Joku palstan "akateemikko" taitaa provoilla HS:ssa: "Minulle ei löytynyt älykästä miestä"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olen kohta 35-vuotias korkeasti koulutettu nainen. Minulla on tohtorin tutkinto"

"samassa intellektuellissa asemassa olevia miehiä ei riitä kaikille"

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005023858.html

Kyllä se ihan asiaa puhuu. Älykkäitä miehiä ei riitä kaikille.

Löytyisiköhän sinulle joku joka osaisi opettaa miten lainaus tehdään?

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole aika hassu "sattuma", että samoina välipäivinä vauva.fi:ssä trollataan akateemisuudella ja hesari julkaisee itkun akateemisuudesta. Jos joku vielä kuvitteli hesarin olevan laatu lehti niin luulisi nyt viimeistään tajuavan asian todellisen laidan.

Eilen täällä ihmeteltiin, että miten käy Vikingin Gabriellan taxree-ostosten, kun laiva jättää  myöhästyneen lähdön vuoksi Maarianhaminan väliin. Noin tunnin päästä iltasanomat teki asiasta jutun!

Vierailija kirjoitti:

Mistä nainen tietää, vai voiko sen varmistaa, että sperma on varmasti älykön spermaa eikä esim. duunarin spermaa?

Entä jos hänen tuleva lapsensa ei jostain syystä saa äitinsä älykön geeniä vaan päätyy duunarin ammattiin? Sääliksi käy tuota tulevaa lasta kyllä.

No esim. täältä https://www.europeanspermbank.com/donor-search.html/

pystyy shoppaamaan itselleen täydellisen luovuttajan silmien ja hiusten väriä, pituutta ja koulutustasoa myöten.

Miten olisi vaikka "Carter", he has bright blue eyes and a warm inviting smile. Blonde hair and sun-kissed skin. Tall and lean, loves sports, plays soccer, volleyball and football. Well traveled, ambitious, kind, and athletic. He wants to be a donor because he has seen the absolute joy that a new life can bring and would like to help people experience that. jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olen kohta 35-vuotias korkeasti koulutettu nainen. Minulla on tohtorin tutkinto, mutta se ei takaa minulle töitä."

Jos ei löydä töitä eikä miestä, voisiko syytä olla myös itsessä?

sanoikos hän ettei löydä miestä? E, vaan hän ei löydä riittävän älykästä miestä itselleen. Siis sellaista joka haluaa myös hänet, ja lapsen, ja lapsen juuri NYT! 

Ja tämä on niin totta ja niin tyypillinen tilanne. Olen ollut itse samassa suossa,. Biologinen kello lyö päähän, mutta halukasta RIITTÄVÄN (edes minimaalisen sopivaa) kumppania ei ole, joka MYÖS haluaisi lapsia juuri nyt eikä huomenna. Itsekin ajattelin sillin tuossa iässä että menee vaan nettiin ja ottaa kenet tahansa ja alkaa tekemään lasta. Mutta todellisuudessa ei se vaan niin toimikaan. Sekin on luonnon laki että jos joku ei säväytä niin ei sitä voi väkisin alkaa teeskentelemäänkään. Ja sitten pilaisi sen tulevaisuudessa tapahtuvan mahdollisen tosi rakkaudenkin jos tekisi huonon valinnan jota katuisi aina. Kyllä se oikea rakkauskin voi osua kodalle tuolle naiselle, sitten JOSKUS tulevaisuudessa, mutta ei nyt. Eli on valittava sen odottelu yksin ja lapsettomuus, tai lapsi nyt jonkun kanssa.

Tuossa iässä ne hyvät eronneet miehet on jo tehneet 3 lasta eivätkä halua enempää.

Olisko myös niin, ettei pitkään sinkkuna elänyt, tapoihinsa piintynyt akateeminen nainen säväytä parisuhdemarkkinoilla? Kun seurasi ensitreffit alttarilla ohjelmassa sen turkulaisen kieltenopettajan pariutumisyritystä tuli tuo mieleen. Omat tavat olivat ne oikeat, mies siivosi kämppäänsä kehnosti (vaikka aika siistiltä vaikutti), asui kauheassa paikassa, harrasti tylsiä asioita, ei ottanut tarpeeksi huomioon naista, naisenhan ei tarvitse ottaa miestä huomioon, se olisi alistuvaa passausta... Jos kolmekymppisenä yrittää pariutua eikä omaa parisuhdetaitoja juuri minkään vertaa voi tosiaan olla vaikeaa löytää sopivaa. Ja ehkä silloin tuo sinkkuus ja öapsettomuus on kaikille pitemmällä tähtäimellä hyvä juttu, niistä omista tavoista ja tottumuksista joutuisi joustamaan myös lapsen vuoksi.

Miten tämä liittyi akateemisuuteen?

Noilla maisterin- tai tohtorinpaperit hankkineilla sinkkunaisilla näyttää olevan tiukat fiksaatiot potentiaalisen kumppanin koulutustasosta, vähemmän tajua siitä mikä oikeasti parisuhteessa on tärkeää. Yhteiset arvot ovat tärkeitä, ainakin osittain samanlaiset kiinnostuksen kohteet kyllä, mutta luonteet, tulevaisuuden toiveet, halu tehdä yhdessä parisuhdetta jne ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä. Pelkkään koulutukseen tuijottaminen on kehno strategia etsiä itselle sopivaa kumppania, samoin on täydellisen "sielunsukulaisuuden" etsiminen täsmälleen samanlaisen koulutustaustan omaavista ihmisistä. Mutta siinä mielessä olet oikeassa ettei tuo fiksaatio epääolennaisiin asioihin ole pelkästään akateemisten sinkkujen ongelma, vähemmän koulutetuilla sinkuilla vaan kriteerit voi olla erilaiset (pitkä, ehdottomasti ruskeat silmät, oikeanlainen pukeutumistyyli jne). Kun sitä kumppania etsittäisiin enemmän samoilla kriteereillä kuin etsitään kämppiksiä - ulkonäkö tai koulutus on toissijainen mutta monissa arjessa hankaavissa asioissa kannattaa olla samoilla linjoilla ja se yhteinen sävel täytyy löytyä heti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edes lääkiksessä väitöskirjat eivät välttämättä ole mitään ruudinkeksijätasoa. Esim. annetaan eri ryhmille eri lääkkeitä, katsotaan miten niille käy ja väännetään niistä kivat käyrät ja kirjoitellaan niiden pohjalta artikkelit.

:'D Ja silti osa ihmisistä on niin tyhmiä etteivät pääse edes sisälle yliopistoihin yrityksistä huolimatta.

Et taida olla ihan penaalin terävin kynä?

Vastasin aiempaan kommenttiin jo :)

Tilastollisesti miehiä syntyy hieman naisia enemmän. Älykkyys noudattaa Gaussin käyrää eli normaalijakaumaa. Muistaakseni miesten keskiarvot ovat hieman naisten keskiarvoja korkeampia. Näin ollen tilanne on tilastollisesti päinvastainen: kaikille älykkäille naisille ei riitä yhtä älykästä miestä.

Terveisin tilastotieteen opiskelija.

Tiedän sellaisia fiksuja akateemisia naisia, jotka jossain vaiheessa ovat huomanneet olevansa lesboja. 

Löytyisikö lesboilusta ratkaisu älykkäille naisille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olen kohta 35-vuotias korkeasti koulutettu nainen. Minulla on tohtorin tutkinto"

"samassa intellektuellissa asemassa olevia miehiä ei riitä kaikille"

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005023858.html

Kyllä se ihan asiaa puhuu. Älykkäitä miehiä ei riitä kaikille.

Kannattaa olla tarkkana mistä puhuu. Miesten ja naisten älykkyydessä ei ole keskiarvotasolla eroa, koulutuksen suhteen naiset ovat menneet ohi. Miksi tämän pitäisi olla ongelma tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kun tähän asti miehet ovat olleet paremmin koulutettuja ja nyt naiset kuroneet tuon umpeen? Alkavatko akateemiset naiset itse ajaa mieskiintiöitä yliopistoihin kumppanin löytämiseksi? Hei älkää viitsikö. Maailma on täynnä ihan fiksuja miehiä, osa paremmin osa vähemmän koulutettuja. Jos tarjonta ei kelpaa ei todellakaan kannata perhe-elämästä haaveilla. Aikuisen miehen kanssa kompromissien tekeminen ja omista fiksoituneista tavoista kiinnipitäminen on paljon helpompaa kuin avuttoman vauvan. Jos ei ole valmis mistään omista kriteereistään joustamaan en ole varma onko paras mahdollinen äiti lapselle - lapsen edun kun joutuu laittamaan hyvin usein oman edelle lasta kasvattaessaan. Täällä palstalla on jo tarpeeksi varoittavia esimerkkejä naisista jotka kokevat äitiyden ja perhe-elämän liian raskaaksi kun joutuu "omasta elämästä luopumaan", miksi pakolla vääntää itseään tuollaiseen lokeroon kun selvästi ei siihen sovi? Ja tuo miesten halveksunta alhaisemman koulutusasteen perusteella on aika epämiellyttävää ja ulkokohtaista. Enkä ole katkera kouluttamaton mies vaan perheellinen nainen, FT.

Vierailija kirjoitti:

Tilastollisesti miehiä syntyy hieman naisia enemmän. Älykkyys noudattaa Gaussin käyrää eli normaalijakaumaa. Muistaakseni miesten keskiarvot ovat hieman naisten keskiarvoja korkeampia. Näin ollen tilanne on tilastollisesti päinvastainen: kaikille älykkäille naisille ei riitä yhtä älykästä miestä.

Terveisin tilastotieteen opiskelija.

Eiku toisinpäin tuo johtopäätös, mutta muuten oikein ;)

En oikein ymmärrä sitä että miten minun hyvin lievästi kehitysvammaisen miehen siitin tuntuu muka erilaiselle kuin älykkään miehen?

Sitten se tosiasia jonka kuulin että vaikka olen vähän hidas niin kuulemma saan todennäköisesti normaalilla älykkyydellä varustettuja lapsia tai jopa älykkäitä lapsia, jos vain joku nainen minut huolisi.

T: Maalari mies

Reppana yksikseen tohtoriksi nipottanut ikänsä ja nyt sitten viimein rako märkänä.

Vaan ei löydy täydellistä lääkärioria tms. hälle.

Takuulla on äklönipolla koira jotka ei onneksi ymmärrä emännän pohdiskeluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti tohtorin tutkinnon vaativuus riippuu paljon alasta. Kaikki muut alat, paitsi mat-luonnontieteelliset ja teknistieteelliset alat ovat periaatteessa humpuukia, joten en käsittele niitä tässä lyhyessä kirjoituksessani.

Tiedän jotakin vähän kaikista aloista mitä on olemassa, ja vietän päiviäni väitöskirjoja sekä tutkimuksia lukemalla.

Vaativimmat alat ovat teoreettinen fysiikka, fysiikka, matematiikka, teoreettinen tietojenkäsittelytiede, informaatiotekniikka ja niin edespäin. Geologian ja meteorologian alan väitöskirjat esim. ovat hyvin yksinkertaisia verrattuna vaikka aiheisiin, joita yritetään ratkaista teoreettisessa fysiikassa. Hiukkasfysiikka ja laskennallinen fysiikka nekin ihan vaativia, ja kiinnostavia väitöskirjoja on tehty paljon. Tähtitiedekin on kiinnostava ala, mutta ei kovin vaativa, siinä taitaa taivaanmekaniikan hallitseminen olla vaikeinta, vaikka täytyy toki kosmologiasta ja yleisestä suhteellisuusteoriasta tietää jotakin. Nykyisin ala on kuitenkin painottunut ehkä enemmän tähtien ja auringon fysiikan ymmärtämiseen, sekä astrobiologiaan ja eksoplaneettojen ominaisuuksien kartoittamiseen, kun uusia planeettoja löytyy jatkuvasti, ja niistä voi jo tehdä erilaisia tilastollisia analyysejä.

Teoreettinen tietojenkäsittelytiede ja logiikka on myös kiinnostava ala, siinä Turingin koneet ja kieliopit tulevat tutuiksi, ja loogiset lausekkeet sekä predikaattilogiikka, ja niin edespäin. Myös rinnakkaisohjelmointi ja ohjelma-analyysi, eli vaikka abstrakti tulkinta ovat kiinnostavia aiheita, mutta liian vaativia monille ymmärtää. Ja miksei myös tekoäly ole kiinnostava aihe, ja 3d-grafiikan tuottaminen.

Informaatiotekniikassa on myös kiinnostavia aiheita, esim. Teuvo Kohosen kehittämä SOM-kartta, neuroverkot, datan louhiminen, hahmontunnistus, signaalien tilastollinen mallinnus, digitaalinen kuvankäsittely ja tietokonenäkö ja Bayesiläiset menetelmät yleensäkin, joita voi soveltaa monilla aloilla.

En kyllä ole kanssasi samaa mieltä. En myöskään pidä sinua uskottavana, koska kuka tahansa akateemisella uralla edennyt tajuaa, että alat spesialisoituvat niin nopeasti, että yleensä per aihe on vain kourallinen ihmisiä jotka aidosti kykenevät arvioimaan sitä.

Siten väitteesi, että luet jatkuvasti kaikkien alojen väitöskirjoja, tarkoittaa sitä, että et ole kvalifioitunut ymmärtämään ja arvioimaan suurinta osaa niistä.

Muutenkin viestisi on erittäin omituinen, sillä ainakaan akateemisessa maailmassa kukaan ei lue väitöskirjoja kaikilta aloilta. Juuri spesialisaation takia. Joten olet ilmeisesti työtön harrastelija.

Miksi ihmeessä minun pitäisi syventyä ja ymmärtää jokainen yksityiskohta kaikista väitökirjoista mitä käyn läpi? Abstraktin perusteella pitää jo ymmärtää onko kyseessä merkittävä kontribuutio tai yleensäkään kiinnostava työ, muuten ->roskiin. Tässä oli myöskin kyseessä millainen väitöskirja antaa uskottavan kuvan älykkyydestä, sitähän tässä haettiin, ja listasin alat, joissa äly voi loistaa. Joku väitöskirja humanistiselta alalta on silkkaa roskaa, olipa aihe mikä hyvänsä, ja ei mat-luonnontieteelliset tai teknistieteelliset alat myöskään ole mikään tae väitöskirjan laadukkuudessa, vaan niissäkin täytyy karsia aika kovalla otteella.

En voi panna tohtoritutkintoa eli ei kiinnosta. Vanhakin on hän jo.

Taas tätä Hesarin propagandaa. Nyt on kova kiire muokata asenteita mutta missä vastuu?

Tämäkin nainen on etsinyt valtavaa neekeriparrua Suomesta mutta ei ole löytänyt niitä kuin Gambiasta!

siis ihan oikeasti, ketä kiinnostaa ihmisessä pelkkä tutkinto? Eikö se ole kokonaisuus mikä yhdistää pareja? Samanlainen huumorintaju, yhteiset elämänarvot, maailmankatsomus, seksuaalinen vetovoima, kemia? Vaikea kuvitella suhdetta jos näitä ei ole, ja silloin se tutkinto on sivuseikka. Jotenkin säälin pareja jotka perustuat siihen mikä on toisen koulutus mutta muuten on kylmää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti tohtorin tutkinnon vaativuus riippuu paljon alasta. Kaikki muut alat, paitsi mat-luonnontieteelliset ja teknistieteelliset alat ovat periaatteessa humpuukia, joten en käsittele niitä tässä lyhyessä kirjoituksessani.

Tiedän jotakin vähän kaikista aloista mitä on olemassa, ja vietän päiviäni väitöskirjoja sekä tutkimuksia lukemalla.

Vaativimmat alat ovat teoreettinen fysiikka, fysiikka, matematiikka, teoreettinen tietojenkäsittelytiede, informaatiotekniikka ja niin edespäin. Geologian ja meteorologian alan väitöskirjat esim. ovat hyvin yksinkertaisia verrattuna vaikka aiheisiin, joita yritetään ratkaista teoreettisessa fysiikassa. Hiukkasfysiikka ja laskennallinen fysiikka nekin ihan vaativia, ja kiinnostavia väitöskirjoja on tehty paljon. Tähtitiedekin on kiinnostava ala, mutta ei kovin vaativa, siinä taitaa taivaanmekaniikan hallitseminen olla vaikeinta, vaikka täytyy toki kosmologiasta ja yleisestä suhteellisuusteoriasta tietää jotakin. Nykyisin ala on kuitenkin painottunut ehkä enemmän tähtien ja auringon fysiikan ymmärtämiseen, sekä astrobiologiaan ja eksoplaneettojen ominaisuuksien kartoittamiseen, kun uusia planeettoja löytyy jatkuvasti, ja niistä voi jo tehdä erilaisia tilastollisia analyysejä.

Teoreettinen tietojenkäsittelytiede ja logiikka on myös kiinnostava ala, siinä Turingin koneet ja kieliopit tulevat tutuiksi, ja loogiset lausekkeet sekä predikaattilogiikka, ja niin edespäin. Myös rinnakkaisohjelmointi ja ohjelma-analyysi, eli vaikka abstrakti tulkinta ovat kiinnostavia aiheita, mutta liian vaativia monille ymmärtää. Ja miksei myös tekoäly ole kiinnostava aihe, ja 3d-grafiikan tuottaminen.

Informaatiotekniikassa on myös kiinnostavia aiheita, esim. Teuvo Kohosen kehittämä SOM-kartta, neuroverkot, datan louhiminen, hahmontunnistus, signaalien tilastollinen mallinnus, digitaalinen kuvankäsittely ja tietokonenäkö ja Bayesiläiset menetelmät yleensäkin, joita voi soveltaa monilla aloilla.

En kyllä ole kanssasi samaa mieltä. En myöskään pidä sinua uskottavana, koska kuka tahansa akateemisella uralla edennyt tajuaa, että alat spesialisoituvat niin nopeasti, että yleensä per aihe on vain kourallinen ihmisiä jotka aidosti kykenevät arvioimaan sitä.

Siten väitteesi, että luet jatkuvasti kaikkien alojen väitöskirjoja, tarkoittaa sitä, että et ole kvalifioitunut ymmärtämään ja arvioimaan suurinta osaa niistä.

Muutenkin viestisi on erittäin omituinen, sillä ainakaan akateemisessa maailmassa kukaan ei lue väitöskirjoja kaikilta aloilta. Juuri spesialisaation takia. Joten olet ilmeisesti työtön harrastelija.

Miksi ihmeessä minun pitäisi syventyä ja ymmärtää jokainen yksityiskohta kaikista väitökirjoista mitä käyn läpi? Abstraktin perusteella pitää jo ymmärtää onko kyseessä merkittävä kontribuutio tai yleensäkään kiinnostava työ, muuten ->roskiin. Tässä oli myöskin kyseessä millainen väitöskirja antaa uskottavan kuvan älykkyydestä, sitähän tässä haettiin, ja listasin alat, joissa äly voi loistaa. Joku väitöskirja humanistiselta alalta on silkkaa roskaa, olipa aihe mikä hyvänsä, ja ei mat-luonnontieteelliset tai teknistieteelliset alat myöskään ole mikään tae väitöskirjan laadukkuudessa, vaan niissäkin täytyy karsia aika kovalla otteella.

Millaisia humanistisia väitöskirjoja olet lukenut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti tohtorin tutkinnon vaativuus riippuu paljon alasta. Kaikki muut alat, paitsi mat-luonnontieteelliset ja teknistieteelliset alat ovat periaatteessa humpuukia, joten en käsittele niitä tässä lyhyessä kirjoituksessani.

Tiedän jotakin vähän kaikista aloista mitä on olemassa, ja vietän päiviäni väitöskirjoja sekä tutkimuksia lukemalla.

Vaativimmat alat ovat teoreettinen fysiikka, fysiikka, matematiikka, teoreettinen tietojenkäsittelytiede, informaatiotekniikka ja niin edespäin. Geologian ja meteorologian alan väitöskirjat esim. ovat hyvin yksinkertaisia verrattuna vaikka aiheisiin, joita yritetään ratkaista teoreettisessa fysiikassa. Hiukkasfysiikka ja laskennallinen fysiikka nekin ihan vaativia, ja kiinnostavia väitöskirjoja on tehty paljon. Tähtitiedekin on kiinnostava ala, mutta ei kovin vaativa, siinä taitaa taivaanmekaniikan hallitseminen olla vaikeinta, vaikka täytyy toki kosmologiasta ja yleisestä suhteellisuusteoriasta tietää jotakin. Nykyisin ala on kuitenkin painottunut ehkä enemmän tähtien ja auringon fysiikan ymmärtämiseen, sekä astrobiologiaan ja eksoplaneettojen ominaisuuksien kartoittamiseen, kun uusia planeettoja löytyy jatkuvasti, ja niistä voi jo tehdä erilaisia tilastollisia analyysejä.

Teoreettinen tietojenkäsittelytiede ja logiikka on myös kiinnostava ala, siinä Turingin koneet ja kieliopit tulevat tutuiksi, ja loogiset lausekkeet sekä predikaattilogiikka, ja niin edespäin. Myös rinnakkaisohjelmointi ja ohjelma-analyysi, eli vaikka abstrakti tulkinta ovat kiinnostavia aiheita, mutta liian vaativia monille ymmärtää. Ja miksei myös tekoäly ole kiinnostava aihe, ja 3d-grafiikan tuottaminen.

Informaatiotekniikassa on myös kiinnostavia aiheita, esim. Teuvo Kohosen kehittämä SOM-kartta, neuroverkot, datan louhiminen, hahmontunnistus, signaalien tilastollinen mallinnus, digitaalinen kuvankäsittely ja tietokonenäkö ja Bayesiläiset menetelmät yleensäkin, joita voi soveltaa monilla aloilla.

En kyllä ole kanssasi samaa mieltä. En myöskään pidä sinua uskottavana, koska kuka tahansa akateemisella uralla edennyt tajuaa, että alat spesialisoituvat niin nopeasti, että yleensä per aihe on vain kourallinen ihmisiä jotka aidosti kykenevät arvioimaan sitä.

Siten väitteesi, että luet jatkuvasti kaikkien alojen väitöskirjoja, tarkoittaa sitä, että et ole kvalifioitunut ymmärtämään ja arvioimaan suurinta osaa niistä.

Muutenkin viestisi on erittäin omituinen, sillä ainakaan akateemisessa maailmassa kukaan ei lue väitöskirjoja kaikilta aloilta. Juuri spesialisaation takia. Joten olet ilmeisesti työtön harrastelija.

Miksi ihmeessä minun pitäisi syventyä ja ymmärtää jokainen yksityiskohta kaikista väitökirjoista mitä käyn läpi? Abstraktin perusteella pitää jo ymmärtää onko kyseessä merkittävä kontribuutio tai yleensäkään kiinnostava työ, muuten ->roskiin. Tässä oli myöskin kyseessä millainen väitöskirja antaa uskottavan kuvan älykkyydestä, sitähän tässä haettiin, ja listasin alat, joissa äly voi loistaa. Joku väitöskirja humanistiselta alalta on silkkaa roskaa, olipa aihe mikä hyvänsä, ja ei mat-luonnontieteelliset tai teknistieteelliset alat myöskään ole mikään tae väitöskirjan laadukkuudessa, vaan niissäkin täytyy karsia aika kovalla otteella.

Millaisia humanistisia väitöskirjoja olet lukenut?

Tuskin mitään. Outo höpöttelijä. Jos hän oikeasti olisi noin pätevä arvioimaan "kaikkia aloja", tainoikein mitään alaa, hän varmaan tekisi sen alan (tutkimus)töitä, eikä ehtisi lukemaan jatkuvalla syötöllä toisten alojen väikkäreitä.

"Silkka roskaa, olipa aihe mikä hyvänsä." (:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edes lääkiksessä väitöskirjat eivät välttämättä ole mitään ruudinkeksijätasoa. Esim. annetaan eri ryhmille eri lääkkeitä, katsotaan miten niille käy ja väännetään niistä kivat käyrät ja kirjoitellaan niiden pohjalta artikkelit.

:'D Ja silti osa ihmisistä on niin tyhmiä etteivät pääse edes sisälle yliopistoihin yrityksistä huolimatta.

Yliopistoon sisään pääsy voi olla oikeasti vaikeampaa kuin se väitöskirjan teko, se on kuitenkin ihan erilaista osaamista. Ei väitöskirjaa varten tarvitse osata pilkuntarkasti ulkoa 1000 sivua kirjoja, vaan voit aina katsoa asiat lähteistä.

Heh. Jos kaikki , tai edes ne olellisimmat väitöskirjan asiat voisi katsoa lähteistä tai opetella jostain ulkoa, niin ei sitä koko väitöskirjaa tarvitsisi tehdä. Se olisi jo tehty. Väitöskirjan, ja muun tutkimustyön idea on  nimenomaan tehdä oma tutkimus, lähteet ovat sitten sen pohjustusta ja tukea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edes lääkiksessä väitöskirjat eivät välttämättä ole mitään ruudinkeksijätasoa. Esim. annetaan eri ryhmille eri lääkkeitä, katsotaan miten niille käy ja väännetään niistä kivat käyrät ja kirjoitellaan niiden pohjalta artikkelit.

:'D Ja silti osa ihmisistä on niin tyhmiä etteivät pääse edes sisälle yliopistoihin yrityksistä huolimatta.

Yliopistoon sisään pääsy voi olla oikeasti vaikeampaa kuin se väitöskirjan teko, se on kuitenkin ihan erilaista osaamista. Ei väitöskirjaa varten tarvitse osata pilkuntarkasti ulkoa 1000 sivua kirjoja, vaan voit aina katsoa asiat lähteistä.

Heh. Jos kaikki , tai edes ne olellisimmat väitöskirjan asiat voisi katsoa lähteistä tai opetella jostain ulkoa, niin ei sitä koko väitöskirjaa tarvitsisi tehdä. Se olisi jo tehty. Väitöskirjan, ja muun tutkimustyön idea on  nimenomaan tehdä oma tutkimus, lähteet ovat sitten sen pohjustusta ja tukea. 

Täh? Et tainnut ymmärtää tuota edellista viestiä. Väitöskirjaa tehdessä ei ole tarve opetella ULKOA 1000 sivua kirjoja. Kun tarvitsee jotain tietoa, sen voi aina katsoa kirjasta, netistä tms (tai luoda itse uutta tietoa), mutta kukaan ei tule tenttaamaan jotain merkityksetöntä ulkoaopeteltavaa pilkkutietoa, kuten pääsykokeissa.