Lue keskustelun säännöt.
Joka joulu sama vaikeus... mitä lahjaksi appivanhemmille, jotka ei tarvii mitään??!
Eivät siis ole erityisen rikkaita, mutta eivät vaan kuluta mitään, eivätkä harrasta mitään, eivät lue kirjoja. Sanovat tietysti aina, että ei mitään tarvi ostaa, mutta sitten yksi joulu kun ei ostettu,niin joulupukin käytyä "vitsailivat", että onpa he nyt ollut tuhmia, kun ei tullut yhtään lahjaa.
Kaikille muille minun on aina helppo keksiä lahjat, mutta tämä sama painajainen joka joulu...
Kommentit (125)
Kokoan appiukolle yleensä joukupussukan, jossa suklaata, juustoa ja viinipullo. Ainakin näyttää aina tyytyväiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osta liput johonkin tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä mietit appivanhempiesi joululahjaa? Eikö se ole miehesi homma keksiä ja ostaa lahja vanhemmilleen? (Toki sitten eri juttu, jos annatte heille kumpikin omat lahjanne.)
Entisessä liitossa oli just niin, että minä mietin ja hankin kaikille lahjat, koska muuten olisi jäänyt joko hankkimatta tai mennyt pieleen (oma, joskin perusteltu, pelko).
Nykyään kumman helppoa, molemmat hoidamme omat perheemme ja kummilapset ja sitten saatamme vielä hankkia jotain pientä ja oivaltavaa toistemme vanhemmille, jos keksii hyvän. Kysellään me toistemme mielipiteitä, mutta ihan vastuullisesti ja idearikkaasti se hoitaa lahjottavansa.
Lahjakortti lähikauppaan ja muutamia arpoja, lehtitilaus johonkin mistä löytyy sanaristikko ja tv- ohjelmat, korillinen perustarvikkeita. Lahjapussi on myös hyvä, siihen syksyn mittaan kaikenlaista esim. ristikkolehti, käsisaippuaa, tiskiharja, patalappuja, kyniä, ensi vuoden kalenteri. Kuvakalenteri lapsenlapsista on myös hyvä lahja.
Appivanhempana sanon, että kyllä uudet lakanat, pyyhkeet, lasit, kulhot jne ilahduttavat edelleen, vaikka entisiäkin on. Uusi on aina uusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain perusjuttua tyyliin suklaata? Kylpylä- tai risteilylahjakortti?
Kiitos vinkeistä! Unohdin vielä lisätä, että eivät suostu koskaan lähtemään minnekään, eivät käy lomamatkoilla, eivät kylpylöissä.... Suklaarasian ja kukka-asetelman yleensä vien, kun en muuta ole keksinyt. Tai sitten arpoja. Taas kerran. :D
AP
Tämä menee nyt ihan aiheen ohi, mutta he vaikuttavat ihan meidän savolaisilta mökkinaapureilta. Voi kiesus, kun mikään ei kiinnosta, innosta... Miten hukkaan se elämä menee.
Ostakaa lahjakortteja jalkahoitoon. Varsinkin iäkkäillä on oikeasti tarve jo terveydellisistä syistä käydä säännöllisesti hoidattamassa jalkansa, mutta rahaa tai viitseliäisyyttä ei ole. Uskoisin että lahjakortti jalkahoitoon ilahduttaisi monia. Jostain syystä osa näkee sen hömpötyksenä vaikka jalkojen hyvinvointi on iso osa terveyttä ja mielekästä elämää. Kipeillä jaloilla on inhottava liikkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai he kuitenkin syövät? Anna joku oma tekemä Ruokalaji.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä tiedät, että eivät harrasta mitään, eivät lue mitään jne.?
Meillä miniä väittää minusta ihan samaa! Hänellä kun ei ole aavistustakaan siitä, että olen varamummona parille lapselle, mukana vapaaehtoistoiminnassa ulkoiluttamassa vanhuksia, neulon, luen, käyn teatterissa, olen elokuvien suurkuluttaja jne.
Miniän mielestä en tee mitään, käyn vain töissä ja joka sunnuntai omalla äidillä kahvilla. Sellaiseksi hän elämäni kuvittelee eikä tajua, että iso osa elämästäni eletään ihan muissa ympyröissä kuin kotona.
Ja jostain syystä ei ole tullut mieleen kertoa sitä hänelle? Voi vitun akat.
No mitäs se hänelle kuuluu? Luulkoot, mitä luulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä tiedät, että eivät harrasta mitään, eivät lue mitään jne.?
Meillä miniä väittää minusta ihan samaa! Hänellä kun ei ole aavistustakaan siitä, että olen varamummona parille lapselle, mukana vapaaehtoistoiminnassa ulkoiluttamassa vanhuksia, neulon, luen, käyn teatterissa, olen elokuvien suurkuluttaja jne.
Miniän mielestä en tee mitään, käyn vain töissä ja joka sunnuntai omalla äidillä kahvilla. Sellaiseksi hän elämäni kuvittelee eikä tajua, että iso osa elämästäni eletään ihan muissa ympyröissä kuin kotona.
Ja jostain syystä ei ole tullut mieleen kertoa sitä hänelle? Voi vitun akat.
Miksi olisin miniälle tilivelvollinen elämästäni?
Hän on tyttärelleni ihmetellyt, miten karmean tylsää elämäni on, kun en tee mitään ja kauhistellut sitä, miten olisin jo valmis hautaan (tässä korkeassa 53 v iässä). Ei miniää oikeasti kiinnosta, mitä harrastan tai mistä pidän. Hän vain haluaa kauhistella sitä, miten tylsää voi olla, jos ei jatkuvasti matkustele, pidä blogia/kerro elämästään instragramissa tai harrasta viininmaistajaisia. Eihän kaltaiselleni ihmiselle voi edes antaa lahjaa, kun en tajua arvostaa sitä tiettyä jouluteelaatua, jota jokainen ruokablogisti nyt hehkuttaa.
Miniälle näitä ei voi selittää, mutta täysin vieraille mammapalstalaisille kyllä jaksaa. Noh, mitäpä sitä turhia omaa elämäänsä helpottamaan.
Miten kertominen helpottaisi elämää?
SPRn ensiapulaukku, sellainen isompi. Hyvä taskulamppuutinen tai otsalamppu. Avaimenperässä pidettävä pieni lamppu. Sammutuspeite. Uusi kauppakassi. Hyvät hansikkaat. Huivi. Kolikkokukkaro.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teatteriliput? Leffaliput? Lahjakortti hierontaan, jalkahoitoon, kylpylään, ravintolaan? Tai joku kotiintoimitettu ruokapalvelu, Delicart? Elämyslahjakortti? Tallinnan matka?
Lahjakortit on minusta hankalia, saaja joutuu näkemään vaivaa lunastaakseen lahjansa ja se vaivannäkö tunnetusti kiinnostaa kuin kasa kiviä. Etenkin silloin lahjakortti jää herkästi käyttämättä jos/kun palvelu/tuote ei ole sellainen mitä saaja normaalistikin harrastaa/tarvitsee/käyttää. Kaikki ei halua hierontaa tai jalkahoitoa vaikka maksettaisiin, sama pätee teatteriin/leffaan/matkaan.
Ennemmin vaikka itseneulotut villasukat. Tai vaikka ostetut olosukat, ei kuitenkaan mitään muovisia pörrösukkia. Tai sitten jotain mistä ei jää nurkkiin pyörimään ylimääräistä tavaraa eli esim lempisuklaata, joku kukka (ei joulukukka), jos ei alkoholiongelmaa niin vaikka konjakkia tai hyvää viiniä tai sitten vaikka joku kaunis ja laadukas kynttilä.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat!
Eivät käy ravintolassa, eivät matkusta. Eivät lue, eivätkä reissaa. Isä kävelyttää koiraa, äiti käy viimeistä vuotta töissä ja iltaisin onniin väsynyt että istuu sohvalla.
Lahjojen ostaminen on painajainen mutta sinne mennessään on pakko olla jotain mukana. Mitään ei muka tarvita mut sekään ei ole hyvä jos mitään ei osta.
Vie kynttilä. Sitäkään ei tietysti varsinaisesti tarvita, mutta olet kuitenkin ostanut jotain ja saaja pääsee siitä eroon polttamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko heille antaa sellaisen lahjan, että esim te, tai joku firma keväällä pesisi ikkunat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain perusjuttua tyyliin suklaata? Kylpylä- tai risteilylahjakortti?
Kiitos vinkeistä! Unohdin vielä lisätä, että eivät suostu koskaan lähtemään minnekään, eivät käy lomamatkoilla, eivät kylpylöissä.... Suklaarasian ja kukka-asetelman yleensä vien, kun en muuta ole keksinyt. Tai sitten arpoja. Taas kerran. :D
AP
Piti just kommentoida, ettei AP:n kuvailemat ihmiset hyvin todennäköisesti ilahdu mistään kylpylämatkoista tai vastaavasta. Pitävät sellaista turhana tuhlaamisena ja ärsyyntyvät korkeintaan. Eivätkä tosiaankaan halua lähteä kotoaan minnekään. Varmaan tuollainen herkkukori osuu parhaiten. Varmasti narisevat siitäkin, mutta ehkä kuitenkin salaa itseltäänkin nauttivat.
Vierailija kirjoitti:
Aika hauska olettamus, ettei ihminen tarvitse mitään uutta kun elää vanhaksi ja lakkaa nauttimasta kaikesta uudesta teknologiasta ja uutuuksista, mitä esim. kirjallisuus, musiikki tai kulttuuri tarjoaa.
Tai vaikkapa uudesta pussilakanasta tai kahvimukista.
Olen 70v. ja minulla on kaikkea mahdollista - ihan liiaksi, mutta edelleen nautin ja iloitsen kaikesta uudesta, jotka lisäävät mielihyvää, onnellisuutta ja parantavat jopa elämänlaatua ja terveyttä. Ja moni asia on koettu, mutta moni asia on vielä kokematta, johon kuuluu myös uutuudet.
isäni on yli 80v ja nauttii suunnattomasti kulttuurista edelleen ja nytkin aion ostaa konsertti ja teatteriliput,tavaraa eivät tarvitse. Eli kyllä ne "vanhuksetkin" nauttii uuden näkemisestä ja kuulemisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä tiedät, että eivät harrasta mitään, eivät lue mitään jne.?
Meillä miniä väittää minusta ihan samaa! Hänellä kun ei ole aavistustakaan siitä, että olen varamummona parille lapselle, mukana vapaaehtoistoiminnassa ulkoiluttamassa vanhuksia, neulon, luen, käyn teatterissa, olen elokuvien suurkuluttaja jne.
Miniän mielestä en tee mitään, käyn vain töissä ja joka sunnuntai omalla äidillä kahvilla. Sellaiseksi hän elämäni kuvittelee eikä tajua, että iso osa elämästäni eletään ihan muissa ympyröissä kuin kotona.
Ja jostain syystä ei ole tullut mieleen kertoa sitä hänelle? Voi vitun akat.
Miksi olisin miniälle tilivelvollinen elämästäni?
Hän on tyttärelleni ihmetellyt, miten karmean tylsää elämäni on, kun en tee mitään ja kauhistellut sitä, miten olisin jo valmis hautaan (tässä korkeassa 53 v iässä). Ei miniää oikeasti kiinnosta, mitä harrastan tai mistä pidän. Hän vain haluaa kauhistella sitä, miten tylsää voi olla, jos ei jatkuvasti matkustele, pidä blogia/kerro elämästään instragramissa tai harrasta viininmaistajaisia. Eihän kaltaiselleni ihmiselle voi edes antaa lahjaa, kun en tajua arvostaa sitä tiettyä jouluteelaatua, jota jokainen ruokablogisti nyt hehkuttaa.
Miniälle näitä ei voi selittää, mutta täysin vieraille mammapalstalaisille kyllä jaksaa. Noh, mitäpä sitä turhia omaa elämäänsä helpottamaan.
Miten kertominen helpottaisi elämää?
Miniä kuuluu ehkä siihen ihmisryhmään,joiden mielestä toinen ei tee mitään, jos ei tee samaa kuin hän. Kaikki muu on tylsää ja yhdentekevää. Tylsistyisi eikä jaksaisi kuunnella, jos yrittää selittää.
Joulukori on sellainen yleispätevä lahja, missä voi olla vaikka kahvetta, suklaata ja sen semmoista. Löytyy valmiita ja voi myös koota itse sellaisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hauska olettamus, ettei ihminen tarvitse mitään uutta kun elää vanhaksi ja lakkaa nauttimasta kaikesta uudesta teknologiasta ja uutuuksista, mitä esim. kirjallisuus, musiikki tai kulttuuri tarjoaa.
Tai vaikkapa uudesta pussilakanasta tai kahvimukista.
Olen 70v. ja minulla on kaikkea mahdollista - ihan liiaksi, mutta edelleen nautin ja iloitsen kaikesta uudesta, jotka lisäävät mielihyvää, onnellisuutta ja parantavat jopa elämänlaatua ja terveyttä. Ja moni asia on koettu, mutta moni asia on vielä kokematta, johon kuuluu myös uutuudet.
isäni on yli 80v ja nauttii suunnattomasti kulttuurista edelleen ja nytkin aion ostaa konsertti ja teatteriliput,tavaraa eivät tarvitse. Eli kyllä ne "vanhuksetkin" nauttii uuden näkemisestä ja kuulemisesta.
Minusta Vuoden Museokortti on hyvä lahja, jos asuu suuremmassa kaupungissa. Mutta viinipullo ja kukka myös kivoja. Terv anoppi
Miksi sinä mietit appivanhempiesi joululahjaa? Eikö se ole miehesi homma keksiä ja ostaa lahja vanhemmilleen? (Toki sitten eri juttu, jos annatte heille kumpikin omat lahjanne.)