KERTOKAA hauskoja väärin käsityksiä SINUSTA ! Esim vaikka, että joku on luullut sinun olevasi jtn ihan muuta, mitä todellisuudessa olet. Minä alota...

Yleensä ihmiset luulevat, että olen uskovainen perheenäiti, joka elää perheelle ja työlle. Tosiasiassa panen nuorempaa miestä ja pössyttelen hänen kanssaan pilveä. Myös miehelläni on toinen, en tiedä mitä hän tämän kanssa tekee / on tehnyt.

Naapurin mummo luuli minun olevan prostituoitu ja että pyöritän bisnestä kotonani. Se, mistä hän näin päätteli jäi vähän epäselväksi, mutta kertoi kyllä koko naapurustolle päätelmänsä. 

Kaverin inttiajan aluksi järjestettiin ns. koti-ikäväpäivä, jolloin kaikki lähisukulaiset ja tuttavat pääsivät vierailulle kasarmialueelle. En mene enää vierailulle. Luulivat alokkaaksi ja sinne meinasin jäädä. T. Kersantti

Onpa älyttömän "hauskoja" väärinkäsityksiä ketjussa, mistä sikiää näin paljon av-mammoja joita on luultu narkkareiksi? Missä vitussa te oikein pyöritte ja miltä te näytätte?? :D

Joku sanoi että on n. 40 v. ihan siististi pukeutunut perheenäiti ja käyttäjät yrittää ostaa kamaa keskellä kirkasta päivää keskellä katua. (Kalpeuden takia...juu täällähän ei kalpeita näe muitakaan..?)

Vaikka inhoan seuraavaa fraasia voisin silti piruuttani kysyä..miten meni omasta mielestäsi? :D

Vierailija kirjoitti:

Onpa älyttömän "hauskoja" väärinkäsityksiä ketjussa, mistä sikiää näin paljon av-mammoja joita on luultu narkkareiksi? Missä vitussa te oikein pyöritte ja miltä te näytätte?? :D

Joku sanoi että on n. 40 v. ihan siististi pukeutunut perheenäiti ja käyttäjät yrittää ostaa kamaa keskellä kirkasta päivää keskellä katua. (Kalpeuden takia...juu täällähän ei kalpeita näe muitakaan..?)

Vaikka inhoan seuraavaa fraasia voisin silti piruuttani kysyä..miten meni omasta mielestäsi? :D

Jos siitä katseesta silti paistaa " elämän kova korkea koulu tai elämän koulun yli opisto" ?

Kun ihminen syrjäytyy, kaikki (koko todellisuus ja minä-kuva) ikäänkuin muuttuu sellaiseksi ns. yhdeksi köntiksi.

Olin ystäväni kanssa kaupungilla. Paluumatkalla bussipysäkillä tuntematon mieshenkilö tuli juttelemaan meille. Kun mainitsimme, että meillä kummallakin on lapsi, mies sanoi: "Ei noin nuorilla tytöillä voi olla lapsia."

Saimme kumpikin esikoisemme täysi-ikäisinä, avioliitossa, minä 30-vuotiaana, ja ystäväni vähän nuorempana. Meillä kummallakin oli tuolloin jo vähintään se yksi lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Onpa älyttömän "hauskoja" väärinkäsityksiä ketjussa, mistä sikiää näin paljon av-mammoja joita on luultu narkkareiksi? Missä vitussa te oikein pyöritte ja miltä te näytätte?? :D

Joku sanoi että on n. 40 v. ihan siististi pukeutunut perheenäiti ja käyttäjät yrittää ostaa kamaa keskellä kirkasta päivää keskellä katua. (Kalpeuden takia...juu täällähän ei kalpeita näe muitakaan..?)

Vaikka inhoan seuraavaa fraasia voisin silti piruuttani kysyä..miten meni omasta mielestäsi? :D

Olen kalmankalpea, en vain "vähän kalpea". Olen 50 vee akateeminen. Pukeudun tummiin sävyihin, ihan suht normaalisti. Saatan mennä kauppaan.

Ihan hyvin minulla menee, sitä en tiedä miten sinulla :)

Vierailija kirjoitti:

Kun ihminen syrjäytyy, kaikki (koko todellisuus ja minä-kuva) ikäänkuin muuttuu sellaiseksi ns. yhdeksi köntiksi.

Minä sanon tämän kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä mutta jostain syystä täysin vieraat ihmiset kysyvät minulta usein neuvoa. Ulkomailla tai vieraalla paikkakunnalla ihmiset kysyvät neuvoa minulta lähes millä kielellä vaan.

Aika hyvin olen neuvomisessa onnistunut, vaikka esimerkiksi venäjää en osaa lainkaan.

Ihmiset ovat mielellään minun kanssa ja olen varsinkin uudessa seurassa se,joka laittaa keskustelun pystyyn.

Ihmiset pitävät minua mukavana sekä hyväsydämmisenä ihmisenä.

Totuus on että olen varsinainen ihmisvihaaja, jota ihmiset ei jaksa kiinnostaa. Jos joku soittaa pitkän puhelun ja kun se loppuu niin puoliso saattaa kysyä että kuka se oli ja kun sanon kuka, niin puoliso kysyy että mitä asiaa hänellä oli, niin usein joudun sanomaan, että en jaksanut kuunnella.

Itse en soita kenellekään ja harvoin vastaan puheluihinkaan.

Eli oon kai sitten monen kommentoineen vastakohta monin tavoin.

Kai me ollaan sitten kameleontteja. Kun menen Helsinkiin, minulta kysytään neuvoa. Kun Espanjaan, kysytään neuvoa. Jne. Joka paikassa heilutan käsiäni ja selitän mitä osaan.

Olen ihan suomalaisen näköinen tavis, meistä tulisi hyviä salaisia agentteja. Joka paikassa oltais kuin kalat vedessä.

Vierailija kirjoitti:

Minua luullaan aina 16-17 vuotiaaksi. Parhaillaan on luultu 12 vuotiaaksi ei kovin kiva. Ihmisillä tosiaan loksaahtaa suu auki kun kerron olevani 24. Tosiaan olen 24 vuotias nainen. Paras juttu on että tuttava porukka ei meinannut uskoa että olen 24 vuotias. Ei auttanut henkkarinkaan näyttö kun epäilivät väärennetyksi.

Mä olin 27 kun oltiin avomiehen perheen kanssa joulu Rukalla ja mä olin vaan jostain syystä unohtanut ottaa parina päivänä e-pillerin. Säikähdin kovasti kun tajusin (en todellakaan halunnut tulla raskaaksi) ja ajattelin et käyn varulta hakemassa apteekista sen jälkiehkäisypillerin vai mikä nyt onkaan. Suu loksahti auki kun eivät suostuneet myymään, sanoivat et ei myydä alle 15-vuotiaalle ilman reseptiä :D Ei ollut tietenkään henkkareita matkassa vaan piti hakea ajokortti mökistä ja tehdä uusi reissu apteekkiin!

Muutenkin oli kyllä noloa hakea se, sanoivat useaan kertaan ettei näitä ole sitten tarkoitettu käytettävän säännöllisenä ehkäisykeinona eivätkä suojaa taudeilta vaikka koitin selittää et miksi haen. Oli eka ja vika kerta kun on ko asian

takia tarvinnut käydä apteekissa.

N34

Usein ihmiset luulevat minua ulkomaalaiseksi, omaan hyvin tummat piirteet: tumman ruskeat silmät, luonnostaan hyvin tummat hiukset, ripset ja kulmakarvat. Ei ole koskaan tarvinnut mm kulmakarvoja ehostaa, kunhan nyppii.

Kerran eräs mies kysyi kaveriltani olenko ulkomaalainen. Minulta on myös kysytty puhunko suomea. En tiedä liittyykö ulkonäkööni, mutta suomalaisia miehiä paljon useammin ulkomaalaiset miehet ovat kiinnostuneet ja ottaneet kontaktia.

Vierailija kirjoitti:

Minua on pidetty nuorena kauheana panomiehenä ja naisten pyörittelijänä.

Ja en todellakaan sitä ole koskaan ollut.

Tuntui epämiellyttävältä kun kuulin millainen maine minulla on.

Olen oikeasti todella ujo enkä edes halua yhdenillanjuttuja.

Mulla oli vähän vastaava opiskeluaikoina.

Opiskelin miesvaltaista alaa ja olin luokallani ainoa nainen.

Opiskelukavereiden tyttöystävät olivat aivan varmoja siitä että yritän viedä kaikkien poikaystävät ja harrastan seksiä holtittomasti kaikkien kanssa.

Muutaman kerran vietettiin kotibileitä niin että tyttöystävät olivat mukana ja he sulkivat minut täysin ulkopuolelle. Itse käänsivät minulle selkänsä, ihan kirjaimellisesti eivätkä antaneet poikaystäviensä jutella kanssani. Yrittivät estää myös sinkkuja opiskelukavereita puhumasta kanssani. Todella järkyttävää.

Silloin olin sinkku ja elin tyytyväisenä ilman seksiä. Minulla oli lähes olematon libido. Sitä ennen olin ollut avoliitossa ensimmäisen rakkauteni kanssa enkä ollut koskaan edes suudellut ketään muuta.

Semmoinen miestennielijä minä olin.

En edes tiedä mistä sain sellaisen maineen.

Resting bitch face täälläkin. Tosi raskasta yrittää jatkuvasti kontrolloida omia ilmeitään, muuten on kohta joku kysymässä, että "mitä sä murjotat", "miks oot noin hapan"... On ollut myös todella vaikea esimerkiksi tutustua miehen ystävien naisiin, kun he karttavat kun ruttoa ja miehen kautta olen saanut kuulla, että vaikutan heidän mielestään ylimieliseltä. :( Oikeasti oon 95% ajasta ilonen, tulen toimeen kenen kanssa vaan ja ainakin omista ystävistä päätellen ihan kivaa seuraakin. Ja en tosiaankaan ylimielinen, päin vastoin.

Mentiin miehen tuttujen luokse syömään ja siellä oli ihan mua ajatellen tehty kasvisruokaakin :D Ilahduin toki siitä, että mua varten oli nähty vaivaa ihan pyytämättä, mutta en ole kasvissyöjä ikinä ollutkaan... Olivat vaan olettaneet, koska tiesivät mun eläinharrastukset ja että olen vähän (tai "vähän") luontohihhuli :D

Pyörin teininä paöjon mun serkunkaa ja oltiin ku paita ja perse,tästä syystä moni oletti että ollaan lesboja! :D

Mua on luultu myös ylimieliseks ja liian ylpeeks ja itsekkääks. Mä oon siis väliö vähän ujo ja oon huono tutustuun uusiin,ja jotkut saanu käsityksen etten vaan haluu tutustuu niihin ,ku en pidä niitä "oman tasoisena seurana" :D

Mulla on myös paaaaljon mies puolisia kavereita,oon elämässäni hengannu enemmän jätkien ku muijienkaa... noh, siitähän on tietty lähteny liikkeel kaikenlaista... esim että panen niiden kaikkienkaa ,ja etenkin niiden varattujen kanssa! Ja oon joka vkloppu eri jätkän kanssa...

Näitä on vaik mitä...voisin kertoo myöhemmin tänään enemmän.

Olen kasvanut maalla omakotitalossa äitini kanssa, miehiä on ollut kuvioissa satunnaisesti (isäni oli rekkaruski, joka kävi joskus kotona kunnes vanhempani onneksi erosivat, elämänsä kanssa tuuliajolla ollut isoveljeni asusteli välillä pidempiä jaksoja luonamme). Tästä syystä meillä ei oikeastaan ollut mitään sellaisia hommia, joita äitini ei olisi itse tehnyt, harvoissa asioissa hän sitten pyysi apua naapureilta. Samalla opin itsekin monia "miesten" töitä ja likaamaan käteni. Minusta kasvoi myös aikamoinen hulivili, joka tykkäsi seikkailla, tapella poikien kanssa ja keksiä kaikkea ei-niin-järkevää. Samaa aikaan olin hieman pienikokoinen ja hento + ujo kympin tyttö, joka tykkäsi meikkaamisesta ja kivoista vaatteista. Nyt aikuisena käytän myös paljon korkeita korkoja, naisellisia mekkoja ja rakastan pinkkiä huulipunaa, eli ulkoasuni on melko feminiininen. Autoista kiinnostuneelta datanomi puolisoltani olen myös oppinut monia autoihin ja tietotekniikkaan liityviä taitoja (kympintyttö on tietenkin kiinnostunut kaikesta)

Näiden syiden takia monelle tulee yllätyksenä, että

a) olen lukemista ja runoja rakastava humanisti

b)  osaan kyllä vaihtaa itse renkaat, avata tukkeutuneen viemärin, hoitaa tekniikan perusongelmia jne, 

c) minulla on kyllä lihasmassaa enkä kaihda raskaita töitä, vaikka näytänkin edelleen pienelle ja hennolle.

Joskus nämä väärinkäsityksen ovat hauskoja, joskus erittäin ärsyttäviä. 

Lisäksi niille harvoille, joille asiasta puhun, tulee yllätyksenä, että olen biseksuaali. Tämä tosin johtunee yhteiskuntamme hetero-oletuksesta, eli vuosia saman vastakkaista sukupuolta olevan kumppanin kanssa seurustellutta pidetään automaattisesti heterona. 

Vierailija kirjoitti:

Uudessa harrastusporukassa minua pidettiin bimbona ja yksinkertaisena. Ahdistuin mielikuvasta, koska olin aiemmin pitänyt itseäni keskimääräistä älykkäämpänä. Mielipiteitäni pidettiin höpsöinä ja monesti tuntui siltä että jonkun toisen ihmisen suusta samat mielipiteet olisi otettu tosissaan. Harrastin aktiivisesti samassa seurassa melkein kymmenen vuotta, ja tämä yksinkertaisen ihmisen leima harrastuskavereiden kesken ehti jo vaikuttaa siihen millaisena pidän itseäni. En esimerkiksi tavoitellut ylennystä, jonka olisin varmasti saanut, koska pelkäsin joutuvani naurunalaiseksi.

Pari vuotta sitten rohkaistuin käymään älykkyystestissä ja selvisi, että älykkyysosamääräni ylittää kirkkaasti Mensan rajan. Sen jälkeen tein paljon muutoksia elämääni ja viimeisenä vaihdoin harrastusta. En vieläkään tiedä miksi sain idiootin leiman, mutta enää en antaisi sellaisen määritellä itseäni.

Onpas ollut todella ahdistava tilanne. Minulla hieman samanlaisia kokemuksia. En ole mitään mensatasoa, mutta aika fiksu kuitenkin. Olen kuullut monelta taholta vähättelyä. Arvelen, että olemukseni ainakin aikaisemmin viestitti helposti lyötävää ja sellaista tilaisuutta monet käyttävät hyväkseen. Jos tietynlainen maine alkaa levitä jostakin ihmisestä pienessä yhteisössä, niin kohta se on yleinen käsitys hänestä. Ihminen havaitsee ympäristöään siten kuin olettaa sen olevan. Vaikka jonkun leimatun käyttäytyminen olisi kuinka järkevää ja älykästä, se nähdään älyttömänä, jos ihminen on jo leimautunut. Sitten alkaa kierre, jossa leimattu henkilö tulee aremmaksi, tekee ehkä virheitäkin jne. ja kierre on valmis. 

Minua luultiin usein "paljonkin mauttineeksi" kun nuorempana kävin viihteellä. Olin siis aina autolla liikenteessä ja tietenkin tuoremehulinjalla. Eihän ne ihmiset tienneet, mitä siellä minun lasissa oli, mutta tympäsi, kun seuraavana aamuna tultiin sanomaan, että sinullapa oli vauhti päällä, paljonko tuli otettua..... No voi kai sitä hauskaa pitää ilman viinaakin ja en oikeasti edes ollut mikään hurja.

Pidin nuorena taidekerhoa kaupungin lapsille työllistettynä nuoriso-ohjaajan apulaisena. Olen ollut "taiteilijan" maineessa jo 20 vuotta. Koskaan en ole piirtänyt tai maalaannut!!