Lue keskustelun säännöt.
Alapään ulkonäkö synnytyksen jälkeen --> onko normaalia?
20.12.2016 |
Repesin aika pahasti, nyt alapää on jotenkin ammollaan epparihaavasta klitorikseen että näkyy kun emättimen ympärillä on jotain palleroita?? Synnytyksestä 4kk. Palautuuko se ikinä? Onko mahdollista korjata? Onko se ihan normaalia? Asia häiritsee todella paljon.. Neuvolassa ei tällaisista puhuttu
Kommentit (222)
Voisiko joku nyt postata kuvan synnyttäneestä,räjähtäneestä römpsästä?
Itse en ole huomannut mitään outoa synnyttäneiden naisten pilluissa?
Onko ollut tuuria että nämä kaikki ovat synnyttäneet siististi ja palautunut ennalleen?
Avokki hätäsektioitiin,pillu säilyi koskemattomana ja itse asiassa tissitkään eivät muuttuneet mitenkään,ovat edelleen kiinteät ja kauniit,ei tullut edes selvästi näkyviä raskausarpia,mutta kusta tuli jostain päähän? Ei halua seksiä eikä mitään muutakaan, kiukunnut 24/7 jo 4v.
Mun mielestä sellainen pelkkä viivaa ei ole kiihottava vaan sellainen runsaampi römpsä missä on kunnon häppärit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hämmästyin, että kun vauva oli jo sylissä, maha oli edelleen iso säkki. Meni jonkun aikaa että se alkoi pienentyä.
Onko sektioidut nähneet kun kohtu on vedetty sektiohaavasta mahan päälle se ommellaan kasaan,tungetaan takaisin mahaan ja kursitaan kasaan loputkin.
Joskus voi käydä niinkin vn hyvin, että unohtaa ajan kanssa miltä se römpsä näytti ennen synnytystä. Mutta päivääkään ei mene, etten ajattelisi alapäätäni, kiitos kohdunlaskeuman. Auttaako siihen muu kuin kohdunpoisto ja paikkojen tuunaus? Ennen synnytyksiä sain kehuja tiukkuudesta. Nyt itken tuhoutunutta sitä. Muut raskauden jäljet eivät haittaa, mutta tätä suren. Olisin saanut lähetteen kohdunpoistoonkin, mutta leikkaus pelottaa. Olen tosi yksin asian kanssa, hylätty ja perse räjähtänyt.
Kyllä sektiouduillakin alapää muuttuu, ainakin itselleni kävi niin, ja lääkärin mukaan niin käy lähes kaikille. Alapään väri muuttui tummaksi, avoimemmaksi ja myös löysemmäksi. Valmistautui synnytykseen jota en sitten koskaan kokenut vaan jouduin leikkaukseen. Paska säkä, mieluummin olisin ottanut räjähtäneen alapään kuin sektion joka menikin sitten päin persettä. Sektio on todella iso avoleikkaus, ei mikään pikkujuttu. En tajua miten kukaan haluaa sellaiseen ihan vapaaehtoisesti.
Toivottavasti joskus saan kokea luonnollisen synnytyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muita joilla yliliikkuvat nivelet ja alapää aivan räjähtänyt? Luin vasta jälkeenpäin, että yliliikkuvat nivelet moninkertaistavat laskeumariskin. Minulla on oikeastaan kaikki liikahtanut paikaltaan, laskeumia ja vaivoja riittää. Kudokset eivät juuri palautuneet synnytyksestä, päin vastoin, osa oireista on pahentunut koko ajan. Takana yksi keskivaikea imukuppisynnytys.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sektiouduillakin alapää muuttuu, ainakin itselleni kävi niin, ja lääkärin mukaan niin käy lähes kaikille. Alapään väri muuttui tummaksi, avoimemmaksi ja myös löysemmäksi. Valmistautui synnytykseen jota en sitten koskaan kokenut vaan jouduin leikkaukseen. Paska säkä, mieluummin olisin ottanut räjähtäneen alapään kuin sektion joka menikin sitten päin persettä. Sektio on todella iso avoleikkaus, ei mikään pikkujuttu. En tajua miten kukaan haluaa sellaiseen ihan vapaaehtoisesti.
Toivottavasti joskus saan kokea luonnollisen synnytyksen.
Kai sekin paikkoja venyttää, jos iso vauva on siellä punttina viikkoja. Just noitten leikkauksen riskien takia pelottaa kohdunpoisto.
Se, jolla repesi ja räjähti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tajua miten kukaan haluaa sellaiseen ihan vapaaehtoisesti.
Jos vaihtoehtona on päin persettä menevä alatiesynnytys, niin kummasti se sektio voi houkuttaa. Kokemusta on ja ei mennyt minullakaan ihan putkeen mutta helpotus se sektio oli viimenään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asian vierestä, mistähän tämä äiti/milf buumi tulee, pornostako? Halutaanko tässä vain vanhempaa kokenutta itsevarmaa naista? Että äitiydessä siinä ei oikeasti ole edes kyse, vaikka puhutaan milffeistä. Kiihotutaam vaan vanhemmasta itsevarmasta naisesta joka on seksuaalisesti avoin. Pornosta saa kuvan että nämä on teinipilluisia, isorintaisia ja hoikkia naisia ilman raskausarpia jne. Kun oikeasti raskauden jälkeen rinnat lässähtää ja tulee arpia ja maha roikkuu jne. Ei tietenkään kaikilla mutta olen kuullut että useasti näin käy. Kiihottuuko miehet silti tästä "milffistä"?
Synnytys kyllä jotenkin vapauttaa itseä. Se että kuinka monta kertaa sun alapäätä on ronklittu raskausaikana, ja jotkut näkee kun synnytät vauvan, ompelee sut kasaan jne. + mitä kaikkea muuta joudut kokemaan synnärillä. Se jotenkin vahvistaa itseä ja jos esim. Ennen on miettinyt näkyykö mahamakkara sängyssä, niin ei kyllä kiinnosta enää vaan antaa mennä vaan. Sitä on avoimempi ja varmempi kaiken kokeman jälkeen. Ainakin omalla kohdalla.
Osasinkohan selittää ajatustani mitenkään järjellä :D
Nyt täytyy kysyä, että mitähän kaikkea muuta siellä synnärillä joutuu kokemaan? Tietysti välillä varmasti katsotaan alapään kunto, mutta mitä muuta? Olen raskaana ja minun täytyy tietää ja orientoitua asioihin etukäteen, jotta en sitten itse tilanteissa mene lukkoon. Kiitos jos vastaat:)
No mua ronkittiin alapäästä kivuliaasti ja vaihdettiin isoa vaippaa vuodon vuoksi sekä katetroitiin (inhottavaa sekin). Piikiteltiin ja pisteltiin. Huusin kivusta ja sain lääkkeitä, myös epiduraalin, jonka laitto ei sattunut mutta pelkäsin, että laiton aikana tulee supistus, enkä pysy paikoillani. Kaikki päätyi sektioon, joka on oma juttunsa. Osastolla kaikki kopeloivat rintojani (paljon), koska vauva piti saada syömään (huono imuote). Että kaikenlaista ja aikamoista eritteiden juhlaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon nähnyt suunnilleen saman verran alatiesynnytyksiä ja sektioita. Ja voin kertoa että suunniteltu, kiireetön sektio on paljon nopeampi ja siistimpi kuin alatiesynnytys. Joo, kohtu nostetaan vatsan päälle lopuksi mutta mitä sitten? Kuuluu asiaan. Lopuksi kaikki tarkistetaan, laitetaan paikoilleen ja bikiniraja tikataan siististi. Hätätilanteet taas täysin eri asia. Alatiesynnytysten repeämät korjataan tosi usein palapelityyliin "kuuluukohan tämä limakalvon kohta tuohon...". Äiti toki toipuu alatiesynnytyksestä nopeampaa, mutta sektiossakin on pahimpia ekat päivät joiden jälkeen monet saattavat jo tehdä kävelylenkkejä vaunuilla. Alatiesynnytyksen vauriot saattavat seurata mukana koko elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asian vierestä, mistähän tämä äiti/milf buumi tulee, pornostako? Halutaanko tässä vain vanhempaa kokenutta itsevarmaa naista? Että äitiydessä siinä ei oikeasti ole edes kyse, vaikka puhutaan milffeistä. Kiihotutaam vaan vanhemmasta itsevarmasta naisesta joka on seksuaalisesti avoin. Pornosta saa kuvan että nämä on teinipilluisia, isorintaisia ja hoikkia naisia ilman raskausarpia jne. Kun oikeasti raskauden jälkeen rinnat lässähtää ja tulee arpia ja maha roikkuu jne. Ei tietenkään kaikilla mutta olen kuullut että useasti näin käy. Kiihottuuko miehet silti tästä "milffistä"?
Synnytys kyllä jotenkin vapauttaa itseä. Se että kuinka monta kertaa sun alapäätä on ronklittu raskausaikana, ja jotkut näkee kun synnytät vauvan, ompelee sut kasaan jne. + mitä kaikkea muuta joudut kokemaan synnärillä. Se jotenkin vahvistaa itseä ja jos esim. Ennen on miettinyt näkyykö mahamakkara sängyssä, niin ei kyllä kiinnosta enää vaan antaa mennä vaan. Sitä on avoimempi ja varmempi kaiken kokeman jälkeen. Ainakin omalla kohdalla.
Osasinkohan selittää ajatustani mitenkään järjellä :D
Nyt täytyy kysyä, että mitähän kaikkea muuta siellä synnärillä joutuu kokemaan? Tietysti välillä varmasti katsotaan alapään kunto, mutta mitä muuta? Olen raskaana ja minun täytyy tietää ja orientoitua asioihin etukäteen, jotta en sitten itse tilanteissa mene lukkoon. Kiitos jos vastaat:)
No mua ronkittiin alapäästä kivuliaasti ja vaihdettiin isoa vaippaa vuodon vuoksi sekä katetroitiin (inhottavaa sekin). Piikiteltiin ja pisteltiin. Huusin kivusta ja sain lääkkeitä, myös epiduraalin, jonka laitto ei sattunut mutta pelkäsin, että laiton aikana tulee supistus, enkä pysy paikoillani. Kaikki päätyi sektioon, joka on oma juttunsa. Osastolla kaikki kopeloivat rintojani (paljon), koska vauva piti saada syömään (huono imuote). Että kaikenlaista ja aikamoista eritteiden juhlaa...
Kyllä minä vielä sanon että ei ole pakko suostua kaikkeen. Tietysti vauvan imuote pitää saada kuntoon ja imetyksen onnistumaan. Mutta kun itse olet kokenut sen kopeloimisena, se ei ole tarkoituksenmukaista. Tiukasti voi sanoa, että nyt alkaa olla liikaa ihmisiä MINUN rintojeni kimpussa, voidaanko rauhoittaa tilanne ja vaikka vain yksi hoitaja per vuoro katsoo sitä imuotetta. Älkää suostuko teitä loukkaaviin toimenpiteisiin. Toki joitain täytyy tehdä, mutta useat pystyy suorittamaan naisen intimiteettiä ja omaa tilaa ja ruumista kunnioittaen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus voi käydä niinkin vn hyvin, että unohtaa ajan kanssa miltä se römpsä näytti ennen synnytystä. Mutta päivääkään ei mene, etten ajattelisi alapäätäni, kiitos kohdunlaskeuman. Auttaako siihen muu kuin kohdunpoisto ja paikkojen tuunaus? Ennen synnytyksiä sain kehuja tiukkuudesta. Nyt itken tuhoutunutta sitä. Muut raskauden jäljet eivät haittaa, mutta tätä suren. Olisin saanut lähetteen kohdunpoistoonkin, mutta leikkaus pelottaa. Olen tosi yksin asian kanssa, hylätty ja perse räjähtänyt.
Kohdunpoisto ei ollut yhtään mitään verrattuna imukuppisynnytykseen. Siinä on se ero että sinut tuupataan niin täyteen kipulääkettä ja rauhoittavaa, että mikään ei tunnu missään. Sama toipumisaikana, toisin kuin imettäessä.
Viiden viikon kuluttua ei tiedä leikkauksessa olleensakaan, paitsi että räjähtäneen tunnottoman römpsän tilalla on ihana tiukka pimpsa ja on taas oikea, nautinnollinen seksielämä. Mutta muista puhua aidosti tuntemuksiesi raadollisuudesta joka lääkärille. Minä päädyin itkemään aina kun kerroin mitä on elämä räjähtäneen alapään kanssa. Enää ei itketä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asian vierestä, mistähän tämä äiti/milf buumi tulee, pornostako? Halutaanko tässä vain vanhempaa kokenutta itsevarmaa naista? Että äitiydessä siinä ei oikeasti ole edes kyse, vaikka puhutaan milffeistä. Kiihotutaam vaan vanhemmasta itsevarmasta naisesta joka on seksuaalisesti avoin. Pornosta saa kuvan että nämä on teinipilluisia, isorintaisia ja hoikkia naisia ilman raskausarpia jne. Kun oikeasti raskauden jälkeen rinnat lässähtää ja tulee arpia ja maha roikkuu jne. Ei tietenkään kaikilla mutta olen kuullut että useasti näin käy. Kiihottuuko miehet silti tästä "milffistä"?
Synnytys kyllä jotenkin vapauttaa itseä. Se että kuinka monta kertaa sun alapäätä on ronklittu raskausaikana, ja jotkut näkee kun synnytät vauvan, ompelee sut kasaan jne. + mitä kaikkea muuta joudut kokemaan synnärillä. Se jotenkin vahvistaa itseä ja jos esim. Ennen on miettinyt näkyykö mahamakkara sängyssä, niin ei kyllä kiinnosta enää vaan antaa mennä vaan. Sitä on avoimempi ja varmempi kaiken kokeman jälkeen. Ainakin omalla kohdalla.
Osasinkohan selittää ajatustani mitenkään järjellä :D
Nyt täytyy kysyä, että mitähän kaikkea muuta siellä synnärillä joutuu kokemaan? Tietysti välillä varmasti katsotaan alapään kunto, mutta mitä muuta? Olen raskaana ja minun täytyy tietää ja orientoitua asioihin etukäteen, jotta en sitten itse tilanteissa mene lukkoon. Kiitos jos vastaat:)
No mua ronkittiin alapäästä kivuliaasti ja vaihdettiin isoa vaippaa vuodon vuoksi sekä katetroitiin (inhottavaa sekin). Piikiteltiin ja pisteltiin. Huusin kivusta ja sain lääkkeitä, myös epiduraalin, jonka laitto ei sattunut mutta pelkäsin, että laiton aikana tulee supistus, enkä pysy paikoillani. Kaikki päätyi sektioon, joka on oma juttunsa. Osastolla kaikki kopeloivat rintojani (paljon), koska vauva piti saada syömään (huono imuote). Että kaikenlaista ja aikamoista eritteiden juhlaa...
Kyllä minä vielä sanon että ei ole pakko suostua kaikkeen. Tietysti vauvan imuote pitää saada kuntoon ja imetyksen onnistumaan. Mutta kun itse olet kokenut sen kopeloimisena, se ei ole tarkoituksenmukaista. Tiukasti voi sanoa, että nyt alkaa olla liikaa ihmisiä MINUN rintojeni kimpussa, voidaanko rauhoittaa tilanne ja vaikka vain yksi hoitaja per vuoro katsoo sitä imuotetta. Älkää suostuko teitä loukkaaviin toimenpiteisiin. Toki joitain täytyy tehdä, mutta useat pystyy suorittamaan naisen intimiteettiä ja omaa tilaa ja ruumista kunnioittaen!
En jaksanut välittää siinä kohtaa. Pääasialta tuntui, että joku saisi vauvan imemään ja itkun tyyntymään. Mutta näin jälkikäteen; aikamoista menoa siellä synnärillä on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asian vierestä, mistähän tämä äiti/milf buumi tulee, pornostako? Halutaanko tässä vain vanhempaa kokenutta itsevarmaa naista? Että äitiydessä siinä ei oikeasti ole edes kyse, vaikka puhutaan milffeistä. Kiihotutaam vaan vanhemmasta itsevarmasta naisesta joka on seksuaalisesti avoin. Pornosta saa kuvan että nämä on teinipilluisia, isorintaisia ja hoikkia naisia ilman raskausarpia jne. Kun oikeasti raskauden jälkeen rinnat lässähtää ja tulee arpia ja maha roikkuu jne. Ei tietenkään kaikilla mutta olen kuullut että useasti näin käy. Kiihottuuko miehet silti tästä "milffistä"?
Synnytys kyllä jotenkin vapauttaa itseä. Se että kuinka monta kertaa sun alapäätä on ronklittu raskausaikana, ja jotkut näkee kun synnytät vauvan, ompelee sut kasaan jne. + mitä kaikkea muuta joudut kokemaan synnärillä. Se jotenkin vahvistaa itseä ja jos esim. Ennen on miettinyt näkyykö mahamakkara sängyssä, niin ei kyllä kiinnosta enää vaan antaa mennä vaan. Sitä on avoimempi ja varmempi kaiken kokeman jälkeen. Ainakin omalla kohdalla.
Osasinkohan selittää ajatustani mitenkään järjellä :D
Nyt täytyy kysyä, että mitähän kaikkea muuta siellä synnärillä joutuu kokemaan? Tietysti välillä varmasti katsotaan alapään kunto, mutta mitä muuta? Olen raskaana ja minun täytyy tietää ja orientoitua asioihin etukäteen, jotta en sitten itse tilanteissa mene lukkoon. Kiitos jos vastaat:)
No mua ronkittiin alapäästä kivuliaasti ja vaihdettiin isoa vaippaa vuodon vuoksi sekä katetroitiin (inhottavaa sekin). Piikiteltiin ja pisteltiin. Huusin kivusta ja sain lääkkeitä, myös epiduraalin, jonka laitto ei sattunut mutta pelkäsin, että laiton aikana tulee supistus, enkä pysy paikoillani. Kaikki päätyi sektioon, joka on oma juttunsa. Osastolla kaikki kopeloivat rintojani (paljon), koska vauva piti saada syömään (huono imuote). Että kaikenlaista ja aikamoista eritteiden juhlaa...
Kyllä minä vielä sanon että ei ole pakko suostua kaikkeen. Tietysti vauvan imuote pitää saada kuntoon ja imetyksen onnistumaan. Mutta kun itse olet kokenut sen kopeloimisena, se ei ole tarkoituksenmukaista. Tiukasti voi sanoa, että nyt alkaa olla liikaa ihmisiä MINUN rintojeni kimpussa, voidaanko rauhoittaa tilanne ja vaikka vain yksi hoitaja per vuoro katsoo sitä imuotetta. Älkää suostuko teitä loukkaaviin toimenpiteisiin. Toki joitain täytyy tehdä, mutta useat pystyy suorittamaan naisen intimiteettiä ja omaa tilaa ja ruumista kunnioittaen!
Luuleeko joku oikeasti että siellä voi pitää puolena? Sitä on niiden kaikkien armoilla, ja kaikki ei ole mukavia ihmisiä. Olin synnytyksen jälkeen kauheissa kivuissa vaikean synnytyksen ja hirveiden repeämien, luuhun asti, jälkeen. Lääkäri oli määrännyt kipulääkettä mutta hoitajat eivät antaneet vaan tuhahtelivat etten ole eka joka on synnyttänyt. Lopulta mies livahti luvatta hissin kautta etsimään lääkärin joka saatiin paikalle. Hoitajat vielä olivat saaneet hänet luulemaan että minulle pitää tehdä alatutkimus. Voitte kuvitella että sattui. Kun lääkärille valkeni että en vain ollut saanut määrättyä kipulääkettä, hän katsoi aika tiukkaan sävyyn että se tuli heti ja piikillä.
Ette voi kuvitella millaisia ihmisiä siellä on hoitajina.
Synnytys ei olisi mennyt niin pieleen, ellei minua olisi jätetty yksin ponnistamaan puoleksi tunniksi kun oli vuoron vaihto, ja kaikki lähtivät. Ehkä kahville, en tiedä.
Se vielä meni, kun nuori lääkäri oli seuraamassa synnytystä, mutta kun myöhemmin kävin laskeuman takia polilla niin murskaavaa, kun siellä oli oikein ryhmä nuoria lääkäreitä. Kiva olla esimerkkikappaleena. Ei siellä kukaan edes puhunut mulle suoraan. Vieläkin tekee pahaa ajatella, ei muuten ehkä, mutta on niin henkilökohtaista. Jostain ja jonkun toosasta niittenkin nuorten lääkärien on toki oppinsa saatava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka taitavia kätilöt on tuossa ompeluhommassa. Luulisi, että lääkäri koulutuksensa perusteellakin saisi parempaa jälkeä aikaan. Ompeleeko tussun aina kätilö vai voiko sen tehdä lääkärikin.
Mua ompeli opiskelijakätilö ja lopuksi lääkäri koska repesin melkein peräaukkoon asti. Ap
Onneksi lääkäri, opiskelija olis saattanut ommella peräaukon kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sektiouduillakin alapää muuttuu, ainakin itselleni kävi niin, ja lääkärin mukaan niin käy lähes kaikille. Alapään väri muuttui tummaksi, avoimemmaksi ja myös löysemmäksi. Valmistautui synnytykseen jota en sitten koskaan kokenut vaan jouduin leikkaukseen. Paska säkä, mieluummin olisin ottanut räjähtäneen alapään kuin sektion joka menikin sitten päin persettä. Sektio on todella iso avoleikkaus, ei mikään pikkujuttu. En tajua miten kukaan haluaa sellaiseen ihan vapaaehtoisesti.
Toivottavasti joskus saan kokea luonnollisen synnytyksen.
Siksi kannattaa valita suunniteltu sektio, ettei ainakaan joudu kiireelliseen-/hätäsektioon. Ne kun menevät lähes aina "päin persettä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asian vierestä, mistähän tämä äiti/milf buumi tulee, pornostako? Halutaanko tässä vain vanhempaa kokenutta itsevarmaa naista? Että äitiydessä siinä ei oikeasti ole edes kyse, vaikka puhutaan milffeistä. Kiihotutaam vaan vanhemmasta itsevarmasta naisesta joka on seksuaalisesti avoin. Pornosta saa kuvan että nämä on teinipilluisia, isorintaisia ja hoikkia naisia ilman raskausarpia jne. Kun oikeasti raskauden jälkeen rinnat lässähtää ja tulee arpia ja maha roikkuu jne. Ei tietenkään kaikilla mutta olen kuullut että useasti näin käy. Kiihottuuko miehet silti tästä "milffistä"?
Synnytys kyllä jotenkin vapauttaa itseä. Se että kuinka monta kertaa sun alapäätä on ronklittu raskausaikana, ja jotkut näkee kun synnytät vauvan, ompelee sut kasaan jne. + mitä kaikkea muuta joudut kokemaan synnärillä. Se jotenkin vahvistaa itseä ja jos esim. Ennen on miettinyt näkyykö mahamakkara sängyssä, niin ei kyllä kiinnosta enää vaan antaa mennä vaan. Sitä on avoimempi ja varmempi kaiken kokeman jälkeen. Ainakin omalla kohdalla.
Osasinkohan selittää ajatustani mitenkään järjellä :D
Nyt täytyy kysyä, että mitähän kaikkea muuta siellä synnärillä joutuu kokemaan? Tietysti välillä varmasti katsotaan alapään kunto, mutta mitä muuta? Olen raskaana ja minun täytyy tietää ja orientoitua asioihin etukäteen, jotta en sitten itse tilanteissa mene lukkoon. Kiitos jos vastaat:)
No tässä mun kokemus. Sanon nyt alkuun että itse olen aina ollut ujohko esittelemään kroppaani, niin joistakin nämä tuntuu varmaan ok jutulta.
Mua käynnisteltiin ja pitkin päivää joku kävi tekemässä sisätutkimuksen onko paikat auennut. Kävi todella kipeää varmaan kun kohdistui jo vauvan paine alapäähän. Alasti makaan kylpyammeessa ja huudan supistuskivuista ja hoitaja käy välillä katsomassa. Vietiin sitten 7 h kipujen jälkeen (koko tämän ajan oli tullu 2 min välein supistuksia) leikkaussaliin ja sain epiduraalin (voi kun tuntui että olisi taivaassa). Siellä välillä mut katetroitiin. Vähän väliä joku tekee sisätutkimusta. Sitten tunsin kun alkaa tihkumaan lapsivettä ja kutsuin hoitajan. Se sanoo vaan että pissaa sieltä tulee. Ja eikä tullut, aikakin merkittiin että lapsivesi alkanut tihkumaan 3 yöllä. Tunnen kyllä että lapsivedet tuli.
Aamulla 10 aikaan alkoi sitten ponnistusvaihe ja sitä kesti tunnin. Vauva oli väärässä asennossa ja mua pyöriteltiin molemmille sivuille, välillä olin mahalleen pylly pystyssä ja siinä ponnistelin kun oli niin kova tarve, välillä seisaalteen ja selälleen. Synnytyksessä oli 3 kätilöä ja lopuksi vielä lääkäri ompelemassa. Synnytyksen jälkeen meni pari tuntia että pääsin sängystä ylös ja kätilö vei mut vessaan ja oli siellä sen ajan ku tein tarpeitani ja huuhteli mun alapään. Siinä vaiheessa mietin että tältäkö vanhuksista tuntuu :D :( tuntui tosi epäinhimilliseltä mutta pakkohan hoitajan oli olla mukana tarkistamassa etten pyörry.
Osastolla sitten joka päivä joku käy kurkkaamassa sun veristä alapäätä, housut kinttuun siteineen. Oot siellä tissit paljaana kun yrität imettää, ja hoitaja katsoo vierestä miten sujuu. Mulla oli synnytyksen jälkeen niin kova vuoto että sotkin vaatteeni, sängyn ja lattian vereen ja oli pakko pyytää hoitaja siivoamaan ne koska itse en pystynyt. Oot ihan naturellina kun vieraita käy katsomassa sua. Mä oon ollut sellainen jos käyn vaikka vaan kaupassa päivän aikana niin meikkaan :D kukaan harvemmin mut näkee ilman meikkiä kuin mies.
Olin sairaalassa 9 päivää niin tämän kokemuksen jälkeen en ole enää stressannut asioita. Ei paljon tunnu jos pitää käydä lääkärissä levittää haaroja eikä hävetä kysyä mitään arkaluonteista tai keskustella anopin kanssa kun ei paska kulje kunnolla ja liian löysällä vattalla tulee housuun synnytyksen takia. Oon kotona tukka kiinni ilman meikkiä kun vieraita tulee tai saatan lähtä johonkin ilman meikkiä. Siis mulle nää on suuria muutoksia koska olen aina ollut hieman ujo ja epävarma itsestäni. Nyt olen jotenkin paljon itsevarmempi :D ja makuuhuoneen puolellakin paljon estottomampi. Ei mun mielestä turhaan sanota että naisesta tulee "avoimempi" synnytyksen jälkeen :)
Tulipas pitkä teksti, toivottavasti saa jotain selkoa :D
Ei tuollaisiin ole pakko suostua, että lääkäri vain tulee ja laittaa käden sisään! Voi sanoa, että anteeksi kuka olet ja mitäs nyt tutkitaan. Naisella on oikeus vaatia intimiteetin kunnioittamista synnärilläkin! Vasta sitten asiat alkavat muuttua. Myöskään opiskelijoihin ei ole pakko suostua tai ainakin itse saa asettaa ehdot, esimerkiksi kuinka monta ja mikä heidän roolinsa on. Ja määritellä nämä jo ennen synnytystä synnytystoivelistaan. Älkää alistuko kohdeltavaksi niin, että koette tulleenne kohdelluksi kuin "hieho".