Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi opiskelijat ovat nykyisin niin köyhiä? Meillä oli kyllä varaa ryypätä ja matkustaa.

Vierailija
07.01.2017 |

Miksi opiskelijat nykyisin koko ajan valittavat, että raha ei riitä. Itse opiskelin 80-luvun lopussa. Jokainen otti opintolainaa ja rahaa kyllä riitti. Viikonlopput menivät kosteissa bileissä ja aina kun oli mahdollista, matkusteltiin. Töitä tehtiin kaikki lomat. Mikä muuttunut?

Kommentit (48)

Vierailija
21/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää se opintolainan pelko. Sehän on käytännössä ilmaista lainaa. Sama jengi käyttää valmistumisen jälkeen luottokorttia ja ostaa asuntoja , mutta opintolaina on saatanasta.

Toi vaatimustason nousu on totta. Harva niitä kotiviinejä tekee itse, mutta kyllä 1990-luvulla se oli ihan tavallista. Kiljuakin jotkut tekivät.

Vaatteiden ja varusteiden määrä on kasvanut ihmisillä myöskin,

Lainaa on helppo ottaa, kun on jo työpaikka, jolla tietää maksavansa ne luotot ja asuntolainan. Opiskellessa tilanne on eri, vain harvalla alalla voi nykyään olla varma työllistymisestä.

Mikä illuusio tämä on, että se työpaikka kun on saatu, niin sitä ei voisi ikinä menettää? Yt-neuvottelut melkein joka puljussa tasaisin väliajoin...

Vierailija
22/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

90-luvulla moni asui soluasunnoissa, tehtiin kotiviiniä ja käärittiin sätkiä. Ja nostettiin sitä nykyopiskelijoiden kammoamaa opintolainaa. Nykyisin kaikki haluavat asua omassa kämpässä, joten rahaa on käytössä vähemmän. Tosin köyhää oli silloinkin, kun opintotuki oli 505 markkaa, eli 85€ ja lama-aikana oli ilta- ja viikonlopputöistä turha haaveillakaan.

Oot aika tyhmä... Btw, ap puhui 80-luvun lopusta, jolloin laman ei ollut vielä iskenyt eikä vaikuttanut opiskelijaelämään. Päin vastoin 80-luvulla kaikki oli suurta nousukautta ja paremmin kuin tällä hetkellä. Tämän hetken opiskelijat ovat niitä, jotka elivät lapsuuden ja nuoruuden (90-luku ja 2008 puhjennut kupla) laskusuhdanteessa. Jos olet asunut vähänkään Espoon ulkopuolella viimeisten 20 vuoden aikana, huomaat ettei kaikki suomalaiset kuulu siihen pieneen eliittiin, joka on vain hyötynyt lamasta (sijoitukset matalasuhdanteessa, verohelpotukset jne).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää se opintolainan pelko. Sehän on käytännössä ilmaista lainaa. Sama jengi käyttää valmistumisen jälkeen luottokorttia ja ostaa asuntoja , mutta opintolaina on saatanasta.

Toi vaatimustason nousu on totta. Harva niitä kotiviinejä tekee itse, mutta kyllä 1990-luvulla se oli ihan tavallista. Kiljuakin jotkut tekivät.

Vaatteiden ja varusteiden määrä on kasvanut ihmisillä myöskin,

Lainaa on helppo ottaa, kun on jo työpaikka, jolla tietää maksavansa ne luotot ja asuntolainan. Opiskellessa tilanne on eri, vain harvalla alalla voi nykyään olla varma työllistymisestä.

10 000 euroa valtion takaamaa lainaa on siis uhkarohkeampaa ottaa kuin 200 000 euroa asuntolainaa pankista, ilman takaajia? Onnea vaan sulle, kun olet saanut sen ikuisen vakkariduunin, jota ei kukaan sinulta voi pois viedä.

Vierailija
24/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kunnon opiskelija tietää jo ennen valmistumistaan, että jää työttömäksi opiskelemallaan tutkinnolla. Ei kannata ottaa lainaa, kun jää kuitenkin työttömäksi. Sanonpahan vain, että ttu mikä asenne!

Harvalla alalla on 100% työllisyys, eli aina joku jää työttömäksi. Mitä korkeampi työttömyysaste on, sitä todennäköisempää on itsekin kuulua siihen työttömäksi jäävien joukkoon. Vaikka suurin osa työttömyyttä pelkäävistä opiskelijoista työllistyisikin, on tervettä järkeä tiedostaa, ettei töihin pääsy ole useimmilla aloilla täysin varmaa. Itse voi tietenkin tehdä paljon tulevan työllistymisensä eteen, mutta jos työpaikat ovat vähissä, osa jää aina ilman. 

Vierailija
25/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää se opintolainan pelko. Sehän on käytännössä ilmaista lainaa. Sama jengi käyttää valmistumisen jälkeen luottokorttia ja ostaa asuntoja , mutta opintolaina on saatanasta.

Toi vaatimustason nousu on totta. Harva niitä kotiviinejä tekee itse, mutta kyllä 1990-luvulla se oli ihan tavallista. Kiljuakin jotkut tekivät.

Vaatteiden ja varusteiden määrä on kasvanut ihmisillä myöskin,

Lainaa on helppo ottaa, kun on jo työpaikka, jolla tietää maksavansa ne luotot ja asuntolainan. Opiskellessa tilanne on eri, vain harvalla alalla voi nykyään olla varma työllistymisestä.

10 000 euroa valtion takaamaa lainaa on siis uhkarohkeampaa ottaa kuin 200 000 euroa asuntolainaa pankista, ilman takaajia? Onnea vaan sulle, kun olet saanut sen ikuisen vakkariduunin, jota ei kukaan sinulta voi pois viedä.

No pätkätöitä mulle on tiedossa ensimmäiset vuodet valmistumisen jälkeen, kun aineenopettajaksi opiskelen. En siis haaveile mistään isosta lainasta enkä sellaista varmasti uskaltaisi ottaa. Pointtina vaan, että kun sen työpaikan on saanut, voi olla edes vähän varmempi tulevaisuudestaan kuin opintojen aikana ennen töitä. Lisäksi asuntolaina kuitenkin kartuttaa edes omaisuutta, mutta mielestäni ei ole ihan oikein, että yksi ihmisryhmä joutuu ottamaan lainaa elääkseen. 

Vierailija
26/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kunnon opiskelija tietää jo ennen valmistumistaan, että jää työttömäksi opiskelemallaan tutkinnolla. Ei kannata ottaa lainaa, kun jää kuitenkin työttömäksi. Sanonpahan vain, että ttu mikä asenne!

Ai että tusinamaisterin työllistyminen nykyisessä globaalissa, kapitalistisessa markkinataloudessa on vain yksilön asenteesta kiinni? "Nyt minä olen niin reipas ja aikaansaava, että kunnon asenteella minut palkataan ja pidetään kokoaikaisessa vakityössä yt-neuvottelijen jälkeenkin! Tai perustan firman, joka menestyy hyvin varmasti, teen pitkää päivää ja laitan kaiken pääomani siihen, koska tällä asenteellani kaikki on varmaa - viis siitä onko liikesuunnitelma hyvä tai mikä globaali talous tilanne ja hallituksen päätökset tällä hetkellä vallitsee!"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse en pidä siitä, että opiskelija joutuu elättämään itsensä lainalla ja uusin opintotuen leikkaus oli törkeä ja kannattamaton, mutta itse en ole lainan ottamista koskaan pelännyt. Niin halpaa lainaa ei saa milloinkaan muulloin että se kannattaa melkein nostaa vaikka asuntosäästötilille. Toisaalta jos lainapotti olisi opintojen lopussa monta kymmentä tuhatta euroa, olisi se varmaan alkanut jo ahdistaa. Nyt lainaa jäi n 11 tuhatta.

Vierailija
28/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmistumisen jälkeen ei ole töitä jolla maksaa opintolaina.

Eli yhteiskunnan varat menevät hukkaan kun opiskelet.

Pitäisi pikaisesti tehdä tutkimus, mitkä opinnot eivät työllistä ja lakkauttaa sellaiset koulutuslinjat.

Kyllä tuota seurataankin mutta ennustaminen on käynyt vaikeammaksi nykyisessä globaalissa kvartaalitalous maailmassa jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja tahti on nopea. Koulutuskin kestää usein vuosia eikä kovin nopeat muutokset ole aina mahdollisia. Mutta kyllä, mahdollisimman tarkkaa arviointia ja suunnittelua tarvitaan, olet siinä aivan oikeassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää se opintolainan pelko. Sehän on käytännössä ilmaista lainaa. Sama jengi käyttää valmistumisen jälkeen luottokorttia ja ostaa asuntoja , mutta opintolaina on saatanasta.

Toi vaatimustason nousu on totta. Harva niitä kotiviinejä tekee itse, mutta kyllä 1990-luvulla se oli ihan tavallista. Kiljuakin jotkut tekivät.

Vaatteiden ja varusteiden määrä on kasvanut ihmisillä myöskin,

Lainaa on helppo ottaa, kun on jo työpaikka, jolla tietää maksavansa ne luotot ja asuntolainan. Opiskellessa tilanne on eri, vain harvalla alalla voi nykyään olla varma työllistymisestä.

10 000 euroa valtion takaamaa lainaa on siis uhkarohkeampaa ottaa kuin 200 000 euroa asuntolainaa pankista, ilman takaajia? Onnea vaan sulle, kun olet saanut sen ikuisen vakkariduunin, jota ei kukaan sinulta voi pois viedä.

No pätkätöitä mulle on tiedossa ensimmäiset vuodet valmistumisen jälkeen, kun aineenopettajaksi opiskelen. En siis haaveile mistään isosta lainasta enkä sellaista varmasti uskaltaisi ottaa. Pointtina vaan, että kun sen työpaikan on saanut, voi olla edes vähän varmempi tulevaisuudestaan kuin opintojen aikana ennen töitä. Lisäksi asuntolaina kuitenkin kartuttaa edes omaisuutta, mutta mielestäni ei ole ihan oikein, että yksi ihmisryhmä joutuu ottamaan lainaa elääkseen. 

Harvassa on ne maat, joissa opiskelijoiden toimeentulo taataan edes osittain ilman, että täytyy ottaa lainaa. Opiskelu kun ei ole perusoikeus ihmiselle, eikä sitä olisi mikään pakko edes tukea julkisin verovaroin.

Vierailija
30/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmistumisen jälkeen ei ole töitä jolla maksaa opintolaina.

Eli yhteiskunnan varat menevät hukkaan kun opiskelet.

Pitäisi pikaisesti tehdä tutkimus, mitkä opinnot eivät työllistä ja lakkauttaa sellaiset koulutuslinjat.

Sisäänottomääriä pitää vähentää ja keskittää opetus yhteen yliopistoon. Ja työllistymisessä pitäisi katsoa omalle alalle työllistymistä pääaineen mukaan.

Halvempaa on kouluttaa vaikka työttömäksi kuin maksaa työttömyyskorvauksia. Opintotuki on paljon pienempi kuin työttömyyskorvaukset. Opiskelu voi kuitenkin työllistääjoskus alalta kuin alalta päinvastoin kuin kaikkien koulutusten ulkopuolelle jättäytyminen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää se opintolainan pelko. Sehän on käytännössä ilmaista lainaa. Sama jengi käyttää valmistumisen jälkeen luottokorttia ja ostaa asuntoja , mutta opintolaina on saatanasta.

Toi vaatimustason nousu on totta. Harva niitä kotiviinejä tekee itse, mutta kyllä 1990-luvulla se oli ihan tavallista. Kiljuakin jotkut tekivät.

Vaatteiden ja varusteiden määrä on kasvanut ihmisillä myöskin,

Lainaa on helppo ottaa, kun on jo työpaikka, jolla tietää maksavansa ne luotot ja asuntolainan. Opiskellessa tilanne on eri, vain harvalla alalla voi nykyään olla varma työllistymisestä.

10 000 euroa valtion takaamaa lainaa on siis uhkarohkeampaa ottaa kuin 200 000 euroa asuntolainaa pankista, ilman takaajia? Onnea vaan sulle, kun olet saanut sen ikuisen vakkariduunin, jota ei kukaan sinulta voi pois viedä.

Toivottavasti sulla on edunvalvoja, koska et näköjään itse ymmärrä tuonkaan vähää ekonomiasta :'D Ei opintolainaa ja asuntolainaa voi edes verrata toisiinsa. Opintolainaa otetaan, kun/jos on pakko; sillä elättää itsensä opintojen ajan. Asuntolaina taas otetaan vasta sitten (jos haluaa!), kun on ensin säästänyt väh.2 vuotta asp-tilille käteistä 10% koko asuntolainan summasta. Asuntolainan ottaminen ei ole mikään silmänkääntötemppu. Ellet sitten satu olemaan jonkun vauraan perheen pentu, jolle isi ja äiti ovat maksaneet vähän "lahjarahaa", jotta saat kerrytettyä säästötilin nopeammin, eikä tarvitse edes töissä käydä ;) Mutta tätä mahdollisuutta ei kaikilla nuorilla tai vanhoillakaan ole. Usko tai älä, jotkut ihmiset asuvat koko ikänsä vuokralla, vaikka kävisivätkin tunnollisesti vakkariduunissa.

Vierailija
32/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi opiskelijat nykyisin koko ajan valittavat, että raha ei riitä. Itse opiskelin 80-luvun lopussa. Jokainen otti opintolainaa ja rahaa kyllä riitti. Viikonlopput menivät kosteissa bileissä ja aina kun oli mahdollista, matkusteltiin. Töitä tehtiin kaikki lomat. Mikä muuttunut?

"Pappa betalar" -porukka ja firmojen sponssaamat kauppakorkean ja lääkiksen opiskelijat matkustelivat. Toisaalta reilaaminen ei valtavan kallista ollut. Töitä oli ihan eri määrin tarjolla ennen 1990-luvun alun lamaa eikä normiduuneihin tarvittu kaiken maaiman  kortteja ja passeja, kuten nykyään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää se opintolainan pelko. Sehän on käytännössä ilmaista lainaa. Sama jengi käyttää valmistumisen jälkeen luottokorttia ja ostaa asuntoja , mutta opintolaina on saatanasta.

Toi vaatimustason nousu on totta. Harva niitä kotiviinejä tekee itse, mutta kyllä 1990-luvulla se oli ihan tavallista. Kiljuakin jotkut tekivät.

Vaatteiden ja varusteiden määrä on kasvanut ihmisillä myöskin,

Lainaa on helppo ottaa, kun on jo työpaikka, jolla tietää maksavansa ne luotot ja asuntolainan. Opiskellessa tilanne on eri, vain harvalla alalla voi nykyään olla varma työllistymisestä.

10 000 euroa valtion takaamaa lainaa on siis uhkarohkeampaa ottaa kuin 200 000 euroa asuntolainaa pankista, ilman takaajia? Onnea vaan sulle, kun olet saanut sen ikuisen vakkariduunin, jota ei kukaan sinulta voi pois viedä.

No pätkätöitä mulle on tiedossa ensimmäiset vuodet valmistumisen jälkeen, kun aineenopettajaksi opiskelen. En siis haaveile mistään isosta lainasta enkä sellaista varmasti uskaltaisi ottaa. Pointtina vaan, että kun sen työpaikan on saanut, voi olla edes vähän varmempi tulevaisuudestaan kuin opintojen aikana ennen töitä. Lisäksi asuntolaina kuitenkin kartuttaa edes omaisuutta, mutta mielestäni ei ole ihan oikein, että yksi ihmisryhmä joutuu ottamaan lainaa elääkseen. 

Harvassa on ne maat, joissa opiskelijoiden toimeentulo taataan edes osittain ilman, että täytyy ottaa lainaa. Opiskelu kun ei ole perusoikeus ihmiselle, eikä sitä olisi mikään pakko edes tukea julkisin verovaroin.

Harvassa on nekin maat, joissa työttömän toimeentulo turvataan niin, ettei tarvitse ottaa lainaa. Vertailu olisi fiksuinta suorittaa Suomen rajojen sisäpuolella, eikä toisiin maihin. Ja ei, en kadehdi työttömiä, olin työtön ennen opintojani. Mutta työttömän ja opiskelijan tuissa on suhteettoman suuri ero, vaikka opiskelijan saama tutkinto onkin rahallisesti suurempi panos. Opiskelijoiden hyvinvointia ja valmistumisaikojen nopeutumista edistäisi sellainen opintotuki, jolla täyttäisi perustarpeet vaikkei lukuvuoden aikana kävisikään töissä, nostaisi lainaa tai muuten stressaisi itseään hengiltä. 

Toki opiskelussa on se suuri etu työttömyyteen nähden, että on edes (alasta riippuen enemmän tai vähemmän) toivoa paremmasta ja kokee kuuluvansa johonkin yhteisöön. 

Vierailija
34/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää se opintolainan pelko. Sehän on käytännössä ilmaista lainaa. Sama jengi käyttää valmistumisen jälkeen luottokorttia ja ostaa asuntoja , mutta opintolaina on saatanasta.

Toi vaatimustason nousu on totta. Harva niitä kotiviinejä tekee itse, mutta kyllä 1990-luvulla se oli ihan tavallista. Kiljuakin jotkut tekivät.

Vaatteiden ja varusteiden määrä on kasvanut ihmisillä myöskin,

Lainaa on helppo ottaa, kun on jo työpaikka, jolla tietää maksavansa ne luotot ja asuntolainan. Opiskellessa tilanne on eri, vain harvalla alalla voi nykyään olla varma työllistymisestä.

10 000 euroa valtion takaamaa lainaa on siis uhkarohkeampaa ottaa kuin 200 000 euroa asuntolainaa pankista, ilman takaajia? Onnea vaan sulle, kun olet saanut sen ikuisen vakkariduunin, jota ei kukaan sinulta voi pois viedä.

Toivottavasti sulla on edunvalvoja, koska et näköjään itse ymmärrä tuonkaan vähää ekonomiasta :'D Ei opintolainaa ja asuntolainaa voi edes verrata toisiinsa. Opintolainaa otetaan, kun/jos on pakko; sillä elättää itsensä opintojen ajan. Asuntolaina taas otetaan vasta sitten (jos haluaa!), kun on ensin säästänyt väh.2 vuotta asp-tilille käteistä 10% koko asuntolainan summasta. Asuntolainan ottaminen ei ole mikään silmänkääntötemppu. Ellet sitten satu olemaan jonkun vauraan perheen pentu, jolle isi ja äiti ovat maksaneet vähän "lahjarahaa", jotta saat kerrytettyä säästötilin nopeammin, eikä tarvitse edes töissä käydä ;) Mutta tätä mahdollisuutta ei kaikilla nuorilla tai vanhoillakaan ole. Usko tai älä, jotkut ihmiset asuvat koko ikänsä vuokralla, vaikka kävisivätkin tunnollisesti vakkariduunissa.

60 luvulla ehkä noin. Ei kai kukaan leiki jollain asp -tilillä enää nykymaailmassa? Ihan ilman säästöjä ostin ekan asuntoni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En minäkään tajua tätä nykynuorten ininää.

Minä opiskelin 90-luvun loppupuolella. Elin opintorahalla ja asumislisällä, lainaa en ottanut. Asuin ensin solussa ja myöhemmin YHTS:n yksiössä. En käynyt töissä. Silti tulin toimeen ihan hyvin. Tosin en matkustellut, mutta elin niin kuin varat antoivat myöten, ja se on ollut hyvää opetusta myöhempää elämää varten. Uusia vaatteita en ostanut kuin tosi tarpeeseen. Käytin opiskelija-alennukset hyväksi ja söin halpoja kausituotteita. Leivoin ja tein ruokaa itse.

Kesällä olin kesätöissä (mansikkapellolla, siivoojana, torimyyjänä, mitä tahansa) ja tein myös kesätenttejä, jotta sain kesälläkin asumislisää.

Sain maisterin paperit viidessä vuodessa ja työllistyin heti valmistuttuani, koska olin valmis muuttamaan työn perässä.

Vierailija
36/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää se opintolainan pelko. Sehän on käytännössä ilmaista lainaa. Sama jengi käyttää valmistumisen jälkeen luottokorttia ja ostaa asuntoja , mutta opintolaina on saatanasta.

Toi vaatimustason nousu on totta. Harva niitä kotiviinejä tekee itse, mutta kyllä 1990-luvulla se oli ihan tavallista. Kiljuakin jotkut tekivät.

Vaatteiden ja varusteiden määrä on kasvanut ihmisillä myöskin,

Vähän ohi aiheen, mutta anteeks mitä??!!:D Siis etkai tosissasi väitä, että nykyopiskelijoiden vähävaraisuus johtuu siitä, että ostavat Alkosta viininsä!! Hohhoijaa. Eli mieluummin valmistaa kotona laitonta kiljua ja sokeutuu, kuin kuluttaa 7e enemmän silloin tällöin? Sitä paitsi, nykynuoret kuluttavat alkoholia ja tupakkaa paljon vähemmän kuin ennen - varsinkin 80-lukuun verrattuna. Eikä taida ainoa syy olla terveysvalistus ja raittiiden elintapojen ihannointi, vaan eihän niillä nuorilla reppanoilla ole enää edes varaa ryypätä ja sauhutella... Otapa se pää pois sieltä nelkytvuotiaan homehtuneesta perseestä.

Huvittavaa tämä sukupolvien välinen kilpailu siitä, kenellä on mennyt huonoimmin. Fakta on se, että vain juurikin se ongelman kohtaava sukupolvi voi oikeasti tietää, miltä se tuntuu ja miten on vaikuttanut. Ei siitä ole mitään hyötyä syyllistää ja vähätellä toisten sukupolvien vaikeuksia. Kaikilla aikakausilla on ollut omat vaikeutensa. Turha niitä on kiistää yhtään sen enempää kuin korostaakaan ("voivoi kun meillä meni silloin ja nyt niin huonosti, te ette voi ymmärtää siitä mitään").

Vierailija
37/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmistumisen jälkeen ei ole töitä jolla maksaa opintolaina.

Eli yhteiskunnan varat menevät hukkaan kun opiskelet.

Pitäisi pikaisesti tehdä tutkimus, mitkä opinnot eivät työllistä ja lakkauttaa sellaiset koulutuslinjat.

Sisäänottomääriä pitää vähentää ja keskittää opetus yhteen yliopistoon. Ja työllistymisessä pitäisi katsoa omalle alalle työllistymistä pääaineen mukaan.

Joo mutta ei toimi käytännössä.

Lukion jälkeen pari opiskelijaa luokallani lähti opiskelemaan alaa, johon oli varma työllisyys, koska oli pulaa työntekijöistä. Valmistumiseen meni noin 5-6 vuotta, mutta tässä ajassa asiat olivatkin ehtineet muuttua. Työntekijöitä oli jo liikaa ja alan muutoksista johtue työpaikat myös vähenivät. Opiskelevat nyt jo toista tutkintoa ja muutamat ovat jo nyt eri hommissa.

Esimerkiksi myös Nokia keräsi paljon insinöörejä ja moni lähti opiskelemaankin, mutta Nokian kadottua katosivat työpaikat ja tilalle tulivat työttömät.

Vierailija
38/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää se opintolainan pelko. Sehän on käytännössä ilmaista lainaa. Sama jengi käyttää valmistumisen jälkeen luottokorttia ja ostaa asuntoja , mutta opintolaina on saatanasta.

Toi vaatimustason nousu on totta. Harva niitä kotiviinejä tekee itse, mutta kyllä 1990-luvulla se oli ihan tavallista. Kiljuakin jotkut tekivät.

Vaatteiden ja varusteiden määrä on kasvanut ihmisillä myöskin,

Lainaa on helppo ottaa, kun on jo työpaikka, jolla tietää maksavansa ne luotot ja asuntolainan. Opiskellessa tilanne on eri, vain harvalla alalla voi nykyään olla varma työllistymisestä.

10 000 euroa valtion takaamaa lainaa on siis uhkarohkeampaa ottaa kuin 200 000 euroa asuntolainaa pankista, ilman takaajia? Onnea vaan sulle, kun olet saanut sen ikuisen vakkariduunin, jota ei kukaan sinulta voi pois viedä.

Toivottavasti sulla on edunvalvoja, koska et näköjään itse ymmärrä tuonkaan vähää ekonomiasta :'D Ei opintolainaa ja asuntolainaa voi edes verrata toisiinsa. Opintolainaa otetaan, kun/jos on pakko; sillä elättää itsensä opintojen ajan. Asuntolaina taas otetaan vasta sitten (jos haluaa!), kun on ensin säästänyt väh.2 vuotta asp-tilille käteistä 10% koko asuntolainan summasta. Asuntolainan ottaminen ei ole mikään silmänkääntötemppu. Ellet sitten satu olemaan jonkun vauraan perheen pentu, jolle isi ja äiti ovat maksaneet vähän "lahjarahaa", jotta saat kerrytettyä säästötilin nopeammin, eikä tarvitse edes töissä käydä ;) Mutta tätä mahdollisuutta ei kaikilla nuorilla tai vanhoillakaan ole. Usko tai älä, jotkut ihmiset asuvat koko ikänsä vuokralla, vaikka kävisivätkin tunnollisesti vakkariduunissa.

60 luvulla ehkä noin. Ei kai kukaan leiki jollain asp -tilillä enää nykymaailmassa? Ihan ilman säästöjä ostin ekan asuntoni.

Voi ei apua! Voiko olla noin kuplassa elänyt ihminen?! Toivottavasti olet trolli, muuten menetän uskoni ihmiskuntaan... :/

Kerropa vielä huviksesi, mikä vuosi ja mikä pankki, kun tämän takeettoman lainan sait? Taidan jo arvata itsekin....

Vierailija
39/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää se opintolainan pelko. Sehän on käytännössä ilmaista lainaa. Sama jengi käyttää valmistumisen jälkeen luottokorttia ja ostaa asuntoja , mutta opintolaina on saatanasta.

Toi vaatimustason nousu on totta. Harva niitä kotiviinejä tekee itse, mutta kyllä 1990-luvulla se oli ihan tavallista. Kiljuakin jotkut tekivät.

Vaatteiden ja varusteiden määrä on kasvanut ihmisillä myöskin,

Lainaa on helppo ottaa, kun on jo työpaikka, jolla tietää maksavansa ne luotot ja asuntolainan. Opiskellessa tilanne on eri, vain harvalla alalla voi nykyään olla varma työllistymisestä.

10 000 euroa valtion takaamaa lainaa on siis uhkarohkeampaa ottaa kuin 200 000 euroa asuntolainaa pankista, ilman takaajia? Onnea vaan sulle, kun olet saanut sen ikuisen vakkariduunin, jota ei kukaan sinulta voi pois viedä.

Toivottavasti sulla on edunvalvoja, koska et näköjään itse ymmärrä tuonkaan vähää ekonomiasta :'D Ei opintolainaa ja asuntolainaa voi edes verrata toisiinsa. Opintolainaa otetaan, kun/jos on pakko; sillä elättää itsensä opintojen ajan. Asuntolaina taas otetaan vasta sitten (jos haluaa!), kun on ensin säästänyt väh.2 vuotta asp-tilille käteistä 10% koko asuntolainan summasta. Asuntolainan ottaminen ei ole mikään silmänkääntötemppu. Ellet sitten satu olemaan jonkun vauraan perheen pentu, jolle isi ja äiti ovat maksaneet vähän "lahjarahaa", jotta saat kerrytettyä säästötilin nopeammin, eikä tarvitse edes töissä käydä ;) Mutta tätä mahdollisuutta ei kaikilla nuorilla tai vanhoillakaan ole. Usko tai älä, jotkut ihmiset asuvat koko ikänsä vuokralla, vaikka kävisivätkin tunnollisesti vakkariduunissa.

60 luvulla ehkä noin. Ei kai kukaan leiki jollain asp -tilillä enää nykymaailmassa? Ihan ilman säästöjä ostin ekan asuntoni.

Voi ei apua! Voiko olla noin kuplassa elänyt ihminen?! Toivottavasti olet trolli, muuten menetän uskoni ihmiskuntaan... :/

Kerropa vielä huviksesi, mikä vuosi ja mikä pankki, kun tämän takeettoman lainan sait? Taidan jo arvata itsekin....

2000 -luku Op ja asunto Helsingissä. On mulla se vieläkin. Nykyisin sijoitusasuntona kun ostin isomman.

Vierailija
40/48 |
07.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää se opintolainan pelko. Sehän on käytännössä ilmaista lainaa. Sama jengi käyttää valmistumisen jälkeen luottokorttia ja ostaa asuntoja , mutta opintolaina on saatanasta.

Toi vaatimustason nousu on totta. Harva niitä kotiviinejä tekee itse, mutta kyllä 1990-luvulla se oli ihan tavallista. Kiljuakin jotkut tekivät.

Vaatteiden ja varusteiden määrä on kasvanut ihmisillä myöskin,

Lainaa on helppo ottaa, kun on jo työpaikka, jolla tietää maksavansa ne luotot ja asuntolainan. Opiskellessa tilanne on eri, vain harvalla alalla voi nykyään olla varma työllistymisestä.

10 000 euroa valtion takaamaa lainaa on siis uhkarohkeampaa ottaa kuin 200 000 euroa asuntolainaa pankista, ilman takaajia? Onnea vaan sulle, kun olet saanut sen ikuisen vakkariduunin, jota ei kukaan sinulta voi pois viedä.

No pätkätöitä mulle on tiedossa ensimmäiset vuodet valmistumisen jälkeen, kun aineenopettajaksi opiskelen. En siis haaveile mistään isosta lainasta enkä sellaista varmasti uskaltaisi ottaa. Pointtina vaan, että kun sen työpaikan on saanut, voi olla edes vähän varmempi tulevaisuudestaan kuin opintojen aikana ennen töitä. Lisäksi asuntolaina kuitenkin kartuttaa edes omaisuutta, mutta mielestäni ei ole ihan oikein, että yksi ihmisryhmä joutuu ottamaan lainaa elääkseen. 

Harvassa on ne maat, joissa opiskelijoiden toimeentulo taataan edes osittain ilman, että täytyy ottaa lainaa. Opiskelu kun ei ole perusoikeus ihmiselle, eikä sitä olisi mikään pakko edes tukea julkisin verovaroin.

Harvassa on nekin maat, joissa työttömän toimeentulo turvataan niin, ettei tarvitse ottaa lainaa. Vertailu olisi fiksuinta suorittaa Suomen rajojen sisäpuolella, eikä toisiin maihin. Ja ei, en kadehdi työttömiä, olin työtön ennen opintojani. Mutta työttömän ja opiskelijan tuissa on suhteettoman suuri ero, vaikka opiskelijan saama tutkinto onkin rahallisesti suurempi panos. Opiskelijoiden hyvinvointia ja valmistumisaikojen nopeutumista edistäisi sellainen opintotuki, jolla täyttäisi perustarpeet vaikkei lukuvuoden aikana kävisikään töissä, nostaisi lainaa tai muuten stressaisi itseään hengiltä. 

Toki opiskelussa on se suuri etu työttömyyteen nähden, että on edes (alasta riippuen enemmän tai vähemmän) toivoa paremmasta ja kokee kuuluvansa johonkin yhteisöön. 

Esimerkiksi Saksassa opiskelu on ilmaista, mutta opintotuesta tulee maksaa tietty summa takaisin valmistumisen jälkeen. Opintolaina on vielä erikseen. Työttömille taas taataan toimeentulo, kuten aika monessa muussakin eu-maassa on tapana. En ymmärrä tätä opiskelija vs. työtön-vertailua edelleenkään, sillä se työtön on ehkä joskus ollut opiskelija tai toisinpäin. Kyseessä ei ole siis sama ihmisryhmä, joita pitäisi tukea samalla tavalla. Opiskelu ja työttömyys on käsittääkseni kaksi eri asiaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi neljä viisi