Mitä aiot tehdä sitten kun lapsivelvoitteet eivät enää rajoita elämääsi?
Minä aion käyttää 2-3h päivässä liikuntaan ja ulkonäkööni sekä harrastaa seksiä aina kun huvittaa.
Kommentit (117)
Luen vielä enemmän kuin nyt, nukun myös enemmän, toivottavasti pääsen matkustelemaan aikuisten seurassa. Viiniä voisin myös juoda useammin.
Todella outoja ihmisiä tässä ketjussa. Eikö se ole ihan oma valinta montako lasta tekee? Sitten sanotte että 1 lapsen vanhempi ei tiedä elämästä mitään? Sekö on siis oikeaa elämää että väännetään 4 mukulaa ja itketään miten vaikeaa on elämä, eikä itselleen ehdi enää tekemään mitään? Onpa surullista!
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa lukea näitä tekstejä, joissa lapset ovat rajoite, taakka ja este. Minusta lapsia ei pitäisi hankkia, jos kokee vanhemmuuden noin. Minä olen itse vapaaehtoisesti lapseton, koskapa nämä "lapsivelvoitteet" eivät kiinnosta sitä vertaa, että haluaisin ne kokea. Tosi epäreilua lasten kannalta tuollainen.
Ei se ole yhtään epäreilua. Mä olin aikani tunnollinen ja hyvä äiti lapsilleni ja nautin suuresti siitä ajasta. Nyt kun lapset ovat aikuisia mulla on vapaus jatkaa siitä mihin silloin jäin ja tehdä sitä mistä nyt tykkään. Ei kukaan muutenkaan voi olla lapsiperheen äiti koko ikänsä. Jossakin vaiheessa se loppuu joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa lukea näitä tekstejä, joissa lapset ovat rajoite, taakka ja este. Minusta lapsia ei pitäisi hankkia, jos kokee vanhemmuuden noin. Minä olen itse vapaaehtoisesti lapseton, koskapa nämä "lapsivelvoitteet" eivät kiinnosta sitä vertaa, että haluaisin ne kokea. Tosi epäreilua lasten kannalta tuollainen.
Minä en ole koskaan ajatellut, että lapset olisivat rajoite, taakka tai este. Se aika, jonka he asuivat kanssani, oli yksi elämänvaihe. Ihan toivottu elämänvaihe, vaikka joitain asioita ei voinutkaan silloin tehdä yhtä vapaasti ja hetken mielijohteesta kuin voi tehdä sitä ennen tai sen jälkeen. Ei mulla ollut lasten ollessa pieniä näin suuria tulojakaan, joten jo raha rajoitti tekemisiä, kun pienemmällä summalla olisi pitänyt esim lomareissut maksaa myös lapsille ja nyt suuremmalla summalla vain itselle. Tietenkin nyt on mahdollisuus matkustaa useammin. Miksi viiskymmpiset käyvät töissä, jos kerran suunnittelevat, mitä tekevät eläkkeellä? Ihan samasta asiasta on kyse.
Nro 36
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa lukea näitä tekstejä, joissa lapset ovat rajoite, taakka ja este. Minusta lapsia ei pitäisi hankkia, jos kokee vanhemmuuden noin. Minä olen itse vapaaehtoisesti lapseton, koskapa nämä "lapsivelvoitteet" eivät kiinnosta sitä vertaa, että haluaisin ne kokea. Tosi epäreilua lasten kannalta tuollainen.
Ei se ole yhtään epäreilua. Mä olin aikani tunnollinen ja hyvä äiti lapsilleni ja nautin suuresti siitä ajasta. Nyt kun lapset ovat aikuisia mulla on vapaus jatkaa siitä mihin silloin jäin ja tehdä sitä mistä nyt tykkään. Ei kukaan muutenkaan voi olla lapsiperheen äiti koko ikänsä. Jossakin vaiheessa se loppuu joka tapauksessa.
Eli tunnollinen ja hyvä äiti voi olla vain jos uhraa itsensä kokonaan lapsille? Olen kyllä erimieltä.
Syön perunamuusia ja tölkkilihapullia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kysymystä? Minulla on 1 pieni lapsi ja voin tehdä nytkin kaikkea mitä haluan?
Ilmeisesti et halua lähteä vuodeksi reppureissulle maailmaa kiertämään? Tuskin edes haluat nukkua puoleen päivään. Niinpä, onnen avain on se, että on tyytyväinen siihen, mitä on.
Mä olin kesällä kuukauden reppureissaamassa Puolassa nelivuotiaan kanssa. Enemmän raha tai sen puute rajoittaa elämää kuin lapset. Asenteesta kiinni.
Rahaakin on paremmin, kun ei ole lapsia elätettävänä.
Kesälomaa on neljä viikkoa, oli lapsia tai ei.
Monet ottavat säännöllisesti palkatonta reissaamiseen tai vaihtavat sesonkityöhön, koska ei ole elättejä vaivoina. Tuo ei vanhemmalta onnistu.
Miksei? Riippuu ihan palkasta...
No juuri siksi, ettei niitä perheen elättämiseen riittäviä sesonkiduuneja yksinkertaisesti ole kovin montaa, tai ne vaativat uhrauksia, jotka ovat kohtuuttomia perheelliselle. Laskettelunohjaaja on tyypillinen elämäntapamatkailijan sesonkityö, eikä niissä hommissa pahemmin perheellisiä näy.
Lapset ei ole koskaan estäneet tekemästä mitään. Järjestelykysymys.
Mikä ongelma on elämänhallinnassa. Lapsilla on isäkin. Syöttäkää lapset täyteen ruokaa, niin eivät herää yöllä ja voitte harrastaa seksiä. Jos rintamaito ei riitä, niin antakaa muuta.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma on elämänhallinnassa. Lapsilla on isäkin. Syöttäkää lapset täyteen ruokaa, niin eivät herää yöllä ja voitte harrastaa seksiä. Jos rintamaito ei riitä, niin antakaa muuta.
Ok, rintamalta teineille. Oliko muita ohjeita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kysymystä? Minulla on 1 pieni lapsi ja voin tehdä nytkin kaikkea mitä haluan?
Ilmeisesti et halua lähteä vuodeksi reppureissulle maailmaa kiertämään? Tuskin edes haluat nukkua puoleen päivään. Niinpä, onnen avain on se, että on tyytyväinen siihen, mitä on.
Mä olin kesällä kuukauden reppureissaamassa Puolassa nelivuotiaan kanssa. Enemmän raha tai sen puute rajoittaa elämää kuin lapset. Asenteesta kiinni.
Rahaakin on paremmin, kun ei ole lapsia elätettävänä.
Kesälomaa on neljä viikkoa, oli lapsia tai ei.
Monet ottavat säännöllisesti palkatonta reissaamiseen tai vaihtavat sesonkityöhön, koska ei ole elättejä vaivoina. Tuo ei vanhemmalta onnistu.
Miksei? Riippuu ihan palkasta...
No juuri siksi, ettei niitä perheen elättämiseen riittäviä sesonkiduuneja yksinkertaisesti ole kovin montaa, tai ne vaativat uhrauksia, jotka ovat kohtuuttomia perheelliselle. Laskettelunohjaaja on tyypillinen elämäntapamatkailijan sesonkityö, eikä niissä hommissa pahemmin perheellisiä näy.
Sanoit ettei se onnistu, onnistuuhan se jos se palkka riittää. Se valitseeko moni perheellinen tuollaista työtä on eriasia, mutta varmasti onnistuu jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma on elämänhallinnassa. Lapsilla on isäkin. Syöttäkää lapset täyteen ruokaa, niin eivät herää yöllä ja voitte harrastaa seksiä. Jos rintamaito ei riitä, niin antakaa muuta.
Ok, rintamalta teineille. Oliko muita ohjeita?
Nukkuuko ne teinit teidän välissä vai hä..?
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma on elämänhallinnassa. Lapsilla on isäkin. Syöttäkää lapset täyteen ruokaa, niin eivät herää yöllä ja voitte harrastaa seksiä. Jos rintamaito ei riitä, niin antakaa muuta.
Teinitkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma on elämänhallinnassa. Lapsilla on isäkin. Syöttäkää lapset täyteen ruokaa, niin eivät herää yöllä ja voitte harrastaa seksiä. Jos rintamaito ei riitä, niin antakaa muuta.
Teinitkin?
Teinien kanssa se vasta helppoa onkin! Nukkuvat koko yön omissa huoneissaan.
Olen kahden pienen lapsen äiti, jonka mies on töissä ihan liikaa, käytännössä 2-4 päivää viikossa olen yksin vastuussa lapsista 24/7. Lapset ovat erittäin toivottuja ja rakkaita, enkä vaihtaisi tätä aikaa elämästä. Pyrin tekemään lasten kanssa mahdollisimman paljon ja myös nauttimaan siitä: esim. ravintoloissa käynti, matkailu, taidenäyttelyt, kavereiden tapaaminen. Lastenhoitoapua on saatavilla aina tarpeeseen, mutta on iso kynnys pyytää vain huvin vuoksi. Lasten kasvettua isommiksi toivon voivani käydä säännöllisesti 1-2 kertaa viikossa ryhmäliikunnassa, olisi enemmän aikaa nukkua sekä lukea sanomalehteä ja kirjoja, olisi enemmän parisuhdeaikaa ja voisi käydä miehen kanssa vaikka elokuvissa tai teatterissa. Nyt mietimme, että haluammeko toivoa vielä kolmatta lasta, se ainakin sitten lykkää näiden haaveiden toteutumista taas pidemmälle tulevaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kysymystä? Minulla on 1 pieni lapsi ja voin tehdä nytkin kaikkea mitä haluan?
Ilmeisesti et halua lähteä vuodeksi reppureissulle maailmaa kiertämään? Tuskin edes haluat nukkua puoleen päivään. Niinpä, onnen avain on se, että on tyytyväinen siihen, mitä on.
Mä olin kesällä kuukauden reppureissaamassa Puolassa nelivuotiaan kanssa. Enemmän raha tai sen puute rajoittaa elämää kuin lapset. Asenteesta kiinni.
Rahaakin on paremmin, kun ei ole lapsia elätettävänä.
Kesälomaa on neljä viikkoa, oli lapsia tai ei.
Monet ottavat säännöllisesti palkatonta reissaamiseen tai vaihtavat sesonkityöhön, koska ei ole elättejä vaivoina. Tuo ei vanhemmalta onnistu.
Miksei? Riippuu ihan palkasta...
No juuri siksi, ettei niitä perheen elättämiseen riittäviä sesonkiduuneja yksinkertaisesti ole kovin montaa, tai ne vaativat uhrauksia, jotka ovat kohtuuttomia perheelliselle. Laskettelunohjaaja on tyypillinen elämäntapamatkailijan sesonkityö, eikä niissä hommissa pahemmin perheellisiä näy.
Sanoit ettei se onnistu, onnistuuhan se jos se palkka riittää. Se valitseeko moni perheellinen tuollaista työtä on eriasia, mutta varmasti onnistuu jos haluaa.
Ei onnistu, kun se palkka ei riitä. Et voi valita sellaista työtä, jota ei ole.
Harmittaa lukea näitä tekstejä, joissa lapset ovat rajoite, taakka ja este. Minusta lapsia ei pitäisi hankkia, jos kokee vanhemmuuden noin. Minä olen itse vapaaehtoisesti lapseton, koskapa nämä "lapsivelvoitteet" eivät kiinnosta sitä vertaa, että haluaisin ne kokea. Tosi epäreilua lasten kannalta tuollainen.