Lue keskustelun säännöt.
Alapään ulkonäkö synnytyksen jälkeen --> onko normaalia?
20.12.2016 |
Repesin aika pahasti, nyt alapää on jotenkin ammollaan epparihaavasta klitorikseen että näkyy kun emättimen ympärillä on jotain palleroita?? Synnytyksestä 4kk. Palautuuko se ikinä? Onko mahdollista korjata? Onko se ihan normaalia? Asia häiritsee todella paljon.. Neuvolassa ei tällaisista puhuttu
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostakin syystä tuli tätä lukiessa sellainen tietty kiitollisuuden tunne siitä, että on vapaaehtoisesti lapseton.
Vahva sama.
Onnea vaan valinnasta. Voin hyvin kuvitella, että jos on valmiiksi vela niin kiitollisuuden ja tyytyväisyyden tunne omasta valinnasta lisääntyy näitä lukiessa.
Kiitti! Joo, kieltämättä tilanne olisi kusisempi, jos sattuisi tosi kovasti haluamaan lapsia, ja pitäisi miettiä tällaisia riskejä ja eri synnytystapojen eroja lapsen ja oman seksuaaliterveyden kannalta, vaikutuksia minäkuvaan ja parisuhteeseen ja ihan mahdollista vammautumistakin. Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta koituu tiettyjä sosiaalisia haasteita, mutta ne eivät ole mitään verrattuna edes siihen, että joutuu olemaan raskaana ja synnyttämään, muista haittapuolista puhumattakaan. Jos vähänkin arveluttaa, minusta kannattaa ilman muuta valita lapsettomuus.
Edelleenkin on olemassa suunniteltu sektio, jonka saa nykyään vapaasti valita. Ei koidu haittapuolia seksuaalielämälle ja on turvallinen ja kivuton tapa synnyttää lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostakin syystä tuli tätä lukiessa sellainen tietty kiitollisuuden tunne siitä, että on vapaaehtoisesti lapseton.
Vahva sama.
Onnea vaan valinnasta. Voin hyvin kuvitella, että jos on valmiiksi vela niin kiitollisuuden ja tyytyväisyyden tunne omasta valinnasta lisääntyy näitä lukiessa.
Kiitti! Joo, kieltämättä tilanne olisi kusisempi, jos sattuisi tosi kovasti haluamaan lapsia, ja pitäisi miettiä tällaisia riskejä ja eri synnytystapojen eroja lapsen ja oman seksuaaliterveyden kannalta, vaikutuksia minäkuvaan ja parisuhteeseen ja ihan mahdollista vammautumistakin. Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta koituu tiettyjä sosiaalisia haasteita, mutta ne eivät ole mitään verrattuna edes siihen, että joutuu olemaan raskaana ja synnyttämään, muista haittapuolista puhumattakaan. Jos vähänkin arveluttaa, minusta kannattaa ilman muuta valita lapsettomuus.
Edelleenkin on olemassa suunniteltu sektio, jonka saa nykyään vapaasti valita. Ei koidu haittapuolia seksuaalielämälle ja on turvallinen ja kivuton tapa synnyttää lapsi.
En ole aiheen asiantuntija, kun ei tosiaan ole koskaan tarvinnut tätä omakohtaisesti miettiä, mutta käsittääkseni myös suunniteltuun sektioon liittyy riskejä ja haittoja. Jos ei liittyisi, sehän tehtäisiin automaattisesti kaikille synnyttäjille. Että kyllä tuota jonkin verran joutuisi pohtimaan joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostakin syystä tuli tätä lukiessa sellainen tietty kiitollisuuden tunne siitä, että on vapaaehtoisesti lapseton.
Vahva sama.
Onnea vaan valinnasta. Voin hyvin kuvitella, että jos on valmiiksi vela niin kiitollisuuden ja tyytyväisyyden tunne omasta valinnasta lisääntyy näitä lukiessa.
Kiitti! Joo, kieltämättä tilanne olisi kusisempi, jos sattuisi tosi kovasti haluamaan lapsia, ja pitäisi miettiä tällaisia riskejä ja eri synnytystapojen eroja lapsen ja oman seksuaaliterveyden kannalta, vaikutuksia minäkuvaan ja parisuhteeseen ja ihan mahdollista vammautumistakin. Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta koituu tiettyjä sosiaalisia haasteita, mutta ne eivät ole mitään verrattuna edes siihen, että joutuu olemaan raskaana ja synnyttämään, muista haittapuolista puhumattakaan. Jos vähänkin arveluttaa, minusta kannattaa ilman muuta valita lapsettomuus.
Edelleenkin on olemassa suunniteltu sektio, jonka saa nykyään vapaasti valita. Ei koidu haittapuolia seksuaalielämälle ja on turvallinen ja kivuton tapa synnyttää lapsi.
En ole aiheen asiantuntija, kun ei tosiaan ole koskaan tarvinnut tätä omakohtaisesti miettiä, mutta käsittääkseni myös suunniteltuun sektioon liittyy riskejä ja haittoja. Jos ei liittyisi, sehän tehtäisiin automaattisesti kaikille synnyttäjille. Että kyllä tuota jonkin verran joutuisi pohtimaan joka tapauksessa.
Ei tehdä, koska se on huomattavasti kalliimpi toimenpide kuin alatiesynnytys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostakin syystä tuli tätä lukiessa sellainen tietty kiitollisuuden tunne siitä, että on vapaaehtoisesti lapseton.
Vahva sama.
Onnea vaan valinnasta. Voin hyvin kuvitella, että jos on valmiiksi vela niin kiitollisuuden ja tyytyväisyyden tunne omasta valinnasta lisääntyy näitä lukiessa.
Kiitti! Joo, kieltämättä tilanne olisi kusisempi, jos sattuisi tosi kovasti haluamaan lapsia, ja pitäisi miettiä tällaisia riskejä ja eri synnytystapojen eroja lapsen ja oman seksuaaliterveyden kannalta, vaikutuksia minäkuvaan ja parisuhteeseen ja ihan mahdollista vammautumistakin. Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta koituu tiettyjä sosiaalisia haasteita, mutta ne eivät ole mitään verrattuna edes siihen, että joutuu olemaan raskaana ja synnyttämään, muista haittapuolista puhumattakaan. Jos vähänkin arveluttaa, minusta kannattaa ilman muuta valita lapsettomuus.
Edelleenkin on olemassa suunniteltu sektio, jonka saa nykyään vapaasti valita. Ei koidu haittapuolia seksuaalielämälle ja on turvallinen ja kivuton tapa synnyttää lapsi.
Ehkä pillu säästyy,miehenä mun on pakko sanoa ettei juurikaan kiinnosta miltä pillu näyttää jos on vaan märkä ja halukas saamaan munaa,mihinkään erityisen löysäänkään en ole ikinä törmännyt,kaikista pahoja ovat kuivat hiekkavittuiset lahnat.
Vaikka lapsi sektioitaisi niin silti vartalo voi olla pilalla,tisseistä voi tulla ryppyiset tyhjät nahkapussit,ihan järkyttävät raskausarvet voi tulla,löysä vatsamakkara mikä voi olla vielä arpinenkin,mulla ei ainakaan seiso jos nainen on vaatteiden pois oton jälkeen edellä kuvatun näköinen,siis selvästi raskausaikana "räjähtänyt nainen on aika järkky näky alasti vaikka pillu olisi kuinka tiukka ja koskematon.
M41v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostakin syystä tuli tätä lukiessa sellainen tietty kiitollisuuden tunne siitä, että on vapaaehtoisesti lapseton.
Vahva sama.
Onnea vaan valinnasta. Voin hyvin kuvitella, että jos on valmiiksi vela niin kiitollisuuden ja tyytyväisyyden tunne omasta valinnasta lisääntyy näitä lukiessa.
Kiitti! Joo, kieltämättä tilanne olisi kusisempi, jos sattuisi tosi kovasti haluamaan lapsia, ja pitäisi miettiä tällaisia riskejä ja eri synnytystapojen eroja lapsen ja oman seksuaaliterveyden kannalta, vaikutuksia minäkuvaan ja parisuhteeseen ja ihan mahdollista vammautumistakin. Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta koituu tiettyjä sosiaalisia haasteita, mutta ne eivät ole mitään verrattuna edes siihen, että joutuu olemaan raskaana ja synnyttämään, muista haittapuolista puhumattakaan. Jos vähänkin arveluttaa, minusta kannattaa ilman muuta valita lapsettomuus.
Edelleenkin on olemassa suunniteltu sektio, jonka saa nykyään vapaasti valita. Ei koidu haittapuolia seksuaalielämälle ja on turvallinen ja kivuton tapa synnyttää lapsi.
Ehkä pillu säästyy,miehenä mun on pakko sanoa ettei juurikaan kiinnosta miltä pillu näyttää jos on vaan märkä ja halukas saamaan munaa,mihinkään erityisen löysäänkään en ole ikinä törmännyt,kaikista pahoja ovat kuivat hiekkavittuiset lahnat.
Vaikka lapsi sektioitaisi niin silti vartalo voi olla pilalla,tisseistä voi tulla ryppyiset tyhjät nahkapussit,ihan järkyttävät raskausarvet voi tulla,löysä vatsamakkara mikä voi olla vielä arpinenkin,mulla ei ainakaan seiso jos nainen on vaatteiden pois oton jälkeen edellä kuvatun näköinen,siis selvästi raskausaikana "räjähtänyt nainen on aika järkky näky alasti vaikka pillu olisi kuinka tiukka ja koskematon.
Totta, hyvä huomio. Kyllä se raskaana oleminen ja mahdollinen imetys vaikuttaa naisen kehon haluttavuuteen paljon negatiivisemmin kuin synntystapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei kaikki! Nostan ketjua, olisi kysyttävää. Tietääkö joku mahdollisesti, voiko saada korjausleikkusta, kun synnytyksestä epparihaavan kohdalla pursottaa ulos jotain, joka hiertää ja sen takia välillä kipeä? Mitenhän tuonkin voisi korjata?
Minun vagina kirjaimellisesti räjähti synnytyksessä. Ei koskaan palautunut normaaliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisystäväni vagina kirjaimellisesti räjähti synnytyksessä. Ei koskaan palautunut normaaliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Tämä ketju kohensi mielialaani. Olen kipuillut kovasti synnytyksen päättymistä sektioon. Siis etenkin sen alatiesynnytyskokemuksen puuttumisen takia (lapsi jää ainokaiseksi). Kurjimina aikoina myös bikinirajan alla olevan arven vuoksi. Turhamaista, tiedän :). Ja onneksi arpeudun hyvin, 10cm arpi on ohut ja väritön, itse asiassa lähes huomaamaton jo nyt vuoden jälkeen. Alapää luonnollisesti on ennallaan.
En minäkään tiennyt, että näin yleisesti alapää jää ihan tohjoksi alatiesynnytyksen jälkeen :-/. Siitä ei tosiaan missään puhuta! Eikö se siis ajan kanssakaan palaudu lähes entiselleen? Mitä sinne siis jää näkyviin pysyvästi, arpia, emättimen sisäosaa, värimuutosta? Huomaako sen jos ei tiedä niiden tulleen synnytyksestä? Eli jääkö niin "rujon" näköiseksi?
Häiritseekö ne ruhjutumat ja taisteluvammat oikeasti miehiä vai onkohan tämä joku naisten itsetuntokysymys enemmän kuitenkin? Kai miehille luulisi olevan tuntuma tärkeintä, ei niinkään yksityiskohdat värkin ulkonäössä. Kunhan ei kipuja jäisi, se varmasti on pääasia!
No eivätpä nämä kovin yleisiä ongelmia ole, kun 90 alatiesynnyttäneistä haluaa synnyttää uudelleen alateitse. Ja saman verran, 92, kuvailee synnytystä positiiviseksi kokemukseksi. Itselläni ei oikein mitään eroa jäänyt pitkään kestäneestä ja vaikeasta alatiesynnytyksestä. Enemmän huolissani olisin sektion tuomista riskeistä seuraavaa raskautta ajatellen, mm. kohdun ohenemisesta ja reikiintymisestä.
No eihän naiset saa itse päättåä synnytystapaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostakin syystä tuli tätä lukiessa sellainen tietty kiitollisuuden tunne siitä, että on vapaaehtoisesti lapseton.
Vahva sama.
Onnea vaan valinnasta. Voin hyvin kuvitella, että jos on valmiiksi vela niin kiitollisuuden ja tyytyväisyyden tunne omasta valinnasta lisääntyy näitä lukiessa.
Kiitti! Joo, kieltämättä tilanne olisi kusisempi, jos sattuisi tosi kovasti haluamaan lapsia, ja pitäisi miettiä tällaisia riskejä ja eri synnytystapojen eroja lapsen ja oman seksuaaliterveyden kannalta, vaikutuksia minäkuvaan ja parisuhteeseen ja ihan mahdollista vammautumistakin. Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta koituu tiettyjä sosiaalisia haasteita, mutta ne eivät ole mitään verrattuna edes siihen, että joutuu olemaan raskaana ja synnyttämään, muista haittapuolista puhumattakaan. Jos vähänkin arveluttaa, minusta kannattaa ilman muuta valita lapsettomuus.
Edelleenkin on olemassa suunniteltu sektio, jonka saa nykyään vapaasti valita. Ei koidu haittapuolia seksuaalielämälle ja on turvallinen ja kivuton tapa synnyttää lapsi.
En ole aiheen asiantuntija, kun ei tosiaan ole koskaan tarvinnut tätä omakohtaisesti miettiä, mutta käsittääkseni myös suunniteltuun sektioon liittyy riskejä ja haittoja. Jos ei liittyisi, sehän tehtäisiin automaattisesti kaikille synnyttäjille. Että kyllä tuota jonkin verran joutuisi pohtimaan joka tapauksessa.
Ei tehdä, koska se on huomattavasti kalliimpi toimenpide kuin alatiesynnytys.
Normaali alatie 2200e ja suunniteltu sektio 3500e.
Kun alatiehen tulee esim imukuppi niin hinta lähes sektion hinta. Suomessa törkeästi joka 10. lapsi revitäån imukupilla ulos. Ei mitåän väliä naisesta. Sitten ihmetellään eroja.
Miettikää hintaa kun synnytystä käynnistetään 5 päivää ja päädytään hätäsektioon? Ei mitåän järkeå mutta Suomessa synnytyksessä on tärkeintä että nainen kärsii ja revitään koko alapää.
Ei tuo ainakaan musta kuulosta normaalilta (okei huomasin että aloitus vuodelta 2016) ja itse oon synnyttänyt kolme kertaa. Jos mulla olisi alapää jotenkin erinäköinen tai varsinkaan pahasti erinäköinen kuin ennen niin kävisin jossain plastiikkakirurgiassa. Välillä on tullut ihan google mainoksissa vastaan mitä noita on helsingissä ja turussa esimerkiksi. Tai siis sen jälkeen kävisin kun lapsiluku olisi täynnä jos olisi vielä siitä vajaa. Mä en kyllä kestäisi sitä jos olisi jotain synnytyksestä johtuvia vaivoja kuten inkontinenssia tai mitä vaan noita nyt on. En oikein tajua miten jotkut pystyy antaa asian vain olla. Toki nyt saa miinustaa ihan kybällä, mutta kyllähän ihmiset päästää itsensä ihan hirveeseen kuosiin muutenkin, lapsettomatkin... en vaan oikein tajua sitä. Ainakin musta elämä on paljon kivempaa kun on tikissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun naisen alapää on ihanan tiukka, puristaa niin että tulen melkein heti kun työnnän syvälleei ole meillä lapsia eikä tule! Nuoret aikuiset naiset on paras, on paikat kunnossa ja nauttii seksistä ;) ei kukaan halua 65 vee tantta lörttöä joka leviää kuin löysä ilmapallo kun avaa jalatvain tiukka käy koska miesten pitää päästä usein paineita laskemaan <3
Vierailija kirjoitti:
No mulla on ollut kahden synnytyksen jälkeen ihan riekalaisen näköinen. Ihan pommitettua möykkyrää. Mutta eipä sitä muut katselekuin mieheni joskus, ja hän kyllä tietää mistä se on moiseksi tantereeksi tullut. Imukuppi veti joka paikan repalaiseksi, ja epparihaava repesi melkein peräaukkoon asti.
Luulis jokaisen haluavan korjausleikata tuollaisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että pahoja vaurioita saaneet ovat oikeutettuja korjausleikkauksiin ja niin sen pitää ollakin.
Jos vaiva/vamma hankaloittaa elämää fyysisesti,niin toki tulee saada apua.
Joillakin on kuitenkin kummallinen asenne, että kaikkien synnyttäneiden tulisi päästä johonkin leikkaukseen jotta "loppuelämä ei menisi pilalle epävarmuuksien takia".
Fakta nyt vaan on se, että kenenkään keho ei arvettomana ja ilman vaurioita tästä elämästä selviä.
Jos ei itse voi elää sen kanssa, että keho on muuttunut synnytyksestä/lapsensaannista johtuen niin suosittelen tekemään töitä sen pääkoppansa kanssa.
Ei huono itsetunto tai epävarmuudet pitäisi olla oikeutus mihinkään leikkaukseen, terapialähete siitä ennemminkin pitäisi kirjoittaa.
Samalla logiikalla minä voisin vaatia pääsyä korjausleikkauksiin kun vatsa on useiden leikkausten jälkeen arpia täynnä ja reisissäkin on enemmän raskausarpia kuin 16-vuotiaana.
Mitä arpia ja vaurioita miehen sukupuolielimiin tulee miehen varhaisaikuisuudessa?
On.se jumalauta hullua että me naiset emme saisi puhua kehoamamme kohtaan tapahtuneen törkeän pahoinpitelyn jättämistä tuhoista ja vaurioista. Synnytys on naiseen kohdstuva törkeä pahoinpitely ja se suurin osa naisiata pannaan kokemaan ilman mitään kipulääkitystä tai puudutusta, täysin epäinhimillistä., naisten kiduttamista.
Ja ne naiseen jäävät vauriot on todellisia ja niistä saa ja pitää puhua ja niihin pitää saada apu ja korjaukset. Vauriot eivät ole päässä vaan alapäässä. Mutta mitäpä sen on väliå vaikka tulee avioeroja ja erolapsia kunhan saadaan rääkätä naisia, näyttää että ovat arvottomia.
Mä en edes katsonut omaa alapäätä kuukausiin synnytyksen jälkeen. Halusin suojella itseäni näyltä, sillä tunne oli sellainen kuin olisi synnyttänyt melonin ja joka paikka on ihan turvoksissa. Jo ennen synnytystä alakerta näytti ihan turvonneelta tursakkeelta, joten en halunnut edes tietää miltä värkki näyttää itse synnytyksen jälkeen. Nyt on vajaa vuosi synnytyksestä ja vagina on palautunut oikein hyvin. Näyttää mielestäni ihan siltä kuin ennenkin.
Mielestäni on hienoa, että näinkin arkaluontoinen asia otetaan rohkeasti puheenaiheeksi!
Hyvä ap ja muut vastaajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostakin syystä tuli tätä lukiessa sellainen tietty kiitollisuuden tunne siitä, että on vapaaehtoisesti lapseton.
Vahva sama.
Onnea vaan valinnasta. Voin hyvin kuvitella, että jos on valmiiksi vela niin kiitollisuuden ja tyytyväisyyden tunne omasta valinnasta lisääntyy näitä lukiessa.
Kiitti! Joo, kieltämättä tilanne olisi kusisempi, jos sattuisi tosi kovasti haluamaan lapsia, ja pitäisi miettiä tällaisia riskejä ja eri synnytystapojen eroja lapsen ja oman seksuaaliterveyden kannalta, vaikutuksia minäkuvaan ja parisuhteeseen ja ihan mahdollista vammautumistakin. Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta koituu tiettyjä sosiaalisia haasteita, mutta ne eivät ole mitään verrattuna edes siihen, että joutuu olemaan raskaana ja synnyttämään, muista haittapuolista puhumattakaan. Jos vähänkin arveluttaa, minusta kannattaa ilman muuta valita lapsettomuus.
Edelleenkin on olemassa suunniteltu sektio, jonka saa nykyään vapaasti valita. Ei koidu haittapuolia seksuaalielämälle ja on turvallinen ja kivuton tapa synnyttää lapsi.
En ole aiheen asiantuntija, kun ei tosiaan ole koskaan tarvinnut tätä omakohtaisesti miettiä, mutta käsittääkseni myös suunniteltuun sektioon liittyy riskejä ja haittoja. Jos ei liittyisi, sehän tehtäisiin automaattisesti kaikille synnyttäjille. Että kyllä tuota jonkin verran joutuisi pohtimaan joka tapauksessa.
Alatiesynnytykseen liittyy paljon enemmän riskejä kuin suunniteltuun sektioon. Nainen joutuu ottaamaan terveys ja kuolemanriskin tehdessään lapsen. Sen vuoksi naisen pitåä saada itse päättåä kumman synnytystavan valitsee. Esim Isossa-Britanniassa nainen saa itse valita kumman riskin ottaa ja tämä siksi koska lääkärit ovat myöntäneet että riskitöntä synnytystä ei ole.
Myös Sveitsissä nainen saa valita synnytystapansa.
Suomessa om eurooppalaisittain paljon loppuikää haittaavia vaurioita alatiesynnytyksistä mutta hei mitäpä me naisten hyvinvoinnista välitämme!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Tämä ketju kohensi mielialaani. Olen kipuillut kovasti synnytyksen päättymistä sektioon. Siis etenkin sen alatiesynnytyskokemuksen puuttumisen takia (lapsi jää ainokaiseksi). Kurjimina aikoina myös bikinirajan alla olevan arven vuoksi. Turhamaista, tiedän :). Ja onneksi arpeudun hyvin, 10cm arpi on ohut ja väritön, itse asiassa lähes huomaamaton jo nyt vuoden jälkeen. Alapää luonnollisesti on ennallaan.
En minäkään tiennyt, että näin yleisesti alapää jää ihan tohjoksi alatiesynnytyksen jälkeen :-/. Siitä ei tosiaan missään puhuta! Eikö se siis ajan kanssakaan palaudu lähes entiselleen? Mitä sinne siis jää näkyviin pysyvästi, arpia, emättimen sisäosaa, värimuutosta? Huomaako sen jos ei tiedä niiden tulleen synnytyksestä? Eli jääkö niin "rujon" näköiseksi?
Häiritseekö ne ruhjutumat ja taisteluvammat oikeasti miehiä vai onkohan tämä joku naisten itsetuntokysymys enemmän kuitenkin? Kai miehille luulisi olevan tuntuma tärkeintä, ei niinkään yksityiskohdat värkin ulkonäössä. Kunhan ei kipuja jäisi, se varmasti on pääasia!
No eivätpä nämä kovin yleisiä ongelmia ole, kun 90 alatiesynnyttäneistä haluaa synnyttää uudelleen alateitse. Ja saman verran, 92, kuvailee synnytystä positiiviseksi kokemukseksi. Itselläni ei oikein mitään eroa jäänyt pitkään kestäneestä ja vaikeasta alatiesynnytyksestä. Enemmän huolissani olisin sektion tuomista riskeistä seuraavaa raskautta ajatellen, mm. kohdun ohenemisesta ja reikiintymisestä.
Kukaan ei halua synnyttää alakautta ja missä muka kysytään haluatko synnyttää toisenkin alakautta? Ei missään, eihän Suomessa ole vaihtoehtoja koska meistä naisista ei välitetä yhtään. Naiset synnyttvät toisenkin alakautta koska vaihtoehtoja ei anneta.
Alatiesynnytyksessä pilalle menneen alapään vuoksi tulee erolapsia mutta ei se haittaa kun tärkeintå on naisten rääkkäys ja alentaminen.
Kiitti! Joo, kieltämättä tilanne olisi kusisempi, jos sattuisi tosi kovasti haluamaan lapsia, ja pitäisi miettiä tällaisia riskejä ja eri synnytystapojen eroja lapsen ja oman seksuaaliterveyden kannalta, vaikutuksia minäkuvaan ja parisuhteeseen ja ihan mahdollista vammautumistakin. Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta koituu tiettyjä sosiaalisia haasteita, mutta ne eivät ole mitään verrattuna edes siihen, että joutuu olemaan raskaana ja synnyttämään, muista haittapuolista puhumattakaan. Jos vähänkin arveluttaa, minusta kannattaa ilman muuta valita lapsettomuus.