Käräytänkö varatun, puhunko asiat selväksi vai annanko mennä?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tämä itsekeskeinen pettävä mies on varmasti nauttinut, kun on saanut jauhaa sinunkin kanssaan itsestään, motiveistaan, ajatuksistaan ja toiveistaan siinä sen kaiken seksin lomassa. Kyllä hän varmaan on käyttänyt tätä korttia, että SINÄ olet erityinen, koska ymmärrät häntä ja hänen ajatuksiaan ja motiivejaan niin hyvin ja paremmin kuin muut. Ja myös tätä korttia: Olemme niin samanlaisia, koska osaamme tarttua hetkeen ja nauttia hetkestä. Jollain tavalla mies on sinua manipuloinut tuohon juttuun tai sitten olet vaan yksinkertaisesti itsekäs ja empatiakyvytön ihminen kun lähdin tuohon mukaan.

Höpöhöpö. Mies ei ollut mikään vuodattaja. Koittakaa nyt luopua mustavalkoisista käsityksistänne. Ei ole vain yhtä tarinaa, niitä on monta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mieshän tässä suurin konna on. On alkanut suhteeseen AP:n kanssa, vaikka on jo ollut valisuhteessa johonkin toiseen. Miehellä on suurin vastuu tapahtuneesta. Käräyttäisin kyllä miehen, koska ottaa niin paljon pattiin avovaimon puolesta. Avovaimona  haluaisin  kullä itse päättää, mitä teen miehen kanssa joka on pettänyt minua vuosikaudet. Ei ole meidän muiden asia päättää sitä, vaan annetaan asiaosaisen päättää. Eli kerro avolla, tehkööt sitten miehen kanssa mitä haluaa. Kuinka moni meistä oikeasti haluaisi pitää tuollaisen miehen?  Ja kuinka moni meistä haluaisi tietää jos mies pettää? Minä ainakin haluaisin.

Minä en haluaisi, paitsi mieheltä itseltään. Ja kuten jo aiemmin kirjoitin, niin vaikka vain mies olisi tällaisessa tapauksessa syyllinen pettämiseen niin en epäröisi kertoa julkisesti kuka se hoito on ollut, joka varatun miehen kanssa on paneskellut ja sen jälkeen vielä kärttänyt tapaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä on nyt ap:n pää sekaisin. Ei ole halunnut miehestä mitään, mutta nyt suree menetettyjä hetkiä. Eli halusi/haluaahan hän edelleen niitä hetkiä mieheltä. Ei ole ollut minkäänlaisia tunteita mukana, ihan vain seksisuhde on ollut, mutta nyt itkee, kun hänen tunteillaan ei olekaan merkitystä. On saanut mieheltä selkeän viestin siitä, että mies haluaa lopettaa ja syynkin siihen, mutta silti haluaa jonkin loppukeskustelun.Mikset voi vain myöntää, että olet korviasi myöten hullaantunut tähän mieheen ja nyt sattuu saatanasti? Ihan inhimillistä tuo on ja ihan varmasti on kamala olo, mutta myönnä nyt ensin tosiasiat itsellesi, äläkä selitä tunteitasi olemattomiksi. Tiesit koko ajan, että näin tulee käymään, mutta samalla kuitenkin toivoit, että mies jättäisi vaimonsa. Näin se ihmismieli valitettavasti joskus toimii.Vaikeaahan se on, mutta yritä nyt vain päästä yli. Puhu asiasta jonkun muun kanssa. Miehen kanssa juttelu ei asiaa ratkaise. Se on vain epätoivoinen yritys saada vielä miehen pää kääntymään. Roikkumaan jääminen ei tilannetta korjaa.

Ensinnäkin, et ole ymmärtänyt lukemaasi ja väität kirjoittaneeni sellaistakin, jota en ole kirjoittanut. Toiseksi, tunteiden kirjo on paljon laajempi kuin sinä ja moni muu ketjussa näyttää ymmärtävän -tai tuntevan.Ap

On ihan sama, mitä termiä sinä käytät tunteistasi tätä miestä kohtaan. Se, että et kutsu sitä rakkaudeksi, ei mitätöi sitä, että sinulla ilmiselvästi on tunteita tätä miestä kohtaan, vaikka toisin haluatkin väittää. Ja nimenomaan se tunteiden olemassaolohan tässä onkin ongelma, vaikka piti olla kyse vain seksistä. Sinä olet saanut mieheltä jotain, mikä on voimistanut näitä tunteitasi (muutakin kuin seksiä) ja sen perään sinä nyt suret. Saat varmasti seksiä ja hetkiä muiltakin, mutta silti suret näiden menettämistä juuri tämän miehen kohdalla ja siihen on vain yksi syy.

Tunteet eivät ole romanttisia tunteita. Mä tiedän kyllä itse, mitä tunnen.Ap

No miksi sinä sitten haluat vielä jonkin loppukeskustelun ja koet, että tunteitasi on loukattu, jos se pelkkä seksi, joka teidän ainoa yhdessä olon syy oli, loppuu.

En ole sanonut, että kyse oli pelkästä seksistä. Se oli vuorovaikutuksellinen, luottamuksellinen ihmissuhde. On muitakin tunteita ja motiiveja kuin seksi ja romanttinen rakkaus. Todella köyhää elämää, jos ei niitä tunne.Ap

Jos asiassa ei olisi mitään romanttista, sinä et surisi tilannetta sen enempää kuin vakikampaajasi alanvaihdosta.

Niin, kampaajan, josta olisi tullut mun hyvä ystäväni käyntien myötä, jonka kanssa olisin jutellut hauskoja juttuja, jakanut samanlaisen huumorintajun, vaihtanut kuulumisia, ja joka olisi niin hyvä kampaaja, että toista yhtä hyvää olisi vaikea löytää. Romanttisia tunteita mulla ollut ihan toisia miehiä kohtaan. Sä et voi ymmärtää, kun sulla on vain yksi tunne näköjään.

Ap

Jankuttaisitko vakikampaajan alanvaihdosta täällä sivutolkulla? Tai vaatisitko kampaajaa loppukeskusteluun kanssasi, että sinulle ei jäisi niin paha mieli?

(En ole tuo jolle vastasit )

Vierailija kirjoitti:

Tuo on niin totta tuo sopimukseton tila. Ei ne pettäjät ole niille petoskumppaneilleen sen rehellisempiä kuin virallisille kumppaneilleen. Petoskumppaneilleen kerrotaan yhdenlainen "totuus", puolisoille toisenlainen ja varmaan kavereille vielä kolmas "totuus". Pettäjät selittävät lisäksi vielä itselleenkin yhdenlaisen"totuuden", jota voivat elää tekojensa kanssa. Sellaista se on epärehellisten ihmisten kanssa. Hassua, että jotkut "toiset naiset/miehet" ilmeisesti kuvittelevat, että tässä yhdessä vaan valehdellaan sille vaimolle/miehelle ja keskenään ollaan rehellisiä.

Miehellä ei ollut mitään syytä valehdella mulle. Hän ei olisi saanut sillä mitään eikä olisi menettänyt mitään. Hän sopi silloiseen elämäntilanteeseeni ja mielenlaatuuni ja kiinnyin hetkiin hänen kanssaan, niin kuin hän hetkiin minun kanssani. Hyvää haluaa lisää. Sitten elämä ja tilanteet muuttuivat.

Ap

AP on ihan hirveä lässyttäjä.

Ja sinua on erityisen helppo manipuloida ja lähdet takki auki mukaan asioihin mistä lopulta SINULLE itsellesi tulee paha mieli ja poru. Et osaa ennakoida ja ajatella asioita hetkeä pidemmälle! Itsetuntemuksesi on myös heikohko. Jos se olisi hyvä, et kärsisi nyt siitä, mihin tuo suhde johti vaan jos oikeasti olisit "kova" seksisuhteisiin ilman tunteita pystyvä ihminen niin tämä teidän ero ei juuri hetkauttaisi sinua mihinkään.

Kannattaisi kasvaa aikuiseksi, tutustua itseensä ja kehittää moraalista ajatteluaan. Apua voisi olla myös itsereflektointikyvystä (toisin sanoen siitä, että osaa pohtia kriittisesti myös sitä, mitä itse on tehnyt + omia motiivejaan). Luepa tämä ketju nyt uudestaan läpi ja mene itseesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä on nyt ap:n pää sekaisin. Ei ole halunnut miehestä mitään, mutta nyt suree menetettyjä hetkiä. Eli halusi/haluaahan hän edelleen niitä hetkiä mieheltä. Ei ole ollut minkäänlaisia tunteita mukana, ihan vain seksisuhde on ollut, mutta nyt itkee, kun hänen tunteillaan ei olekaan merkitystä. On saanut mieheltä selkeän viestin siitä, että mies haluaa lopettaa ja syynkin siihen, mutta silti haluaa jonkin loppukeskustelun.Mikset voi vain myöntää, että olet korviasi myöten hullaantunut tähän mieheen ja nyt sattuu saatanasti? Ihan inhimillistä tuo on ja ihan varmasti on kamala olo, mutta myönnä nyt ensin tosiasiat itsellesi, äläkä selitä tunteitasi olemattomiksi. Tiesit koko ajan, että näin tulee käymään, mutta samalla kuitenkin toivoit, että mies jättäisi vaimonsa. Näin se ihmismieli valitettavasti joskus toimii.Vaikeaahan se on, mutta yritä nyt vain päästä yli. Puhu asiasta jonkun muun kanssa. Miehen kanssa juttelu ei asiaa ratkaise. Se on vain epätoivoinen yritys saada vielä miehen pää kääntymään. Roikkumaan jääminen ei tilannetta korjaa.

Ensinnäkin, et ole ymmärtänyt lukemaasi ja väität kirjoittaneeni sellaistakin, jota en ole kirjoittanut. Toiseksi, tunteiden kirjo on paljon laajempi kuin sinä ja moni muu ketjussa näyttää ymmärtävän -tai tuntevan.Ap

On ihan sama, mitä termiä sinä käytät tunteistasi tätä miestä kohtaan. Se, että et kutsu sitä rakkaudeksi, ei mitätöi sitä, että sinulla ilmiselvästi on tunteita tätä miestä kohtaan, vaikka toisin haluatkin väittää. Ja nimenomaan se tunteiden olemassaolohan tässä onkin ongelma, vaikka piti olla kyse vain seksistä. Sinä olet saanut mieheltä jotain, mikä on voimistanut näitä tunteitasi (muutakin kuin seksiä) ja sen perään sinä nyt suret. Saat varmasti seksiä ja hetkiä muiltakin, mutta silti suret näiden menettämistä juuri tämän miehen kohdalla ja siihen on vain yksi syy.

Tunteet eivät ole romanttisia tunteita. Mä tiedän kyllä itse, mitä tunnen.Ap

No miksi sinä sitten haluat vielä jonkin loppukeskustelun ja koet, että tunteitasi on loukattu, jos se pelkkä seksi, joka teidän ainoa yhdessä olon syy oli, loppuu.

En ole sanonut, että kyse oli pelkästä seksistä. Se oli vuorovaikutuksellinen, luottamuksellinen ihmissuhde. On muitakin tunteita ja motiiveja kuin seksi ja romanttinen rakkaus. Todella köyhää elämää, jos ei niitä tunne.Ap

Jos asiassa ei olisi mitään romanttista, sinä et surisi tilannetta sen enempää kuin vakikampaajasi alanvaihdosta.

Niin, kampaajan, josta olisi tullut mun hyvä ystäväni käyntien myötä, jonka kanssa olisin jutellut hauskoja juttuja, jakanut samanlaisen huumorintajun, vaihtanut kuulumisia, ja joka olisi niin hyvä kampaaja, että toista yhtä hyvää olisi vaikea löytää. Romanttisia tunteita mulla ollut ihan toisia miehiä kohtaan. Sä et voi ymmärtää, kun sulla on vain yksi tunne näköjään.Ap

Niin, nimenomaan. Tai ajattele vaikka työkaveria. Vaaditko tosiaan kampaajalta tai työkaverilta jotain lopetuskeskustelua, kun hän on tehnyt omaa elämäänsä tekevän valinnan, ettei jatka enää sitä asiaa, jota hän on sinun kanssasi tehnyt. Ihan täsmälleen sama tilanne, jos ei muka mitään muuta kuin ystävyyden tunteita ole pelissä.

Eiköhän hän ihan itse puhuisi kanssani siitä, miten meidän asiakassuhde ja tapaamiset loppuvat ja hän tulee niitä kaipaamaan jne. Sua ei ilmeisesti ystävyyden menettäminen kolauta.Ap

Eikö mies ole nuo asiat jo sinulle sanonut? Tai sinä ainakin nämä asiat tunnut hänestä tietävän, kun olet tässä ketjussa siihen suuntaan vihjannut.Miten sinä nyt menetit ystävyyden? Kyllä minäkin olen "menettänyt" monta ystävyyttä siten, että ei enää olla niin tiiviisti yhteydessä kuin aiemmin (kämppikset, opiskelukaverit). Kun on kyse oikeista ystävistä, ymmärrän, että heillä on oma elämä ja vaikka tiet eroavat jostain syystä, ystävyys kuitenkin säilyy, eikä sitä tarvitse sen kummemmin lopettaa.

Ok. Me ollaan 2 eri ihmistä. Sä teet noin, mä teen toisin, koska se sopii mulle paremmin.Ap

Tiedätkö ap, että meillä on enemmän yhteistä kuin uskotkaan. Minä olen käyttäytynyt ihan samalla tavalla kahdenkin ihmisen kohdalla. En tosin ollut toinen nainen, mutta tulin hylätyksi. Olin loukkaantunut ja koin, että minua on kohdeltu epäreilusti. Halusin, että toinen osapuoli kuuntelee, miltä minusta tuntuu, kun luulin, että he eivät vain sitä ymmärrä. Uskoin ihan tosissani, että jos vaadin miehiä selittämään hylkäämisensä ja puhumaan asiasta, saan heidät huomaamaan, että ei ole oikeastaan mitään syytä hylätä minua. Molempien kohdalla sain ne loppukeskusteluni, mutta ne eivät johtaneet haluamaani tulokseen eikä edes mihinkään mielenrauhaan. Sekosin vain entistä enemmän, kun näin, että toinen osapuoli on päätöksessään järkähtämätön. Ja kaiken lisäksi tunsin itseni vain nolatuksi.
Ymmärtäisin halusi keskustella, jos tämä tilanne olisi tullut ihan puun takaa, etkä oikeasti tietäisi, mistä on kyse, mutta omien sanojesi mukaan tiedät tasan tarkkaan tilanteen, joten mikään puhuminen ei sitä enää muuta. Kirjoita vaikka kirje, jos haluat vielä kertoa, miltä sinusta tuntuu, mutta mieheltä et todennäköisesti tule mitään helpotusta tilanteeseesi saamaan.

Ja tähän vielä jatkan, että minulla on myös kokemusta ihan puhtaasta seksisuhteesta, jossa ollaan myös ystäviä. Tämä seksisuhde oli kuitenkin lyhyt, mutta koska minulla ei ollut mitään odotuksia suhteen etenemiselle, minulle ei myöskään sen loppuminen aiheuttanut mitään tuskia. Ei mitään tilittämisiä tai loppukeskusteluja. Ihan ystäviä pystyttiin olemaan sen jälkeenkin. Ei vain vietetty aikaa enää yhdessä ja pikku hiljaa yhteydenpitokin hiipui. Joskus vuosien päästä nähtiin sitten taas ja juteltiin pitkät pätkät ilman mitään katkeruutta.

Käräyttäisin, ja kertoisin samalla paljonko uros on tuottanut mälliä vieraalla laitumella!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on niin totta tuo sopimukseton tila. Ei ne pettäjät ole niille petoskumppaneilleen sen rehellisempiä kuin virallisille kumppaneilleen. Petoskumppaneilleen kerrotaan yhdenlainen "totuus", puolisoille toisenlainen ja varmaan kavereille vielä kolmas "totuus". Pettäjät selittävät lisäksi vielä itselleenkin yhdenlaisen"totuuden", jota voivat elää tekojensa kanssa. Sellaista se on epärehellisten ihmisten kanssa. Hassua, että jotkut "toiset naiset/miehet" ilmeisesti kuvittelevat, että tässä yhdessä vaan valehdellaan sille vaimolle/miehelle ja keskenään ollaan rehellisiä.

Miehellä ei ollut mitään syytä valehdella mulle. Hän ei olisi saanut sillä mitään eikä olisi menettänyt mitään. Hän sopi silloiseen elämäntilanteeseeni ja mielenlaatuuni ja kiinnyin hetkiin hänen kanssaan, niin kuin hän hetkiin minun kanssani. Hyvää haluaa lisää. Sitten elämä ja tilanteet muuttuivat.
Ap

No mitä sinä sitten ihmettelet, jos hän ei ole mitään sinulle valehdellut? Sinähän olet sitten koko ajan ollut selvillä, missä mennään. Ei tämä miehen päätös parin tunnin sisällä ole syntynyt. Kyllä hän on miettinyt suhteen lopettamista jo pidempään. Oletko tosiaan ihan varma, että hän on ollut näistä ajatuksistaan sinulle täysin rehellinen? Jos on, miksi et ole tätä asiaa käsitellyt hänen kanssaan jo silloin, kun hän alkoi sitä miettiä?

Vierailija kirjoitti:

Ja sinua on erityisen helppo manipuloida ja lähdet takki auki mukaan asioihin mistä lopulta SINULLE itsellesi tulee paha mieli ja poru. Et osaa ennakoida ja ajatella asioita hetkeä pidemmälle! Itsetuntemuksesi on myös heikohko. Jos se olisi hyvä, et kärsisi nyt siitä, mihin tuo suhde johti vaan jos oikeasti olisit "kova" seksisuhteisiin ilman tunteita pystyvä ihminen niin tämä teidän ero ei juuri hetkauttaisi sinua mihinkään.

Kannattaisi kasvaa aikuiseksi, tutustua itseensä ja kehittää moraalista ajatteluaan. Apua voisi olla myös itsereflektointikyvystä (toisin sanoen siitä, että osaa pohtia kriittisesti myös sitä, mitä itse on tehnyt + omia motiivejaan). Luepa tämä ketju nyt uudestaan läpi ja mene itseesi.

Kuten olen kertonut, mun elämäntilanteeni oli silloin sellainen, että tuo suhde oli mahdollinen. Olin toinen ihminen. Nyt en sitä enää aloittaisi, uutena tapauksena.

Ap

Ei vitsi mitä tyyppejä, ja mitä ajattelua! Tällä Ap:lla on kaikki logiikka ja kaikki moraali väännetty ihan vinksinvonksin ja ylösalaisin. Eikä osaa edes hävetä.

Yhteiset hetket ja niihin kiintyminen.. :D Kyllä tämä mies on osannut nähdä "sokeat pisteesi" ja iskenyt niihin kiinni. Nyt se teidän "yhteinen" kupla on puhjennut. Tervetuloa takaisin paikkaan nimeltä real world.. Yritähän toipua!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on niin totta tuo sopimukseton tila. Ei ne pettäjät ole niille petoskumppaneilleen sen rehellisempiä kuin virallisille kumppaneilleen. Petoskumppaneilleen kerrotaan yhdenlainen "totuus", puolisoille toisenlainen ja varmaan kavereille vielä kolmas "totuus". Pettäjät selittävät lisäksi vielä itselleenkin yhdenlaisen"totuuden", jota voivat elää tekojensa kanssa. Sellaista se on epärehellisten ihmisten kanssa. Hassua, että jotkut "toiset naiset/miehet" ilmeisesti kuvittelevat, että tässä yhdessä vaan valehdellaan sille vaimolle/miehelle ja keskenään ollaan rehellisiä.

Miehellä ei ollut mitään syytä valehdella mulle. Hän ei olisi saanut sillä mitään eikä olisi menettänyt mitään. Hän sopi silloiseen elämäntilanteeseeni ja mielenlaatuuni ja kiinnyin hetkiin hänen kanssaan, niin kuin hän hetkiin minun kanssani. Hyvää haluaa lisää. Sitten elämä ja tilanteet muuttuivat.Ap

No mitä sinä sitten ihmettelet, jos hän ei ole mitään sinulle valehdellut? Sinähän olet sitten koko ajan ollut selvillä, missä mennään. Ei tämä miehen päätös parin tunnin sisällä ole syntynyt. Kyllä hän on miettinyt suhteen lopettamista jo pidempään. Oletko tosiaan ihan varma, että hän on ollut näistä ajatuksistaan sinulle täysin rehellinen? Jos on, miksi et ole tätä asiaa käsitellyt hänen kanssaan jo silloin, kun hän alkoi sitä miettiä?

Käsittelinkin mutta sitten mies tuli kuitenkin, kun kutsuin. Hän sanoi, että oli ollut vaikeaa pysyä poissa.

Ap

Hienoa, jos et enää aloittaisi koko suhdetta, jos voisit valita. Elämä opettaa ja tämä on sinun kannaltasi varmasti tärkeä oppi. Pidä huoli itsestäsi ja etsi vapaita miehiä. Seksisuhteen sijaan kunnon parisuhde voisi tehdä terää! Tsemiä ap:lle! Kyllä ihmiset tekee virheitä, kunhan niistä ottaa opikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on niin totta tuo sopimukseton tila. Ei ne pettäjät ole niille petoskumppaneilleen sen rehellisempiä kuin virallisille kumppaneilleen. Petoskumppaneilleen kerrotaan yhdenlainen "totuus", puolisoille toisenlainen ja varmaan kavereille vielä kolmas "totuus". Pettäjät selittävät lisäksi vielä itselleenkin yhdenlaisen"totuuden", jota voivat elää tekojensa kanssa. Sellaista se on epärehellisten ihmisten kanssa. Hassua, että jotkut "toiset naiset/miehet" ilmeisesti kuvittelevat, että tässä yhdessä vaan valehdellaan sille vaimolle/miehelle ja keskenään ollaan rehellisiä.

Miehellä ei ollut mitään syytä valehdella mulle. Hän ei olisi saanut sillä mitään eikä olisi menettänyt mitään. Hän sopi silloiseen elämäntilanteeseeni ja mielenlaatuuni ja kiinnyin hetkiin hänen kanssaan, niin kuin hän hetkiin minun kanssani. Hyvää haluaa lisää. Sitten elämä ja tilanteet muuttuivat.Ap

No mitä sinä sitten ihmettelet, jos hän ei ole mitään sinulle valehdellut? Sinähän olet sitten koko ajan ollut selvillä, missä mennään. Ei tämä miehen päätös parin tunnin sisällä ole syntynyt. Kyllä hän on miettinyt suhteen lopettamista jo pidempään. Oletko tosiaan ihan varma, että hän on ollut näistä ajatuksistaan sinulle täysin rehellinen? Jos on, miksi et ole tätä asiaa käsitellyt hänen kanssaan jo silloin, kun hän alkoi sitä miettiä?

Käsittelinkin mutta sitten mies tuli kuitenkin, kun kutsuin. Hän sanoi, että oli ollut vaikeaa pysyä poissa.
Ap

Eli olette käsitelleet asian jo aiemmin ja sinä vaadit silti jotain loppukeskustelua?

Te siis keskustelitte asiasta ja sinä tiesit, mikä on tilanne. Tämän keskustelun jälkeen sinä kuitenkin vielä kutsuit hänet luoksesi. Miksi? Ja mitä tämän tapaamisen aikana tapahtui? Jos mies sanoi, että tilanne on muuttunut, eikä hän haluakaan lopettaa, hänhän valehteli. Ja jos taas hän sanoi, ettei tilanne ole muuttunut, se aiempi loppukeskustelu pätee yhä. Joten mistä sinä nyt vielä haluat keskustella, jos hän ei ole sinulle valehdellut?

Vierailija kirjoitti:

Te siis keskustelitte asiasta ja sinä tiesit, mikä on tilanne. Tämän keskustelun jälkeen sinä kuitenkin vielä kutsuit hänet luoksesi. Miksi? Ja mitä tämän tapaamisen aikana tapahtui? Jos mies sanoi, että tilanne on muuttunut, eikä hän haluakaan lopettaa, hänhän valehteli. Ja jos taas hän sanoi, ettei tilanne ole muuttunut, se aiempi loppukeskustelu pätee yhä. Joten mistä sinä nyt vielä haluat keskustella, jos hän ei ole sinulle valehdellut?

Mies oli yrittänyt sanoa, että ei halua enää pettää. Mä en sitä silloin ymmärtänyt, se hukkui jutteluun ja hauskanpitoon. Myöhemmin muistin ja mietin asiaa itsekseni. Kun mies seuraavan kerran tuli luokseni, hänen oli pitänyt sanoa asia mulle, mutta hän tulikin toisiin ajatuksiin tapaamisen aikana. Sen takia mies ei uskalla tulla mun luokseni, koska pyörtää päätöksensä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te siis keskustelitte asiasta ja sinä tiesit, mikä on tilanne. Tämän keskustelun jälkeen sinä kuitenkin vielä kutsuit hänet luoksesi. Miksi? Ja mitä tämän tapaamisen aikana tapahtui? Jos mies sanoi, että tilanne on muuttunut, eikä hän haluakaan lopettaa, hänhän valehteli. Ja jos taas hän sanoi, ettei tilanne ole muuttunut, se aiempi loppukeskustelu pätee yhä. Joten mistä sinä nyt vielä haluat keskustella, jos hän ei ole sinulle valehdellut?

Mies oli yrittänyt sanoa, että ei halua enää pettää. Mä en sitä silloin ymmärtänyt, se hukkui jutteluun ja hauskanpitoon. Myöhemmin muistin ja mietin asiaa itsekseni. Kun mies seuraavan kerran tuli luokseni, hänen oli pitänyt sanoa asia mulle, mutta hän tulikin toisiin ajatuksiin tapaamisen aikana. Sen takia mies ei uskalla tulla mun luokseni, koska pyörtää päätöksensä.
Ap

Eli ei saanut sanottua. Pidetään vain hauskaa, vaikka piti laittaa välit poikki. Mitä muuta tuo on kuin valehtelua? Jos mies on nyt vihdoin viimein saanut sanottua, mitä oikeasti haluaa, miksi ihmeessä pitää vielä vaatia jotain loppukeskusteluja, jolloin se mieli taas muuttuu? Taidat tietää vastauksen itsekin.

Näistä viesteistä huokuu ap:n itsekkyys. Ensin pohtii, että vaimon olisi hyvä saada tietää. Sitten toteaa, että kuitenkin itelle on helpompaa vaan lähteä livohkaan ja jättää kertomatta.

Tyylikäs leidi tämä ap.

Oikeastiko ei toinen nainen ymmärrä että mies valehtelee myös hänelle? Kuvittelee olevansa lyhyen tuttavuuden perusteella niin uniikki perhonen että olisi ainoa jolle mies ei valehtelisi? Oikeasti?!!

Kuten joku sanoi tuossa aiemmin, usko tekoja, älä sanoja! Sanoilla ei ole mitään arvoa jos teot puhuvat toista. Ja jos sinulla itselläsi on joku kaipaus tai tarve, uskot kaiken pupun mitä toinen suoltaa.

Suosittelen että unohdat koko jupakan ja otat opiksesi. Turha enää märistä kun lasti on jo niin sanotusti housussa. Loppukeskustelua – sellaista kuin haluat – et koskaan tule saamaan. Mies ei koskaan tule sanomaan sinulle niitä asioita mitä haluat. Eikä vaimolle kertominen parhaassakaan tapauksessa muuta tilannetta. Vaimo voi leimata sinut hulluksi eikä usko sanaakaan, tai sitten jo tietää tilanteesta.

Älä petä itseäsi enää, vaan tunnusta pettymyksesi ja jatka elämää.