Lue keskustelun säännöt.
Pojan vaimo ei halua tulla meille jouluna, koska meidän ruuat on "outoja" ja "hienoja".
18.12.2016 |
Tämä oli vastaus, ihmettelin pojalle, miksei tuo tyttöystäväänsä jouluna syömään.
Tyttö on siis mielummin koko joulun yksin kotonaan, kun poika tulee meille pyhiksi.
Meillä on tarjolla alkupaloiksi sinisimpukoita, lohitartar, katkarapuja valkosipulivoissa ja itseleivottua leipää, pääruuaksi kastanjoilla täytettyä kalkkunan rintaa, perunakroketteja ja endiivisalaatti. Jälkkäriksi juustoja ja hilloja omasta puutarhasta
Pojan tyttöystävä vieroksuu sitä että meillä juodaan ruuan kanssa viinejä.
Mitä mun pitäisi tehdä? Olisi kiva saada tyttö kylään, mutta en nyt hänen vuokseen ala paistamaan kinkkua ha laatikoita (joista kukaan meillä ei tykkää). Miksei voisi tulla ja maistaa edes jotain?
Kommentit (323)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa wannabe-hienostelulta, vaikka ei noista mikään nykyään mitään erikoista ole. Simpukoita saa prisman pakastealtaasta. Lohitartar ei ole kummoinen eväs, saadaan vain nimellä kuulostamaan hienommalta kuin on. Viiniä nyt juo aika moni, mutta eiköhän vettä tule hanasta ihan missä vaan. Outoa, jos sitä ei saa ottaa. Minunkaan poika ei juo mitään muuta kuin vettä, ei edes mehuja, kahvia, teetä tai kaakaota - no maidolle onkin allerginen. Jotenkin epäilen, että tietääköhän mukahienosteleva provoileva ap oikeasti, miten yksinkertaista lohitartar on tehdä? Endiivikin on oikeastaan vain simppeli kasvis, jota tähän aikaa vuodesta saa melko monesta kaupasta. Se on jostain syystä "jouluuntunut" viime aikoina. Muutama vuosi sitten se oli vielä eksoottinen, ei ole enää.
Voi hyvänen aika, eihän me yritetäkään olla hienoja. Tykätään vain tehdä joulu mun miehen kotipaikan traditioiden mukaan. Ollaan itsekin asuttu lähes 10 vuotta Pohjois-Ranskassa. Siis mun pointti on juuri, että ei nämä mitään oikeasti hienoja ruokia ole vaan perusranskalaista jouluruokaa. Ap
Anteeksi nyt vaan, mutta en yhdestäkään kirjoituksestasi löydä vielä kohtaa, jonka perusteella voisin kuvitella tytön tuntevansa itsensä lämpimästi tervetulleeksi. Tuolla aiemmin jo kirjoitin, että mulla on meksikolainen miniä. Mulle oli hyvin tärkeää, että hän heti alusta alkaen tunsi itsensä tervetulleeksi ja että hänet huomioitiin sellaisena kuin hän on eikä oletettukaan, että hän tuosta vain solahtaa meidän supisuomalaiseen perheeseemme ja meidän tapoihimme. Jos haluaa hyvät ja läheiset välit miniäänsä, on syytä muistaa, että anoppilaan meno parisuhteen alkuaikoina on huomattavasti stressaavampaa ja pelottavampaa kuin mennä anoppina miniän kotiin. Mitä vähemmän miniäänsä vielä tuntee, sitä tärkeämpää on tuoda esille "minä olen ajatellut juuri sinua ja teen kaikkeni, jotta sinä viihtyisit meidän seurassamme". Kun sitten vuosien varrella on tutustuttu paremmin ja lähennytty, niin voi jo kysyä miniältä, että mitäs jos tänä jouluna olisi aattona vain ne simpukat. Siinä vaiheessa miniä on jo rohkeampi ja voi sanoa, että joo, pelkät simpukat on ihan ok. Tai vaihtoehtoisesti, että me voidaan tuoda lisäksi jotain muita ruokia. Parhaimmassa tapauksessa miniä pyytää, että opetat hänelle simpukoiden valmistuksen. Sulla on kuitenkin jo ikää ja elämänkokemusta paljon enemmän kuin poikasi tyttöystävällä, joten minusta sinun kuuluu tehdä nämä poikasi parisuhteen ensiaskeleet mahdollisimman helpoiksi ja mukaviksi hänen tyttöystävälleen. Jos tyttö siitä huolimatta haluaa säilyttää välinne viileinä, niin se on hänen päätöksensä. Suurin osa naisista on kuitenkin hyvin iloisia, jos anoppi onkin kiva, mukava, huomioonottava, aidosti välittävä ja jonain päivänä läheinen, eivätkä tietoisesti lähde itse viilentämään välejä, jos anoppi ei aiheuta tarpeettomia jännitteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanalta kuulostaa teidän ruokalista, maistuisi mulle! Joulumieltä jokaiselle, syököön kukin mitä haluaa! :)
Tulipa mieleeni ensimmäinen (ja ainoa) jouluni anoppilassa sillä erotuksella, ettei minulle etukäteen kerrottu menyytä enkä hoksannut kysyä, koska oletin tarjolla olevan normaalia jouluruokaa. Lisäksi kysyin, että mitä voisin tuoda, mutta vastaus oli, ettei tarvitse tuoda mitään, heillä on kaikkea tarvittavaa.
Tarjolla oli 7 ruokalajin menu, jossa mm. Länsirannikon salaattia, äyriäislientä, sienipasteijoita, chateaubriand ja jälkkärinä juustoja. Glögiä ja punaviiniä oli. Kaupasta oli ostettu 1 torttu /henkilö ja mitään muuta makeaa ei ollut. Suklaata ei ollut, koska ei ollut lapsia.
Tämä oli ensimmäinen jouluni pois kotoa ja siksi suuri järkytys. Jos välimatka olisi ollut lyhempi (yli 300km) olisin vaihtanut joulun viettopaikkaa. Toista kertaa en suostunut lähtemään sinne.
Tämä tapahtui jouluna 1984. Mieheni ihmettelee, että vieläkö jaksan muistella sitä. Kyllä. Se oli traumaattinen kokemus, jonka muistan vielä kuolinvuoteellanikin.
Se on raskaana ja ei pystyisi syömään edes puolis teidän herkuista vaikka haluaisikin. Helpompi vaa jättäytyä pois ku selitellä miksei viinit tai juustot maistu. ;D
No on ihan jo allergioiden yleisyyden takia tönkköä tarjota suurinpiirtein pelkkää kalaaa/äyriäisiä ja olettaa vaan että se käy kaikille. Ja minunkaan mielestä tuo ei oo joulupöytä, että jos mulla on vaihtoehto mennä omien sukulaisten perinteisempään joulupöytään jossa on edes perunoita vaihtoehtona niin menisin sinne. Jos ei olisi vaihtoehtoa niin sitten tulisin poikaystävän kotiin, mutta kyllä stressaisin siitä mitä söisin tai miten sanoisin etten voisi syödä kalaa ja onhan se noloa myöntääkin että ei oo ikinä syönyt vaikka simpukoita. .. Että jos haluat miniän väkisin teille niin varaudu vähän paremmin. Edelleenkään, rahalla ei saa ostettua tyyliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kannattanut vain sanoa, että meillä on monipuolinen joulupöytä, tervetuloa. Tuollaisesta listauksesta, jonka sisällöstä normaali ihminen ei ole kuullut puoliakaan, saa elitistisen kuvan ja yleensä ihan aiheesta. Hirveä kahvikuppineuroosi olisi sellaisellakin, joka siitä ei normaalisti kärsi.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt vaan, mutta en yhdestäkään kirjoituksestasi löydä vielä kohtaa, jonka perusteella voisin kuvitella tytön tuntevansa itsensä lämpimästi tervetulleeksi. Tuolla aiemmin jo kirjoitin, että mulla on meksikolainen miniä. Mulle oli hyvin tärkeää, että hän heti alusta alkaen tunsi itsensä tervetulleeksi ja että hänet huomioitiin sellaisena kuin hän on eikä oletettukaan, että hän tuosta vain solahtaa meidän supisuomalaiseen perheeseemme ja meidän tapoihimme. Jos haluaa hyvät ja läheiset välit miniäänsä, on syytä muistaa, että anoppilaan meno parisuhteen alkuaikoina on huomattavasti stressaavampaa ja pelottavampaa kuin mennä anoppina miniän kotiin. Mitä vähemmän miniäänsä vielä tuntee, sitä tärkeämpää on tuoda esille "minä olen ajatellut juuri sinua ja teen kaikkeni, jotta sinä viihtyisit meidän seurassamme". Kun sitten vuosien varrella on tutustuttu paremmin ja lähennytty, niin voi jo kysyä miniältä, että mitäs jos tänä jouluna olisi aattona vain ne simpukat. Siinä vaiheessa miniä on jo rohkeampi ja voi sanoa, että joo, pelkät simpukat on ihan ok. Tai vaihtoehtoisesti, että me voidaan tuoda lisäksi jotain muita ruokia. Parhaimmassa tapauksessa miniä pyytää, että opetat hänelle simpukoiden valmistuksen. Sulla on kuitenkin jo ikää ja elämänkokemusta paljon enemmän kuin poikasi tyttöystävällä, joten minusta sinun kuuluu tehdä nämä poikasi parisuhteen ensiaskeleet mahdollisimman helpoiksi ja mukaviksi hänen tyttöystävälleen. Jos tyttö siitä huolimatta haluaa säilyttää välinne viileinä, niin se on hänen päätöksensä. Suurin osa naisista on kuitenkin hyvin iloisia, jos anoppi onkin kiva, mukava, huomioonottava, aidosti välittävä ja jonain päivänä läheinen, eivätkä tietoisesti lähde itse viilentämään välejä, jos anoppi ei aiheuta tarpeettomia jännitteitä.
Sinut minä haluan joskus lapseni anopiksi. Ihana ajattelutapa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä jos hommaisit pöytään vähän tavallisempaankin ruokaa? En minäkään haluaisi tulla nälkää näkemään :/ toki maistaisin, mutta en pidä äyriäisistä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt vaan, mutta en yhdestäkään kirjoituksestasi löydä vielä kohtaa, jonka perusteella voisin kuvitella tytön tuntevansa itsensä lämpimästi tervetulleeksi. Tuolla aiemmin jo kirjoitin, että mulla on meksikolainen miniä. Mulle oli hyvin tärkeää, että hän heti alusta alkaen tunsi itsensä tervetulleeksi ja että hänet huomioitiin sellaisena kuin hän on eikä oletettukaan, että hän tuosta vain solahtaa meidän supisuomalaiseen perheeseemme ja meidän tapoihimme. Jos haluaa hyvät ja läheiset välit miniäänsä, on syytä muistaa, että anoppilaan meno parisuhteen alkuaikoina on huomattavasti stressaavampaa ja pelottavampaa kuin mennä anoppina miniän kotiin. Mitä vähemmän miniäänsä vielä tuntee, sitä tärkeämpää on tuoda esille "minä olen ajatellut juuri sinua ja teen kaikkeni, jotta sinä viihtyisit meidän seurassamme". Kun sitten vuosien varrella on tutustuttu paremmin ja lähennytty, niin voi jo kysyä miniältä, että mitäs jos tänä jouluna olisi aattona vain ne simpukat. Siinä vaiheessa miniä on jo rohkeampi ja voi sanoa, että joo, pelkät simpukat on ihan ok. Tai vaihtoehtoisesti, että me voidaan tuoda lisäksi jotain muita ruokia. Parhaimmassa tapauksessa miniä pyytää, että opetat hänelle simpukoiden valmistuksen. Sulla on kuitenkin jo ikää ja elämänkokemusta paljon enemmän kuin poikasi tyttöystävällä, joten minusta sinun kuuluu tehdä nämä poikasi parisuhteen ensiaskeleet mahdollisimman helpoiksi ja mukaviksi hänen tyttöystävälleen. Jos tyttö siitä huolimatta haluaa säilyttää välinne viileinä, niin se on hänen päätöksensä. Suurin osa naisista on kuitenkin hyvin iloisia, jos anoppi onkin kiva, mukava, huomioonottava, aidosti välittävä ja jonain päivänä läheinen, eivätkä tietoisesti lähde itse viilentämään välejä, jos anoppi ei aiheuta tarpeettomia jännitteitä.
Sinut minä haluan joskus lapseni anopiksi. Ihana ajattelutapa!
Pahus, kun tuo nuorin lapsenikin on jo 25 :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttö on ilmeisesti hyvin perusruokiin tottunut jos ei ole lammastakaan koskaan aiemmin maistanut. Minä varmaan laittaisin lisäksi lihapullia ja muusia tai joku minkä tiedän uppoavan. Mutta turha tuosta on paineita ottaa, tyttö varmaan viihtyy omissa oloissaan niin voithan antaa pojalle jotain viemisiksi. Suklaata, leffaliput, lahjakortin pitzalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jättäisin minäkin jouluna väliin tuollaisen menuun silloin, kun vietän joulua Suomessa.
Jos se haluaa perinteistä ruokaa jouluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihmettele kirjoitti:
Joillekin äyriäiset aiheuttaa kipuja. Voi olla epäilyä, ettei osaa toimia oikein. Sikäli hyvä merkki, ei ole ylellisen perään. Vastaisin laittamalla perinneaterian jouluksi vain jollakin noista höystettynä. Se olisi rakkauden teko.
Oletteko te nyt taas saatana tosissanne? IHanko oikeasti sinä tekisit niin, että jos teillä olisi iso porukka muuten tulossa syömään ihania herkkuja, tekisitkin jotian ihan muuta, että yksi ilmeisen nirppanokka saa kotoista pottulootaansa?
IHAN OIKEASTI???
Minä näkisin että syystä tai toisesta haluaa viettää joulun yksin. Jos ei halua tulla teille eikä mennä oman perheen luo. Ehkä joulu on hälle raskasta aikaa ja nostaan pintaan kaikenlaisia huonoja muistoja ja fiiliksiä.
Minusta tuo possuresepti oli hyvä. Tarjotkaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
No on ihan jo allergioiden yleisyyden takia tönkköä tarjota suurinpiirtein pelkkää kalaaa/äyriäisiä ja olettaa vaan että se käy kaikille. Ja minunkaan mielestä tuo ei oo joulupöytä, että jos mulla on vaihtoehto mennä omien sukulaisten perinteisempään joulupöytään jossa on edes perunoita vaihtoehtona niin menisin sinne. Jos ei olisi vaihtoehtoa niin sitten tulisin poikaystävän kotiin, mutta kyllä stressaisin siitä mitä söisin tai miten sanoisin etten voisi syödä kalaa ja onhan se noloa myöntääkin että ei oo ikinä syönyt vaikka simpukoita. .. Että jos haluat miniän väkisin teille niin varaudu vähän paremmin. Edelleenkään, rahalla ei saa ostettua tyyliä.
Joo perunat ne on jotka tyylin tuo, eiku...
Siis en olisi uskonut, että suomalaiset on NÄIN juntteja, mitä tässä ketjussa käy ilmi. Ja hei, siinä ettei ole maistanut simpukoita ei ole yhtään mitään noloa. Vain juntti ajattelee niin.
Mutta joo, ei ole vaikea arvata millaiset landepaukut täällä taas märisee, kun pöydässä on hyi yök äyriäisiä ja missäon räätikkäloora ja äiteen keitinperunat???
Joku täällä kritisoi, ettei meillä ole suklaata ja muita herkkuja. Toki on! Ja jouluaattona syödään tukeva lounas. Meillä on muuten ihan suomalainen joulu paitsi emme tykkää kinkusta ja laatikoista. Ranskassa lanttu on eläinten rehua ja kenen tupa sen lupa. Poika sanoi vaimolleen että tuodaan omat ruuat mukana. Mutta ilmeisesti sekään ei kelpaa.
Kauhean vihaisia olette täällä palstalla, jos emme laita ja tarjoa kinkkua ja laatikoita.
Ap
En miäkään löytäisi tuosta oikein mitään syötävää... Perinteisestä joulupöydästä sen sijaan pystyn montaakin sorttia syömään. Jos tietäisin tuollaisen menun veiein joko omat ruoat mukana tai sitten jättäisin kokonaan väliin.
Suuresti ihmettelen, että haluatte tytön joulupöytäänne mutta ette edes tiedustele, millainen maku vieraalla on. Ja mikä pakko hänet edes on teille jouluksi saada? Eikö se poikasi osaa olla likasta erossa vähän aikaa?