Miksi ette säästä vaikka siihen olisi varaa?
Aluksi haluan todeta, että tätä viestiäni en kohdista työttömille/sairaille tai vastaavasta syystä tiukalla eläville. Mutta muille.
Ettekö te näe mitään arvoa sillä, että teillä olisi tulevaisuudessa omaisuutta sen verran, että se turvaisi teidän elämänne mahdollisissa muutostilanteissa tai jopa mahdollistaisi taloudellisen riippumattomuuden? Sen sijaan viritätte budjettinne niin, että tulot juuri ja juuri riittävät nykyiseen elämänmenoonne, ehkä pienen lainan avustamana.
Kannattaisi säästää!
Itse olen nyt 25-vuotias ja juuri valmistumassa yliopistosta. Ynnäsin juuri yhteen, että olen opiskeluaikana saanut säästettyä n. 60 000€ omaisuuden. Tästä n. 10 000€ on ansiotonta (lapsena ja myöhemmin eri kautta saatuja lahjoja ym.), mutta loppu on töillä ansaittua tai sijoitusten tuottoja. Olen mm. nostanut opintolainan lähes täysimääräisesti, mikä mahdollisti kuukausittaisen sijoittamisen aloittamisen jo alle 20-vuotiaana. Elämiseen on melkein riittänyt opintotuki, vähän ehkä kesätyörahoista tarvinnut ekstraa. Mutta loput palkkatulot myös sijoituksiin.
En halua mitenkään pröystäillä, vaan antaa esimerkin siitä, miten jatkuvalla pienellä säästämisellä saa jo melko lyhyessä ajassa ison potin, joka mahdollistaa tulevaisuudessa monenlaista turvaa ja vapautta. Tämä korostuu, kun aikajänteeksi ottaa kymmenen tai kymmeniä vuosia.
Ja se ei ole pois hyvästä antoisasta ja monipuolisesta elämästä! En tarkoita että pitäisi kärvistellä. Kunhan tekee budjettinsa siten, että menojen jälkeen jää aina vähän sivuun laitettavaksi, ja laittaa sen fiksusti johonkin tuottavaan.
Viikko sitten aloitin opiskelujen jälkeisen työuran uudessa työssä, ja tulotasoni nousee huomattavasti. Nostanko kulutustani saman verran? En, vaan ensimmäiset vuodet ajattelin laittaa n. 50% tuloistani sivuun. Sitten jos tulee lapsia tai muuta myöhemmin, niin varmaan kulutkin kasvavat - eivät kuitenkaan koskaan yhtä isoiksi kuin tulot. Se on sääntöjen sääntö.
Kommentit (24)
Joo-o, muut ihmiset on vaan niin vitun tyhmiä ku ne ei säästä ja sä olet super fiksu! Hyvä sä!
Onkos iskä rahoittanut sun kaikki hankinnat, että omat tulot on voinut säästää?
No paljonko sulla on opintolainaa?
Koska vuosina ikävuosina 20-32 kärsin masennuksesta ja elin osaksi toimeentulotuella. Silloin ei voi säästää. Säästöt pitää käyttää ennen kuin hakee/saa tt-tukea.
Sitten sain haastavan mukelon, ja olin kotona hänen kanssaan kunnes hän täytti 3. Ei olisi selvinnyt hoidossa ennen. Sitten menin töihin. Silloinkin tein vain osittaista, kunnes lapsi oli päässyt kolmannelta luokalta. Puolta tuloistani en voi laittaa säästöön, koska molemmat uniongelmaisina tarvitsemme mm. omat makuuhuoneet. emme voi siis asua yksiössä.
Omaisuutta tuskin saan kokoon, mutta säästöön menee tällä hetkellä 7% nettotuloista.
Vierailija kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta, jos laitat aina 50% palkkatuloistasi sivuun, millä rahalla teet sitten hankintoja (vaatteita, laitteita), käytkö joskus huvittelemassa (elokuvissa, syömässä, baarissa) tai matkusteletko?
Palkasta jää käteen 2300€, joten siitä puolet 1150€. Asuntoon pk-seudulla menee n. 500€ (tyttöystävän kanssa kaksio 1000€/kk), joten elämiseen jää vielä 650€. Ruokaan 300€, liikkumiseen 100€, muuhunkin jää vielä 250€. Voi olla, ettei se ihan 50%:ssa pysy, kun tulee välillä isompiakin hankintoja tehtyä. Mutta esim. autoa en nyt tarvitse vielä vuosiin. Elokuvia, ulkonasyömistä ja baaria tulee tehtyä silloin tällöin. Ei niihin niin paljoa rahaa mene, jos ei harrasta säännöllisesti montaa kertaa viikossa. Ja matkusteltua tulee vuosittain, mutta esim. kuukausittain jos jää sitä varten vaikka 100-200€, niin sillä pääsee jo aika paljon. Ja tosiaan, tuo 50% nyt oli vaan arvio lähitulevaisuudelle, toki voin rahaa käyttää enemmänkin jos tarpeita tulee.
Vierailija kirjoitti:
Se on tietenkin hienoa, jos itse olet opiskeluiden jälkeen hyväpalkkaisessa työssä - moni automaattisesti ei ole. Itse olen opiskeluideni jälkeen pienipalkkaisessa työssä ja teen nyt sellaisia hankintoja, joita opiskeluaikana oli vaikeampi tehdä.
Palkkataso toki vaikuttaa. Mutta silti kaikkien kannataisi varata joku summa, jonka haluaa kuukaudessa sivuun ja pitää siitä kiinni. Jos sitten tarvitsee jotain hankintaa odottaa kuukauden kauemmin sen takia, niin hyväksyy sitten sen. Liian helppo on päätyä tilanteeseen, jossa jokaisen pienenkin tarpeen kohdalla ajattelee, että kyllä minun nyt täytyy tämä ensin hankkia, katsotaan säästämistä sitten jos jotain jää yli. Ja monilla ei sitten jää. Ja sitten päivitellään että "oli ihan pakollisia hankintoja, ei vain ole varaa".
Vierailija kirjoitti:
No paljonko sulla on opintolainaa?
Tällä hetkellä n. 18000€ josta kela antaa hyväksi n. 5000€ (opintolainavähennys). Ja tuota loppua täytyy alkaa parin vuoden päästä maksamaan takaisin pienissä erissä. Tuo yllämainittu 60k€ oli siis nettoa, eli mitä olisi jäljellä jos maksaisin lainan nyt pois.
vastaus on, etten ole tajunnut. uskomattoman typerää, mutta totta.
Olen vasta viime vuosina ymmärtänyt, että on turha kulutus on, noh, turhaa. Nyt olen ryhdistäytynyt ja järkeistänyt kulutuksen ja aloittanut sijoittamisen.
Olet ap erittäin hyvällä asialla, ja hienoa että olet jo nuorena tajunnut miten kannattaa toimia.
Tulet saamaan kuraa naamaan, koska joillekin on äärimmäisen provosoiva ajatus että ei tuhlaisikaan kaikkea vaan ajattelisi tulevaisuutta. En tiedä miksi, mutta se ärsyttää sietämättömästi osaa ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Omaisuutta tuskin saan kokoon, mutta säästöön menee tällä hetkellä 7% nettotuloista.
Ymmärrän tilanteesi. Tuo 7 prosenttiakin on todella hyvä, jos saat kuukausittain! Itseasiassa, siitäkin tulisi jo pieni omaisuus jos vain laittaisit sen tuottavasti - epäilen että nyt se menee vain tilille (kuten suurimmalla osalla suomalaisista).
En nyt mene tarkemmin sijoittamiseen, mutta tuottavalla tarkoitan indeksirahastoja ajallisesti hajauttaen eli esim. kuukausittain. Ei pankkien omia rahastoja, joissa on kalliit kulut, vaan lähes kuluttomia automaattisesti yleisen indeksin mukaan sijoittavia osakerahastoja.
Vierailija kirjoitti:
Tulet saamaan kuraa naamaan, koska joillekin on äärimmäisen provosoiva ajatus että ei tuhlaisikaan kaikkea vaan ajattelisi tulevaisuutta. En tiedä miksi, mutta se ärsyttää sietämättömästi osaa ihmisistä.
Tuo on se kaikkein masentavin asia, ja samalla syy miksi tämän asian aina silloin tällöin eri yhteyksissä nostan esille. Haluaisin muutosta tähän ajattelutapaan.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan uteliaisuudesta, jos laitat aina 50% palkkatuloistasi sivuun, millä rahalla teet sitten hankintoja (vaatteita, laitteita), käytkö joskus huvittelemassa (elokuvissa, syömässä, baarissa) tai matkusteletko?
Palkasta jää käteen 2300€, joten siitä puolet 1150€. Asuntoon pk-seudulla menee n. 500€ (tyttöystävän kanssa kaksio 1000€/kk), joten elämiseen jää vielä 650€. Ruokaan 300€, liikkumiseen 100€, muuhunkin jää vielä 250€. Voi olla, ettei se ihan 50%:ssa pysy, kun tulee välillä isompiakin hankintoja tehtyä. Mutta esim. autoa en nyt tarvitse vielä vuosiin. Elokuvia, ulkonasyömistä ja baaria tulee tehtyä silloin tällöin. Ei niihin niin paljoa rahaa mene, jos ei harrasta säännöllisesti montaa kertaa viikossa. Ja matkusteltua tulee vuosittain, mutta esim. kuukausittain jos jää sitä varten vaikka 100-200€, niin sillä pääsee jo aika paljon. Ja tosiaan, tuo 50% nyt oli vaan arvio lähitulevaisuudelle, toki voin rahaa käyttää enemmänkin jos tarpeita tulee.
Vierailija kirjoitti:
Se on tietenkin hienoa, jos itse olet opiskeluiden jälkeen hyväpalkkaisessa työssä - moni automaattisesti ei ole. Itse olen opiskeluideni jälkeen pienipalkkaisessa työssä ja teen nyt sellaisia hankintoja, joita opiskeluaikana oli vaikeampi tehdä.
Palkkataso toki vaikuttaa. Mutta silti kaikkien kannataisi varata joku summa, jonka haluaa kuukaudessa sivuun ja pitää siitä kiinni. Jos sitten tarvitsee jotain hankintaa odottaa kuukauden kauemmin sen takia, niin hyväksyy sitten sen. Liian helppo on päätyä tilanteeseen, jossa jokaisen pienenkin tarpeen kohdalla ajattelee, että kyllä minun nyt täytyy tämä ensin hankkia, katsotaan säästämistä sitten jos jotain jää yli. Ja monilla ei sitten jää. Ja sitten päivitellään että "oli ihan pakollisia hankintoja, ei vain ole varaa".
Olet sellainen tyypillinen palstan keskiluokkainen, joka kuvittelee, että muillakin jää palkasta helposti yli useita satasia, koska sinullakin. Huomauttaisin sinulle, että olet nyt kivassa kuplassasi, jossa oikeasti kuvittelet, että monella muullakin on asiat samoin kuin sinulla ja voivat tehdä samoja valintoja. Ja ne, jotka eivät saa mitään säästöön, ovat "tyhmiä" tai muuten vain eivät ole miettineet asioita loppuun asti.
Esimerkiksi jos tienaa saman verran kuin sinä, mutta asuu yksin, asumiskulut voivat olla melkein tuplan sinun asumiskuluistasi. Näin siis pk-seudulla. Maalla taas mukaan voi laskea auton ja siihen liittyvät kulut.
Edelleen: hienoa, että voit itse säästää noin paljon, yritä kuitenkin tajuta, että elämäntilanteita ja kuluja on erilaisia.
Älä huoli ap, samaa olen ihmetellyt mut ihmiset ei halua vastata tuohon. Ja koskaan ei uskota että melko pienestäkin palkasta saa kolmanneksen säästettyä halutessaan ja vieläpä ihan kivuttomasti, enemmän jos on kuria eikä ole lapsia. Mut sehän takaa ne sijoitettujen säästöjen tuotot eli hyvä näin.
Vierailija kirjoitti:
Onkos iskä rahoittanut sun kaikki hankinnat, että omat tulot on voinut säästää?
Ei ole. Iskäni kuoli opintojeni alkuvaiheessa, minkä takia sainkin henkivakuutusrahoja alle 10k€, josta mainitsin ensimmäisessä viestissäni. Se merkittävämpi asia mitä isältäni sain, oli malli hyvään taloudenpitoon ja sijoittamiseen.
Muut hankinnat olen pääasiassa tehnyt opintotuilla, kesätöillä ja opintojen oheisilla töillä. Olennaista on ollut se, että näitä hankintoja on ollut pikkasen vähemmän kuin omia tuloja, jolloin on voinut säästääkin.
Säästämöinen kirjoitti:
Itse olen nyt 25-vuotias ja juuri valmistumassa yliopistosta. Ynnäsin juuri yhteen, että olen opiskeluaikana saanut säästettyä n. 60 000€ omaisuuden. Tästä n. 10 000€ on ansiotonta (lapsena ja myöhemmin eri kautta saatuja lahjoja ym.), mutta loppu on töillä ansaittua tai sijoitusten tuottoja. Olen mm. nostanut opintolainan lähes täysimääräisesti, mikä mahdollisti kuukausittaisen sijoittamisen aloittamisen jo alle 20-vuotiaana. Elämiseen on melkein riittänyt opintotuki, vähän ehkä kesätyörahoista tarvinnut ekstraa. Mutta loput palkkatulot myös sijoituksiin.
.
Kai ymmärrät, että vaikka oletkin käyttänyt varojasi harkiten ja järkevästi, että kaikki eivät saa 10 000 arvosta säästettyjä lapsilisiään ja kaikenlaisia lahjoituksia?
Eli olet jo siten aivan eri viivalla kuin ne, joita neuvot.
Toisekseen kaikkien opiskelijoiden (asumis)kulut eivät ole sellaiset, että voisivat vain sijoittaa opintolainan, jos heillä ei ole mahdollisuutta tehdä töitä. Eli tavallaan parjaan sellaisia, jotka elävät kädestä suuhun.
Kerrohan vielä, jos olet opiskeluaikana tarvinnut hankintoja, oletko maksanut ne itse? Oletko siis tuolla lainalla esimerkiksi ostanut kotiisi pesukoneen, läppärin opiskelua varten, uuden puhelimen?
Minä olen 31-vuotias enkä ole vielä kertaakaan ollut elämässäni tilanteessa, jossa olisin voinut säännönmukaisesti säästää rahaa esimerkiksi rahastoon.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi jos tienaa saman verran kuin sinä, mutta asuu yksin, asumiskulut voivat olla melkein tuplan sinun asumiskuluistasi. Näin siis pk-seudulla. Maalla taas mukaan voi laskea auton ja siihen liittyvät kulut.
Edelleen: hienoa, että voit itse säästää noin paljon, yritä kuitenkin tajuta, että elämäntilanteita ja kuluja on erilaisia.
Elämäntilanteita on erilaisia joo, mutta niihinkin voi vaikuttaa. Tunnen kyllä monia yksin asuvia joilla onkin asumiskulut tuplasti minuun kun asuvat yksin. Mutta katselin myös itse yksiöitä kun tyttöystävä pohtii väliaikaista muuttoa toiselle paikkakunnalle, kun täältä ei löydy töitä. Helposti löytyi n. 700€/kk, eikä edes mistään Vantaan perukoilta vaan Etelä-Haaga, Meilahti, Ruskeasuo -akselilta. Tämä on juuri sitä mitä tarkoitan - jos haluat jotain säästöön, niin sopeuta menosi siten että säästöön jää jotain. Ja sitten kun tulot kasvavat, niin muuta siihen vähän isompaan kämppään tai lähemmäs keskustaa.
Ei kiinnosta säästää. Mulla on elämänperiaate, että aina elämä jotenkin kantaa, ja luotan siihen. 43 vuotta ikää ja erinomaisesti on kantanut säästelemättäkin. En myös ota mitään vakuutuksia, en kuulu työttömyyskassaan jne, eli periaate on kaiken kattava. Mistään minulla ei ole koskaan ollut puutetta.
Oon it-alalla oleva sinkku jolla hyvä palkka (4800 eur kuussa brutto) joten voisi sitä tosiaan säästää jos haluaisi. Mutta mun periaate on että kaikki haisemaan!
Vierailija kirjoitti:
Kai ymmärrät, että vaikka oletkin käyttänyt varojasi harkiten ja järkevästi, että kaikki eivät saa 10 000 arvosta säästettyjä lapsilisiään ja kaikenlaisia lahjoituksia?
En ihan. Koska tuo 10k€ ei mennyt elämiseen, vaan säästöön. Eli jos en olisi sitä saanut, niin olisi vain ollut 10k€(+siitä saadut tuotot) vähemmän säästössä tässä vaiheessa. En käyttänyt sitä arkisiin kuluihin.
Vierailija kirjoitti:
Toisekseen kaikkien opiskelijoiden (asumis)kulut eivät ole sellaiset, että voisivat vain sijoittaa opintolainan, jos heillä ei ole mahdollisuutta tehdä töitä. Eli tavallaan parjaan sellaisia, jotka elävät kädestä suuhun.
Kerrohan vielä, jos olet opiskeluaikana tarvinnut hankintoja, oletko maksanut ne itse? Oletko siis tuolla lainalla esimerkiksi ostanut kotiisi pesukoneen, läppärin opiskelua varten, uuden puhelimen?
Kyllä kai kaikilla opiskelijoilla on jossain vaiheessa ainakin mahdollisuus muuttaa opiskelijakämppään? Monelle ei vain solut kelpaa, eikä yksiötkään ellei ole juuri siellä missä haluaa. Ja sitten maksetaan itsensä kipeäksi.
En ole eritellyt että millä rahalla olen mitäkin ostanut (lainaa vai palkkaa vai tukia). Mutta omilla rahoilla kuitenkin, ei niihin niin paljoa mene. Yhdellä Macbookilla pärjää melkein opiskeluajan ja kännykätkin on aika halpoja (alle 10€/kk). Pesukone sattui jäämään edelliseltä asukkaalta, mutta alle satasella niitäkin näyttäisi irtoavan tori.fi:stä.
Mihin mä säästäisin?
Lapsille? Heillä on jo paremmat tulot kuin meillä joten eivät tarvitse meidän rahoja.
Meillä on talo josta vielä vähän velkaa mutta laina on niin halpa ettei kannata maksaa pois.
Käärinliinassa ei ole taskuja joten siihenkin säästäminen on turhaa. Yhteiskunnankin kannalta olisi parempi että ihmiset kuluttaisivat esim palveluita säästämisen sijaan. Lisäisi työllisyyttä jne.
Me käytämme ylijäämärahat matkusteluun eli n 15000 euroa vuodessa
Vierailija kirjoitti:
Mihin mä säästäisin?
Lapsille? Heillä on jo paremmat tulot kuin meillä joten eivät tarvitse meidän rahoja.
Meillä on talo josta vielä vähän velkaa mutta laina on niin halpa ettei kannata maksaa pois.
Käärinliinassa ei ole taskuja joten siihenkin säästäminen on turhaa. Yhteiskunnankin kannalta olisi parempi että ihmiset kuluttaisivat esim palveluita säästämisen sijaan. Lisäisi työllisyyttä jne.
Me käytämme ylijäämärahat matkusteluun eli n 15000 euroa vuodessa
Nojoo, vanhemmalle ihmiselle en osaa tuohon oikein vastata. Jos eläke on riittävä elämiseen ja matkusteluun, niin eihän sitä varmaan sitten ole motivaatiota säästää.
Nuorena kuitenkin säästän ensisijaisesti kahden asian takia:
1) Taloudellinen riippumattomuus. Jos 20 vuoden päästä en tykkääkkään työstäni, haluan perustaa oman firman, jään työttömäksi tai muuten vain haluan jättäytyä pois työelämästä tai alkaa tehdä jotain vähemmän tuottoisaa, niin minulla on siihen mahdollisuus. En tiedä tuleeko tuollaista tilannetta, mutta haluan varautua.
2) Eläkkeiden maksu 40 vuoden päästä on Suomessa hyvin epävarmalla pohjalla. Haluan siis varmistua, että pystyn elämään mukavasti riippumatta siitä, mitä ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu.
ja sitten vielä 3) jos edellämainittuihin ei tarvitsekaan ylimääräistä säästöä, niin kyllä sitä rahalle varmaan muutakin käyttöä ennemmin tai myöhemmin riittää.
Ylipäänsä ylimääräisen omaisuuden antama turva ja huolettomuuden ja vapauden tunne on hyvä syy säästää.
Ihan uteliaisuudesta, jos laitat aina 50% palkkatuloistasi sivuun, millä rahalla teet sitten hankintoja (vaatteita, laitteita), käytkö joskus huvittelemassa (elokuvissa, syömässä, baarissa) tai matkusteletko?
Eiköhän nyt useimmat ajattele, että laittaa jotakin sivuun palkastaan, mutta en tiedä, haluaako kukaan elää niin, ettei koskaan käy missään tai voiko elää niin, ettei joudu joskus hankkimaan jotain.
Se on tietenkin hienoa, jos itse olet opiskeluiden jälkeen hyväpalkkaisessa työssä - moni automaattisesti ei ole. Itse olen opiskeluideni jälkeen pienipalkkaisessa työssä ja teen nyt sellaisia hankintoja, joita opiskeluaikana oli vaikeampi tehdä.