Käräytänkö varatun, puhunko asiat selväksi vai annanko mennä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinuna jatkaisin elämää ja etsisin uuden seksisuhteen mielummin ihan sinkkumiehestä.

Näinhän mä teenkin, mutta haluan käsitellä tämän jotenkin alta pois. Mies ei suostu tulemaan luokseni juttelemaan, koska ei luota itseensä kuulemma. Mä taas en halua itkuherkkänä ihmisenä jutella julkisella paikalla.

Ap

Hahahaa se on vaan kyllästynyt suhun ja etsinyt uuden panokaverin.

Ei kato miehellä riitä paukut kahteen rakastajattareen + vaimoon.

No ei ole ja vaikka olisikin, niin sillä ei ole merkitystä. Kyse on minun ja hänen suhteen päättymisestä. Syyllä ei sinänsä ole väliä.

Ap

Jos syyllä ei ole väliä, niin mitä sinä sillä "loppukeskustelulla" teet? Kuten olet sanonut, mies lankeaisi taas ja sitähän sinä haluaisit. Siksi sulle ei riitä se, että mies haluaa sinusta eroon.

Täällä on nyt kovasti puhuttu siitä mitä ap on tehnyt väärin, ja huoraaminenkin mainittu, mutta mies näyttää pääsevän kuin koira veräjästä. Kun tämä seksisuhde on jatkunut niinkin kauan kuin kaksi vuotta, minusta miehellä on oltava sen verran selkärankaa, että hän tapaa ap:n, katsoo häntä suoraan silmiin niin kuin mies, ja käy loppukeskustelun. Ei sen tarvitse olla pitkä keskustelu. Se voi olla varttitunnin loppukeskustelu, mutta sen verran on oltava miestä että ottaa itseään niskasta kiinni ja käy sen keskustelun. Sen lisäksi miehen on otettava itseään niskasta kiinni ja kerrottava itse suhteesta avovaimolleen. Kävi miten kävi. Teoilla on seurauksia. Nyt tämän miehen on aika vastata tekemistensä seurauksista. Ei tämä sen monimutkaisempaa ole.

Käräyttäisin, enkä jatkaisi suhdetta. Oppii olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä on nyt ap:n pää sekaisin. Ei ole halunnut miehestä mitään, mutta nyt suree menetettyjä hetkiä. Eli halusi/haluaahan hän edelleen niitä hetkiä mieheltä. Ei ole ollut minkäänlaisia tunteita mukana, ihan vain seksisuhde on ollut, mutta nyt itkee, kun hänen tunteillaan ei olekaan merkitystä. On saanut mieheltä selkeän viestin siitä, että mies haluaa lopettaa ja syynkin siihen, mutta silti haluaa jonkin loppukeskustelun.Mikset voi vain myöntää, että olet korviasi myöten hullaantunut tähän mieheen ja nyt sattuu saatanasti? Ihan inhimillistä tuo on ja ihan varmasti on kamala olo, mutta myönnä nyt ensin tosiasiat itsellesi, äläkä selitä tunteitasi olemattomiksi. Tiesit koko ajan, että näin tulee käymään, mutta samalla kuitenkin toivoit, että mies jättäisi vaimonsa. Näin se ihmismieli valitettavasti joskus toimii.Vaikeaahan se on, mutta yritä nyt vain päästä yli. Puhu asiasta jonkun muun kanssa. Miehen kanssa juttelu ei asiaa ratkaise. Se on vain epätoivoinen yritys saada vielä miehen pää kääntymään. Roikkumaan jääminen ei tilannetta korjaa.

Ensinnäkin, et ole ymmärtänyt lukemaasi ja väität kirjoittaneeni sellaistakin, jota en ole kirjoittanut. Toiseksi, tunteiden kirjo on paljon laajempi kuin sinä ja moni muu ketjussa näyttää ymmärtävän -tai tuntevan.Ap

On ihan sama, mitä termiä sinä käytät tunteistasi tätä miestä kohtaan. Se, että et kutsu sitä rakkaudeksi, ei mitätöi sitä, että sinulla ilmiselvästi on tunteita tätä miestä kohtaan, vaikka toisin haluatkin väittää. Ja nimenomaan se tunteiden olemassaolohan tässä onkin ongelma, vaikka piti olla kyse vain seksistä. Sinä olet saanut mieheltä jotain, mikä on voimistanut näitä tunteitasi (muutakin kuin seksiä) ja sen perään sinä nyt suret. Saat varmasti seksiä ja hetkiä muiltakin, mutta silti suret näiden menettämistä juuri tämän miehen kohdalla ja siihen on vain yksi syy.

Tunteet eivät ole romanttisia tunteita. Mä tiedän kyllä itse, mitä tunnen.Ap

No miksi sinä sitten haluat vielä jonkin loppukeskustelun ja koet, että tunteitasi on loukattu, jos se pelkkä seksi, joka teidän ainoa yhdessä olon syy oli, loppuu.

En ole sanonut, että kyse oli pelkästä seksistä. Se oli vuorovaikutuksellinen, luottamuksellinen ihmissuhde. On muitakin tunteita ja motiiveja kuin seksi ja romanttinen rakkaus. Todella köyhää elämää, jos ei niitä tunne.Ap

Jos asiassa ei olisi mitään romanttista, sinä et surisi tilannetta sen enempää kuin vakikampaajasi alanvaihdosta.

Niin, kampaajan, josta olisi tullut mun hyvä ystäväni käyntien myötä, jonka kanssa olisin jutellut hauskoja juttuja, jakanut samanlaisen huumorintajun, vaihtanut kuulumisia, ja joka olisi niin hyvä kampaaja, että toista yhtä hyvää olisi vaikea löytää. Romanttisia tunteita mulla ollut ihan toisia miehiä kohtaan. Sä et voi ymmärtää, kun sulla on vain yksi tunne näköjään.Ap

Niin, nimenomaan. Tai ajattele vaikka työkaveria. Vaaditko tosiaan kampaajalta tai työkaverilta jotain lopetuskeskustelua, kun hän on tehnyt omaa elämäänsä tekevän valinnan, ettei jatka enää sitä asiaa, jota hän on sinun kanssasi tehnyt. Ihan täsmälleen sama tilanne, jos ei muka mitään muuta kuin ystävyyden tunteita ole pelissä.

Eiköhän hän ihan itse puhuisi kanssani siitä, miten meidän asiakassuhde ja tapaamiset loppuvat ja hän tulee niitä kaipaamaan jne. Sua ei ilmeisesti ystävyyden menettäminen kolauta.

Ap

No miten on, ap, ovatko tämän ketjun kommentit auttaneet sinua selvittämään jatkosuunnitelmaa elämällesi  lähipäiviin, -viikkoihin, ehkäpä myös -vuosiksi eteenpäin?

Vierailija kirjoitti:

Täällä on nyt kovasti puhuttu siitä mitä ap on tehnyt väärin, ja huoraaminenkin mainittu, mutta mies näyttää pääsevän kuin koira veräjästä. Kun tämä seksisuhde on jatkunut niinkin kauan kuin kaksi vuotta, minusta miehellä on oltava sen verran selkärankaa, että hän tapaa ap:n, katsoo häntä suoraan silmiin niin kuin mies, ja käy loppukeskustelun. Ei sen tarvitse olla pitkä keskustelu. Se voi olla varttitunnin loppukeskustelu, mutta sen verran on oltava miestä että ottaa itseään niskasta kiinni ja käy sen keskustelun. Sen lisäksi miehen on otettava itseään niskasta kiinni ja kerrottava itse suhteesta avovaimolleen. Kävi miten kävi. Teoilla on seurauksia. Nyt tämän miehen on aika vastata tekemistensä seurauksista. Ei tämä sen monimutkaisempaa ole.

No joo, mutta minusta tässä nyt ei ole ap:n tehtävä lähteä kostamaan yhtään mitään. Ainoa, jota on oikeasti tahtomattaan satutettu, on vaimo, joten hän on ainoa, jolle se koston oikeuskin kuuluu. Ap:lla ei ole mielestäni kostaa yhtään mitään, koska on ollut tietoinen tilanteesta koko ajan ja vapaaehtoisesti mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä on nyt ap:n pää sekaisin. Ei ole halunnut miehestä mitään, mutta nyt suree menetettyjä hetkiä. Eli halusi/haluaahan hän edelleen niitä hetkiä mieheltä. Ei ole ollut minkäänlaisia tunteita mukana, ihan vain seksisuhde on ollut, mutta nyt itkee, kun hänen tunteillaan ei olekaan merkitystä. On saanut mieheltä selkeän viestin siitä, että mies haluaa lopettaa ja syynkin siihen, mutta silti haluaa jonkin loppukeskustelun.Mikset voi vain myöntää, että olet korviasi myöten hullaantunut tähän mieheen ja nyt sattuu saatanasti? Ihan inhimillistä tuo on ja ihan varmasti on kamala olo, mutta myönnä nyt ensin tosiasiat itsellesi, äläkä selitä tunteitasi olemattomiksi. Tiesit koko ajan, että näin tulee käymään, mutta samalla kuitenkin toivoit, että mies jättäisi vaimonsa. Näin se ihmismieli valitettavasti joskus toimii.Vaikeaahan se on, mutta yritä nyt vain päästä yli. Puhu asiasta jonkun muun kanssa. Miehen kanssa juttelu ei asiaa ratkaise. Se on vain epätoivoinen yritys saada vielä miehen pää kääntymään. Roikkumaan jääminen ei tilannetta korjaa.

Ensinnäkin, et ole ymmärtänyt lukemaasi ja väität kirjoittaneeni sellaistakin, jota en ole kirjoittanut. Toiseksi, tunteiden kirjo on paljon laajempi kuin sinä ja moni muu ketjussa näyttää ymmärtävän -tai tuntevan.Ap

On ihan sama, mitä termiä sinä käytät tunteistasi tätä miestä kohtaan. Se, että et kutsu sitä rakkaudeksi, ei mitätöi sitä, että sinulla ilmiselvästi on tunteita tätä miestä kohtaan, vaikka toisin haluatkin väittää. Ja nimenomaan se tunteiden olemassaolohan tässä onkin ongelma, vaikka piti olla kyse vain seksistä. Sinä olet saanut mieheltä jotain, mikä on voimistanut näitä tunteitasi (muutakin kuin seksiä) ja sen perään sinä nyt suret. Saat varmasti seksiä ja hetkiä muiltakin, mutta silti suret näiden menettämistä juuri tämän miehen kohdalla ja siihen on vain yksi syy.

Tunteet eivät ole romanttisia tunteita. Mä tiedän kyllä itse, mitä tunnen.Ap

No miksi sinä sitten haluat vielä jonkin loppukeskustelun ja koet, että tunteitasi on loukattu, jos se pelkkä seksi, joka teidän ainoa yhdessä olon syy oli, loppuu.

En ole sanonut, että kyse oli pelkästä seksistä. Se oli vuorovaikutuksellinen, luottamuksellinen ihmissuhde. On muitakin tunteita ja motiiveja kuin seksi ja romanttinen rakkaus. Todella köyhää elämää, jos ei niitä tunne.

Ap

Aivan, kolmas on kiintymys. Se, että koitat väittää suhteen laatua pienemmäksi johtuu luultavasti siitä, että alunperinkään et ole itsellesi uskaltanut myöntää tuntevasi miestä kohtaan tunteita. Jos olisit myöntänyt, et olisi tuossa pississä vaan olisit pitänyt huolta itsestäsi ja lopettanut sinulle vahingollisen suhteen jo aikoja sitten. Nyt olet vihainen, kun sinut jätettiin, vaikka niin paljon uhrasit sen eteen.

Seuraavalla kerralla elä sekaannu varattuun. Niistä tulee vain suruja. Kaikille osapuolille.

Mieshän tässä suurin konna on. On alkanut suhteeseen AP:n kanssa, vaikka on jo ollut valisuhteessa johonkin toiseen. Miehellä on suurin vastuu tapahtuneesta. Käräyttäisin kyllä miehen, koska ottaa niin paljon pattiin avovaimon puolesta. Avovaimona  haluaisin  kullä itse päättää, mitä teen miehen kanssa joka on pettänyt minua vuosikaudet. Ei ole meidän muiden asia päättää sitä, vaan annetaan asiaosaisen päättää. Eli kerro avolla, tehkööt sitten miehen kanssa mitä haluaa. Kuinka moni meistä oikeasti haluaisi pitää tuollaisen miehen?  Ja kuinka moni meistä haluaisi tietää jos mies pettää? Minä ainakin haluaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä on nyt ap:n pää sekaisin. Ei ole halunnut miehestä mitään, mutta nyt suree menetettyjä hetkiä. Eli halusi/haluaahan hän edelleen niitä hetkiä mieheltä. Ei ole ollut minkäänlaisia tunteita mukana, ihan vain seksisuhde on ollut, mutta nyt itkee, kun hänen tunteillaan ei olekaan merkitystä. On saanut mieheltä selkeän viestin siitä, että mies haluaa lopettaa ja syynkin siihen, mutta silti haluaa jonkin loppukeskustelun.Mikset voi vain myöntää, että olet korviasi myöten hullaantunut tähän mieheen ja nyt sattuu saatanasti? Ihan inhimillistä tuo on ja ihan varmasti on kamala olo, mutta myönnä nyt ensin tosiasiat itsellesi, äläkä selitä tunteitasi olemattomiksi. Tiesit koko ajan, että näin tulee käymään, mutta samalla kuitenkin toivoit, että mies jättäisi vaimonsa. Näin se ihmismieli valitettavasti joskus toimii.Vaikeaahan se on, mutta yritä nyt vain päästä yli. Puhu asiasta jonkun muun kanssa. Miehen kanssa juttelu ei asiaa ratkaise. Se on vain epätoivoinen yritys saada vielä miehen pää kääntymään. Roikkumaan jääminen ei tilannetta korjaa.

Ensinnäkin, et ole ymmärtänyt lukemaasi ja väität kirjoittaneeni sellaistakin, jota en ole kirjoittanut. Toiseksi, tunteiden kirjo on paljon laajempi kuin sinä ja moni muu ketjussa näyttää ymmärtävän -tai tuntevan.Ap

On ihan sama, mitä termiä sinä käytät tunteistasi tätä miestä kohtaan. Se, että et kutsu sitä rakkaudeksi, ei mitätöi sitä, että sinulla ilmiselvästi on tunteita tätä miestä kohtaan, vaikka toisin haluatkin väittää. Ja nimenomaan se tunteiden olemassaolohan tässä onkin ongelma, vaikka piti olla kyse vain seksistä. Sinä olet saanut mieheltä jotain, mikä on voimistanut näitä tunteitasi (muutakin kuin seksiä) ja sen perään sinä nyt suret. Saat varmasti seksiä ja hetkiä muiltakin, mutta silti suret näiden menettämistä juuri tämän miehen kohdalla ja siihen on vain yksi syy.

Tunteet eivät ole romanttisia tunteita. Mä tiedän kyllä itse, mitä tunnen.Ap

No miksi sinä sitten haluat vielä jonkin loppukeskustelun ja koet, että tunteitasi on loukattu, jos se pelkkä seksi, joka teidän ainoa yhdessä olon syy oli, loppuu.

En ole sanonut, että kyse oli pelkästä seksistä. Se oli vuorovaikutuksellinen, luottamuksellinen ihmissuhde. On muitakin tunteita ja motiiveja kuin seksi ja romanttinen rakkaus. Todella köyhää elämää, jos ei niitä tunne.Ap

Jos asiassa ei olisi mitään romanttista, sinä et surisi tilannetta sen enempää kuin vakikampaajasi alanvaihdosta.

Niin, kampaajan, josta olisi tullut mun hyvä ystäväni käyntien myötä, jonka kanssa olisin jutellut hauskoja juttuja, jakanut samanlaisen huumorintajun, vaihtanut kuulumisia, ja joka olisi niin hyvä kampaaja, että toista yhtä hyvää olisi vaikea löytää. Romanttisia tunteita mulla ollut ihan toisia miehiä kohtaan. Sä et voi ymmärtää, kun sulla on vain yksi tunne näköjään.Ap

Niin, nimenomaan. Tai ajattele vaikka työkaveria. Vaaditko tosiaan kampaajalta tai työkaverilta jotain lopetuskeskustelua, kun hän on tehnyt omaa elämäänsä tekevän valinnan, ettei jatka enää sitä asiaa, jota hän on sinun kanssasi tehnyt. Ihan täsmälleen sama tilanne, jos ei muka mitään muuta kuin ystävyyden tunteita ole pelissä.

Eiköhän hän ihan itse puhuisi kanssani siitä, miten meidän asiakassuhde ja tapaamiset loppuvat ja hän tulee niitä kaipaamaan jne. Sua ei ilmeisesti ystävyyden menettäminen kolauta.
Ap

Eikö mies ole nuo asiat jo sinulle sanonut? Tai sinä ainakin nämä asiat tunnut hänestä tietävän, kun olet tässä ketjussa siihen suuntaan vihjannut.

Miten sinä nyt menetit ystävyyden? Kyllä minäkin olen "menettänyt" monta ystävyyttä siten, että ei enää olla niin tiiviisti yhteydessä kuin aiemmin (kämppikset, opiskelukaverit). Kun on kyse oikeista ystävistä, ymmärrän, että heillä on oma elämä ja vaikka tiet eroavat jostain syystä, ystävyys kuitenkin säilyy, eikä sitä tarvitse sen kummemmin lopettaa.

Vierailija kirjoitti:

No miten on, ap, ovatko tämän ketjun kommentit auttaneet sinua selvittämään jatkosuunnitelmaa elämällesi  lähipäiviin, -viikkoihin, ehkäpä myös -vuosiksi eteenpäin?

Mä en aio paljastaa avovaimolle mitään, en nimellä enkä nimettömänä. Jos hän on tyytyväinen parisuhteeseensa, niin olkoot jatkossakin. Miehen kanssa mä aion puhua. Olisi outoa vain kävellä pois, kun on 2 vuotta jaettu niin paljon kivoja hetkiä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä on nyt ap:n pää sekaisin. Ei ole halunnut miehestä mitään, mutta nyt suree menetettyjä hetkiä. Eli halusi/haluaahan hän edelleen niitä hetkiä mieheltä. Ei ole ollut minkäänlaisia tunteita mukana, ihan vain seksisuhde on ollut, mutta nyt itkee, kun hänen tunteillaan ei olekaan merkitystä. On saanut mieheltä selkeän viestin siitä, että mies haluaa lopettaa ja syynkin siihen, mutta silti haluaa jonkin loppukeskustelun.Mikset voi vain myöntää, että olet korviasi myöten hullaantunut tähän mieheen ja nyt sattuu saatanasti? Ihan inhimillistä tuo on ja ihan varmasti on kamala olo, mutta myönnä nyt ensin tosiasiat itsellesi, äläkä selitä tunteitasi olemattomiksi. Tiesit koko ajan, että näin tulee käymään, mutta samalla kuitenkin toivoit, että mies jättäisi vaimonsa. Näin se ihmismieli valitettavasti joskus toimii.Vaikeaahan se on, mutta yritä nyt vain päästä yli. Puhu asiasta jonkun muun kanssa. Miehen kanssa juttelu ei asiaa ratkaise. Se on vain epätoivoinen yritys saada vielä miehen pää kääntymään. Roikkumaan jääminen ei tilannetta korjaa.

Ensinnäkin, et ole ymmärtänyt lukemaasi ja väität kirjoittaneeni sellaistakin, jota en ole kirjoittanut. Toiseksi, tunteiden kirjo on paljon laajempi kuin sinä ja moni muu ketjussa näyttää ymmärtävän -tai tuntevan.Ap

On ihan sama, mitä termiä sinä käytät tunteistasi tätä miestä kohtaan. Se, että et kutsu sitä rakkaudeksi, ei mitätöi sitä, että sinulla ilmiselvästi on tunteita tätä miestä kohtaan, vaikka toisin haluatkin väittää. Ja nimenomaan se tunteiden olemassaolohan tässä onkin ongelma, vaikka piti olla kyse vain seksistä. Sinä olet saanut mieheltä jotain, mikä on voimistanut näitä tunteitasi (muutakin kuin seksiä) ja sen perään sinä nyt suret. Saat varmasti seksiä ja hetkiä muiltakin, mutta silti suret näiden menettämistä juuri tämän miehen kohdalla ja siihen on vain yksi syy.

Tunteet eivät ole romanttisia tunteita. Mä tiedän kyllä itse, mitä tunnen.Ap

No miksi sinä sitten haluat vielä jonkin loppukeskustelun ja koet, että tunteitasi on loukattu, jos se pelkkä seksi, joka teidän ainoa yhdessä olon syy oli, loppuu.

En ole sanonut, että kyse oli pelkästä seksistä. Se oli vuorovaikutuksellinen, luottamuksellinen ihmissuhde. On muitakin tunteita ja motiiveja kuin seksi ja romanttinen rakkaus. Todella köyhää elämää, jos ei niitä tunne.Ap

Jos asiassa ei olisi mitään romanttista, sinä et surisi tilannetta sen enempää kuin vakikampaajasi alanvaihdosta.

Niin, kampaajan, josta olisi tullut mun hyvä ystäväni käyntien myötä, jonka kanssa olisin jutellut hauskoja juttuja, jakanut samanlaisen huumorintajun, vaihtanut kuulumisia, ja joka olisi niin hyvä kampaaja, että toista yhtä hyvää olisi vaikea löytää. Romanttisia tunteita mulla ollut ihan toisia miehiä kohtaan. Sä et voi ymmärtää, kun sulla on vain yksi tunne näköjään.Ap

Niin, nimenomaan. Tai ajattele vaikka työkaveria. Vaaditko tosiaan kampaajalta tai työkaverilta jotain lopetuskeskustelua, kun hän on tehnyt omaa elämäänsä tekevän valinnan, ettei jatka enää sitä asiaa, jota hän on sinun kanssasi tehnyt. Ihan täsmälleen sama tilanne, jos ei muka mitään muuta kuin ystävyyden tunteita ole pelissä.

Eiköhän hän ihan itse puhuisi kanssani siitä, miten meidän asiakassuhde ja tapaamiset loppuvat ja hän tulee niitä kaipaamaan jne. Sua ei ilmeisesti ystävyyden menettäminen kolauta.Ap

Eikö mies ole nuo asiat jo sinulle sanonut? Tai sinä ainakin nämä asiat tunnut hänestä tietävän, kun olet tässä ketjussa siihen suuntaan vihjannut.

Miten sinä nyt menetit ystävyyden? Kyllä minäkin olen "menettänyt" monta ystävyyttä siten, että ei enää olla niin tiiviisti yhteydessä kuin aiemmin (kämppikset, opiskelukaverit). Kun on kyse oikeista ystävistä, ymmärrän, että heillä on oma elämä ja vaikka tiet eroavat jostain syystä, ystävyys kuitenkin säilyy, eikä sitä tarvitse sen kummemmin lopettaa.

Ok. Me ollaan 2 eri ihmistä. Sä teet noin, mä teen toisin, koska se sopii mulle paremmin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä on nyt ap:n pää sekaisin. Ei ole halunnut miehestä mitään, mutta nyt suree menetettyjä hetkiä. Eli halusi/haluaahan hän edelleen niitä hetkiä mieheltä. Ei ole ollut minkäänlaisia tunteita mukana, ihan vain seksisuhde on ollut, mutta nyt itkee, kun hänen tunteillaan ei olekaan merkitystä. On saanut mieheltä selkeän viestin siitä, että mies haluaa lopettaa ja syynkin siihen, mutta silti haluaa jonkin loppukeskustelun.Mikset voi vain myöntää, että olet korviasi myöten hullaantunut tähän mieheen ja nyt sattuu saatanasti? Ihan inhimillistä tuo on ja ihan varmasti on kamala olo, mutta myönnä nyt ensin tosiasiat itsellesi, äläkä selitä tunteitasi olemattomiksi. Tiesit koko ajan, että näin tulee käymään, mutta samalla kuitenkin toivoit, että mies jättäisi vaimonsa. Näin se ihmismieli valitettavasti joskus toimii.Vaikeaahan se on, mutta yritä nyt vain päästä yli. Puhu asiasta jonkun muun kanssa. Miehen kanssa juttelu ei asiaa ratkaise. Se on vain epätoivoinen yritys saada vielä miehen pää kääntymään. Roikkumaan jääminen ei tilannetta korjaa.

Ensinnäkin, et ole ymmärtänyt lukemaasi ja väität kirjoittaneeni sellaistakin, jota en ole kirjoittanut. Toiseksi, tunteiden kirjo on paljon laajempi kuin sinä ja moni muu ketjussa näyttää ymmärtävän -tai tuntevan.Ap

On ihan sama, mitä termiä sinä käytät tunteistasi tätä miestä kohtaan. Se, että et kutsu sitä rakkaudeksi, ei mitätöi sitä, että sinulla ilmiselvästi on tunteita tätä miestä kohtaan, vaikka toisin haluatkin väittää. Ja nimenomaan se tunteiden olemassaolohan tässä onkin ongelma, vaikka piti olla kyse vain seksistä. Sinä olet saanut mieheltä jotain, mikä on voimistanut näitä tunteitasi (muutakin kuin seksiä) ja sen perään sinä nyt suret. Saat varmasti seksiä ja hetkiä muiltakin, mutta silti suret näiden menettämistä juuri tämän miehen kohdalla ja siihen on vain yksi syy.

Tunteet eivät ole romanttisia tunteita. Mä tiedän kyllä itse, mitä tunnen.Ap

No miksi sinä sitten haluat vielä jonkin loppukeskustelun ja koet, että tunteitasi on loukattu, jos se pelkkä seksi, joka teidän ainoa yhdessä olon syy oli, loppuu.

En ole sanonut, että kyse oli pelkästä seksistä. Se oli vuorovaikutuksellinen, luottamuksellinen ihmissuhde. On muitakin tunteita ja motiiveja kuin seksi ja romanttinen rakkaus. Todella köyhää elämää, jos ei niitä tunne.

Ap

Niin tosiaan, teillähän oli näitä syvällisiä keskusteluja. Miten sanoitkaan.. Puhuitte siitä kun miehen puoliso ei ole kaunis ja seksi hänen kanssa ei ilmeisesti hyvää ja teidän keskustelut jotain aivan muuta kun miehellä puolisonsa kanssa, paljon hauskempia ja nokkelampia. Heh heh, kyllä on hauskaa ja nokkelaa ja syvällistä haukkua petettävää naista.. Mutta sehän kuuluu toki asiaan näillä pettävillä miehillä. Ei tuolla puolisolla sattuisi olemaan vielä miehen mielestä jotain skitsofreniaa tai muuta vastaavaa? Ja nalkuttaa? Niin ja muistihan mies varmasti kertoa sinulle, miten olet ainoa nainen, joka häntä oikeasti ymmärtää. Ja kaikkea tätä teidän upeaa yhteyttä piti ihan vaan vakuuttaa sinulle vähän peittoa heiluttamalla.. Juu ihan varmasti mies välitti sinusta ja upeasta luonteestasi tosissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä on nyt ap:n pää sekaisin. Ei ole halunnut miehestä mitään, mutta nyt suree menetettyjä hetkiä. Eli halusi/haluaahan hän edelleen niitä hetkiä mieheltä. Ei ole ollut minkäänlaisia tunteita mukana, ihan vain seksisuhde on ollut, mutta nyt itkee, kun hänen tunteillaan ei olekaan merkitystä. On saanut mieheltä selkeän viestin siitä, että mies haluaa lopettaa ja syynkin siihen, mutta silti haluaa jonkin loppukeskustelun.Mikset voi vain myöntää, että olet korviasi myöten hullaantunut tähän mieheen ja nyt sattuu saatanasti? Ihan inhimillistä tuo on ja ihan varmasti on kamala olo, mutta myönnä nyt ensin tosiasiat itsellesi, äläkä selitä tunteitasi olemattomiksi. Tiesit koko ajan, että näin tulee käymään, mutta samalla kuitenkin toivoit, että mies jättäisi vaimonsa. Näin se ihmismieli valitettavasti joskus toimii.Vaikeaahan se on, mutta yritä nyt vain päästä yli. Puhu asiasta jonkun muun kanssa. Miehen kanssa juttelu ei asiaa ratkaise. Se on vain epätoivoinen yritys saada vielä miehen pää kääntymään. Roikkumaan jääminen ei tilannetta korjaa.

Ensinnäkin, et ole ymmärtänyt lukemaasi ja väität kirjoittaneeni sellaistakin, jota en ole kirjoittanut. Toiseksi, tunteiden kirjo on paljon laajempi kuin sinä ja moni muu ketjussa näyttää ymmärtävän -tai tuntevan.Ap

On ihan sama, mitä termiä sinä käytät tunteistasi tätä miestä kohtaan. Se, että et kutsu sitä rakkaudeksi, ei mitätöi sitä, että sinulla ilmiselvästi on tunteita tätä miestä kohtaan, vaikka toisin haluatkin väittää. Ja nimenomaan se tunteiden olemassaolohan tässä onkin ongelma, vaikka piti olla kyse vain seksistä. Sinä olet saanut mieheltä jotain, mikä on voimistanut näitä tunteitasi (muutakin kuin seksiä) ja sen perään sinä nyt suret. Saat varmasti seksiä ja hetkiä muiltakin, mutta silti suret näiden menettämistä juuri tämän miehen kohdalla ja siihen on vain yksi syy.

Tunteet eivät ole romanttisia tunteita. Mä tiedän kyllä itse, mitä tunnen.Ap

No miksi sinä sitten haluat vielä jonkin loppukeskustelun ja koet, että tunteitasi on loukattu, jos se pelkkä seksi, joka teidän ainoa yhdessä olon syy oli, loppuu.

En ole sanonut, että kyse oli pelkästä seksistä. Se oli vuorovaikutuksellinen, luottamuksellinen ihmissuhde. On muitakin tunteita ja motiiveja kuin seksi ja romanttinen rakkaus. Todella köyhää elämää, jos ei niitä tunne.

Ap

Niin tosiaan, teillähän oli näitä syvällisiä keskusteluja. Miten sanoitkaan.. Puhuitte siitä kun miehen puoliso ei ole kaunis ja seksi hänen kanssa ei ilmeisesti hyvää ja teidän keskustelut jotain aivan muuta kun miehellä puolisonsa kanssa, paljon hauskempia ja nokkelampia. Heh heh, kyllä on hauskaa ja nokkelaa ja syvällistä haukkua petettävää naista.. Mutta sehän kuuluu toki asiaan näillä pettävillä miehillä. Ei tuolla puolisolla sattuisi olemaan vielä miehen mielestä jotain skitsofreniaa tai muuta vastaavaa? Ja nalkuttaa? Niin ja muistihan mies varmasti kertoa sinulle, miten olet ainoa nainen, joka häntä oikeasti ymmärtää. Ja kaikkea tätä teidän upeaa yhteyttä piti ihan vaan vakuuttaa sinulle vähän peittoa heiluttamalla.. Juu ihan varmasti mies välitti sinusta ja upeasta luonteestasi tosissaan.

Ei, mies ei haukkunut puolisoaan koskaan. Nuo asiat tulivat muuten esille. Emme puhuneet avovaimosta vaan miehestä ja hänen ajatuksistaan ja motiiveistaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllä on nyt ap:n pää sekaisin. Ei ole halunnut miehestä mitään, mutta nyt suree menetettyjä hetkiä. Eli halusi/haluaahan hän edelleen niitä hetkiä mieheltä. Ei ole ollut minkäänlaisia tunteita mukana, ihan vain seksisuhde on ollut, mutta nyt itkee, kun hänen tunteillaan ei olekaan merkitystä. On saanut mieheltä selkeän viestin siitä, että mies haluaa lopettaa ja syynkin siihen, mutta silti haluaa jonkin loppukeskustelun.Mikset voi vain myöntää, että olet korviasi myöten hullaantunut tähän mieheen ja nyt sattuu saatanasti? Ihan inhimillistä tuo on ja ihan varmasti on kamala olo, mutta myönnä nyt ensin tosiasiat itsellesi, äläkä selitä tunteitasi olemattomiksi. Tiesit koko ajan, että näin tulee käymään, mutta samalla kuitenkin toivoit, että mies jättäisi vaimonsa. Näin se ihmismieli valitettavasti joskus toimii.Vaikeaahan se on, mutta yritä nyt vain päästä yli. Puhu asiasta jonkun muun kanssa. Miehen kanssa juttelu ei asiaa ratkaise. Se on vain epätoivoinen yritys saada vielä miehen pää kääntymään. Roikkumaan jääminen ei tilannetta korjaa.

Ensinnäkin, et ole ymmärtänyt lukemaasi ja väität kirjoittaneeni sellaistakin, jota en ole kirjoittanut. Toiseksi, tunteiden kirjo on paljon laajempi kuin sinä ja moni muu ketjussa näyttää ymmärtävän -tai tuntevan.Ap

On ihan sama, mitä termiä sinä käytät tunteistasi tätä miestä kohtaan. Se, että et kutsu sitä rakkaudeksi, ei mitätöi sitä, että sinulla ilmiselvästi on tunteita tätä miestä kohtaan, vaikka toisin haluatkin väittää. Ja nimenomaan se tunteiden olemassaolohan tässä onkin ongelma, vaikka piti olla kyse vain seksistä. Sinä olet saanut mieheltä jotain, mikä on voimistanut näitä tunteitasi (muutakin kuin seksiä) ja sen perään sinä nyt suret. Saat varmasti seksiä ja hetkiä muiltakin, mutta silti suret näiden menettämistä juuri tämän miehen kohdalla ja siihen on vain yksi syy.

Tunteet eivät ole romanttisia tunteita. Mä tiedän kyllä itse, mitä tunnen.Ap

No miksi sinä sitten haluat vielä jonkin loppukeskustelun ja koet, että tunteitasi on loukattu, jos se pelkkä seksi, joka teidän ainoa yhdessä olon syy oli, loppuu.

En ole sanonut, että kyse oli pelkästä seksistä. Se oli vuorovaikutuksellinen, luottamuksellinen ihmissuhde. On muitakin tunteita ja motiiveja kuin seksi ja romanttinen rakkaus. Todella köyhää elämää, jos ei niitä tunne.Ap

Jos asiassa ei olisi mitään romanttista, sinä et surisi tilannetta sen enempää kuin vakikampaajasi alanvaihdosta.

Niin, kampaajan, josta olisi tullut mun hyvä ystäväni käyntien myötä, jonka kanssa olisin jutellut hauskoja juttuja, jakanut samanlaisen huumorintajun, vaihtanut kuulumisia, ja joka olisi niin hyvä kampaaja, että toista yhtä hyvää olisi vaikea löytää. Romanttisia tunteita mulla ollut ihan toisia miehiä kohtaan. Sä et voi ymmärtää, kun sulla on vain yksi tunne näköjään.Ap

Niin, nimenomaan. Tai ajattele vaikka työkaveria. Vaaditko tosiaan kampaajalta tai työkaverilta jotain lopetuskeskustelua, kun hän on tehnyt omaa elämäänsä tekevän valinnan, ettei jatka enää sitä asiaa, jota hän on sinun kanssasi tehnyt. Ihan täsmälleen sama tilanne, jos ei muka mitään muuta kuin ystävyyden tunteita ole pelissä.

Eiköhän hän ihan itse puhuisi kanssani siitä, miten meidän asiakassuhde ja tapaamiset loppuvat ja hän tulee niitä kaipaamaan jne. Sua ei ilmeisesti ystävyyden menettäminen kolauta.Ap

Eikö mies ole nuo asiat jo sinulle sanonut? Tai sinä ainakin nämä asiat tunnut hänestä tietävän, kun olet tässä ketjussa siihen suuntaan vihjannut.
Miten sinä nyt menetit ystävyyden? Kyllä minäkin olen "menettänyt" monta ystävyyttä siten, että ei enää olla niin tiiviisti yhteydessä kuin aiemmin (kämppikset, opiskelukaverit). Kun on kyse oikeista ystävistä, ymmärrän, että heillä on oma elämä ja vaikka tiet eroavat jostain syystä, ystävyys kuitenkin säilyy, eikä sitä tarvitse sen kummemmin lopettaa.

Ok. Me ollaan 2 eri ihmistä. Sä teet noin, mä teen toisin, koska se sopii mulle paremmin.
Ap

Tiedätkö ap, että meillä on enemmän yhteistä kuin uskotkaan. Minä olen käyttäytynyt ihan samalla tavalla kahdenkin ihmisen kohdalla. En tosin ollut toinen nainen, mutta tulin hylätyksi. Olin loukkaantunut ja koin, että minua on kohdeltu epäreilusti. Halusin, että toinen osapuoli kuuntelee, miltä minusta tuntuu, kun luulin, että he eivät vain sitä ymmärrä. Uskoin ihan tosissani, että jos vaadin miehiä selittämään hylkäämisensä ja puhumaan asiasta, saan heidät huomaamaan, että ei ole oikeastaan mitään syytä hylätä minua. Molempien kohdalla sain ne loppukeskusteluni, mutta ne eivät johtaneet haluamaani tulokseen eikä edes mihinkään mielenrauhaan. Sekosin vain entistä enemmän, kun näin, että toinen osapuoli on päätöksessään järkähtämätön. Ja kaiken lisäksi tunsin itseni vain nolatuksi.

Ymmärtäisin halusi keskustella, jos tämä tilanne olisi tullut ihan puun takaa, etkä oikeasti tietäisi, mistä on kyse, mutta omien sanojesi mukaan tiedät tasan tarkkaan tilanteen, joten mikään puhuminen ei sitä enää muuta. Kirjoita vaikka kirje, jos haluat vielä kertoa, miltä sinusta tuntuu, mutta mieheltä et todennäköisesti tule mitään helpotusta tilanteeseesi saamaan.

Kyllä tämä itsekeskeinen pettävä mies on varmasti nauttinut, kun on saanut jauhaa sinunkin kanssaan itsestään, motiveistaan, ajatuksistaan ja toiveistaan siinä sen kaiken seksin lomassa. Kyllä hän varmaan on käyttänyt tätä korttia, että SINÄ olet erityinen, koska ymmärrät häntä ja hänen ajatuksiaan ja motiivejaan niin hyvin ja paremmin kuin muut. Ja myös tätä korttia: Olemme niin samanlaisia, koska osaamme tarttua hetkeen ja nauttia hetkestä. Jollain tavalla mies on sinua manipuloinut tuohon juttuun tai sitten olet vaan yksinkertaisesti itsekäs ja empatiakyvytön ihminen kun lähdin tuohon mukaan.

Jos haluat onnistua jatkossa paremmin ihmissuhteissasi niin keskitä huomiosi enemmän miehen tekoihin kuin siihen mitä hän puhuu. Yksinkertaisia ihmisiä manipuloidaan herkästi puheen avulla.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut pari vuotta seksisuhde varatun miehen kanssa. Ollaan vietetty hauskoja iltoja yhdessä. Nyt hän haluaa lopettaa suhteen omatuntonsa takia ja keskittyä parisuhteeseensa. Mun on vaikea hyväksyä, että hän haluaa yksin päättää tämän meidän jutun menettämättä mitään. Miten menettelisit minuna tässä tilanteessa?

Pettäjien logiikka. Kuvio, jossa jotain sahataan silmään hyvässä yhteisymmärryksessä. Miksi ukko, joka alunperinkään ei osaa olla uskollinen yhdelle, olisi sitä sinulle? Kun aletaan pettämään tietoisesti ja yhteisymmärryksessä, pitää tajuta että itse asiassa hyväksyy "sopimuksettoman" tilan, jossa millään lupauksella ei todennäköisesti ole katetta.

Tuo on niin totta tuo sopimukseton tila. Ei ne pettäjät ole niille petoskumppaneilleen sen rehellisempiä kuin virallisille kumppaneilleen. Petoskumppaneilleen kerrotaan yhdenlainen "totuus", puolisoille toisenlainen ja varmaan kavereille vielä kolmas "totuus". Pettäjät selittävät lisäksi vielä itselleenkin yhdenlaisen"totuuden", jota voivat elää tekojensa kanssa. Sellaista se on epärehellisten ihmisten kanssa. Hassua, että jotkut "toiset naiset/miehet" ilmeisesti kuvittelevat, että tässä yhdessä vaan valehdellaan sille vaimolle/miehelle ja keskenään ollaan rehellisiä.

En voi kuvitella juuri lapsellisempaa touhua, kuin täällä vinkuminen jonkun pettäjämiehen toiminnasta, kun kaiken tuon aikaa on itsekin käyttäytynyt huonosti. No, loukatun naisen ylpeys ja helvetin raivo jne. Itse en missään tapauksessa jäisi vellomaan mihinkään kostamiseen ja muka-moraalin vartijaksi. Pikkumaista, jokainen vastatkoon ihan vaan itse omasta toiminnastaan. Kasva ap nyt vähän ihmisenä ja koita vaan hyväksyä, että et merkinnyt miehelle samaa (edes luottamuksen tai vuorovaikutuksen osalta), kuin mitä hän merkkasi sulle. Äläkä ryhdy enää tollaseen leikkiin, jos et sitä kestä. Jossain on sulle parempi ja ihan oma mies. Kävele pois äläkä katso taakse. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä on nyt kovasti puhuttu siitä mitä ap on tehnyt väärin, ja huoraaminenkin mainittu, mutta mies näyttää pääsevän kuin koira veräjästä. Kun tämä seksisuhde on jatkunut niinkin kauan kuin kaksi vuotta, minusta miehellä on oltava sen verran selkärankaa, että hän tapaa ap:n, katsoo häntä suoraan silmiin niin kuin mies, ja käy loppukeskustelun. Ei sen tarvitse olla pitkä keskustelu. Se voi olla varttitunnin loppukeskustelu, mutta sen verran on oltava miestä että ottaa itseään niskasta kiinni ja käy sen keskustelun. Sen lisäksi miehen on otettava itseään niskasta kiinni ja kerrottava itse suhteesta avovaimolleen. Kävi miten kävi. Teoilla on seurauksia. Nyt tämän miehen on aika vastata tekemistensä seurauksista. Ei tämä sen monimutkaisempaa ole.

Tämä perustuu jotenkin sille logiikalle, että on mahdollista muuttaa joksikin toista ihmistä. Tai sitten haluaa vain kylvää tuhoa ympärilleen. No jos kerran on kaksi vuotta ollut mukana menossa - eikä nähnyt siinä mitään väärää, niin kauan kun tilanne sopi itselle - niin hieman myöhäistä/tekopyhää on pettyyneenä langettaa tuomioita "huonosti käyttäytyvälle" osapuolelle.

Yleensä näiden hankkeiden takana on kostaa tai jopa yrittää vielä epätoivoisesti saada eloa kuolleeseen sivusuhteeseen. Toivoa, että miehen vaimo potkii miehen ulos, jolloin tämä epätoivoisena palaa pettäjäkumppanin luokse ymv.

Mutta suhde, joka pohjautuu rikokselle, valheelle ja pettämiselle - onko sellaisella mitään tulevaisuutta?