Kertokaa myös mullekin, miksi en löydä miestä? :(

Yksin viihtyvä, epäsosiaalinen, vetäytyvä, ylipainoinen, ei meikkaa tai käytä sieviä vaatteita, ei ole käynyt kouluja ja on työtön.

Sinä voit olla ihan viehättävä pienestä ylipainosta huolimatta, mutta piiloudut säkkiin ja ponnariin ettei kukaan katso. Et mene ihmisten ilmoille, ja jos menet, et ota kontaktia.

Veikkaisin että sinua on jossain vaiheessa kiusattu ja on siksi huono itsetunto ja olet veräytynyt maailmasta. Se on todellinen syy miksi ei löydy kumppania, eri mikään noista ulkoisista tekijlistä. olet lähtökohtaisesti jo puolustuskannalla ja valmis epäonnistumaan, ja se tuntuu sinusta.

Terapia auttaisi sinua varmaan parhaiten pääsemään menneisyyden taakasta yli että voit nähdä itsesi haluttavana kumppanina.

Nettipalstalla oli paljonkin ihan tavallisia kunnon miehiä, joiden harrastus oli ulkoilu, patkointi, hiihto, mökkeily. En ollut valmis lähtemään keskisuomeen ja olen kaupunkilainen muutenkin. Vaikuttivat ihan tavallisilta, vilpittömiltä miehiltä jotka kaipasivat mökilleen tai luontoon kaveria. Match tai e-kontakti tms.

Minäkin olen tuon 12 kiloa ylipainoinen, ja vielä vanha kuin taivas, 50v. Silti sain nettideitissä jatkuvasti viestejä ihan mukavilta miehiltä. Kuvani oli ihan tuore ja näytti kyllä pyöreät poskeni, enkä peitellyt profiilissakaan että olen pyöreä. Mutta kuvani oli iloisen hymyilevä ja avoin, niin kuin olen luonnossakin. Nyt olenkin onnellisesti varattu.

Kyllä siellä sinullekin olisi kumppani, kun uskaltaudut vähän ulos kuoresta.

Vastaus:  Koska et tee itse aloitetta, vaan oletat/toivot erottuvasi muista naisista niin hyvin  että joku aloitteellinen mies päättäisi valita kaikista naisista juuri sinut,

Vierailija kirjoitti:

Vastaus:  Koska et tee itse aloitetta, vaan oletat/toivot erottuvasi muista naisista niin hyvin  että joku aloitteellinen mies päättäisi valita kaikista naisista juuri sinut,

Jep. Vuodesta toiseen näitä samoja vuodatuksia että miksi en löydä miestä, mutta ikinä viesteissä ei kerrota sitä että onko edes yritetty tehdä kontaktia miehiin. Ikäänkuin näille kirjoittajille olisi itsestäänselvyys että eihän miehiä siten löydetä että tehdään rohkeasti itse aloite ja naisellahan ei ole muita mahdollisuuksia kuin odottaa että mies tulisi ja tekisi aloitteen.

Ap tässä hei

Se, että asun syrjässä mummonmökissä, tekee minusta masentuneen ja erakoituneen? Miksi tämä tuntuu olevan yleinenkin ajattelutapa? Missä sitten pitäisi asua? Helsingin ydinkeskustassa jotta olisin ihmisten mielestä kunnollinen?

Minä tykkään asua syrjässä. Tykkään rauhallisuudesta, enkä siitä, että yläpuolella ja alapuolella asuu ihmisiä, on liikennettä ja melua. Täällä on paljon metsää, ihanat lenkkeilymaastot ja pihalla voi hillua vaikka alasti. Miksi se on huono asia, en ymmärrä?

Olenko puhunut jotain vaatetuksestani? Kyllä minä ihan siisteihin vaatteisiin täällä pukeudun :D Jännä juttu, että meikkaamattomuuskin koetaan huonoksi asiaksi. Minulla on hyvä iho ihan näinkin ja näytän paremmalta ilman meikkiä, enkä vain yksinkertaisesti koe mitään hemmetin tarvetta meikata. Meikkaan joskus, silloin, jos satun vaikka menemään treffeille jonkun kanssa tai jos menen baariin (tosin baareissa kun en käy, mutta joskus olen käynyt)

Jotkut myös ihmetelleet, miksi edes haluan miehen, koska kuulostan erakolta, joka haluaa elää näin. Miksi ne keskustassa, ihmisten ilmoilla asuvat, sosiaaliset ihmiset haluavat kumppanin? Ihan ihmeellisen outo kysymys. Miksi se on niin outoa, jos maalla mökissä asuva ihminenkin haluaa seurustelusuhteen? On mullakin tunteet ja ihminen se minäkin vain olen. 

Se, etten kaipaa juurikaan kavereita, ei tarkoita sitä, ettenkö kaipaisi suhdetta.

Pystyn ja jaksan olemaan ihmisten kanssa tekemisissä tietyn ajan, mutta en jaksa mitään yltiösosiaalisia kontakteja jatkuvasti, vaan kaipaan ladata ns. akkuja välillä. En siis mielestäni ole mikään täysin epäsosiaalinen. Juttelen ihmisille, jos on juteltavaa mutta en mielelläni ole huomion keskipisteenä.

Olen myöskin seurustellut aikaisemmin 5vuotta, joten tiedän kyllä minkälaista se on. Suhde päättyi miehen alkoholismiin.

Ammattia ei ole sen vuoksi, koska minua on kiusattu todella rajusti, koitin sinnitellä kouluissa, mutta lopulta romahdin enkä kyennyt enään, vaan lopetin opiskelut. Miksi minua kiusattiin, niin sitä voitte kysyä kiusaajilta. Ala oli miesvaltainen, joten ehkä meikkaamattomuuteni oli syy kiusaamiseen? En tosiaan tiedä. Eikä enään edes kiinnosta.

Lopulta sairastuin vakavaan masennukseen ja pian puhkesi paniikkihäiriö, jonka hoidossa meni pitkään. Paranin, paniikkikohtaukset loppuivat, eivätkä ole vuosiin ollut ongelmaa sen suhteen. Ja tässä välissä olen ollut töissäkin. 

Ja nyt olisi tarkoitus jotain alaa alkaa opiskelemaan ja toivottavasti en kokisi enään mitään kiusaamista toistamiseen. Tuo asia kuitenkin välillä mietityttää ja pelottaa että joudun toistamiseen kiusaamisen uhriksi, mutta pelolle ei saa antaa valtaa.

Harmi, kun minusta ette löytäneet positiivisia puolia. No, aika lailla olen sen itsekin tiedostanut, että mätä mikä mätä.

AP

Vierailija kirjoitti:

"En, en, en..." Sä olet niin negatiivinen, että imet kaiken energian

Miten ihmeessä kirjoitetaan eritavalla jos ei tupakoi, ei käytä huumeita, ei ole tatskoja ym. Juu kuulostaisi tosi positiiviselta jos ap olisi kirjoittanut POLTAN TUPAKKAA, KÄYTÄN HUUMEITA, TATSKOJAKIN ON JA IHAN MEIKKAANKIN.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä hei

Se, että asun syrjässä mummonmökissä, tekee minusta masentuneen ja erakoituneen? Miksi tämä tuntuu olevan yleinenkin ajattelutapa? Missä sitten pitäisi asua? Helsingin ydinkeskustassa jotta olisin ihmisten mielestä kunnollinen?

Minä tykkään asua syrjässä. Tykkään rauhallisuudesta, enkä siitä, että yläpuolella ja alapuolella asuu ihmisiä, on liikennettä ja melua. Täällä on paljon metsää, ihanat lenkkeilymaastot ja pihalla voi hillua vaikka alasti. Miksi se on huono asia, en ymmärrä?

Olenko puhunut jotain vaatetuksestani? Kyllä minä ihan siisteihin vaatteisiin täällä pukeudun :D Jännä juttu, että meikkaamattomuuskin koetaan huonoksi asiaksi. Minulla on hyvä iho ihan näinkin ja näytän paremmalta ilman meikkiä, enkä vain yksinkertaisesti koe mitään hemmetin tarvetta meikata. Meikkaan joskus, silloin, jos satun vaikka menemään treffeille jonkun kanssa tai jos menen baariin (tosin baareissa kun en käy, mutta joskus olen käynyt)

Jotkut myös ihmetelleet, miksi edes haluan miehen, koska kuulostan erakolta, joka haluaa elää näin. Miksi ne keskustassa, ihmisten ilmoilla asuvat, sosiaaliset ihmiset haluavat kumppanin? Ihan ihmeellisen outo kysymys. Miksi se on niin outoa, jos maalla mökissä asuva ihminenkin haluaa seurustelusuhteen? On mullakin tunteet ja ihminen se minäkin vain olen. 

Se, etten kaipaa juurikaan kavereita, ei tarkoita sitä, ettenkö kaipaisi suhdetta.

Pystyn ja jaksan olemaan ihmisten kanssa tekemisissä tietyn ajan, mutta en jaksa mitään yltiösosiaalisia kontakteja jatkuvasti, vaan kaipaan ladata ns. akkuja välillä. En siis mielestäni ole mikään täysin epäsosiaalinen. Juttelen ihmisille, jos on juteltavaa mutta en mielelläni ole huomion keskipisteenä.

Olen myöskin seurustellut aikaisemmin 5vuotta, joten tiedän kyllä minkälaista se on. Suhde päättyi miehen alkoholismiin.

Ammattia ei ole sen vuoksi, koska minua on kiusattu todella rajusti, koitin sinnitellä kouluissa, mutta lopulta romahdin enkä kyennyt enään, vaan lopetin opiskelut. Miksi minua kiusattiin, niin sitä voitte kysyä kiusaajilta. Ala oli miesvaltainen, joten ehkä meikkaamattomuuteni oli syy kiusaamiseen? En tosiaan tiedä. Eikä enään edes kiinnosta.

Lopulta sairastuin vakavaan masennukseen ja pian puhkesi paniikkihäiriö, jonka hoidossa meni pitkään. Paranin, paniikkikohtaukset loppuivat, eivätkä ole vuosiin ollut ongelmaa sen suhteen. Ja tässä välissä olen ollut töissäkin. 

Ja nyt olisi tarkoitus jotain alaa alkaa opiskelemaan ja toivottavasti en kokisi enään mitään kiusaamista toistamiseen. Tuo asia kuitenkin välillä mietityttää ja pelottaa että joudun toistamiseen kiusaamisen uhriksi, mutta pelolle ei saa antaa valtaa.

Harmi, kun minusta ette löytäneet positiivisia puolia. No, aika lailla olen sen itsekin tiedostanut, että mätä mikä mätä.

AP

 

En jaksanut lukea kommentteja kuin alusta, tsemppiä ap. Et sinä mätä ole vaan rehellinen. Täällä on joka lähtöön kommentoijia, jokaiseen junaan. Kunpa sinulle löytyisi sellainen mukava erakkopuoliso myös. Itse olen aika erakko ja kumppanini myös. Erakko ymmärtää erakkoa.

- 15kg ylipainoinen

- omistan 2 koiraa

- Aika introvertti

- Välillä itsepäinen

- Kun juon, juon kotona vaan.

- En meikkaa ollenkaan

Some on tuhonnut osan (nuorista) miehistä. Haikaillaan instagram-beibejä ja tavallinen nainen kelpaa ehkä viikon seikkailuksi kun aina haikaillaan parempaa. Se on niin helppoa tehdä pari klikkausta ja mennä Tinderiin kalastelemaan. 

Ap saattaisi sopia jonkun maatalon emännäksi. Mutta mistä löytää isäntä, joka ei halua lapsia?

Tuo kouluttamattomuus ja erakkona viihtyminen kävisi hyvin yhteen sen kanssa, että kököttää jossain maatalossa ja tekee tilan töitä. Ja kun eläimistä tykkää (koirat) niin ehkä se voisi olla maitotila tai vaikka minkkitarha. Tai miten olisi koiravaljakkotoiminta? Sinne voisi yrittää hakeutua ensin talvikaudeksi töihin ja miettiä, voisiko sellaisesta tulla itselle ura.

Olisit mun puolesta muuten ok mutta 2 asiaa häiritsee: 1) olet työtön JA kouluttamaton, mistä herää väkisinkin mielikuva että olet jonkin sortin elämäntapalusmu 2) sulla on koiria (tykkään kyllä elämistä mutta lemmikkien pitäminen ei ole mun juttu).

T: introvertti M24

Kuulostat lähinnä syrjäytyneeltä. En ihmettele yhtään, ettei sinulla ole poikaystävää. Miten sellaisen edes tapaisit? Mitä annettavaa sinulla on kumppanina? Miksi olet hauskaa seuraa?

Vierailija kirjoitti:

- 15kg ylipainoinen

- omistan 2 koiraa

- Aika introvertti

- Välillä itsepäinen

- Kun juon, juon kotona vaan.

- En meikkaa ollenkaan

Kirjoitatko Kalevauvalle sanoituksia valmiiksi?

viistoista kiloo ylipainoinen / aika introvertin luontoinen / välillä itsepäinen / kun juon, juon kotona vaan / en meikkaa mä ollenkaan

Vierailija kirjoitti:

Some on tuhonnut osan (nuorista) miehistä. Haikaillaan instagram-beibejä ja tavallinen nainen kelpaa ehkä viikon seikkailuksi kun aina haikaillaan parempaa. Se on niin helppoa tehdä pari klikkausta ja mennä Tinderiin kalastelemaan. 

Voin sanoa, että some on tuhonnut kaikki nuoret ja vähän vanhemmatkin naiset. Suhteellisuuden taju on lähtenyt ajat sitten tai sitä ei ole koskaan ollutkaan.

up

Parikymmpisistä et helpolla löydä, kolmekymppinen jota ei kiinnosta baarit eikä juopottelu saattaisi löytyäkin.

No, itteäni baarit tai yöelämä on kiinnostanut ehkä 21 vuotiaana viimeksi, välillä pubissa kavereita moikkaamassa korkeintaan käyn. En olisi parikymppisenä kuitenkaan metsään muuttanut, nyt sulle liian vanhana voisin hyvin asua maalla, kunhan työmatka ei olisi liian pitkä.

Summa summarum, sinulla on liikaa haittatekijöitä monelle.

Minua ei haittaisi erakoituneisuus, introverttisuus on oikeastaan plussa. Harrastukset hyvät, rauhallisuus, tupakoimattomuus, suurin osa kuulostaa hyvältä. Ei myöskään ole väliä käytkö töissä vai et, mikäli tulojeni elintaso sinulle riittäisi niin itse pärjään vähällä. Joku etelänmatka joskus, ei tarvitse joka vuosi lähteä, muuten on halvat huvit. Enkä halua lapsia.

Mutta tuo ylipaino on kyllä aika paha, 25 vuotiaana jo. Ei se tuosta alaspäin tule jos suhteessa olet, ja maalla asut. Lisäksi jos tuo +15kg tarkoittaa että tiputtamalla 15 kiloa pääsisit juuri ja juuri normaalipainon BMI rajoihin, tiputettavana olisi oikeasti 25kg. No, riippu pituudestakin tietty. Omat rasvat pyrin pitämään siinä 10-15% välillä, joulukuussa tuli vähän ylimääräistä, helmi-maaliskuussa ne on poissa. 4krt viikossa salilla + pari harrastusta päälle. Ei tarvii samaa tasoa olla mutta jotain pikkasen sinnepäin kuitenkin.

En etsikään omain ikäistäni seuraa, vaan vanhempaa.. 29-40v väliltä. En jaksa katella mitään parikymppisiä pentuja, jotka eivät ole vielä edes kehittyneet henkisesti.. Monet eivät kehity koskaan..

AP

Vierailija kirjoitti:

En etsikään omain ikäistäni seuraa, vaan vanhempaa.. 29-40v väliltä. En jaksa katella mitään parikymppisiä pentuja, jotka eivät ole vielä edes kehittyneet henkisesti.. Monet eivät kehity koskaan..

AP

No ainaisen negatiivisuuden vastapainoksi sanottakoon että tuollainen nainen olisi kyllä minun mieleen, jo tuosta asumistavasta päätellen. Se ei ole laiskan eikä kädettömän hommaa asua varsinkaan talvella noin syrjässä, joka kertoo että jonkinlaista tarmokkuutta ihmisestä täytyy löytyä. Tuollaisella naisella on oletettavasti kaupunkeihin änkeytyneisiin laiskoihin, kädettömiin että omahyväisiin, nuoriin ja vanhoihin nykynaisiin verrattuna kosketus todellisuuteen tallessa. Mutta tuo ammatin hankkimatta jättäminen ei kyllä ole mikään hyvä juttu varsinkaan kun puoliskoaan hakee, se kun tuppaa tämän päivän maailmassa aika pitkälle tarkoittamaan elämäntapa-pitkäaikais työttömyyttä = huono eläke --> heikko toimeentulo vanhoilla päivillä --> paska elämä & vielä paskempi vanhuus. Tuo kakaroitten skippaaminenkin on todella hyvä asia ja virkistävä poikkeus naisessa.

Mitä ihmettä?! Luulisin, että moni mies kiinnostuisi AP:n kaltaisesta naisesta. Tuollainen rauhallinen, eläimistä pitävä ja maalla asuva. Great! Kuulosti hyvältä. Et ole mikään bilekärpänen :)