Vastaa rehellisesti, kadehditko akateemisia?

En kadehdi mitään koulutuksia. Jos on fiksu niin elämässä pärjää hyvin riippumatta siitä mitä kouluja on käynyt.

Nykypäivänä asiat taitavat pikemminkin olla niin, että akateemiset kadehtivat ei-akateemisia. Palkathan ovat koulutukseen nähden huonot, työpaikat pätkä- tai epätyypillisiä työsuhteita ja pääainetta/koulutusta vastaavia töitä heikosti tarjolla.

Kadehdin ihmisiä, jotka saavat tehdä työkseen asioita, joista nauttivat. Koulutustasolla ei väliä. Saatan hieman kadehtia rahaongelmissa myös muiden palkkatasoa, mutta intohimo omaa työtään kohtaan on se asia, joka saa minut vihreäksi kateudesta.

En, koska heidän on hyvin vaikea saada koulutustaan vastaavaa työtä. Riippuu toki mitä opiskelee. Lisäksi tuntuu monella venyvän valmistuminen yli kolmikymppiseksi. Vanhainkodissa sitten kituuttelee se duunari ja akateeminen yhtä pienellä eläkkeellä, kun toisella työelämä on viivästynyt ja toisella taas palkka ollut pienempi.

Vierailija kirjoitti:

Suvussani on vain muutamia akateemisia ja näistä pari jaksaa muistuttaa oppineisuudestaan aina kun mahdollista. Heillä on tapana heitellä ammattisanastoaan ym. sivistyssanastoa, vaikka puhuttaisiin täysin arkipäiväisistä asioista. En todellakaan kadehdi heitä. Lähinnä olen huvittunut eräänkin dosentin kesämökkeilystä.

Mietinkin juuri mistä sen "akateemisuuden" edes arjessa erottaisi, mutta tuo puhetyyli tosiaan voi paljastaa. Muutin vastikää uudelle alueelle jossa vanhoja ja uusia taloja sekaisin, ja naapurissa duunariperheen arkikeskustelua kuultuani olen tajunnut eron puhetyyleissä. He huutavat toisilleen, joka toinen sana on alatyylinen. Edes teinit eivät meillä käytä tuollaista kieltä mitä tämä mummoikäinen rouva. Ammattisanastoa en arjessa käytä, joku sivistyssana saattaa lipsahtaa samalla lailla kuin tältä naapurinrouvalta ne kirosanat. Ehkä puhetyyli parhaiten paljastaa ihmisen koulutustaustan tai "luokan".

Enpä juuri. En näe mitä kadehdittavaa on olla minun käskyjeni kohde.

En. Ei niillä ole mitään sen enempää kuin muillakaan. Samaa arkista puurtamista ja elämän arvaamattomuutta.

Läheisin akateeminen tuttu tekee pelkkää pätkätyötä. Ei sellaista voi kadehtia. Miksi ylipäätään kadehtia jonkun opiskelua? Opiskellahan voi itsekin jos tahtoo.

En.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa ihmiset jotka ovat näin puolustuskannalla omasta kouluttamattomuudestaan. Se älähtää johon................

Siis oikeesti, onko todella akateemiset näin vajaata sakkia päästänsä? Eikö niiden pieneen pääkoppaan mahdu se tieto, että jotkut EI HALUA olla akateemisia ja ovat silti ONNELLISIA omasta elämästään, mikä lienee tärkeintä. Ihan kun jollekkin lapselle joutuis rautalangasta vääntämään, että on muitakin hyviä vaihtoehtoja kun koulun penkillä istuminen. Oksettavia ja turhauttavia mielipiteitä täällä. Menkää hoitoon jo oikeesti, ei ihan terveeltä kuulosta.

Ei kai tällaista provoa tarvitse tosissaan ottaa? Samat ihmiset tappelevat lapsista/lapsettomuudesta, juomisesta/juomattomuudesta, sinkkuudesta/parisuhteesta, oikeasta tavasta, siivota, elää ja hengittää. Riita paras huvittelumuoto?

No ei tarvitsisi ei, mulla on vaan niin vahva oikeustaju, että mikä on oikein ja mikä on väärin. Kismittää, kun en ymmärrä tämmöisiä ihmisiä, ja kaikki mitä en ymmärrä nostattaa aina minussa vihaa esiin. Joten palstailu on minulle mahtavaa ajanvietettä, koska ihmiset tuovat täällä niin päättömiä asioita esiin itsestään. Koska eihän kukaan kadulla huutele tommosia asioita niin että ulkopuolisetkin kuulee. Eihän yhteiskunta toimisi pelkillä akateemisilla, karkeasti ajateltuna joku niistä kaikista joutuisi kumminkin siivoamaan tai olemaan kaupan kassalla vaikka olisikin istunut sen 10v koulun penkillä. Ja se, että joku ihminen ei ole sitä tajunnut eikä osaa arvostaa jokaista maanpäällistä työtä puistattaa ihmiseltä, joka todennäköisimmin on tulevaisuudessa vastuussa muista ihmisistä enemmän kun ne jotka siellä koulussa ei niin ole istunut.

Olen kateellinen ja poden hyvinkin paljon komplexejä siitä, en itse edes päässyt korkeakouluun vaikka luin kokeisiin monta viikkoa. Ja sitten on nämä jotka pääsi lukematta edes pääsykokeiden ennakkotehtäviä läpi=) vähän kyyninen olen. En osaa kirjoittaa, en osaa lukea niinpä päätin vain että olenpas onnellinen siitä että on työpaikka ja että ammatti-ylpeys säilyis, vain jotta pää kestää. Ja siitäkin se ajatus lähti että elämässä on niin paljon kauniita asoita mistä voi olla onnellinen, eikä materialismi siihen kuuluu, auttaa kyllä, ja kateus...sehän vaan toimii polttoaineena. Mut hei kaikkia ammatteja tarvitaan. 

Ja sitten tietenkin se ennakoiminen (rahallisesti).

Kuten sanottu, voi vaan hyväksyä tyhmyyttään, yrittää uudelleen ja uudelleen, tehdä enemmän töitä sen eteen, ja taas...yrittää. 

Ei minusta olisi akateemisrksi. Ei vaan oo päätä. Hyvin tämä elämä on mennyt näinkin.

Olen akateeminen ja kun olin työtön tuttavat olivat todella vahingoniloisia. Tulin ajatelleeksi vasta silloin että korkeakoulutukseni on nirhennyt tiettyjä. Tän ketjun viesteistä kyllä näkee että kateutta on paljonkin.

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen ja kun olin työtön tuttavat olivat todella vahingoniloisia. Tulin ajatelleeksi vasta silloin että korkeakoulutukseni on nirhennyt tiettyjä. Tän ketjun viesteistä kyllä näkee että kateutta on paljonkin.

Parempi, ettei kukaan nyt väitä vastaan ja puhkase sun kuplaas. :) Sormeni syyhyävät, ehkä teen pienen reijän, kun kuplasi näyttää kumminkin melko ahtaalta. Koska eihän kukaan duunari nyt voi olla ammattiylpeä ja pitää puoliansa ihan jo pelkästään siitä syystä, että kokee tekevänsä arvokasta työtä. Jospa menisitte kaikki akateemiset autiolle saarelle rakentamaan uuden yhteiskunnan, niin saisitte pieniä oivalluksia pieneen elämäänne. Saatte saarellenne koulukirjanne, valmiiksikasatut tuolit ja pöydät ja materiaalin rakentamiseen. P.s kuka tahansa voi olla työtön ja se joka toisen työttömyydestä saa mielihyvää on jo valmiiksi sairas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen ja kun olin työtön tuttavat olivat todella vahingoniloisia. Tulin ajatelleeksi vasta silloin että korkeakoulutukseni on nirhennyt tiettyjä. Tän ketjun viesteistä kyllä näkee että kateutta on paljonkin.

Parempi, ettei kukaan nyt väitä vastaan ja puhkase sun kuplaas. :) Sormeni syyhyävät, ehkä teen pienen reijän, kun kuplasi näyttää kumminkin melko ahtaalta. Koska eihän kukaan duunari nyt voi olla ammattiylpeä ja pitää puoliansa ihan jo pelkästään siitä syystä, että kokee tekevänsä arvokasta työtä. Jospa menisitte kaikki akateemiset autiolle saarelle rakentamaan uuden yhteiskunnan, niin saisitte pieniä oivalluksia pieneen elämäänne. Saatte saarellenne koulukirjanne, valmiiksikasatut tuolit ja pöydät ja materiaalin rakentamiseen. P.s kuka tahansa voi olla työtön ja se joka toisen työttömyydestä saa mielihyvää on jo valmiiksi sairas.

Huhuh oletpas katkera. Miksi? Oikein syyhyät :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kadehdi. Itsellä on tosin ylempi korkeakoulututkinto, mutta en kadehdi tohtoreita.

En jaksaisi uhrata tutkimukselle kaikkea vapaa-aikaani, enkä haluaisi olla jatkuvissa pätkätöissä. On varmaankin aika rasittavaa hakea aina uutta työpaikkaa edellisen määräaikaisuuden päätyttyä vielä melkein kuusikymppisenä.

Ei tuo ole kaikkien tohtoreiden tulevaisuus, monet meistä ovat ihan hyväpalkkaisissa vakinaisissa työsuhteissa. Intohimoinen asenne työhön sekä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen tosin on monilla pysyvä "vaiva" tai onni, niin kuin itse tuon näen.

Aika monen tohtorin työt koostuvat kuitenkin pätkätöistä. Alasta tietysti riippuen yksityiset pitävät tohtoreita ylikoulutettuina, eivätkä siksi palkkaa, ts. tohtoritutkinto saattaa itse asiassa kaventaa työnäkymiä verrattuna ylempään korkeakoulututkintoon. Lisäksi tutkimuslaitokset ja yliopistot rahapulassaan eivät palkkaa, ja tulevina vuosina ilmeisesti vielä vähemmän, edes niitä määräaikaisia.

Jaa? Aika monet firmat tuovat esille henkilökuntansa tutkinnot, tohtorintutkinto on bonusta vaikka se ammattitaito pitääkin olla muutenkin hankittu, pelkkä tutkinto ei riitä. Jos katselet tohtorien vs. maistereiden työttömyystilastoja ei ongelma taida olla ihan niin paha kuin sinun kokemuspohjaltasi näyttää. Tutkinto ei ole tae työllistymiselle, ne omat taidot ja oma persoona on tärkein, mutta hyvin harvassa paikassa työllistyminen nykyään jää toteutumatta ylikouluttautumisen vuoksi. Ja itse akateemisena arvostan kovasti miestäni joka on ei-akateeminen, mutta tehnyt hienon uran kovalla työllä ja älyllään. Hän taas arvostaa minun tutkintoja ja uraa - jotka nekin pohjautuvat kovaan työhön ja älyyn. Kumpikaan ei kadehdi toistaan, polkuja on erilaisia.

Toivottavasti se, että et käyttänyt possessiivisuffiksia, oli vain puhekielisyyttä...

BTW, tohtoristasolla sen oman persoonan ei pitäisi enää ratkaista, vaan ainoastaan osaamisen. Tiedän kyllä, että nykyisin ajatellaan, että työnantajalle myydään itseä, mutta en hyväksy sitä, sillä se johtaa lopulta osaamisen rappioon.

Se on paha jos matala koulutustaso korreloi yleisen tietämättömyyden kanssa ja ei ymmärretä ympärillä tapahtuvia asioita ja ollaan helposti höynäytettävissä. Voi mitä porukkaa tässä ketjussa koittaa vakuutella itelleen.

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen ja kun olin työtön tuttavat olivat todella vahingoniloisia. Tulin ajatelleeksi vasta silloin että korkeakoulutukseni on nirhennyt tiettyjä. Tän ketjun viesteistä kyllä näkee että kateutta on paljonkin.

Olen huomannut saman. Tosin tässä ketjussa ei mielestäni ole lähelläkään sellaista mitä olen kokenut IRL.

Työttömyydestä syyllistetään kaikkia, mutta sellainen tietynlainen ilkeämielinen vahingonilo ja kuittailu näyttää liittyvän vain akateemiseen työttömyyteen. Ja toisaalta se aiheuttaa sen, ettei akateemisuus normaalistu samalla tavoin alavalintana kuten muut, kun työttömäksi joutuneet pyrkivät salailemaan tilaansa juuri tuon vittuilun takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap on joko provo tai sitten ei kovin sivistynyt ja valveutunut ihminen. Millaista asennetta ap sun mielestä tää kysymys ruokkii? Haluatko välittää viestiä, että jos on koulutus muualta kuin yliopistosta, on laiska tai tyhmä?

Yhteiskunta tarvitsee ja me tarvitaan lähihoitajia, jotka on loistavia työssään ja kiireisen työvuoronsa aikana piristysruiske mummoille ja papoille, me tarvitaan ravintoloitsijoita, jotka työllistää itsensä ja muutaman muun ja siinä sivussa tarjoaa herkullista ruokaa, me tarvitaan alalleen omistautuneita perhepäivänhoitajia, joille voi turvallisin mielin jättää päivän ajaksi lapsensa. Me tarvitaan skarppeja sairaanhoitajia, jotka hektisenkin päivän aikana osaa lukea potilaan vointia ja myös kohdata potilaan ihmisenä, me tarvitaan rekkakuskeja, jotka säässä kuin säässä huolehtii osaltaan siitä, että yhteiskunnan toiminnot pyörii. Ja vielä me tarvitaan siivoojia, jotka huolehtii siitä, että kalatiski on kaupassa puhdas ja hygieeninen, kun siihen laitetaan tuotteet ja siitä, että sairaalassa on puhdasta, eikä potilasturvallisuus vaarannu jne. Me tarvitaan koulunkäyntiavustajia, jotka auttaa erityistarpeita omaavaa lasta opiskelemaan muiden joukossa, me tarvitaan kaupan kassaa, jotta me saatais ostettua ruokaa jne. Listaa vois jatkaa loputtomiin.

Ja mä tarvitsen meidän perheneuvolan terveydenhoitajan mielipiteitä ja kokemusta, jotta tuoreena psykologina tekisin työni mahdollisimman hyvin. 

Miksi antaa viestiä, että kaikki työ ei olisi arvokasta ja tärkeää? Me tarvitaan jokaisen työpanosta ja me tarvitaan työssäkäyviä ihmisiä. Moni meinaa uupua työtaakkansa alle ni miksi lisätä kuormitusta asenteellisuudella ja antamalla olettaa, ettei työ olisi arvostettavaa ja mielekästä?

Voi mitä itkulässytystä. Meneekö ap:n aloitus noin tunteisiin :D

Olet säälittävä -ja lähinnä naurettavan yksinkertainen, jos et kykene tuotakaan kommenttia sisäistämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen akateeminen ja kun olin työtön tuttavat olivat todella vahingoniloisia. Tulin ajatelleeksi vasta silloin että korkeakoulutukseni on nirhennyt tiettyjä. Tän ketjun viesteistä kyllä näkee että kateutta on paljonkin.

Parempi, ettei kukaan nyt väitä vastaan ja puhkase sun kuplaas. :) Sormeni syyhyävät, ehkä teen pienen reijän, kun kuplasi näyttää kumminkin melko ahtaalta. Koska eihän kukaan duunari nyt voi olla ammattiylpeä ja pitää puoliansa ihan jo pelkästään siitä syystä, että kokee tekevänsä arvokasta työtä. Jospa menisitte kaikki akateemiset autiolle saarelle rakentamaan uuden yhteiskunnan, niin saisitte pieniä oivalluksia pieneen elämäänne. Saatte saarellenne koulukirjanne, valmiiksikasatut tuolit ja pöydät ja materiaalin rakentamiseen. P.s kuka tahansa voi olla työtön ja se joka toisen työttömyydestä saa mielihyvää on jo valmiiksi sairas.

Huhuh oletpas katkera. Miksi? Oikein syyhyät :D

Huoh, en ole katkera, olen turhautunut, kun joudun oikaisemaan jatkuvasti väärin tulkittuja tunteita. Sanoinhan jo, että sormeni syyhyävät. Mitä jos pistettäis asia toisin päin; kaikista akateemisista huomaa, että ovat kateellisia duunareille. Voisko asia olla oikeasti näin vai miksi ette näe lukea mitä täällä on vastattu vaan kehittelette omassa mielessänne rivien välistä sen kateuden? Mistä te sen luulon revitte, sitä vaan en ymmärrä? Kertokaa perusteluin, koska mua ihan oikeasti kiinnostaa.

En kadehdi. Yliopistotutkinto ei ole tae sivistyksestä saatikka maalaisjärjestä.