ja hieman aiheen ohi yllä olevaan lauseeseen kommentoisin, etten minäkään muiden lasten kanssa osaa olla enkä niistä erityisesti pidä. En oo ikinä ollut sellaista "ihanaa leikkiä lasten kanssa" tai "oi, saanks mä ottaa tän vauvan syliini?" -sorttia, mutta omat lapseni ovat silti parasta, mitä mulle on tapahtunut.
Sama, mut olen kuitenkin sitä mieltä, et en ihmettele " mummokandidaatin" uteluakaan. Jos mikään ei kerran ole vialla, toivoo jokainen äiti tulevansa mummuksi.
Että ihan jokaisen äidin toiveet tiedät?
Mutta asiaan, eiköhän olisi ihan fiksua tehdä selväksi sille äipälle, että lapsia ei tule jos niin on ettei niitä tule. Jokaisella on oikeus omiin valintoihinsa tässäKIN asiassa ja sen voi kyllä ihan suoraan kertoa muillekin.
No kyllä se varmasti melko yleistä on. Miksei olisi?
Aina ärsyttää kun yleistetään tyyliin "kaikki". Melko yleistä ei ole sama kuin kaikki. Eivät kaikki miehetkään käytä alkoholia vaikka se melko yleistä onkin käyttää. Tai kaikki naiset hanki tekokynsiä vaikka se melko yleistä onkin.
Lapsella on lapsen mieli.
Tekokynnet ja alkoholiko sulla vain pyörii päässä? Lapset ja perhe painii vähän eri kategoriassa..
Kyllä jokainen äiti varmasti haluaisi lapsen lapsia. Kysyin jo, miksei haluaisi? Se on aika luonnollista. Sitten on tietty nää palsta porvoot, jotka " vihaa lapsenlapseensa" ...
Ihminen, joka ei halua lapsia, ei voi ymmärtää vanhemmuuden ihanuutta, koska se ei ole tälle ihmiselle ihanaa.
Ihminen joka haluaa lapsia, ei voi ymmärtää lapsettomuuden ihanuutta, koska se ei ole tälle ihmiselle ihanaa.
Mikä helvetti tässä nyt on niin vaikeaa?
Minä en halua lapsia, koska minulle on täysin luonteeni vastaista haluta niitä. Minä en väitä tietäväni, mitä perhe-elämä on, mutta väitän tietäväni mitä minä tarvitsen. Perhe-elämästä tiedän tarpeeksi tietääkseni, että perhe-elämä ja minun tarpeeni ovat erittäin vahvassa ristiriidassa. Minä kaipaan hiljaisuutta ja yksinäisyyttä, paljon. En ole vielä tavannut lasta, joka jaksaisi olla omissa oloissaan ja hiljaa yli 50% valveillaoloajastaan. Ilman tuota rauhaa ja hiljaisuutta, minä taas olen hullujenhuoneella parissa kuukaudessa. Minulle on ihan sama kuinka paljon minä ketäkin rakastan, minä vain en kerta kaikkiaan kestä ilman tuota latautumisaikaa kovin pitkiä aikoja. Minulle vanhemmuus olisi pääasiassa helvettiä, vaikka ajoittain siinä varmasti palkitseviakin asioita olisi. En vihaa lapsia, pidän heistä aika paljon. En vain kestä sitä, kuinka paljon oma lapsi minua tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... Sitä tarkoitin, että menkääpä kysymään vaikka 15- 25 vee naisilta, haluaako ne lapsia. No aika harva haluaisi, ja niin se vaan menee..
Niin siis sillä hetkellä? Koska en todellakaan usko että 15-25 v. Naisten keskuudessa perheen perustamisen haluaminen olisi jotenkin harvinaista. Onko sulla jotain tutkimusdataa aiheesta vai mutua vain?
Eiköhän se ole melko luonnollista. Kannattaa jutskata nuorten kanssa. Kyllä ne sanoo että ehkä joskus. Ne jotka kertoo että ei koskaan, on sitten veloja??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep jep. Lapset on ihania, perhe- elämä on ihanaa. Minusta on ihanaa et mulla on lapsia ja musta on ihanaa, kun mulla on mun miehen kanssa lapsia. Ihanaa kun mummuilla ja papoilla on lapsenlapsia ja isomummuilla ja papoilla vielä lapsenlapsenlapsia. Ne on se, mikä tekee ne oikeasti TODELLA ONNELLISEKSI!! Ja ihan aikuisten oikeasti!
Olkaa lapsettomia, ihan vapaasti, mut älkää luulko ymmärtävänne siitä asiasta mitään.Olkaa lapsettomia, mut älkää luulko ymmärtävänne siitä asiasta mitään?
Siis lapsettomuudesta? Eiköhän lapseton ymmärrä lapsettomuudesta huomattavasti enemmän kuin lapsellinen. Ja ihan siihen kommentoin, mitä kirjoitit.
No anteeksi. Älkää luulko ymmärtävänne lapsista, perheestä, suvun jatkamisesta tai sen sortin rakkaudesta mitään. Ei mikään sukulaislapsi voi olla niin rakas kuin oma.
Joo ja aika harva suunnittelee " tulevansa äidiksi" koko nuoruutensa..Oletko myös sitä mieltä että sijaislapsia tai adoptoituja lapsia ei voi rakastaa? Ja sitä paitsi jos ei halua lapsia niin todennäköisesti sitä riippakiveä ei rakastaisi. Tämä on paradoksi, sanot että ihminen rakastaisi maailmassa eniten asiaa jota ei halua?
No ei voi sillai kun omiaan.
Paradoksi? Tottakai ( normaali) ihminen rakastaa eniten omaa jälkikasvuaan. Luuletko että äideille annetaan laitoksella joku pistos joka rakastuttaa? Ei, se on kemiaa ja tunteita. Et voi tietää, kun et voi tietää.
Luulitko että tiesin laitokselle lähtiessäni, kuinka tulisesti rakastun omaan vauvaani?
Niinhän se on että äidit ovat itsekkyyden multihuipentumia. Rakastutaan OMIEN geenien jatkeeseen. Eli rakastutaan itseensä. Onnittelut! Miltä tuntuu olla itsekäs?
Toista se on niillä äideillä jotka hyvää hyvyttään adotoivat hädässä olevan lapsen maailman toiselta puolelta ja antavat tälle rakkautta ja rakastavan kodin. He ovat itsekkyyden vastakohta <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollekin äiti-ihmiselle ottaa nyt koville ettei kaikki koe lapsia välttämättömiksi. "Minä olen kokenut molemmat, sinä vain toisen puolen" ei pidä paikkaansa koska sinä et ole kokenut lapsettomuutta. Olet toki ollut ilman lapsia, mutta se ei ole sama kuin lapsettomuus koska olet vain odottanut lastenhankkimista. En minä ole kokenut alkoholismia vaikka olen ollut humalassa joskus.
P.s vastuuta voi kantaa muistakin kuin lapsista ja rakastaa voi todella muitakin kuin omia lapsia. Esimerkiksi siskon-/veljenlapsia tai kummilapsia tai ihan vain aikuisia.
* huutonauru*
Odottanut lasten hakkimista!!!!!!Niin? Jos ei ole missään vaiheessa ajatellutkaan jättää lapsia hankkimatta ei silloin tiedä lapsettomuudesta vaikka hetkellisesti on ilman lapsia ollutkin. Aivan kuten jokainen humalassa ollut ei tiedä millaista on alkoholistina eläminen.
No aika harvan nuoren tytön unelma on perustaa perhe. Ei se vaan mene niin.
Ja just niin, ei humala ole alkoholismia, kuten kummitätiys ei ole vanhemman rakkautta! Just näin, hyvä alat tajuta.Aika harvan? Kyllä sanoisin että vähintään 80% omasta tuttavapiiristä haluaa perustaa perheen. Elämän päätehtävä lapset eivät monelle ole mutta kyllä suurin osa haluaa sen perheen.
Kummitätiys ei ole vanhemman rakkautta, mutta vanhemmanrakkaus ei ole mikään absoluuttisesti mitattava suurin rakkauden muoto. Rakkaus on rakkautta, aivan sama mikä on kohde. Minä todennäköisesti rakastan siskonlapsiani paljon enemmän kuin jotkut vanhemmat omia lapsiaan.
Jaa niin ja ajattelit, että jokainen nuori valmistautuu siihen hetkeen koko nuoruutensa?? No enpä usko.
Ja ne jotka parikymppisenä uskoo etteivät halua ikinä yök lapsia, niin ovat veloja?:D No ei....
Teille mammoille toi lukeminen tuottaa näemmä suuria vaikeuksia. Olisko kannattanut käydä kouluja sen jatkuvan sikiämisen sijaan? Osa ihmisistä ajattelee nuorena että ei halua lapsia ja hankkivat silti, osa ajattelee että haluavat lapsia ja vanhempana eivät tahdokaan. Siltikin suurin osa ihmisistä haluaa sen lapsen jossain elämänvaiheessa eikä silloin ole vela jos vaan ei ole lasta vielä kerenny hankkia.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että tämä asia käy tunteisiin niin paljon, koska ihmiset pelkäävät. He pelkäävät omia valintojaan, ovat epävarmoja niistä. Sitten hyökätään niitä vastaan, jotka valitsevat toisin kuin itse on valittu. Pelätään, että se toisen valinta olisikin ollut oikeampi. Lisäksi osa saattaa olla näitä kiihkoilijoita, jotka hakkaavat toisia päähän omalla valinnallaan, niinkuin uskovaiset raamatulla. Heidän mielestään on vain yksi totuus ja se totuus on kaikille sama, eikä voida hyväksyä sitä, että toisilla on erilainen totuus. Juurikaan muita syitä en osaa nähdä tälle kiihkoilevalle tavalle suhtautua toisten elämänvalintoihin.
Viisasta puhetta. Toisten valintojen arvostelua voi ymmärtää kognitiivisen dissonanssin avulla. Sitä halutaan vähentää esim. siten, että oman valinnan paremmuutta koitetaan tuoda esille ja perustella, jotta epävarmuus siitä, oliko oma valinta hyvä, vähenisi.
Jaa niin että isät ja äidit on itsekkäitä mut ne on hyviksii jotka ottavat kasvatikseen jonkun lapsen, jota vanhemmat ei halua tai pysty huolehtimaan..Eli pitäisi tuottaa lapsia hyville ihmisille rakastettavaksi? Okei.. Kuten sanottu, lapsella on lapsen mieli.
Ap täällä! Huhhuh, en olisi ikinä uskonut millaiseen muurahaispesään tökkäsin tällä avautumisella, vaikka vapaaehtoinen lapsettomuus ja anopit av:n suosikkiaiheita ovatkin.
Ainakin korostui, ettei mun tosiaan tarvitse miellyttää ketään lisääntymällä. Ja ihan yhtä hyvin mieheni voisi jättää minut lasten kanssa yksin kuin lähteä perustamaan perhettä jonkun muun kanssa. Lapset ei ole mitään parisuhteen ankkureita, oman itsensä jatkeita tai kilpavarustelun välineitä. Se näyttää unohtuvan monelta, joka väittää täällä olevansa äiti. Suhteellisen pelottavaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep jep. Lapset on ihania, perhe- elämä on ihanaa. Minusta on ihanaa et mulla on lapsia ja musta on ihanaa, kun mulla on mun miehen kanssa lapsia. Ihanaa kun mummuilla ja papoilla on lapsenlapsia ja isomummuilla ja papoilla vielä lapsenlapsenlapsia. Ne on se, mikä tekee ne oikeasti TODELLA ONNELLISEKSI!! Ja ihan aikuisten oikeasti!
Olkaa lapsettomia, ihan vapaasti, mut älkää luulko ymmärtävänne siitä asiasta mitään.Olkaa lapsettomia, mut älkää luulko ymmärtävänne siitä asiasta mitään?
Siis lapsettomuudesta? Eiköhän lapseton ymmärrä lapsettomuudesta huomattavasti enemmän kuin lapsellinen. Ja ihan siihen kommentoin, mitä kirjoitit.
No anteeksi. Älkää luulko ymmärtävänne lapsista, perheestä, suvun jatkamisesta tai sen sortin rakkaudesta mitään. Ei mikään sukulaislapsi voi olla niin rakas kuin oma.
Joo ja aika harva suunnittelee " tulevansa äidiksi" koko nuoruutensa..Oletko myös sitä mieltä että sijaislapsia tai adoptoituja lapsia ei voi rakastaa? Ja sitä paitsi jos ei halua lapsia niin todennäköisesti sitä riippakiveä ei rakastaisi. Tämä on paradoksi, sanot että ihminen rakastaisi maailmassa eniten asiaa jota ei halua?
No ei voi sillai kun omiaan.
Paradoksi? Tottakai ( normaali) ihminen rakastaa eniten omaa jälkikasvuaan. Luuletko että äideille annetaan laitoksella joku pistos joka rakastuttaa? Ei, se on kemiaa ja tunteita. Et voi tietää, kun et voi tietää.
Luulitko että tiesin laitokselle lähtiessäni, kuinka tulisesti rakastun omaan vauvaani?
Mutta aika monet vanhemmat kohtelevat huonosti lapsiaan. Rakkaus ei siten aina takaa hyvää kohtelua. Tai ehkä kaikki vanhemmat eivät rakasta lapsiaan.
Uskon myös, että useat rakastavat muiden lapsia kuin omiaan. Itse olen tuntenut suurta rakkautta aluksi aivan ventovieraita lapsia kohtaan. Kukaan ei voi tulla sanomaan, että rakkauteni ei ole niin syvää kuin äidinrakkaus.
Onneksi tässäkin luultavasti käy niin että mies käy painamassa jotain yhdenillan juttua joka tulee raskaaksi. Näin anoppisi saa sen kauan kaivatun lapsenlapsen ja miehesi pääsee nauttimaan sinun kieltämästä isyydestä.
Ei reppana uskalla myöntää että haluaa lapsia. sen takia ei sano äidilleen vastaan koska oikeasti on hänen kanssaan samaa mieltä.
Sinä kiellät mieheltäsi isyyden.
Alue: Aihe vapaa
No aika harvan nuoren tytön unelma on perustaa perhe. Ei se vaan mene niin.
Ja just niin, ei humala ole alkoholismia, kuten kummitätiys ei ole vanhemman rakkautta! Just näin, hyvä alat tajuta.