Kertokaa myös mullekin, miksi en löydä miestä? :(

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä hei

Se, että asun syrjässä mummonmökissä, tekee minusta masentuneen ja erakoituneen? Miksi tämä tuntuu olevan yleinenkin ajattelutapa? Missä sitten pitäisi asua? Helsingin ydinkeskustassa jotta olisin ihmisten mielestä kunnollinen?

Minä tykkään asua syrjässä. Tykkään rauhallisuudesta, enkä siitä, että yläpuolella ja alapuolella asuu ihmisiä, on liikennettä ja melua. Täällä on paljon metsää, ihanat lenkkeilymaastot ja pihalla voi hillua vaikka alasti. Miksi se on huono asia, en ymmärrä?

Olenko puhunut jotain vaatetuksestani? Kyllä minä ihan siisteihin vaatteisiin täällä pukeudun :D Jännä juttu, että meikkaamattomuuskin koetaan huonoksi asiaksi. Minulla on hyvä iho ihan näinkin ja näytän paremmalta ilman meikkiä, enkä vain yksinkertaisesti koe mitään hemmetin tarvetta meikata. Meikkaan joskus, silloin, jos satun vaikka menemään treffeille jonkun kanssa tai jos menen baariin (tosin baareissa kun en käy, mutta joskus olen käynyt)

Jotkut myös ihmetelleet, miksi edes haluan miehen, koska kuulostan erakolta, joka haluaa elää näin. Miksi ne keskustassa, ihmisten ilmoilla asuvat, sosiaaliset ihmiset haluavat kumppanin? Ihan ihmeellisen outo kysymys. Miksi se on niin outoa, jos maalla mökissä asuva ihminenkin haluaa seurustelusuhteen? On mullakin tunteet ja ihminen se minäkin vain olen. 

Se, etten kaipaa juurikaan kavereita, ei tarkoita sitä, ettenkö kaipaisi suhdetta.

Pystyn ja jaksan olemaan ihmisten kanssa tekemisissä tietyn ajan, mutta en jaksa mitään yltiösosiaalisia kontakteja jatkuvasti, vaan kaipaan ladata ns. akkuja välillä. En siis mielestäni ole mikään täysin epäsosiaalinen. Juttelen ihmisille, jos on juteltavaa mutta en mielelläni ole huomion keskipisteenä.

Olen myöskin seurustellut aikaisemmin 5vuotta, joten tiedän kyllä minkälaista se on. Suhde päättyi miehen alkoholismiin.

Ammattia ei ole sen vuoksi, koska minua on kiusattu todella rajusti, koitin sinnitellä kouluissa, mutta lopulta romahdin enkä kyennyt enään, vaan lopetin opiskelut. Miksi minua kiusattiin, niin sitä voitte kysyä kiusaajilta. Ala oli miesvaltainen, joten ehkä meikkaamattomuuteni oli syy kiusaamiseen? En tosiaan tiedä. Eikä enään edes kiinnosta.

Lopulta sairastuin vakavaan masennukseen ja pian puhkesi paniikkihäiriö, jonka hoidossa meni pitkään. Paranin, paniikkikohtaukset loppuivat, eivätkä ole vuosiin ollut ongelmaa sen suhteen. Ja tässä välissä olen ollut töissäkin. 

Ja nyt olisi tarkoitus jotain alaa alkaa opiskelemaan ja toivottavasti en kokisi enään mitään kiusaamista toistamiseen. Tuo asia kuitenkin välillä mietityttää ja pelottaa että joudun toistamiseen kiusaamisen uhriksi, mutta pelolle ei saa antaa valtaa.

Harmi, kun minusta ette löytäneet positiivisia puolia. No, aika lailla olen sen itsekin tiedostanut, että mätä mikä mätä.

AP

 

Mullakin on paniikkihäiriö ja sen takia en oikeestaan ikinä poistu edes kotoani. Hyvin paljon samanlaisia ollaan, oon vaan vähän vanhempi.

Mistäpäin Suomea oot? Pistä joku mailiosoite, niin saat vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

- 25vuotias

- Tummat, takapuoleen asti pitkät ja paksut hiukset

- Siniset silmät

- C tissit

- 15kg ylipainoinen, mutta vartalo mallia tiimalasi

- Huumorintajuinen

- Rauhallinen

- Eläinrakas (omistan 2 koiraa, pyreneittenmastiffin ja valkoisenpaimenkoiran)

- Aika introvertti

- Keskustelutaitoinen

- Välillä itsepäinen

- Omia mielipiteitä omaava

- Aika avoin, mutta en tuntemattomille

- En viihdy isoissa porukoissa ollenkaan, en tykkää esim. käydä missään juhlissa enkä baareissa, koska liikaa ihmisiä

- Työtön, enkä ole opiskellut mitään ammattia. Töitä olen kuitenkin elämässäni tehnyt.

- Mulla on aika kivasti rahaa, en kuitenkaan ole luonteeltani mikään tuhlailija. Käytän rahaa harkitsevaisesti.

- Tykkään käydä mökkeilemässä, kalastaa, saunoa, lenkkeillä, muutenkin liikkua paljon luonnossa.

- Mulla on auto ja ajokortti

- Käytän alkoholia 1-2 x kuussa. Kun juon, juon kotona vaan.

- En omista kavereita, lukuun ottamatta jotain "nettikavereita"

- En polta lainkaan

- En käytä, enkä ole koskaan käyttänyt huumeita

- Ei tatskoja, ei lävistyksiä

- En meikkaa ollenkaan

- Pukeutumisessa en seuraa muotia

- Musiikkimaku laaja mutta aika paljon kuuntelen rockia ja muutenkin raskaampaa musaa, mutta iskelmäkin menee

- Tykkään myös ruoanlaitosta ja leipomisesta

- EN TYKKÄÄ OIKEIN LAPSISTA, ENKÄ HALUA LAPSIA

Miehen pitäisi olla

- Uskollinen, rehellinen, huumorintajuinen, eläimistä pitävä, ei ravaa baareissa, ei juoppo, tykkää asua maalla, osaa keskustella asioista, liikkuu edes jonkun verran, ei tartte olla himolenkkeilijä. Lapsia miehellä ei saa olla.

- Ulkonäöllä ainakin sen verran väliä että tykkään enempi tummahiuksisista ja partaisista miehistä kuin vaaleista. Ja mua pitempi pitää olla (mielellään vähintään sen 170cm) ja kropaltaan tukeva, normaali, mutta ei ainakaan laiha eikä hoikka.

Joo ei jaksa enään kirjoittaa enempää. Mielipiteitä? :)

Minun näkemykseni tällaisena isoja koiria omaavana raskasta musaa kuuntelevana ja miesrintamalla ongelmia omaamattomana sanon oman näkemykseni:

- pyreneittenmastiffi on aika iso rotu, voi vähän karsia porukkaa. Isoja koiria rakastavana ja nyk. miehen kanssa kaukkarista haaveilevana en pidä kuitenkaan pahana sellaisten karsiutumista ;D

- introverttius voi vaikeuttaa uusiin ihmisiin tutustumista ja siten sopivan kumppanin löytymisessä

- uusiinkin ihmisiin olisi hyvä suhtautua avoimesti, jos tahtoo löytää uusia piirejä, uusia tuttavia

- juhlat ja baarit ovat hyviä paikkoja tutustua uusiin ihmisiin

- aika moni etsii kumppania hankkiakseen lapsia

Tsemppiä kuitenkin, kyllä sinuakin se joku jossain odottaa. Kokeile vaikka joitain sinulle sopivia rauhallisempia reittejä törmätä uusiin ihmisiin. Esim. uusi harrastus vaikkapa koiriin liittyen. :)

Pyreneitten mastiffi. Sehän on aivan vitun iso koira, voi painaa yli 80 kiloa. Onks teillä seksisuhde?

Et hakeudu ihmisten pariin, olet introvertti ja itsepäinen, ei työtä eikä kolutusta. Vaikutat aika sulkeutuneelta ja epäsosiaaliselta tapaukselta.

Missä ap nyt sitten asustaa?

Minua kiinnostaisi tuollainen nainen,ainut että olen eläimille allerginen ja mulla on lapsi.

Kouluttautumattomuus ja työttömyys ei minua haittaa jos ap on muuten ok,voisitko kuvailla miltä näytät alasti ja pidätkö seksistä.

Miten olet yrittänyt löytää miestä? Veikkaisin, että sosiaalisten kontaktien puute on ainakin yksi iso este sille, mikset ole löytänyt kumppania. Sosiaalinen elämäsi tuntuu rajoittuvan nettiin. Sinulla ei ole kavereita, et käy baareissa, et opiskele etkä käy töissä, et tapaa ihmisiä harrastusten kautta etkä ylipäätään missään.

Miten aktiivisesti sitten haet netistä seuraa? Otatko itse yhteyttä kiinnostavanoloisiin miehiin, avaatko keskusteluja, ehdotatko tapaamisia jne.? Jos netti on sinulle ainoa paikka, missä tutustut miehiin, kannattaa sitten olla siellä aloitteellinen. Myös ilmoitukseen pitää panostaa.

Se, että ei opiskele eikä ole työelämässä, on ainakin naisille miehessä turn off. En sitten tiedä, vieroksuvatko vastaavasti miehet tällaista naista. Jos pääsisit jonnekin töihin tai opiskelemaan, se kyllä parantaisi mahdollisuuksiasi löytää parisuhde ihan jo senkin takia, että tapaisit jossain uusia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä hei

Se, että asun syrjässä mummonmökissä, tekee minusta masentuneen ja erakoituneen? Miksi tämä tuntuu olevan yleinenkin ajattelutapa? Missä sitten pitäisi asua? Helsingin ydinkeskustassa jotta olisin ihmisten mielestä kunnollinen?

Minä tykkään asua syrjässä. Tykkään rauhallisuudesta, enkä siitä, että yläpuolella ja alapuolella asuu ihmisiä, on liikennettä ja melua. Täällä on paljon metsää, ihanat lenkkeilymaastot ja pihalla voi hillua vaikka alasti. Miksi se on huono asia, en ymmärrä?

Olenko puhunut jotain vaatetuksestani? Kyllä minä ihan siisteihin vaatteisiin täällä pukeudun :D Jännä juttu, että meikkaamattomuuskin koetaan huonoksi asiaksi. Minulla on hyvä iho ihan näinkin ja näytän paremmalta ilman meikkiä, enkä vain yksinkertaisesti koe mitään hemmetin tarvetta meikata. Meikkaan joskus, silloin, jos satun vaikka menemään treffeille jonkun kanssa tai jos menen baariin (tosin baareissa kun en käy, mutta joskus olen käynyt)

Jotkut myös ihmetelleet, miksi edes haluan miehen, koska kuulostan erakolta, joka haluaa elää näin. Miksi ne keskustassa, ihmisten ilmoilla asuvat, sosiaaliset ihmiset haluavat kumppanin? Ihan ihmeellisen outo kysymys. Miksi se on niin outoa, jos maalla mökissä asuva ihminenkin haluaa seurustelusuhteen? On mullakin tunteet ja ihminen se minäkin vain olen. 

Se, etten kaipaa juurikaan kavereita, ei tarkoita sitä, ettenkö kaipaisi suhdetta.

Pystyn ja jaksan olemaan ihmisten kanssa tekemisissä tietyn ajan, mutta en jaksa mitään yltiösosiaalisia kontakteja jatkuvasti, vaan kaipaan ladata ns. akkuja välillä. En siis mielestäni ole mikään täysin epäsosiaalinen. Juttelen ihmisille, jos on juteltavaa mutta en mielelläni ole huomion keskipisteenä.

Olen myöskin seurustellut aikaisemmin 5vuotta, joten tiedän kyllä minkälaista se on. Suhde päättyi miehen alkoholismiin.

Ammattia ei ole sen vuoksi, koska minua on kiusattu todella rajusti, koitin sinnitellä kouluissa, mutta lopulta romahdin enkä kyennyt enään, vaan lopetin opiskelut. Miksi minua kiusattiin, niin sitä voitte kysyä kiusaajilta. Ala oli miesvaltainen, joten ehkä meikkaamattomuuteni oli syy kiusaamiseen? En tosiaan tiedä. Eikä enään edes kiinnosta.

Lopulta sairastuin vakavaan masennukseen ja pian puhkesi paniikkihäiriö, jonka hoidossa meni pitkään. Paranin, paniikkikohtaukset loppuivat, eivätkä ole vuosiin ollut ongelmaa sen suhteen. Ja tässä välissä olen ollut töissäkin. 

Ja nyt olisi tarkoitus jotain alaa alkaa opiskelemaan ja toivottavasti en kokisi enään mitään kiusaamista toistamiseen. Tuo asia kuitenkin välillä mietityttää ja pelottaa että joudun toistamiseen kiusaamisen uhriksi, mutta pelolle ei saa antaa valtaa.

Harmi, kun minusta ette löytäneet positiivisia puolia. No, aika lailla olen sen itsekin tiedostanut, että mätä mikä mätä.

AP

 

Vaikutat aika samankaltaiselta kuin itse olen. Erojakin löytyy. No olen liian vanha sulle ja lapsikin on, mutta kyllä sinä kumppanin saat, kun löydät sellaisen joka näkee sun positiiviset puolet.

Vierailija kirjoitti:

En etsikään omain ikäistäni seuraa, vaan vanhempaa.. 29-40v väliltä. En jaksa katella mitään parikymppisiä pentuja, jotka eivät ole vielä edes kehittyneet henkisesti.. Monet eivät kehity koskaan..

AP

No sitten kuulostaa kyllä paljon realistisemmallta, eiköhän löydy joku sulle hyvä kun tarpeeksi etsit. 

Jos Tinder ja s24 ei tuottanut tulosta, niin kokeile OKC:ta kans, siellä on enemmän introverttejä.

Vierailija kirjoitti:

25 eikä koulutusta tai töitä. Mietityttää syy.

Ei minua mietitytä. Syy on epäonnistuminen ihmisenä.

Uskoakseni suurin osa meistä sinkkumiehistä ei omista lemmikkieläimiä ja vaikka haluaisimmekin löytää parisuhteen, emme halua asua missään eläintarhassa. Eläintarha se nimittäin väkisinkin on, jos taloudesssa on 80 kiloa painava koira.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

25 eikä koulutusta tai töitä. Mietityttää syy.

Ei minua mietitytä. Syy on epäonnistuminen ihmisenä.

Mutta sinä oletkin nainen, etkä APn kohderyhmä.

Ehkä voist kokeilla mennä johonkin harrastukseen? Olet hyvä juuri sellaisena kuin olet. Täällä ei kannat kysellä ainakaan hirveän tosissaan ...täällä riippuu niin päivästä minkälaisen vastaanoton saa.

Jospa voist ottaa itsesi hieman huumorilla.

Se kiusaaminen voi vaikuttaa niin, että aluksi se ei ole helppoa, mutta se keventää ajattelua.

Nähdä jotain hassua tässä olemisessa ja elämisessä....se helpottaa oloa.

Monella on kiusaamistausta. Hienosti olet päässyt eteenpäin.

Syrjässä asuminen on ihan hienoa. Luulen, että sellaista tulee lisää. Ei ihmiset jaksa sitä hektistä menoa. Jotkut tykkää. Ollaan niin erilaisia...tyttäriään eri asioista.

Toivoisin ja kannustaisin sinua uteliaisuuteen...mene kokeilemaan ja muista että olet oman elämäsi napaa, mutta et ole muiden elämän napa.

Ei sinua kytätä. Ja jos kytätään niin onhan täällä miljardeja muitakin jotka ovat.

Meikkaamista voisi kokeilla ihan hyvin vuoksi...Kokeilla ja katsoa uusia puolia itsestä. Jos haluat.

Kannustan menemään ja olemaan mahdollinen. Joskus voi itse olla aloitteellinen tai ainakin antaa mahdollisuuden muille ottaa sinuun kontakti. Kokeile olla vastavuoroinen.

Olet hieno. Taputtele itseäsi selkään. Muista liikunta, ravinto uni ja jotain lukemista.

Mene kirjastoon. Sieltä saa kirjoja, ihmiskontakteja, ja uusia ideoita.

Rupea säännöllisesti kirjaston asiakkaaksi. Siellä on kai jotain kerhojakin?

Koiria ja työtön.. ei jatkoon.

Olet sosiaalisesti lahjaton?

Valkoiset paimenkoirat ovat usein aika rasittavia.

Olisit minulle ap ihan täydellinen.

Olen 35-v mies, asun käytännössä maalla (pikkukaupungin liepeellä omakotitalossa, asuisin myös mielelläni "oikeasti maalla").

Olen töissäkäyvä, tavallisen siisti ja fiksu mies, en polta, enkä käytä juurikaan alkoholia. Jos juon, otan lonkeron tai punaviiniä harvoin kotona.

Olen introvertti, luen paljon, viihdyn netissä. Harrastukset: lukeminen, okt:n hoito, polttopuiden tekeminen, puutarhan ja kasvimaiden hoito, marjastus, sienestys. Pieni lemmikki löytyy. Haaveilisin vielä omasta metsäpalstasta.

Olen ruskeatukkainen, normaalivartaloinen (ei ylipainoa), ulkoiselta olemukseltani siisti. Parisuhteessa arvostan tasa-arvoisuutta (ei ole naisten ja miesten töitä), luotettavuutta, läheisyyttä ja yhdessä tekemistä.

Mielestäni ap kuulostaa ihan täydelliseltä. Paljon sellaisia asioita, joista naisessa pidän: luonnonläheisyys, introverttiys, eläinrakkaus, maalaisuus. Isoissa koirissa olisi vähän totuttelemista, mutta tottuisin. Ylipaino ja meikkaamattomuus ovat pelkkää plussaa.

Vierailija kirjoitti:

"En, en, en..." Sä olet niin negatiivinen, että imet kaiken energian

Mullakin pisti silmään tuo. Miksi ap kuvailet itseäsi ei-olemiatesi, ei-tekemustesi, ei-mieltymystesi ja ei-ominaisuuksiesi kautta? Lisäksi, mietit liikaa sitä, mikä sinussa mättää - miksi muuten tekisit tuollaisen listan itsestäsi.

Listasta ei näy persoonallisuutesi. Ei sitä voi selittää oikein muille, että millainen persoona olet. Persoona on enemmän kuin monen osan summa. Kuulostaa valjulta, jos vain luettelet ominaisuuksiasi ja etenkin sitä, mitä et ole.

Minkälainen olet parhaan ystäväsi ja perheesi kanssa? Mistä asioista olet maailmassa kiinnostunut, entä politiikassa? Mikä saa sielusi syttymään innosta, entä mikä saa sinut tuntemaan tuskaa ja myötätuntoa? Millä lempinimillä kutsut koiriasi? Nautitko elämästä vai soljuuko se harmaana siinä sivussa? Millaisen parisuhteen tahtoisit?

Outoa, että niin moni on maininnut maalla asumisen miinukseksi. Minusta se on ap:n ainoita valtteja. Eikö maalla pitänyt olla valtava epäsuhta naisten ja miesten määrässä ja kuka tahansa nainen kelpaa? Sinne myös paremmin sopii tuollaiset lehmän kokoiset lemmikkieläimet.

Noh, lähdetään purkamaan asiaa osiin:

Pahimmat ovat:

- kouluttamattomuus

- työttömyys

- kaksi koiraa

Muita syitä voivat olla:

- ylipaino

- tylsä ulkonäkö (meikkaamattomuus) jne.