Käräytänkö varatun, puhunko asiat selväksi vai annanko mennä?
Mulla on ollut pari vuotta seksisuhde varatun miehen kanssa. Ollaan vietetty hauskoja iltoja yhdessä. Nyt hän haluaa lopettaa suhteen omatuntonsa takia ja keskittyä parisuhteeseensa. Mun on vaikea hyväksyä, että hän haluaa yksin päättää tämän meidän jutun menettämättä mitään. Miten menettelisit minuna tässä tilanteessa?
Kommentit (303)
347 kirjoitti:
Oikeastiko ei toinen nainen ymmärrä että mies valehtelee myös hänelle? Kuvittelee olevansa lyhyen tuttavuuden perusteella niin uniikki perhonen että olisi ainoa jolle mies ei valehtelisi? Oikeasti?!!
Kuten joku sanoi tuossa aiemmin, usko tekoja, älä sanoja! Sanoilla ei ole mitään arvoa jos teot puhuvat toista. Ja jos sinulla itselläsi on joku kaipaus tai tarve, uskot kaiken pupun mitä toinen suoltaa.
Suosittelen että unohdat koko jupakan ja otat opiksesi. Turha enää märistä kun lasti on jo niin sanotusti housussa. Loppukeskustelua – sellaista kuin haluat – et koskaan tule saamaan. Mies ei koskaan tule sanomaan sinulle niitä asioita mitä haluat. Eikä vaimolle kertominen parhaassakaan tapauksessa muuta tilannetta. Vaimo voi leimata sinut hulluksi eikä usko sanaakaan, tai sitten jo tietää tilanteesta.
Älä petä itseäsi enää, vaan tunnusta pettymyksesi ja jatka elämää.
Ei ollut valheita koska ei ollut lupauksia. Loppukeskustelun saan. Avovaimolle en kerro, toivottavasti ei mieskään. Kannattaa lukea koko ketju.
Ap
Lisäksi, mehen sanat ovat sanoneet, että hän haluaa lopettaa, teot, että hän haluaa jatkaa. Sitäkö mä uskon?
Ap
Vierailija kirjoitti:
347 kirjoitti:
Oikeastiko ei toinen nainen ymmärrä että mies valehtelee myös hänelle? Kuvittelee olevansa lyhyen tuttavuuden perusteella niin uniikki perhonen että olisi ainoa jolle mies ei valehtelisi? Oikeasti?!!
Kuten joku sanoi tuossa aiemmin, usko tekoja, älä sanoja! Sanoilla ei ole mitään arvoa jos teot puhuvat toista. Ja jos sinulla itselläsi on joku kaipaus tai tarve, uskot kaiken pupun mitä toinen suoltaa.
Suosittelen että unohdat koko jupakan ja otat opiksesi. Turha enää märistä kun lasti on jo niin sanotusti housussa. Loppukeskustelua – sellaista kuin haluat – et koskaan tule saamaan. Mies ei koskaan tule sanomaan sinulle niitä asioita mitä haluat. Eikä vaimolle kertominen parhaassakaan tapauksessa muuta tilannetta. Vaimo voi leimata sinut hulluksi eikä usko sanaakaan, tai sitten jo tietää tilanteesta.
Älä petä itseäsi enää, vaan tunnusta pettymyksesi ja jatka elämää.
Ei ollut valheita koska ei ollut lupauksia. Loppukeskustelun saan. Avovaimolle en kerro, toivottavasti ei mieskään. Kannattaa lukea koko ketju.
Ap
Et voi myöskään menettää mitään, mitä ei ole luvattu. Sinähän olet koko ajan puhunut menettämisestä. Koeta nyt päättää.
Ole konsistentti moraalisi kanssa. Jos olet hyväksynyt, et kantele.
Jos kantelet, tiedät olevasi syyllinen aviorikokseen.
Kolmas vaihtoehto olisi ehkä sitten armeliaisuus: anna itselle ja miehelle anteeksi, menkää eteenpäin toisillenne hyvää toivoen. Mietit vaikka sitten seuraavan ukkomiehen kohdalla näitä moraalin ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
347 kirjoitti:
Oikeastiko ei toinen nainen ymmärrä että mies valehtelee myös hänelle? Kuvittelee olevansa lyhyen tuttavuuden perusteella niin uniikki perhonen että olisi ainoa jolle mies ei valehtelisi? Oikeasti?!!
Kuten joku sanoi tuossa aiemmin, usko tekoja, älä sanoja! Sanoilla ei ole mitään arvoa jos teot puhuvat toista. Ja jos sinulla itselläsi on joku kaipaus tai tarve, uskot kaiken pupun mitä toinen suoltaa.
Suosittelen että unohdat koko jupakan ja otat opiksesi. Turha enää märistä kun lasti on jo niin sanotusti housussa. Loppukeskustelua – sellaista kuin haluat – et koskaan tule saamaan. Mies ei koskaan tule sanomaan sinulle niitä asioita mitä haluat. Eikä vaimolle kertominen parhaassakaan tapauksessa muuta tilannetta. Vaimo voi leimata sinut hulluksi eikä usko sanaakaan, tai sitten jo tietää tilanteesta.
Älä petä itseäsi enää, vaan tunnusta pettymyksesi ja jatka elämää.Ei ollut valheita koska ei ollut lupauksia. Loppukeskustelun saan. Avovaimolle en kerro, toivottavasti ei mieskään. Kannattaa lukea koko ketju.Ap
Et voi myöskään menettää mitään, mitä ei ole luvattu. Sinähän olet koko ajan puhunut menettämisestä. Koeta nyt päättää.
Mua ei ole petetty, menettänyt olen kyllä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
347 kirjoitti:
Oikeastiko ei toinen nainen ymmärrä että mies valehtelee myös hänelle? Kuvittelee olevansa lyhyen tuttavuuden perusteella niin uniikki perhonen että olisi ainoa jolle mies ei valehtelisi? Oikeasti?!!
Kuten joku sanoi tuossa aiemmin, usko tekoja, älä sanoja! Sanoilla ei ole mitään arvoa jos teot puhuvat toista. Ja jos sinulla itselläsi on joku kaipaus tai tarve, uskot kaiken pupun mitä toinen suoltaa.
Suosittelen että unohdat koko jupakan ja otat opiksesi. Turha enää märistä kun lasti on jo niin sanotusti housussa. Loppukeskustelua – sellaista kuin haluat – et koskaan tule saamaan. Mies ei koskaan tule sanomaan sinulle niitä asioita mitä haluat. Eikä vaimolle kertominen parhaassakaan tapauksessa muuta tilannetta. Vaimo voi leimata sinut hulluksi eikä usko sanaakaan, tai sitten jo tietää tilanteesta.
Älä petä itseäsi enää, vaan tunnusta pettymyksesi ja jatka elämää.Ei ollut valheita koska ei ollut lupauksia. Loppukeskustelun saan. Avovaimolle en kerro, toivottavasti ei mieskään. Kannattaa lukea koko ketju.Ap
Et voi myöskään menettää mitään, mitä ei ole luvattu. Sinähän olet koko ajan puhunut menettämisestä. Koeta nyt päättää.
Mua ei ole petetty, menettänyt olen kyllä.
Ap
Mitä sinä menetit? Miestä et omaksesi halunnut, joten häntä et menettänyt. Sinulle ei ole luvattu yhtään mitään (edes ikuista ystävyyttä), joten et menettänyt ystävyyttä. Ne hetket, mitä teillä oli, menivät jo, joten et niitäkään menettänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
347 kirjoitti:
Oikeastiko ei toinen nainen ymmärrä että mies valehtelee myös hänelle? Kuvittelee olevansa lyhyen tuttavuuden perusteella niin uniikki perhonen että olisi ainoa jolle mies ei valehtelisi? Oikeasti?!!Kuten joku sanoi tuossa aiemmin, usko tekoja, älä sanoja! Sanoilla ei ole mitään arvoa jos teot puhuvat toista. Ja jos sinulla itselläsi on joku kaipaus tai tarve, uskot kaiken pupun mitä toinen suoltaa.Suosittelen että unohdat koko jupakan ja otat opiksesi. Turha enää märistä kun lasti on jo niin sanotusti housussa. Loppukeskustelua – sellaista kuin haluat – et koskaan tule saamaan. Mies ei koskaan tule sanomaan sinulle niitä asioita mitä haluat. Eikä vaimolle kertominen parhaassakaan tapauksessa muuta tilannetta. Vaimo voi leimata sinut hulluksi eikä usko sanaakaan, tai sitten jo tietää tilanteesta.Älä petä itseäsi enää, vaan tunnusta pettymyksesi ja jatka elämää.
Ei ollut valheita koska ei ollut lupauksia. Loppukeskustelun saan. Avovaimolle en kerro, toivottavasti ei mieskään. Kannattaa lukea koko ketju.Ap
Et voi myöskään menettää mitään, mitä ei ole luvattu. Sinähän olet koko ajan puhunut menettämisestä. Koeta nyt päättää.
Mua ei ole petetty, menettänyt olen kyllä.Ap
Mitä sinä menetit? Miestä et omaksesi halunnut, joten häntä et menettänyt. Sinulle ei ole luvattu yhtään mitään (edes ikuista ystävyyttä), joten et menettänyt ystävyyttä. Ne hetket, mitä teillä oli, menivät jo, joten et niitäkään menettänyt.
Ja tulevista hetkistäkään ei ollut mitään lupausta.
Äijällehän olis muuten ihan oikein, että käräyttäisit, mut sun motiivit on oudot. Et ole kiintynyt, mutta olet sitten kuitenkin. Kauhea kusipää se äijä, kun vaimonsa selän takana touhuilee ja sitten tulee sulle jonku nyyhkytarinan kanssa että ei muka haluisi pettää. Niin kauan kun painoi menemään sun kanssa, kaikki on ollut sulle ihan ok, mutta nyt kun ei haluisi enää jatkaa, niin sulle tuleekin joku hirvee halu käräyttää se.
Kannatan silti käräyttämistä. Jos seuraavalla kerralla kun hyvä perse tulee vastaan, pikkuveitikka pysyiskin sielä housuissa. Sitä niittää mitä kylvää sanoisin minä. Joo, on varmaan kauheeta kun perhe hajoo ja blaa blaa blaa, mutta mua nyt vaan vituttaa pettäjät niin lujaa että ne ansaitsevat mun mielestä kaiken paskan mitä annettavissa on.
Sillä on jo toinen nainen kierroksessa. Vaimo on vaan tekosyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kakkosnainen tajuaa olleensa vain kakkonen, alkaa lapsellinen kostaminen. Kanna vastuusi viimeistään nyt. Niele tappiosi ja ole hiljaa.
Mulla ei ole mitään tajuttavaa. Näin sovittiin alusta asti. En missään vaiheessa halunnut miestä itselleni. Olen tapaillut muitakin. En vain pidä oikeana, että minä olen ainoa, joka ns. kantaa vastuun eli menettää jotain. Mies on se, joka petti ja hän saa kaiken.
Ap
Noniin. Olen itsekin Ex-kakkosnainen, vähän vastaavanlaisessa tilanteessa eli sinkkunaisena olin avioliitossa olevan miehen kanssa seksisuhteessa. Siksi en voi ymmärtää ajatusmaailmaasi ollenkaan. Olet selkeästi hyvin ihastunut mieheen vaikka muuta väität. Ihastumisessa ei ole mitään pahaa, ihastun itsekin usein miehiin joiden kanssa en edes halua mitään erityisempää. Tunteet ja ihastuminen eivät tarkoita välttämättä mitään seksisuhdetta vakavampaa, MUTTA kun mietit, että miehenkin pitäisi "menettää jotain" - se on todella paha juttu.
Olet tiennyt alusta asti, että miehellä on vaimo. Olet suhteen aloituksesta asti tiennyt, että suhde tulee myös päättymään jossain vaiheessa. Teillä on ollut diili, teillä on luottamuksellista seksiä kunnes sitä ei enää ole. Et todellakaan voi nyt suhteen päätyttyä alkaa sekoilla ja riehumaan!
taidat olla rakastunut kuin noin koet menettäväsi jotain ja haluat, että mieskin menettää? koska ei seksisuhteen "menettäminen" ole mikään juttu, eikä todellakaan millään muotoa vertailtavissa vaikka avioliiton menettämiseen. Ne ovat ihan eri maailmankaikkeudesta.
Mies on valintansa tehnyt, siinä tuskin lienee mitään pohtimista. Hän haluaa panostaa parisuhteeseensa, ja se on hänen päätöksensä. Se, kertooko hän pettämisestään, on hänen ja avovaimon välinen asia, hehän siinä suhteessa elävät. Suhde jatkuu sellaisella pohjalla, miten mies sen haluaa rakentaa. Jos miehen suhde perustuu valheelle, se ei ole sinun asiasi. Ymmärrän myös, miksi mies ei halua jutella, hän pelkää lankeavansa, jota hän ei siis tahdo tehdä. On väärin yrittää saada pettäjä vielä "korkean riskin" tilanteeseen.
Kerro miehen vaimolle. Hänellä on oikeus päästä irti pettäjästä ja saada rakkautta mieheltä, jolla on selkäranka. Myös parempi yksin kuin käärmeen kanssa.
Ei se ole sun asia kertoa. Itsehän osasi valitsit ja tiesit että siinä lopulta käy just noin.
No jos mies helposti lankeaa, kun tapaa sinut, niin silloin on tosiaan parempi olla enää tapaamatta ja keskustelematta. Itsekin olen nyt suhteessa, josta olen yrittänyt pyristellä irti, mutta aina jos me tavataan ja yritetään jutella asioista niin se päättyy aina siihen, että "langetaan" toisiimme ja suhde jatkuu taas. Kyseinen mies on kyllä vapaa, mut olen huomannut, että jos halutaan erota niin me ei voida enää tavata minkäänlaisissa merkeissä.
Vierailija kirjoitti:
347 kirjoitti:
Oikeastiko ei toinen nainen ymmärrä että mies valehtelee myös hänelle? Kuvittelee olevansa lyhyen tuttavuuden perusteella niin uniikki perhonen että olisi ainoa jolle mies ei valehtelisi? Oikeasti?!!
Kuten joku sanoi tuossa aiemmin, usko tekoja, älä sanoja! Sanoilla ei ole mitään arvoa jos teot puhuvat toista. Ja jos sinulla itselläsi on joku kaipaus tai tarve, uskot kaiken pupun mitä toinen suoltaa.
Suosittelen että unohdat koko jupakan ja otat opiksesi. Turha enää märistä kun lasti on jo niin sanotusti housussa. Loppukeskustelua – sellaista kuin haluat – et koskaan tule saamaan. Mies ei koskaan tule sanomaan sinulle niitä asioita mitä haluat. Eikä vaimolle kertominen parhaassakaan tapauksessa muuta tilannetta. Vaimo voi leimata sinut hulluksi eikä usko sanaakaan, tai sitten jo tietää tilanteesta.
Älä petä itseäsi enää, vaan tunnusta pettymyksesi ja jatka elämää.
Ei ollut valheita koska ei ollut lupauksia. Loppukeskustelun saan. Avovaimolle en kerro, toivottavasti ei mieskään. Kannattaa lukea koko ketju.
Ap
Olet kyllä surullinen tapaus.
Kun et saa haluamaasi, olet sitä mieltä, että vaimon pitäisi saada tietää.
Kun saatkin loppukeskustelusi, toivot ettei vaimo sittenkään saa koskaan tietää.
Sinulla ei kiinnosta mikään muu kuin omat halusi ja tarpeesi. Sano mitä sanot, mutta suutuit miehelle kun kävi ilmi, että hän on vain tyydyttänyt tarpeesi sinuun ja hylkää sinut tuosta noin vain.
Nyt kun olet saanut taas uskoteltua itsellesi, että miehen onkin vaikea luopua sinusta ja teillä onkin jollain tapaa ainutlaatuinen suhde, haluat pitää koko homman salassa jälleen eikä sinulla sittenkään kiinnosta, onko vaimolla oikeus tietää.
Vaikutat kyllä perinteiseltä, säälittävältä toiselta naiselta, joka pitää ajatuksissaan itseään ainutlaatuisena, mutta jolle sitten jääkin vain luu käteen ja sitten onkin surku. Näitä on niin nähty, kaikki samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on niin totta tuo sopimukseton tila. Ei ne pettäjät ole niille petoskumppaneilleen sen rehellisempiä kuin virallisille kumppaneilleen. Petoskumppaneilleen kerrotaan yhdenlainen "totuus", puolisoille toisenlainen ja varmaan kavereille vielä kolmas "totuus". Pettäjät selittävät lisäksi vielä itselleenkin yhdenlaisen"totuuden", jota voivat elää tekojensa kanssa. Sellaista se on epärehellisten ihmisten kanssa. Hassua, että jotkut "toiset naiset/miehet" ilmeisesti kuvittelevat, että tässä yhdessä vaan valehdellaan sille vaimolle/miehelle ja keskenään ollaan rehellisiä.
Tämä on muuten todella hyvä pointti, juuri näin se menee.
Pettäjä valehtelee joka suuntaan, myös itselleen.
Kokemuksesta sanon, että anna mennä ja erotkaa ystävinä. Pidin sivusuhdetta myös reilu parin vuoden ajan yllä ja kiinnyimme toisiimme ja lopulta suorastaan roikuimme suhteessa jolla ei ollut tulevaisuutta. Kertomista tulisit lopulta katumaan. Hae oma onneksi toisaalta eikä toisia satuttamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä on nyt ap:n pää sekaisin. Ei ole halunnut miehestä mitään, mutta nyt suree menetettyjä hetkiä. Eli halusi/haluaahan hän edelleen niitä hetkiä mieheltä. Ei ole ollut minkäänlaisia tunteita mukana, ihan vain seksisuhde on ollut, mutta nyt itkee, kun hänen tunteillaan ei olekaan merkitystä. On saanut mieheltä selkeän viestin siitä, että mies haluaa lopettaa ja syynkin siihen, mutta silti haluaa jonkin loppukeskustelun.Mikset voi vain myöntää, että olet korviasi myöten hullaantunut tähän mieheen ja nyt sattuu saatanasti? Ihan inhimillistä tuo on ja ihan varmasti on kamala olo, mutta myönnä nyt ensin tosiasiat itsellesi, äläkä selitä tunteitasi olemattomiksi. Tiesit koko ajan, että näin tulee käymään, mutta samalla kuitenkin toivoit, että mies jättäisi vaimonsa. Näin se ihmismieli valitettavasti joskus toimii.Vaikeaahan se on, mutta yritä nyt vain päästä yli. Puhu asiasta jonkun muun kanssa. Miehen kanssa juttelu ei asiaa ratkaise. Se on vain epätoivoinen yritys saada vielä miehen pää kääntymään. Roikkumaan jääminen ei tilannetta korjaa.
Ensinnäkin, et ole ymmärtänyt lukemaasi ja väität kirjoittaneeni sellaistakin, jota en ole kirjoittanut. Toiseksi, tunteiden kirjo on paljon laajempi kuin sinä ja moni muu ketjussa näyttää ymmärtävän -tai tuntevan.Ap
On ihan sama, mitä termiä sinä käytät tunteistasi tätä miestä kohtaan. Se, että et kutsu sitä rakkaudeksi, ei mitätöi sitä, että sinulla ilmiselvästi on tunteita tätä miestä kohtaan, vaikka toisin haluatkin väittää. Ja nimenomaan se tunteiden olemassaolohan tässä onkin ongelma, vaikka piti olla kyse vain seksistä. Sinä olet saanut mieheltä jotain, mikä on voimistanut näitä tunteitasi (muutakin kuin seksiä) ja sen perään sinä nyt suret. Saat varmasti seksiä ja hetkiä muiltakin, mutta silti suret näiden menettämistä juuri tämän miehen kohdalla ja siihen on vain yksi syy.
Tunteet eivät ole romanttisia tunteita. Mä tiedän kyllä itse, mitä tunnen.Ap
No miksi sinä sitten haluat vielä jonkin loppukeskustelun ja koet, että tunteitasi on loukattu, jos se pelkkä seksi, joka teidän ainoa yhdessä olon syy oli, loppuu.
En ole sanonut, että kyse oli pelkästä seksistä. Se oli vuorovaikutuksellinen, luottamuksellinen ihmissuhde. On muitakin tunteita ja motiiveja kuin seksi ja romanttinen rakkaus. Todella köyhää elämää, jos ei niitä tunne.
ApNiin tosiaan, teillähän oli näitä syvällisiä keskusteluja. Miten sanoitkaan.. Puhuitte siitä kun miehen puoliso ei ole kaunis ja seksi hänen kanssa ei ilmeisesti hyvää ja teidän keskustelut jotain aivan muuta kun miehellä puolisonsa kanssa, paljon hauskempia ja nokkelampia. Heh heh, kyllä on hauskaa ja nokkelaa ja syvällistä haukkua petettävää naista.. Mutta sehän kuuluu toki asiaan näillä pettävillä miehillä. Ei tuolla puolisolla sattuisi olemaan vielä miehen mielestä jotain skitsofreniaa tai muuta vastaavaa? Ja nalkuttaa? Niin ja muistihan mies varmasti kertoa sinulle, miten olet ainoa nainen, joka häntä oikeasti ymmärtää. Ja kaikkea tätä teidän upeaa yhteyttä piti ihan vaan vakuuttaa sinulle vähän peittoa heiluttamalla.. Juu ihan varmasti mies välitti sinusta ja upeasta luonteestasi tosissaan.
Ei, mies ei haukkunut puolisoaan koskaan. Nuo asiat tulivat muuten esille. Emme puhuneet avovaimosta vaan miehestä ja hänen ajatuksistaan ja motiiveistaan.
Ap
Voi taivas, miten joku voi olla hyväuskoinen. Nimittäin sinä, ap.
Tajuatkohan itsekään, miten perinteinen kuvio ja kaava tuossa nyt on. Tottahan toki mies pettää vain vaimoaan, mutta sinulle on rehellinen selittäessään noita juttuja. Hei oikeasti?
Missä viestissä olen sanonut, että vaimon pitäisi tietää?
Ap