Päiväkotien todellisuus on uskottua karumpi – maailman paras varhaiskasvatus on pelkkä illuusio
Päiväkodeissa on aikaa vain perusasioihin. Siellä ei ole mahdollista saavuttaa niitä tavoitteita, joita laadukkaalle päivähoidolle on asetettu.
KUN päivähoidon kentältä uskaltaudutaan kuvaamaan päiväkodin arkea (HS Mielipide 18.12.), sekä varhaiskasvatusviraston johto että poliitikot nousevat puolustuskannalle (HS 19.12.).
Olemme kolme päivähoidon ammattilaista: lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja ja entinen päiväkodin johtaja. Olemme sitä mieltä, että puolustuskirjoitusten laatijat eivät täysin tunne tai tunnusta päiväkotien ahdingon olemassaoloa ja sen laajuutta.
Todellisuudessa yhdellä kasvattajalla on vastuullaan enemmän kuin kahdeksan lasta jo pelkästään työvuorojen, kokousten, koulutusten sekä sijaisten puutteen vuoksi. Henkilökunnan työaika on lyhyempi kuin lasten hoitopäivä.
Se, että Helsinki ei toteuta lain sallimaa suhdelukua – yksi aikuinen kahdeksaa lasta kohti –, ei ole ratkaisu, vaikka päätös sellaisenaan on arvostettava.
Varhaiskasvatusviraston johto ja päiväkotien johtajat haluavat antaa vanhemmille kuvan, jonka mukaan ”päiväkodeissa tehdään hyvää varhaiskasvatusta ja työntekijöiden jaksamiseen panostetaan”.
Kun puhutaan hyvästä varhaiskasvatuksesta, kyse ei ole vain numeroilla mitattavista asioista. Keskeisintä lapsen hyvinvoinnin kannalta on tuttujen aikuisten läsnäolo, turvallinen kohtaaminen ja pysyvyys. Vasta kun nämä on taattu, voimme onnistua taitojen ja valmiuksien kehittämisessä.
Päiväkodeissa on aikaa käytännössä vain perusasioihin. Siellä ei ole mahdollista saavuttaa niitä tavoitteita, joita laadukkaalle päivähoidolle on asetettu.
Lastentarhanopettajissa on potentiaalia toteuttaa päättäjien illuusioissa elävää ”maailman parasta varhaiskasvatusta”, mutta olosuhteiden pakosta joudumme olemaan pikemminkin yliopistokoulutuksen saaneita lastenvahteja. Kun henkilökuntaa siirrellään tunniksi tai päiväksi toiseen lapsiryhmään tai päiväkotiin, meitä kutsutaan ”käsiksi, joita tarvitaan” siellä tai täällä.
Päiväkotien työntekijöiden keskusteluissa nousee usein esille kokemus, että työnteko on selviytymistä päivästä toiseen. Moni vaihtaa alaa.
Olemme työskennelleet useissa eri päiväkodeissa eri tehtävissä ja nähneet, miten taloudellista tehokkuutta lisäävät toimet ovat tehneet työstämme hektistä poukkoilua, jossa mahdollisuus lapsen yksilöllisen kohtaamiseen on heikentynyt.
Päiväkotilasten levottomuuden lisääntyminen ei ole päiväkodissa työtä tekevien vika. Liian suuri ja vaihtuva määrä niin aikuis- kuin lapsikontaktejakin saavat lapset oireilemaan levottomuudella ja voimaan huonosti.
Vanhustenhoidon alennustilasta on puhuttu pitkään. Nyt on tarpeellista käydä keskustelua myös päiväkotihoidon tilasta.
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005016106.html?utm_medium=social&utm…
Kommentit (88)
Tää varhaiskasvatus touhu on ollut ihan pelleilyä alusta asti. Niille pienille riittäisi hyvin päivähoito, siinä ruokailu, leikit, ulkoilu, aikuisen syli. Niitä sen enempää tarvitse kasvattaa.
Vierailija kirjoitti:
Tää varhaiskasvatus touhu on ollut ihan pelleilyä alusta asti. Niille pienille riittäisi hyvin päivähoito, siinä ruokailu, leikit, ulkoilu, aikuisen syli. Niitä sen enempää tarvitse kasvattaa.
Juuri kukaan ei laita lasta päiväkotiin siksi, että lapsi kasvatettaisiin siellä, vaan syy päiväkotien olemassoloon on se, että molemmat vanhemmat voivat käydä töissä tai opiskelemassa.
Tästä huolimatta koko järjestelmä teeskentelee, että sylin sijasta lapsi tarvitsee varhaiskasvatussuunnitelman.
No voi ei! :D
Eikö syöpäinen ja saastainen demarikommariutopia ollutkaan (ULLATUUS!) ihan sitä mitä esitteessä luki?
No ei se mitään, pääasiahan on että syöpäset demaripirut pääsee moraalisäteilemään globaalisti ja kehumaan kuinka kommaroivat muiden rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtuu, kun sinä itse sanot tuollaiselle hirviölle, että lopettaa tuollaisen käytöksen? Ette kai vaan seiso tumput suorana vieressä?
-Kokemuksen mukaan alkaa ulos savustaminen. Kieltäydytään yhteistyöstä. Lopulta saattaa joutua irtisanotuksi, jos esimies on kiusaajan puolella (nämä koiusaajat yleensä niin manipuloivia, että jonkun saa aina puolelleen)
Todistin itse tällaisen kuvion opiskelijana. Johtaja oli mukana tässä ja hirviötyöntekijän puolella. Arvatkaa jäinkö alalle?
Tää varhaiskasvatus touhu on ollut ihan pelleilyä alusta asti. Niille pienille riittäisi hyvin päivähoito, siinä ruokailu, leikit, ulkoilu, aikuisen syli. Niitä sen enempää tarvitse kasvattaa.
Juuri kukaan ei laita lasta päiväkotiin siksi, että lapsi kasvatettaisiin siellä, vaan syy päiväkotien olemassoloon on se, että molemmat vanhemmat voivat käydä töissä tai opiskelemassa.
Tästä huolimatta koko järjestelmä teeskentelee, että sylin sijasta lapsi tarvitsee varhaiskasvatussuunnitelman.
- Totta. Ne hoitajat, joista vielä löytyy lämpöä ja kyspsyyttä nähdä ja kohdata se lapsi yksilönä palavat loppuun tai irtisanoutuvat. Heitä valuu koko ajan pois alalta ja tilalle tulee niitä joita jostain saadaan ja jotka vielä suostuu.
Lasten tarvitsevuus isossa ryhmässä on niin kohtuuttoman suuri että siihen yksi aikuinen voisi mitenkään vastata. Monissa paikoissa mennään riskillä jos ryhmässä on mukana muutama haastava lapsi ilman minkäänlaista tukea saati avustajaa.
Jokainen vanhempi tajuaa tämän, osa vaan ei välitä koska on houkuttelevaa siirtää kasvatusvastuu lapsista ammattilaiselle ja kipata lapsensa kuorman päälle, osa taas on pakon edessä kun tarvitsee hoitopaikan lapsilleen käydäkseen töissä. Osa taas luottaa varhaiskasvatuksen ilosanomaan sokeasti ja uskoo että se lapsi hyötyy tällaisesta ja sulkee silmänsä siltä realistiselta pk-arjen olosuhteilta.
Typerintä on, että nykyisin ajatellaan, että hyvä vanhempi laittaa lapsen aikaisin varhaiskasvatukseen ja pitää hänet myös siellä, vaikka jäisi uudelleen vanhempainvapaalle. Kotihoitoa ei arvosteta, vaikka se auttaisi sekä lasta että varhaiskasvatuksen tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsilta voi kadota vaatteita jos mennään rivissä sisään ja ulos. Mihin ne siinä katoaa kun ne laitetaan naulakkoon
Esimerkiksi
-lapsi heittelee vaatteitaan kävellessään ulkoa sisälle
-eteisen lattialla on useat samanlaiset rukkaset, kuomat jne.ilman nimeä
-rukkaset jää pihalle
-putoavat naulakon alle/taakse
- puolipäivälapsen vanhempi ottaa epähuomiossa toisen lapsen vaatteita
Tässä muutama esimerkki. Ja koska yksi aikuinen huolehtii n.10 lapsen( yli 3 v) sisääntulosta niin kaikkee ehtii tapahtua
Potkulaki on astunut voimaan.