Kuulun amissukuun ja olen järkyttynyt ja yllättynyt tämän palstan "paremman väen" halveksunnasta duunareita kohtaan!

Nämä akateemiset ovat kuitenkin usein meidän duunareiden esimiehiä ja muita johtajia... Ettekö yhtään arvosta työntekijöitänne?

Suvussani suurin osa on ihan tavallisia duunareita: lähihoitajia, autonasentajia, tehdastyöntekijöitä, siivoojia, keittäjiä, kirjanpitäjiä, maanviljelijöitä, välinehuoltajia, perhepäivähoitajia, kaupan myyjiä, kampaajia jne. Moni työllistää itse itsensä yrittäjänä.

Harva suvussani käy lukion. Suurin osa käy amiksen ja toistemme ammattitaitoa osaamme itse onneksi arvostaa. Jotkut ovat amiksen jälkeen jatkaneet opiskelua esim. amk:hon, mutta useimmat eivät. Jotkut taas ovat käyneet sen lukion, mutta menneet sen jälkeen esim. amikseen. Usempien valinta on kuitenkin pelkkä amis.

On loukkaavaa, että palstan korkeasti koulutettu eliitti tuntuu pitävän tavallisia duunareita jotenkin huonompina ihmisinä. Meidänkin suku kuitenkin on ahkeraa ja reippaasti velvollisuutensa hoitavaa. Lapsille tehdään terveellistä kotiruokaa, heidän kanssaan ulkoillaan, sosiaalisista suhteista pidetään huolta, pukeutuminen ja hygienia pidetään kunnossa (vaikkei toki meidän palkoilla merkkivaatteita juuri käytetä, vaan vaatteet on perusvaatetta esim. kirpparilta ja alennusmyynneistä, paljon kierrätetään keskenämme). Katsomme, että lapset tekevät läksynsä ja kyselemme kokeisiin. Meidän suvussa tavallinen lapsen keskiarvo peruskoulussa on 7:n luokkaa. Omalla 9. luokkalaisella esikoisellani on lukuaineiden keskiarvo 7,4 ja kaikkien aineiden keskiarvo 7,9 ja tätä pidetään meidän piireissä hyvänä. On hän kyllä ollutkin tunnollinen koululainen.
Lapsilla on harrastuksia, mutta kovin kalliisiin harva raaskii panostaa. Edullisissakin vaihtoehdoissa kuitenkin on valinnanvaraa. Etelässä jotkut ei käy koskaan, osa käy silloin tällöin. Jonkinlaista lomailua kuitenkin harrastavat kaikki, jos ei muuta niin ainakin Viron risteilyjä.
Elämme mielestäni ihan normaalia tavallisen ihmisen elämää.

Nyt ennen joulua lasten kanssa askarreltiin joulukortteja, leivottiin pipareita ja joulutorttuja, käytiin laulamassa kauneimpia joululauluja ja katsomassa lasten joulujuhlia. Jouluksi kokoonnutaan suvun kanssa yhteen jonkun kotiin, syödään hyvin ja annetaan vähän lahjoja toisillemme, pelkkä suklaarasia tai korttikin on ihan ok, jos jollain on tiukempi rahatilanne.

Miksi tällainen elämä oikeuttaa paremmin menestyneitä pitämään itseään meitä tavisduunareita niin paljon parempina ihmisinä? Katsomaan alaspäin ja tuntemaan ylemmyyttä? Oikeastaan en edes tälle palstalle rantautumista ollut huomannut moista ilmiötä, mutta täällä sen huomaa usein. Duunarit tuntuisi olevan monen mielestä alempaa kastia. Toki olemme tekemisissä myös korkeammin koulutettujen kanssa esim. lasten luokkakavereiden perheistä osa, töissä esimiehet jne. Päällisin puolin kanssakäyminen sujuu kivasti ja tavallisesti myös akateemisten ihmisten kanssa. Pistää nyt kuitenkin miettimään tämän palstan lukemisen jälkeen, että mahtaako heillä olla salaisia ikäviä ajatuksia meikäläisistä, kun olemme ihan vaan raavasta työväenluokkaa?