Lue keskustelun säännöt.
Syke, kausi 4, OFFICIAL!!
01.01.2017 |
Uuden kauden jaksot ovat jo Areenassa! Joko olet korkannut ensimmäisen jakson vai seuraatko telkkarista?
Kommentit (170)
Kausi oli vähän pettymys. Aivan liian vähän Maxia, sille olisi voinut saada kehitettyä jotain omia mielenkiintoisia kuvioita. Muutenkin olisi voinut keksiä jotain uutta henkilöiden siviilielämään, tuntuu että sitä käsiteltiin liian vähän ja nekin kuviot oli jotenkin samaa vanhaa esim. Johannan tapauksessa. Iiriksenkin kuvio Artturin kanssa oli jotenkin samantyyppinen kuin Jarkon kanssa. Marleena on kyllä ärsyttävä, aina sekantumassa asioihin liikaa, ahdistuu ja on jotenkin yliempaattinen jeesustelija ihmettelemässä Suomen lainsäädäntöä tai ihmisten käyttäytymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole oikein koskaan ymmärtänyt Iina Kuustosen hypetystä. Yhden ilmeen näyttelijä ja roolit esittää sen mukaissesti. Toinen samanlainen tuijottaja toljottaja on näyttelij' Ville Virtanen.
Tästä ei voi kyllä olla samaa mieltä. Juuri vähäeleisyys on se, mihin monen näyttelijän taito perustuu. Ville Virtanen on ihan loistava näyttelijä, samoin Hannu-Pekka Björkman, Pertti Sveholm ja ulkomailta vaikka Ralph Fiennes. Kaikki melko vähäeleisiä.
Kommentilleni alapeukuttaneiden mielestä hyviä näyttelijöitä ovat varmaankin Aku Hirviniemi ja Pamela Tola, eikö niin? T. Tuo alempi kommentoija
Haha, Kuustonen on ihan yhtä monotoninen ja surkea kuin Pamela Tolakin. Esim. Björkman sen sijaan on kyllä oikeasti hyvä näyttelijä.
Meneekö huostaanotto/vauvasta luopuminen ihan tuolla tavallai?sekasin oleva äiti käy allekirjoittamassa paperit,lähtee kuitenkin vauvan kanssa kahdestaan sairaalaan ym. Ja sossuille ihan ok,et heille tuntemattomille ihmisille vauva vaan "annetaan"....tuon olisi ehkä hiukan uskottavammin voinut toteuttaa
Musta on aina jännä lukea miten muut näkee Iiriksen. Mä näen hänessä nimittäin itseni. Mä olen just tollainen Iiris. En anna itsestäni mitään ulos. Emotionaalisesti estynyt on varmaan oikea sana, mutta... En näe tuossa mitään ongelmallista, sillä luen Iiristä täydellisesti ☺. Jotenkin tulee jopa mieleen, että onko nämä 'sosiaalisesti taitavat' yhtään niin taitavia kuin ovat, jos eivät osaa lukea Iiristä.
Luen Iiriksestä: pelon, epävarmuuden, voimakkaat tunnereaktiot, toiveet, yksinäisyyden, erillisyyden, empatian, pienimmän puolella olemisen, oikeudenmukaisuuden, välittämisen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heh, miehet ihastuvat Iirikseen, joka ei tee muuta kuin mököttää, tiuskii ja on huonolla tuulella 24/7. Onpa realistista.
Se on vaikeasti tavoiteltava.
Vierailija kirjoitti:
Musta on aina jännä lukea miten muut näkee Iiriksen. Mä näen hänessä nimittäin itseni. Mä olen just tollainen Iiris. En anna itsestäni mitään ulos. Emotionaalisesti estynyt on varmaan oikea sana, mutta... En näe tuossa mitään ongelmallista, sillä luen Iiristä täydellisesti ☺. Jotenkin tulee jopa mieleen, että onko nämä 'sosiaalisesti taitavat' yhtään niin taitavia kuin ovat, jos eivät osaa lukea Iiristä.
Luen Iiriksestä: pelon, epävarmuuden, voimakkaat tunnereaktiot, toiveet, yksinäisyyden, erillisyyden, empatian, pienimmän puolella olemisen, oikeudenmukaisuuden, välittämisen...
Niin minäkin ja samaistun häneen todella paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heh, miehet ihastuvat Iirikseen, joka ei tee muuta kuin mököttää, tiuskii ja on huonolla tuulella 24/7. Onpa realistista.
Edelleen näen Iiriksessä itseni. Hänen lapsuus on ollut vaikea ja hän on joutunut pärjäämään yksin jo lapsena ja siksi niin erillinen. Samaan aikaan hän yrittää olla tuki ja turva, eräänlainen selkäranka muille (naiselle joka synnytti ambulanssi, miehelle joka hyppäsi katolta, kaikille lapsille...). Hänhän ikään kuin tajuaa erillisyytensä ja sen, että ainoa keino selviytyä on avautua. Ja hänhän avautuu, mutta samalla kipuilee, ryyppää raskaasti tuskaansa. Hän on sellainen, joka ei koskaan ole voinut lapsena tukeutua keneenkään. Just Like me. Ja kyllä, miehet juoksee perässäni 😉
Iiriksen mielestä Johannan jutut on triviaaleja, Marleena ylitunteellinen ja Lenita liian äitimäinen. Näin uskon. Ei koe mitään yhteyttä noihin muihin naisiin. En minäkään kokisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, miehet ihastuvat Iirikseen, joka ei tee muuta kuin mököttää, tiuskii ja on huonolla tuulella 24/7. Onpa realistista.
Edelleen näen Iiriksessä itseni. Hänen lapsuus on ollut vaikea ja hän on joutunut pärjäämään yksin jo lapsena ja siksi niin erillinen. Samaan aikaan hän yrittää olla tuki ja turva, eräänlainen selkäranka muille (naiselle joka synnytti ambulanssi, miehelle joka hyppäsi katolta, kaikille lapsille...). Hänhän ikään kuin tajuaa erillisyytensä ja sen, että ainoa keino selviytyä on avautua. Ja hänhän avautuu, mutta samalla kipuilee, ryyppää raskaasti tuskaansa. Hän on sellainen, joka ei koskaan ole voinut lapsena tukeutua keneenkään. Just Like me. Ja kyllä, miehet juoksee perässäni 😉
Niin, Iirishän on tuollainen ja varmasti sinäkin, mutta jos kerran miehet juoksee perässäsi, niin oletkohan nyt kuitenkaan ulospäin yhtä vittuileva mököttäjä kuin Iiris? Vaikka hän on "eräänlainen selkäranka", niin erityisen ystävällisesti hän ei sitä kuitenkaan tee.
Vierailija kirjoitti:
Musta on aina jännä lukea miten muut näkee Iiriksen. Mä näen hänessä nimittäin itseni. Mä olen just tollainen Iiris. En anna itsestäni mitään ulos. Emotionaalisesti estynyt on varmaan oikea sana, mutta... En näe tuossa mitään ongelmallista, sillä luen Iiristä täydellisesti ☺. Jotenkin tulee jopa mieleen, että onko nämä 'sosiaalisesti taitavat' yhtään niin taitavia kuin ovat, jos eivät osaa lukea Iiristä.
Luen Iiriksestä: pelon, epävarmuuden, voimakkaat tunnereaktiot, toiveet, yksinäisyyden, erillisyyden, empatian, pienimmän puolella olemisen, oikeudenmukaisuuden, välittämisen...
No kyllä minä ainakin osaan lukea Iiriksestä juuri tuollaiset asiat. Itse en vain pidä Iiriksestä siksi, että hän on huonotuulinen tiuskija. Epävarmuutta ja yksinäisyyttä ja muita asioita olisi voinut saada esiin myös toisella tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaaha. Meni vähän maku jo tuossa kolmannen jakson mamu-mielipidemuokkauksessa. Tyhmä, eristäytynyt kantasuomalainen mies ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja hakkaa viattoman nuoren ihonvärin perusteella. "Hän menee ympäri Suomea bongaamaan lintuja, hän on maailmaa rakastava nörttipoika!". Oisin toivonu disclaimeria jaksoon.
Taidan kerätä voimia hetken ja katsoa sitten loppuun, Holopaisen tähden.
Holopainen lienee selvä Asperger-tapaus. Kuitenkin joku vanha jakso, jossa Holopainen oli käymässä äitinsä luona osoitti Holopaisen äidin kärsivän vielä pahemmista oireista kuin Holopainen itse. Holopaisen kohdalla käytös saattaakin siis olla osin myös opittua. Käyttäytyy siis miten käyttäytyy kun ei ole äidiltään muunlaista mallia saanut. On sitten yrittänyt paeta opiskeluun, jota äiti ei kuitenkaan ole arvostanut. Mielestäni Holopaisen taustasta olisi voitu kertoa sarjassa enemmän ja tilaa syventää. Nythän annettiin ymmärtää Holopaisen kärsivän Aspergerista, vaikka käytöksen taustalla voisikin olla äitisuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonoin ikinä. Hoitajana nuo asiavirheet ärsyttänyt aina.
Kuustonen on tylsä. Asperger holopainen ei naurata yhtään.
Onneksi loppui, huononi aina vaan.
Mielestäni Tiina Lymi ja Leena Pöysti olivat parempia Roba-rooleissaan kuin tässä sarjassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, miehet ihastuvat Iirikseen, joka ei tee muuta kuin mököttää, tiuskii ja on huonolla tuulella 24/7. Onpa realistista.
Edelleen näen Iiriksessä itseni. Hänen lapsuus on ollut vaikea ja hän on joutunut pärjäämään yksin jo lapsena ja siksi niin erillinen. Samaan aikaan hän yrittää olla tuki ja turva, eräänlainen selkäranka muille (naiselle joka synnytti ambulanssi, miehelle joka hyppäsi katolta, kaikille lapsille...). Hänhän ikään kuin tajuaa erillisyytensä ja sen, että ainoa keino selviytyä on avautua. Ja hänhän avautuu, mutta samalla kipuilee, ryyppää raskaasti tuskaansa. Hän on sellainen, joka ei koskaan ole voinut lapsena tukeutua keneenkään. Just Like me. Ja kyllä, miehet juoksee perässäni 😉
Niin, Iirishän on tuollainen ja varmasti sinäkin, mutta jos kerran miehet juoksee perässäsi, niin oletkohan nyt kuitenkaan ulospäin yhtä vittuileva mököttäjä kuin Iiris? Vaikka hän on "eräänlainen selkäranka", niin erityisen ystävällisesti hän ei sitä kuitenkaan tee.
Sinä taas pahoitat mielesi ammatiksi?
Mua naurattaa näissä se että tuolla on mm. sydänkirurgit tekemässä ihan muuta leikkausta ja syöpäpotilas on traumapolilla (oletettavasti, kun Johanna siellä kerta oli tippaa laittamassa) saamassa sytostaattia. Ihan näin maallikkonakin pistää ikävästi silmään.
Muuten ihan viihdyttävä sarja, tällä kaudella tosin ei ollut päähenkilöiden henkilökohtaisessa elämässä mitään kovin hyvää juonikuviota ja muutenkin parasta antia olivat tällä kertaa potilaat ja niiden keissien selvittäminen.
Tasaisen hyvä oli kausi. Mielenkiintoisia potilastapauksia, vaikkakin todella ennalta-arvattavia.
Lenita/Olavi kuvio oli tosi outo ja sitä venytettiin ihan liian pitkään. Jotenkin tuntui tosi väkisin väännetyltä.
Johanna oli taas ihan superärsyttävä.
Iiriksen naamanorsunvitulla kulkeminen alkoi jo olla liikaa. Iina osasi kyllä näytellä humalaista aika hyvin. Kiva kun ihastui Artturiin, mutta olisin toivonut että Iiriksestä ja Maxista olisi tullut pari.
Max oli ihan liian sivuroolissa. Olisin kaivannut hänen yksityiselämästään enemmän.
Holopainen on ihan paras.
Toivottavasti joku kanava teettää uusia jaksoja.
Kommentilleni alapeukuttaneiden mielestä hyviä näyttelijöitä ovat varmaankin Aku Hirviniemi ja Pamela Tola, eikö niin? T. Tuo alempi kommentoija