En voi sietää tylsää miniääni - miten päästä hänestä eroon?
25 v poikani on rento, hauska ja kaikinpuolin ihana, musikaaliset lahjat ja ulkonäkönsä on perinyt isältään. Perheemme on melko boheemi ja meillä on aina arvostettu musiikkia, taiteellisuutta, vapaita arvoja ja juhlimista. En voi sietää tavallista, keskiluokkaisen tylsää elämää enkä halua poikanikaan elävän sellaista. Poikani alkoi kuitenkin vuosia sitten seurustella aivan vääränlaisen tytön kanssa ja ovat jo vuosia asuneetkin yhdessä. Tyttö on kotoisin jäykästä ja tylsästä perheestä, opiskelee yliopistossa, käy osa-aikatöissä ja on sellainen kotihiiri, joka leipoo pullaa ja haaveilee lapsista, kunhan on päässyt työelämään. Ulkonäöltäkin on ihan harmaavarpunen, sellainen vaaleahiuksinen elovenatyttö, joka lenkkeilee baareissa käymisen sijaan. Hän ei välitä juhlia meidän kanssa eikä suostu osallistumaan meidän jouluihin, juhannuksiin ym (meillä ei syljetä lasiin juhlapäivinä, vaan pidetään aikuisten kesken hauskaa), joten nirppanokkakin on. Suoraan sanottuna tuo miniä on aivan väärä tyttöystävä pojalleni, ällöttävän kunnollinen, niin tylsä, mauton ja hajuton kuin vaan voi olla. En ole välittänyt tutustua häneen tarkemmin, koska tyttö on niin erilainen kuin me olemme ja vaikuttaa tylsältä. En ymmärrä, miksi poikani on hänen kanssaan ja mitä hän näkee tytössä, he ovat niin erilaisia. Haluaisin, että poikani saisi paremman tyttöystävän ja minä miniän, jonka kanssa voisin juhlia ja tehdä sellaisia rentoja naisten juttuja. Miten pääsisin miniästä eroon? En halua, että nuori poikani tuhlaa elämänsä tuollaisen kanssa.
N55
Kommentit (49)
Et kuulosta vapaiden arvojen kannattajalta.
Ja provosi ei ole boheemiakaan taidetta.
ja tähänkin trollikirjoitukseen meni aikaa, jota et koskaan saa takaisin
Käsket miniän painua v*ttuun, eiköhän tollainen hissukka lähtis itkien karkuun!
provohan tää on, mut varmaan aika moni ottais tollasen tyttöystävän/vaimon/miniän mielellään, anopista en sanois samaa
Onks sun oma parisuhde jotenkin "tylsä" kun pitää pojan elämään tunkea nokkansa?
Ai helvetti voitko olla mun anoppi :D itellä vähän samanlainen ongelma mutta ite oon se miniä joka tykkää elää (en siis ole mikään ongelmanuori, järkeä löytyy) ja anoppi on aivan kauhean jäykkä enkä oikeen uskalla jutella sen kanssa luonnollisesti, ainoastaan semmosta normaalia jutustelua. Mutta ehkä vuosien varrella opin tutustumaan häneen paremmin ja sitten luonnistuisi :)
Kuulostaisit muuten ihan mun poikaystävän äidiltä, mut meillä minä tulen "boheemista" perheestä ja poikaystävä "jäykästä" perheestä.
Me viihdytään tosi kivasti yhdessä, välillä hymähdellään omien lapsuudenperheiden tavoille ja samalla luodaan omia tapoja ja perinteitä. Älä pakota lastasi olemaan itsesi kopio.
Aivan kuin olisin nähnyt tämän aloituksen ennenkin?
Vierailija kirjoitti:
Ai helvetti voitko olla mun anoppi :D itellä vähän samanlainen ongelma mutta ite oon se miniä joka tykkää elää (en siis ole mikään ongelmanuori, järkeä löytyy) ja anoppi on aivan kauhean jäykkä enkä oikeen uskalla jutella sen kanssa luonnollisesti, ainoastaan semmosta normaalia jutustelua. Mutta ehkä vuosien varrella opin tutustumaan häneen paremmin ja sitten luonnistuisi :)
Älä toivo liikoja, mulla ei ainakaan onnistunut. Anoppi inhosi mua ja oli iloinen, kun erottiin. N27
Mä oon semmoinen boheemi jonka varmaan haluaisit miniäksesi. Huonoja uutisia: Häviän aina parisuhdemarkkinoilla harmaille hiirulaisille. Taiteilijajätkä haluaa olla suhteen Taiteilija ja vaimon pitää olla tavis joka hoitaa kodin eikä ole parempi taiteessa. Näin yleensä, poikkeuksia löytyy harvakseltaan. Eli: Kasvata poikasi itsetunto niin kestäväksi, että hän kestää jäädä naisensa varjoon.
Ehkä poikasi haluaa jonkun tasapainoisen puolison elettyään epätasaista lapsuutta sinun kanssasi .
Ei sun pojan tyttöystävät kuulu sulle.
Anna kun arvaan, poikasi on kaljuuntuva, kaljaa kittaava, kellarissa jotain kasariheviä soittava "muusikko?"
Kelpaako kukaan nainen koskaan sun pojallesi, jos sinulta kysytään? Vai oletko niitä äitejä, joiden pojalle kukaan ei koskaan ole tarpeeksi hyvä?
Tiukkapipoinen boheemi :D
En olekaan pitkään aikaan kuullut mitään hassumpaa.
Tuostahan voisi tehdä vaikka sarjakuvan.
Anna ihmeessä ap lisää ideoita ü
Vaikka nämä ovat yleensä provoja, niin miksi näissä ei tajuta sitä, että se oma lapsi on halunnut esimerkiksi nyt tuollaisen pikkuvaimon ja on myös tylsä. Tai jos lapsen kumppani polttelee pilveä ja heittelee pyörätelineitä näyteikkunoihin mielenosoituksissa, niin ei se oma lapsi taida ihan niistä itsekään pysyä erossa.
Ap tässä.
Tämä ei ole suoranainen provo, tosin olen tuo kertomuksen tyttö en siis anoppi. Olen siis tuo anopin mielestä liian kunnollinen tyttö eikä anoppi voi sietää minua. Hän ei välitä kouluttautumisesta tai työnteosta, vaan haluaa ryypätä kotonaan. Minusta ei ole hänelle ryyppyseuraksi. Hän on kuvannut minua noilla ekan viestin sanoilla ja on suoraan kehottanut poikaansa eroamaan minusta. Mietin vain, onko tällainen tavallista ettei kaltaiseni ihminen kelpaa anopille. N23
Neiti nro 13 jatkaa vielä: Ja ne suhteet jotka on olleet taiteilijoiden kanssa ovat olleet monesti ei-toimivia. Urheilijat monesti parempi vaihtoehto, koska ymmärtävät sen että harrastus vie aikaa, siihen on intohimo, sen eteen täytyy uhrata ja he käyttävät itsekin aikaa muuhun kuin suhteeseen.
Vaikka pääsisit tuosta miniästä eroon, tulee toinen samanmoinen tilalle. Pahempi on kuitenkin ihminen, joka alkaa rajoittaa poikasi taiteentekoa. Sinuna olisin tyytyväinen niin kauan kun poikaasi tuetaan eikä rajoiteta. Ei miniä ole sun viihteeksi olemassa.
Toivon todella, että poikasi ja tyttö eroavat. Ei siksi, että poikasi saisi paremman tyttöystävän, vaan tyttöystävä saisi paremman anopin.