Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Yhden lapsen kanssa on helppoa ja ihanaa
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden kanssa on naimisissa kavereiden kanssa. Aina pitää roikottaa mukana se kaveri.
Sisarukset viihdyttää toisensa. Mekin nyt mökillä ja lapset ulkoilemassa.
T. Onnellinen koululaisten äiti
Meidän lapsi osaa ja tykkää olla välillä yksinkin. Ei tosiaan aina kaveria tarvitse.
Jokainen tykkää välillä olla yksinkin, mutta esim. joku mökkiviikonloppu ainoana lapsena aikuisporukassa on kyllä aika kurjaa sille lapselle.
-ohisNo ei se sen sisaruksenkaan kanssa aina mitään aurinkoa ole.
No ei mutta kyllä se sisarussuhde on jotain ihan erityistä. Lapsi jää paljosta paitsi jos ei ole omia sisaruksia. Sellaista suhdetta ei kehity parhaimpienkaan kaverien välille.
Ai jää? Mulla on isoveli jonka kanssa en ole puhunut tai nähnyt 5 vuoteen... Jännä juttu, miten en tunnista ollenkaan tuota erityisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, kyllä musta yhden lapsen kanssa oli hankalinta! En entiny syömään tai suihkuun, toisen synnyttyä ehdin molemmat. Ja ehdin edelleen kun lapsia on neljä!
Ainoa mitä kahdehdin on se rahanmeno..., meidän lapsilla on onneksi varaa harrastaa haluamiaan asioita ja saavat kunnon vaatteet ym.
Kaikki tuntemani perheen ainokaiset on kyllä rasittavia...äiti pelaa, leikkii, on koko ajan läsnä ja muksu ei osaa yhtään olla omillaan, kavereiden kanssa ei onnistu, koska ainokainen haluaa ja on aina saanut olla eka ja paras ja eniten ja minä valitsen.....
Mut varmaan perheellä on helppoa lähteä vaikka reissuun vaan sen yhden kanssa tms., mut ei mun juttu!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden kanssa on naimisissa kavereiden kanssa. Aina pitää roikottaa mukana se kaveri.
Sisarukset viihdyttää toisensa. Mekin nyt mökillä ja lapset ulkoilemassa.
T. Onnellinen koululaisten äiti
Meidän lapsi osaa ja tykkää olla välillä yksinkin. Ei tosiaan aina kaveria tarvitse.
Jokainen tykkää välillä olla yksinkin, mutta esim. joku mökkiviikonloppu ainoana lapsena aikuisporukassa on kyllä aika kurjaa sille lapselle.
-ohisNo ei se sen sisaruksenkaan kanssa aina mitään aurinkoa ole.
No ei mutta kyllä se sisarussuhde on jotain ihan erityistä. Lapsi jää paljosta paitsi jos ei ole omia sisaruksia. Sellaista suhdetta ei kehity parhaimpienkaan kaverien välille.
Ai niin kuin mieheni ja veljensä? Ihan käräjille päätyivät perintöriitoja puimaan ja sen jälkeen välit ovat olleet kokonaan poikki.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista suhdetta ei kehity parhaimpienkaan kaverien välille.
Ei pidä paikkaansa. Minulla on sisaruksia, kenen kanssa välit on viileät ja etäiset, kun taas lapsuudenystäväni on kuin perheenjäsen ja sisko minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla kaksi tyttöä kahden vuoden ikäerolla. Kuin paita ja perse, olleet aina.
Kun olivat pieniä, oli kyllä raskasta. Mutta myöhemmin on ollut paljon helpompaa kuin ainokaisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kokoajan hakee huomiota, ei tunnu yhtään helpolta.
Miksi? meillä kyllä lapsi osaa yksinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla kaksi tyttöä kahden vuoden ikäerolla. Kuin paita ja perse, olleet aina.
Kun olivat pieniä, oli kyllä raskasta. Mutta myöhemmin on ollut paljon helpompaa kuin ainokaisten kanssa.
Entä jos toinen olisi poika? Näinköhän olisivat isompana kuin paita ja perse...
Se on vaan jännä, ettei tätä saisi sanoa ääneen. Heti on useamman lapsen äidit meuhaamassa, miten on yhtä helppoa kahden-viiden lapsen kanssa. Ei se varmasti mitenkään vaikeaa ole suurperheessäkään, koska niin monet tekevät monta lasta. Mutta kyllähän se on selvää, että yksi on pikkasen eri kuin kaksi tai kymmenen.
Yhden lapsen vanhempina meidän elämä ei ole muuttunut juuri mitenkään ajasta ennen lasta. Tietysti lapsella on lapsen tarpeet, mutta ihan samalla tavalla voimme tehdä ja mennä kuin ennen häntäkin. Niin itsenäisesti kuin hänen kanssaan. Hoitopaikkakin löytyy tarvittaessa todella helposti. On myös helppo toteuttaa hänen unelmiaan esim. matkoista tai useista harrastuksista, koska aikaa ja huomiota ei tarvitse jakaa sisaruksen intressien mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En edes tunne isoveljeäni kunnolla. Ikäerokaan ei ole huima, mutta siitä huolimatta isoveli elää omaa elämää enkä tiedä sen menoista yms. Kyllä ne sisarussuhteen välit jossain kohtaa hälvenee... Lapsena sisaruksista oli lähinnä harmia ja heidän takiaan tunnenkin jääneeni perheen ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Muita onnekkaita yhden lapsen äitejä?
Mutta onko lapsi yksinään yksinäisenä onnellinen kun ei ole sisarta tai veljeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muita onnekkaita yhden lapsen äitejä?
Mutta onko lapsi yksinään yksinäisenä onnellinen kun ei ole sisarta tai veljeä?
On. Tiedän kun on jo isompi lapsi ja ollaan joskus asiasta keskusteltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan jännä, ettei tätä saisi sanoa ääneen. Heti on useamman lapsen äidit meuhaamassa, miten on yhtä helppoa kahden-viiden lapsen kanssa. Ei se varmasti mitenkään vaikeaa ole suurperheessäkään, koska niin monet tekevät monta lasta. Mutta kyllähän se on selvää, että yksi on pikkasen eri kuin kaksi tai kymmenen.
Yhden lapsen vanhempina meidän elämä ei ole muuttunut juuri mitenkään ajasta ennen lasta. Tietysti lapsella on lapsen tarpeet, mutta ihan samalla tavalla voimme tehdä ja mennä kuin ennen häntäkin. Niin itsenäisesti kuin hänen kanssaan. Hoitopaikkakin löytyy tarvittaessa todella helposti. On myös helppo toteuttaa hänen unelmiaan esim. matkoista tai useista harrastuksista, koska aikaa ja huomiota ei tarvitse jakaa sisaruksen intressien mukaan.[/
Näkökulma- ja vaatimustasoero. Itse ajattelen asian ennen kaikkea lapsen kannalta, en sen mukaan, mikä itselle on helpointa. Ja samaten mietin sen miten lapsesta kasvaa mahdollisimman tasapainoinen, en sitä miten hänen mielihalunsa toteutetaan helpoiten...
Ja on muuten hassua että jos useamman lapsen äiti sanoo että yhden lapsen kanssa elämä ei juuri eroa sinkkuudesta niin hän saa ainokaisten uupuneet äidit heti silmilleen.😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muita onnekkaita yhden lapsen äitejä?
Mutta onko lapsi yksinään yksinäisenä onnellinen kun ei ole sisarta tai veljeä?
Koskaan en ole sisaruksia kaivannut. Onnellinen ja onnekas olen ollut koko elämäni. Minulla on aina ollut läheisiä sukulaisia ja ystäviä. t.ainoa lapsi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muita onnekkaita yhden lapsen äitejä?
Mutta onko lapsi yksinään yksinäisenä onnellinen kun ei ole sisarta tai veljeä?
On. Tiedän kun on jo isompi lapsi ja ollaan joskus asiasta keskusteltu.
Ja lapsihan sanoo mitä äiti odottaa hänen sanovan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muita onnekkaita yhden lapsen äitejä?
Mutta onko lapsi yksinään yksinäisenä onnellinen kun ei ole sisarta tai veljeä?
On. Tiedän kun on jo isompi lapsi ja ollaan joskus asiasta keskusteltu.
Ja lapsihan sanoo mitä äiti odottaa hänen sanovan...
Mä olen itse ainoa lapsi ja olin onnellinen, olen vieläkin.
AP, vielä ihanampaa se on sitten kun se ainokainen on aikuinen ja pärjää omillaan .
Mulla on sisarus joka on tehnyt mun elämästä helvettiä henkisellä väkivallalla. Vanhempien mielestä ollaan varmaan "ihanan läheisiä" mutta todellisuudessa ei olla ollenkaan tekemisissä.
Alue: Aihe vapaa
Meillä ihanaa yhden lapsen kanssa. Asumiskustannukset pienet, kun riittää pienempi koti, paremmat mahdollisuudet harrastuksiin ja matkusteluun ym.kun ei tarvitse maksaa useammasta lapsesta. Kasvatukseen ja vanhemmuuteen on riittänyt voimia ja jaksamista meillä vanhemmilla, ja lapsi onkin aivan ihana tyyppi, joka viihtyy yksin mutta hänellä on myös laaja ystäväpiiri ja paljon serkkuja kenen kanssa on läheiset suhteet.
Ja mikä parasta, ei tappelua, nahistelua ja riitelyä sisarusten kanssa ja valittamista heidän tekemisistään, mitä tutuilla perheillä on ihan jatkuvasti ja vanhemmilla on jaksaminen ihan äärirajoilla.
Ja harvoin kukaan tuttujen perheiden lapsista haluaa lähteä mökille pelkkien vanhempien ja sisarusten kanssa, vaan usein sinne halutaan kuitenkin mukaan joku oma kaveri.