Lue keskustelun säännöt.
En kuulemma saisi käyttää sivistyssanoja, sillä akateeminen tutkintoni on kesken
05.01.2017 |
Mieheni mielestä en saisi käyttää sivistyssanoja tai "runollisia ilmaisuja" tai leikitellä kielellä tai kertoa mitään ideoitani, sillä tutkintoni on kesken. Jos köytän jotain sivistyssanaa/runollista ilmaisua tai kerron jonkun idean, niin mies vain naurahtaa ja sanoo, että "perseessäsi on [sivistyssana/runollinen ilmaus/idea]. Mitään ns. älyllistä en saisi sanoa tai mies tekee minusta naurunalaisen ja rupeaa haukkumaan, että mitä mä luulen olevani. Kelpaan vain kotitöiden tekoon ja lastenhoitoon. Mun pitäisi muuten olla hiljaa ja pois silmistä.
Mies haukkuu ikääni ja ulkonäköäni myös jatkuvasti ja kun korjasin em. epäkohtia ulkonäön osalta, niin mies alkoi haukkua tyhmyyttäni ja henkistä surkeuttani sekä palkkaani. Mä en jotenkin jaksa tällaista elämää. On niin paha olla. Tekisi mieli kuolla pois täältä maailmasta.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Taidat tykätä kun ukko tuo vähän parempaa leipää pöytään. Omalla palkalla kitkuttelu voisi käydä pidemmän päälle tylsäksi. Voithan sinä lähteä, ei ole mikään pakko kuunnella paskaa keneltäkään. Eri asia on se onko sinulla tarpeeksi selkärankaa tehdä muutosta elämässäsi. Et varmaan sietäisi tuollaista käytöstä mieheltä jos tämä olisi työtön tai saisi huonompaa palkkaa kuin sinä ja näin ollen ei toisi taloudellaista tukea perheeseenne.
Tässä on sellainenkin puoli, etten hyödy miehen palkasta juuri mitenkään. Mies laittaa erityäin hyvästä palkastaan suurimman osan välittömästi sijoituksiinsa ja kitkuttelee loppupalkalla siten, että maksamme kaikki täysin puoliksi (jääkaapin oveen merkataan aivan kaikki kauppalaskut ja menot). Maksan miehelle hänen vastikkeensa kokonaan ja vähän extraa "kulumisesta". Mies lyhentää vain lainaansa ja laittaa rahaa talteen sijoituksiin. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene perheneuvojalle tai parisuhdeneuvontaan nyt. Yksin.
Olemme jonossa sinne. Saamme ajan ehkä loppukeväästä, kun olemme jo eronneet. Tosin pelkään, että miehen kanssa tulee olemaan vaikeaa eronkin jälkeen. Hän mm. pyysi jo, että haluaa seurata tiliotteitani lapsilisien käytön osalta eron jälkeenkin kuukausittain sekä ei aio maksaa tietenkään elatusmaksuja. Suostuin tosin jo tuohon elatusmaksujen maksamattomuuteen, jos hän vain antaa mun muuttaa lasten kanssa pois ilman ongelmia. Mutta en nyt tiliotteitani haluaisi hänelle näyttää sentään. :/ T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Voimia ja jaksamista sinulle Ap!
Kiitoksia! t. Ap
Paska provo. Ei kukaan akateeminen nainen alistu tuolla tavalla henkisesti ala-asteikäisen koulukiusaajan tasolle jääneen miehen kanssa, ja käytän tässä sanaa "mies" vain biologisessa merkityksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, lue tämä ketju läpi ajatuksella mutta niin kuin se kertoisi jonkun toisen elämästä. Hae sitten apua ja irrottaudu miehestäsi. Olet tällä hetkellä liitossasi jo täysin henkisesti riippuvainen pelottavalla tavalla. Ajattele lapsiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä itsellään on kolme akateemista tutkintoa ja hyväpalkkainen työ jne. Mulla on keskipalkkaa vastaava palkka ja teen hieman rutiininomaista työtä IT-alalla. Mies usein haukkuu työtäni ja pientä palkkaani sekä älykkyyteni puutetta ja muita henkisiä vajavaisuuksiani (esim. sitä, kun tutkintoni on kesken). Toisaalta mies ei anna mun opiskellakaan, sillä hän ei salli opintovapaan ottamista tai sitä, että joutuisi joustamaam itse lastenhoidossa. Mies myös haukkuu opiskelemaani alaa ja sanoo, että mulle opiskelu on muutenkin turhaa, kun olen liian vanha (39-vuotias). Siis alan olla todella loppu tähän tilanteeseeni. Sinänsä ollaan eroamassa, mutta pelkään sitä, sillä pelkään, että mieheni jotenkin estääkin lasten muuton kanssani viime hetkillä.
Elämäsi nykyisellään ei ole ihmisarvoista elämää, eikä tuollaisessa ilmapiirissä voi kasvattaa tasapainoisia lapsia. Millaisen perhemallin saavat lapset, jotka kasvavat kodissa, jossa isä avoimesti halveksii äitiä? Et todellakaan ole liian vanha opiskelemaan; jos opintosi veisivät esim. 5 vuotta vielä, sinulla olisi vielä kaksikymmentä vuotta työelämässä ennen eläkeikää.
Tee päätökset omasta tulevaisuudestasi ja ryhdy toteuttamaan niitä. Jos miehesi ei suostu opintovapaaseen eroa. Jos miehesi uhkailee estää lasten muuton sano, että muutat ilman lapsia, hän saa jäädä yksinhuoltajaksi.
En kyllä haluaisi jättää lapsia hänelle, sillä hänellä on todella vanhanaikaisia käsityksiä kasvatuksesta. Hän on epäoikeudenmukainen myös lapsille. Hän on myös sanonut, ettei pärjäisi lasten kanssa ilman äitinsä apua. Mieheni on myös äkkipikainen ja väkivaltainen. Pelottaisi jättää lapset hänelle. Juuri lasten vuoksi jaksan edes elää, sillä en haluaisi jättää heitä hänen armoilleen. Toisaalta ehkö olen itse niin epäonnistunut elämässäni, että mies olisi silti muodollisesti parempi lähihuoltaja. Hän on hyväpalkkaisessa työssä, hyvin koulutettu, sosiaalinen ja itsevarma sekä hänen turvaverkkonsa ovat paremmat. Itse olen yliopisto-dropout, keskipalkkaisessa työssä ja vähän ujo luonteeltani ja mulla on vain ihan muutama kaveri (toisaalta mies on yrittänyt sössiä ne loputkin kaverisuhteeni). T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paska provo. Ei kukaan akateeminen nainen alistu tuolla tavalla henkisesti ala-asteikäisen koulukiusaajan tasolle jääneen miehen kanssa, ja käytän tässä sanaa "mies" vain biologisessa merkityksessä.
En ole akateeminen, sillä tutkintoni on kesken. Se on miehen mukaan merkittävä osa alkuperäistä ongelmaa ja kertoo minun mieleni löysyydestä ja heikkoudesta, kun en edes sitä saanut valmiiksi. Tosiasiallisesti mun oli pakko mennä töihin aikoinaan, kun opintotuki oli loppumassa. Tutkintoa oli hankalampaa tehdä valmiiksi, kun kävi kokopäivätöissä. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paska provo. Ei kukaan akateeminen nainen alistu tuolla tavalla henkisesti ala-asteikäisen koulukiusaajan tasolle jääneen miehen kanssa, ja käytän tässä sanaa "mies" vain biologisessa merkityksessä.[/
No oli aluksi aika hyvä provo; menin lankaan ennen kuin alkoi liiallinen värittäminen! Alku oli ihan mielenkiintoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paska provo. Ei kukaan akateeminen nainen alistu tuolla tavalla henkisesti ala-asteikäisen koulukiusaajan tasolle jääneen miehen kanssa, ja käytän tässä sanaa "mies" vain biologisessa merkityksessä.
En ole akateeminen, sillä tutkintoni on kesken. Se on miehen mukaan merkittävä osa alkuperäistä ongelmaa ja kertoo minun mieleni löysyydestä ja heikkoudesta, kun en edes sitä saanut valmiiksi. Tosiasiallisesti mun oli pakko mennä töihin aikoinaan, kun opintotuki oli loppumassa. Tutkintoa oli hankalampaa tehdä valmiiksi, kun kävi kokopäivätöissä. T. Ap
Olet. Idioottimiehen mielipide on sivuseikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene kunnalliselle perheneuvojalle yksin. Niin minäkin tein vaikean eron aikana. Mieheni esimerkiksi sabotoi loistavana ja uskottavana esiintyjänä täysin yhteisen käynnin seurakuntien perheneuvonnassa. Siellä sitten perheneuvoja mumisi istunnon päätteeksi miehen kuulumattomissa osaa ottaen että olisi pitänyt olla toinen neuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Ja olette yhdessä miksi?
Lasten takia. Itseäni pelottaa eroaminen, sillä pelkään, että elämäni muuttuisi aivan kamalaksi sen myötä (mies vaatisikin lähihuoltajuuden itselleen ja lapset olisivat sen jälkeen hänen armoillaan). Nyt saan sentään olla lasten kanssa päivittäin. En voi oikein kertoa asioista ulkopuolisille, kun mies uhkailee minua. Mun pitää tehdä asiat hänen tahtonsa mukaan tai muuten mies kostaa minulle niin, että varmasti kärsin mahdollisimman pahasti. Mies on uhannut mua ihan kammottavilla tavoilla...en viitsi kertoa täällä. En usko, että hän tosin toteuttaisi niitä kovinkaan helposti oikeasti. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän tässä tullut jo tarpeeksi tavaraa graduasi varten. Yritä lisurivaiheessa uudestaan ;)
Ihmisiä ei pitäisi käyttää hyväksi oli ne sitten puolisoita tai keskustelupalstan kommentoijia.
Vierailija kirjoitti:
Mene kunnalliselle perheneuvojalle yksin. Niin minäkin tein vaikean eron aikana. Mieheni esimerkiksi sabotoi loistavana ja uskottavana esiintyjänä täysin yhteisen käynnin seurakuntien perheneuvonnassa. Siellä sitten perheneuvoja mumisi istunnon päätteeksi miehen kuulumattomissa osaa ottaen että olisi pitänyt olla toinen neuvoja.
Mun mieheni on myöskin loistava esiintyjä. Itse olen hieman ujo, varovainen ja varautunut. Kun tulee puheeksi vaikeat aiheet, niin mies alkaa kertoa jotain hauskoja juttuja vaihtaen puheenaihetta täysin. Jne. Mieheni hymyilee paljon ja juoruilee noissa tilanteissa...hän tekee itsestään mahdollisimman mukavan, rennon ja rakastettavan vaikutelman. Itse olen tilanteen rampauttama, varautunut, hieman vaisu. Ihmiset helposti pitävät minua vaikeana ja "tylsänä" ja menevät oitis mieheni puolelle. Jopa itsekin alan tahtomattani puolustella häntä (jopa noissa tilanteissa), sillä hän on mestarillinen manipuloimaan. Ihmisellä on jotenkin sisäänrakennettu halu olla vahvimman ja voittajan puolella. Tosiaan kaupungin perheneuvojalle on pitkä jono (olen jonossa). Mutta täytyy selvitellä, olisiko jotain mahdollisuutta päästä sinne nopeammin. T. Ap
Uli uli uli, ulittajakansa taas vauhdissa!
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tässä tullut jo tarpeeksi tavaraa graduasi varten. Yritä lisurivaiheessa uudestaan ;)
Ihmisiä ei pitäisi käyttää hyväksi oli ne sitten puolisoita tai keskustelupalstan kommentoijia.
Mitä tarkoitat?!? Olen oikeasti tosissani ja tässä tilanteessa. :/ Mun avioliittoni on aivan h-vetillinen ja tässä on vain murto-osa niistä kaikista outouksista. Niistä on vielä paljon, paljon enemmän. Mun mieheni on oikeasti todella ala-arvoisesti käyttäytyvä ja erittäin itsekäs sekä mahdollisesti persoonallisuushäiriöinen. Olen kestänyt tätä p:tä jo monta vuotta ja osittain turtunut siihen. t. Ap
Vierailija kirjoitti:
Uli uli uli, ulittajakansa taas vauhdissa!
Mitä mun sitten pitäisi tehdä? Ero on vireillä, mutta sen toteuttaminen käytännössä tuntuu erittäin raskaalta. Olen sellainen vähän ylikiltti hissukka ja mieheni on todella itsevarma, röyhkeä ja julma. On todella vaikeaa irtautua hänestä. Pelottaa. On pakko voida puhua näistä asioista jossain edes. Muuten psyyke ei kestä enempää. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paska provo. Ei kukaan akateeminen nainen alistu tuolla tavalla henkisesti ala-asteikäisen koulukiusaajan tasolle jääneen miehen kanssa, ja käytän tässä sanaa "mies" vain biologisessa merkityksessä.
En ole akateeminen, sillä tutkintoni on kesken. Se on miehen mukaan merkittävä osa alkuperäistä ongelmaa ja kertoo minun mieleni löysyydestä ja heikkoudesta, kun en edes sitä saanut valmiiksi. Tosiasiallisesti mun oli pakko mennä töihin aikoinaan, kun opintotuki oli loppumassa. Tutkintoa oli hankalampaa tehdä valmiiksi, kun kävi kokopäivätöissä. T. Ap
Olet. Idioottimiehen mielipide on sivuseikka.
Ok. Tosin mieheni keksii minusta heikkouksia lisää, jos yhden onnistun torppaamaan. Aina, kun muutun hänen toiveittensa mukaiseksi lisää, niin hän löytää oitis uusia epäkohtia ja kiusanaiheita. T. Ap
"Ero pelottaa todella, vaikka olemmekin pian eroamassa virallisesti. Mies saa minulta kuitenkin rahaa, joten hänellä olisi motivaatiota sen vuoksi pitää mut asumassa luonaan. Seksiä tai läheisyyttä ei ole ollut vuosikausiin. Mies on niin pihi ja tarkka rahoista, että hän todellakin sietää minua vain rahan tähden. Pelkään, että hän minua huomattavasti varakkaampana, menestyneempänä ja itsevarmempana vaatiikin lapset luokseen asumaan, vaikka hänellä on erittäin huonot hermot ja hän on väkivaltainen. Hän kohtelee lapsia epätasa-arvoisesti ja huutaa sekä mitätöi pienestäkin virheestä. Mielestäni hän on pahaksi lapsille, joten haluaisin "pelastaa" heidät ottamalla heidät mukaani uuteen kotiin. T. Ap"
- Hmm. Miksi hän saa Sinulta rahaa, jos hän on sinua huomattavasti varakkaampi, menestyneempi... Vai tarkoitatko, että kustannat nyt vähemmistä varoista yksin menoja, jotka terveemmässä parisuhteessa jaettaisiin, ainakin jollain tavoin puolisoiden kesken, kuten ostat lapsien tarvitsemat jutut ja vastaat ja maksat yhteiset ruokamenot.