~*~ ENSIKOT vko 11 ~*~
Kommentit (109)
Me oltiin viikonloppu miehen vanhemmilla... Mentiin lauantaina ja jäätiinkin sitten sinne yöksi ja tultiin vasta eilen illalla kotiin. =) Meiltä on matkaa niille n.20km, mutta olo kuin olis pitemmälläkin viikonloppulomalla ollut. =)
Sitten kun tultiin kotiin, ni huomas kyllä oikeen hyvin, että miks ei ollu kiirettä kotiin... Laatikoita ja tavaroita joka puolella, koirankarvoja lattialla, jne. Onneks tää muuttohomma on kohta ohi! =)
Kävin eilen vauvatalo johannan nettisivuilla... voi hitsit että siellä oli kauheesti kaikkee tarjouksessa. =) Tekis mieli heti mennä ostamaan.
Picapica kerto, että kestovaippoja tekis mieli ostella... Mulla on vähän samaa vikaa... =) ja jonkun verran oon ostellutkin. Ne on niin sulosia, että pakkohan niitä on kokeilla käyttää. =)
Joku kirjotti, että ei meinaa löytää hyviä äippähousuja. Mä luulen, että mulla on sama ongelma edessä. Varsinkin kun täällä Tampereen Hennesillä oli kaikki mun koot loppu... ja kun en nyt ihan mitä tahansa rytkyjä halua päälleni laittaa. Mun pikkuveljen rippijuhlat on ens kuun lopussa... kohta tulee paniikki, että mitä hitsiä sitä laittais sinne päälle..
Juttelin muuten ukkelini kanssa siitä, että haluisko se jotain vauvatarvikkeiden hankkimishommaa ittelleen, mutta se oli sitä mieltä, että ei. Yhdessä siis voidaan kattella ja ostaa, mutta ei sillä oo kiinnostusta vertailla lastenrattaita tai muita.. ja sehän passaa mulle. =) Keskittyköön vaan niin autonvanteisiin, kun se niitä nyt niin hössöttää.
Täällä on monet valitellu, että ei saa oikeen nukuttua yöllä... noh en oikeen minäkään, mutta vähän toisenlaisesta syystä kun muut. =) Eli ukko on viime aikoina nukkunu niin levottomasti, että millon mä herään yöllä siihen, että sen sormet on mun suussa tai kyynärpää poskessa kiinni. Viime yönäkin se huito niillä siimoillaan, niin että hyvä etten kapaloon sitä vetäny. =) Sit yhessä vaiheessa se siveli toisella kädellä omaa naamaansa unissaan ja kuorsas! =D
No joo... tulipa taas kirjoteltua. =)
Burde & Penni-Enni rv 11+1
missä kaikki ensikot on??
Mä kävin lukemassa vauva puolella äitien kömmähdyksiä... voi vitsit että oli hauskoja... vedet silmissä nauroin täällä... en oo koko aamuna malttanu mennä pakkaamaan kun oon netissä ja nyt siellä kömmähdyspinossa pyöriny. =)
Jospa nyt menis syömään ja pakkaamaan.
Sama =)
Koululla olen ja tehtävät vaativat aikaa. Koitan saada aikaiseksi jotain kirjoitusta kotiuduttuani =)
Olo on paksu ja selkää särkee...
Iglu ja Kepa rv35+5
burde, pirkkalan veskassa oli mun mielestä aika kivat äippävaatevalikoimat. Siellä on äippävaatteita hennesillä, lindexillä ja öö¿ olikohan se yks kapp ahl tai sitten vero moda¿ jompikumpi.
Mä aloitin tänään aamuni hammaslääkärillä¿ =/ lohkesi illalla hammas ja pakko oli mennä hampulääkäriin kun jäi niin inhottavan teräväksi. Ei ollu kyllä yhtään kiva maata selällään siinä penkissä. Päässä pyörii vieläkin.
Viime yö meni taas ihan ketuille, mutta se tuntuukin nykyään olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Kömmin sänkyyn joskus yhden aikaan ja sitten närästikin niin paljon että nousin ylös uudestaan kahdelta. Raapustelin sitten ristikoita neljään asti. Sen jälkeen sitten sainkin muutaman tunnin nukuttua.
[color=red]pikku-milli & paco 33+3[/color]
Eli tämä ensikko on nyt palannut töiden pariin viikon talvilomalta, hirveesti kiinnosti tulla takasin töihin !?! :-P Oltiin mökillä ja tuli hiihdettyä joka päivä!
Yritin selailla mitä olitte viime viikolla kirjotellu mut ei jääny mitään tietenkään mieleen, niin paitsi tietysti NapNap joka oli saanut nyyttinsä, ONNEA!!
Kyllä tämä ihmismieli voi olla kummallinen. Lomalla ollessani kun ei tavallaan ollut säännöllinen päivärytmi niin tuntui että kuvottaa koko ajan. Mut esim. tänään ku oon töissä ni olo on ihan hyvä. Eikä eilen messuillakaan kuvottanu, ainoastaan automatkalla sinne. Korvien välissäkö kaikki siis?!? Ja sit toinen ihme juttu: järestään muilla tuntuu tulevan huono olo jos on kauan syömättä. Mulla taas menee niinpäin että aamulla en voi kuvitellakaan syöväni mitään, juon vaan lasin mehua. Ja sitten kun olen ollut jonkun aikaa pystyssä niin olo paranee ja pystyn syömään, ei niin että se ite syöminen helpottais oloa?? Onko kellään muulla / onko ollut kellään muulla näin päin?
Anteeksi vuodatukseni. Muuten olo ihan jees :-) Tällä syömismäärällä normaalisti vatsani olisi mennyt ihan littanaksi, olen siis syönyt aika huonosti, mutta silti pömpöttää :-) Että Napero siellä sitä turvottaa kai! Soitin viime viikolla papa-kokeen tuloksista (ne oli ok) ja sain samalla ekan neuvola-ajan joka on 27.3. eli kahden viikon päästä. Sanoivat siinä menevän pari tuntia! Onneksi mulla on vähän liukuva työaika niin ei tarvi kenellekään selitellä, ilmottaa tietysti pitää että tulen niinkin paljon myöhemmin etteivät ihmettele. Eikä onneksi kukaan kysele et mihis meet :-)
Nyt tuli sepostettua koko viikon edestä! Nyt etsimään jotain syötävää! Mukavaa tätä viikkoa!
JoJo + Napero rv 6+4
Muutin ton Palleron Naperoksi kun mies on alkanut masuasukkia siksi kutsua :-D
Burde, niin nauroin minäkin vedet silmissä..nimittäin tuota sun uniongelmaasi, vai ukon sormet suussa..=D? Täällä on sillon tällön vähän vastaavaa, mutta sormia..jotain muuta oon kyllä suustani löytänyt pahimmillaan, kun tää yks on joskus nähnyt levottomia unia, mutta tuo oli kyllä aivan ylihauskaa=)
Neuvolakuulumiset sit. Kaikki oli ok, paitsi että se eukko lateli taas näitä absoluuttisia totuuksiaan..siitä mun sf-mitasta tietysti. Alko miehelle luennoimaan samaa kuin silloin mulle, keskikäyrä=normaalikokoinen 3,5 kilon lapsi ja kun meillä mennään keskikäyrän yläpuolella se on automaattisesti iso, tällä kertaa tuumas että lähempänä 4 kg. Viime veikkaus tais olla jopa yli=D En kyllä tajua, miten tommonen eukko päästetään hysterisoimaan äitejä; typerää että pelottelee turhaan, tuohon mittaankin kun vaikuttaa monet asiat! Paitsi tämän naisen mielestä, yksilöllisyyttä ei ole vaan tää on vaan yksinkertainen tosiasia tyyliin oppikirjan mukaan. Hoh hoi.
Tuli sitten se aika äitipolillekin, ens maanantaina mennään. Miten sitä jaksaa taas odottaa...!!
Noista tyttö/poikafiiliksistä vielä..mulla on ollu itellä vahva tunne kumpi tää on ja rakenneultrassa sain tunnetta vahvistavan arvauksen..mutta kun en noihin luota ollenkaan niin oon asennoitunut siihen että sen näkee sitten kun pieni syntyy. Jos noihin enteisiin uskoisin niin omatkin fiilikset ois väärin..mutta sama se on kumpi, me ootetaankin miehen kanssa täällä " tyttöpoikaa" =)
Täytyy mennä, tuo yks on jo kolmesti käyny kiekumassa mua syömään..kiva että se laittaa ruokaa niin että enpä anna enempää odottaa itseäni=)
-Ankka & 37+2-
mutta onhan sitä nyt pakko käydä pinoutumassa :)
Kävin tänään tk:ssa hakemassa saikkua ja täiden alkaminen siirtyi muutamalla viikolla!
Yritin myös varata np-ultraan aikaa, mutta terkkani ei ollutkaan paikalla. Huomenna siis uusi yritys!
Nyt on pakko mennä vetäisemään tirsat. Kun väsyttää niin hirveesti!!!
MiaMik rv 11+5
Päivää enskarit!
Me oltiin aamulla heti ekassa neuvolassa. Aikaa kului reilu tunti ja neuvolan täti vaikutti mukavalta - rennolta, mutta osaavalta. Papereita tai oikeestaan tietsikan ruudulla lomakkeita täytettiin kun taustoja kartoitettiin ja sitten otettiin verikoe, verenpaine, paino ja pissanäyte. Kaikki oli ok.
Kun painosta puhuttiin, en osannut sanoa, mitä olin painanut ennen raskautta, mutta tän päivän painon mukaan BMI on 27. neuvolantäti sitten hiukan sitä muutti, ettei heti tartte lähtee sokerirasitukseen. Kyllä tässä on ne muutama kilo voinut tullakin kun on sitä huonoa oloa torjunut ja viikonloppuna vielä oikein kunnolla pitkän kaavan mukaan syötiin illalliset ja aamiaiset.
Koska mulla on viime vuotisesn leikkauksen yhteydessä poistettu toinen munuainen, täti laittoi heti lähetteen äitipolille, jonka kautta saan sitten ultrat sun muut ehkä hiukan normaalia tiuhemmin. On kuulemma munuaisille sen verran raskas kokemus tää raskaus. Itseä se ei sinänsä pelota, kun lääkäri on sanonut, ettei lasten saamiselle ole mitään estettä, mutta rauhoittaahan se mieltä, että kunnolla seurataan.
Mies oli mukana ja osallistuipa hänkin keskusteluun ihan aktiivisesti. Täytyy vielä illalla haastatella, mitä hänellä jäi mieleen.
Nyt lähden lenkille nauttimaan tuosta ihanasta auringonpaisteesta. ja huomenna sitten ultra. Ihanaa!
-Amy ja EkaVekara rv 7+4
Ihanan keväinen ilma!
Mieskin totesi, kun oltiin kauppaan lähdössä, että hän voisi ihan tällaisella ilmalla kuvitella työntävänsä vauvan vaunuja täällä :) Siinä se sit demonstroi sitä kävellen edes takasin jalkakäytävällä... Kyllä minua hymyilytti :)
Kultani on niin innostunut kaikista vauvan tavaroista ja muista hankinnoista, etttä yllätyin aamulla kun hän kysyi tarvitsenko mie sitä rintapumppua ja siinä hän sit katseli niitä netistä ja teki vertailuja :D Menee jo ihan mahottomaksi :D
Käytiin myös katselemassa tänään käytettyjä ompelukoneita, mut on nillä silti aika paljon hintaa... Saatiin yks kone kotia testattavaksi (myyjä oikein tyrkytti) ja ei kuuleman ole mitään kiirettä ostopäätöksellä! Siinä sit naureskellen lähdettiin liikkeestä, että nyt äkkiä kangaskauppaan ja ommellaan paripäivää kaikkea mitä tarvii ja sit voi palauttaa koneen, kun ei sillä enää ole käyttöä :D
Siippani on etsinyt Nalle Puh-aiheista pinnansuojusta sänkyyn, mutta ei ole löytäny, joten lupasin yrittää sellaisen sit ommella... Saa nähä kuin mamman käy ;)
Aamulla kävin siellä verikokeissa, sen hepatoosi-epäilyni takia. Huomenna pitäs muistaa soittaa tuloksista. En kyllä usko, et mulla sitä ois, mut ompahan nyt tutkittu.
Huomenna myös perhevalmennuksen toinen osio, toivottavasti ei ole yhtä tylsä ku ensimmäinen.
Mammahousuista oli puhetta...
Niitä on kyl hankala löytää sellasia, jotka pysyis jalassa, vaikka ois jo kuinka iso maha. Haaroista roikkuvat tosi rumasti. Yhdet suht kivat olen löytäny en vain muista kauppaa mistä ne oli (paras arvaus H&M). Onneksi olen saanu kavereilta lainaksi parit, niin ei ole sit tarvinnu niitä ite sen enempää ostella. Paitoja ois kaupoissa ihan kivasti, mut aika vähän nitä tarvii, kun menee omat vanhat päälle.
Pertti-Irmeli jatkaa entisiä touhujaan, eli on vilkas :)
Että tällasta meille tänään...
Lisa & Pertti-Irmeli 32+6
=) pitää varmaan kohta alkaa rajottaa tätä täällä käymistä, kun sormetkin on jo noin vikkelät.
Pakko oli vielä sen verran tulla päivän tapahtumista tulla kertomaan, että mä sekosin tosta kauniista ilmasta niin, että olin koiran kanssa ulkoilemassa sillä seuraamuksella, että nyt on 2005 vuoden Hartaneista käsiraha maksettuna!! =) Ihan HULLUA!
Eli kun mä surffailin viikonloppuna vauvatalo johannan nettisivuilla ja kiinnostuin hartaneiden tarjouksista, niin sain kesken ulkoilun päähänpiston (tai auringonpistoksen ;)) lähtee vilkasee niitä. Käveltiin sitten koiran kanssa siihen vauvatalo johannalle ja simba odotti kiltisti sen aikaa kun mä ihmettelin (tai siis vois sanoo " ihailin" =)) niitä rattaita. Se oli kuin rakkautta ensi silmäyksellä... ja kun viime vuoden mallia olivat ja viimesetkin sellaset kaiken lisäksi, niin pakkohan siinä oli mennä ne varaamaan. =D Kamalalta tuntu lähtee kotiin ilman niitä... olis halunnu ne kotio hypisteltäviksi... =D
Mutta siis aika hirveetä kun tässä vaiheessa tommosta menee tekee... onneks se käsiraha oli vaan 40e, jos jotain mutkia matkaan tuleekin. :-)
Että tämmöstä tänne..
burde & penni-enni rv 11+1
Eli siis terkut vaan ultrasta, sain mielenrauhan (ja miehenrauhan), kun kävin yksityisellä ja siellä jonkun sydän sykki ihan hienosti. Mies oli " melkein mukana" , halusi tulla mua kuskaamaan, mutta itse sanoi odottavansa oven ulkopuolella. Lääkäri kyllä kysyi, käskettäiskö sisälle, ja mä jälkeenpäin kysyin oisko halunnut. No, odotti kiltisti kumminkin, ja näkihän sen sitten naamasta, mitä lääkäri sanoi :) Ihanaa oli kuulla, kun mies tunnusti, että ihan kainalot hikos odotellessa :)
Mä en kyllä ihan vieläkään oikein käsitä, että oikeesti olen raskaana, mutta kai se tästä pikkuhiljaa vahvistuu. Vielä ei kukaan edes tiedä. Vaikka tänään olin äitini kanssa lounaalla, ja hän ihan muuten vaan jotenkin otti puheeksi, että ois syytä kyllä jo ruveta toimiin, jos joskus meinaa ja jos ei oo jo ruvettu... Sain kuintenkin pidettyä keskustelun hyvin yleisellä " sitten joskus ehkäpä" -tasolla, joten en usko että hän aavistaa mitään. Pääsiäisenä viimeistään sitten kerrotaan mun vanhemmille, kun ollaan yhdessä lapissa. Ja huomaishan ne sen kuitenkin, kun ei mulle enää viini maistu, vaikka yleensä sitä on kyllä uponnut aika tehokkaasti ;)) Kavereille kai vois kertoa sopivan tilaisuuden tullen. Kukaan ei tavallaan onneksi odota mieltä mitään, kun ei olla saatu vielä niitä häitäkään aikaseksi, ja kuitenkin kai aika usein vasta sen jälkeen aletan kysellä ;) No, saatiin me sentään ne kihlasormukset nyt viimein hankittua, joten sen kun täräyttää sukulaisille ja tuttaville ensin, niin voi sitten sopivasti vähän pitkittää tätä toista uutista ;)
Keskiviikkona on sitten eka neivola, joten ainakin tietää mitä asioita tällä viikolla päässä pyörii :))
t. Ope ja joku Tyyppi rv 8+0 :)
(lääkärin mukaan ehkä todellisuudessa 7+2, mutta käytännössä sillä ei siis ole mitään väliä, kun ero on noin pieni)
Mä oon todella väsynyt, joten olen lukenut teidän viestejä aika pinnallisesti. Oma (.) lähin (.)
Siis sen verran tuolta pinosta jäi mieleen, että
Burdelle onnea iloisesta vaunuhankinnasta. Pelätä toki voi, mutta älä anna sille valtaa. Kaikki sujuu varmasti hyvin ja lapsi tulee tähän maailmaan viemään sun sydämen.
Ja ykkösopelle onnea kihloista. En tiedä, minkä takia et kertonut äidillesi uutisia. Ehkä olet joskus aiemmin asiaa selventänyt. Itse kerroin uutiseni äiteelle viidennellä viikolla, koska kyseessä on onnellinen asia. En kuitenkaan halua tuomita muiden tapaa pitkittää kertomista. Mun kohdalla melkeen kaikki tiesivät asiasta ennen rv kahdentoista täyttymistä.
Eli olen ollut todella väsynyt. Viime yö meni taas miten meni, en saanut nukuttua kunnolla ja sain ravata vessassa. Mulla on myös kokoajan todella kova jano ja suussa maistuu paskalle. Argh. Maha ei kyllä vieläkään jättiläiskoostaan (sf-mitta oli pe 35) huolimatta häiritse kauheasti mun unta.
Taidan nyt mennä suihkuun ja sitten taidan kaivautua vällyjen alle...
Iglu ja Kepa rv35+5
Mä oon todella väsynyt, joten olen lukenut teidän viestejä aika pinnallisesti. Oma (.) lähin (.)
Siis sen verran tuolta pinosta jäi mieleen, että
Burdelle onnea iloisesta vaunuhankinnasta. Pelätä toki voi, mutta älä anna sille valtaa. Kaikki sujuu varmasti hyvin ja lapsi tulee tähän maailmaan viemään sun sydämen.
Ja ykkösopelle onnea kihloista. En tiedä, minkä takia et kertonut äidillesi uutisia. Ehkä olet joskus aiemmin asiaa selventänyt. Itse kerroin uutiseni äiteelle viidennellä viikolla, koska kyseessä on onnellinen asia. En kuitenkaan halua tuomita muiden tapaa pitkittää kertomista. Mun kohdalla melkeen kaikki tiesivät asiasta ennen rv kahdentoista täyttymistä.
Eli olen ollut todella väsynyt. Viime yö meni taas miten meni, en saanut nukuttua kunnolla ja sain ravata vessassa. Mulla on myös kokoajan todella kova jano ja suussa maistuu paskalle. Argh. Maha ei kyllä vieläkään jättiläiskoostaan (sf-mitta oli pe 35) huolimatta häiritse kauheasti mun unta.
Taidan nyt mennä suihkuun ja sitten taidan kaivautua vällyjen alle...
Iglu ja Kepa rv35+5
Ykkösope: Hienoa, että ultrassa oli kaikki hyvin!!! =) Meidän raskautumisesta tiesi jo aika moni ennen alkuraskauden ultraa ja ultran jälkeen kerrottiin esim. töissä jne.. En minäkään halua arvostella tai mitään, mutta miksi valehdella äitelleen?? Onhan tää niin hieno juttu ja varsinkin kun on just ultrassa nähnyt, että pienen pieni sydän sykkii... =)
Iglu: Toivottavasti saat nukuttua paremmin... osaan kuvitella miltä tuntuu huonosti nukutun yön jälkeen. Oon nyt ihan raatona yövuorossa, mutta on se jotenki kuiteski parempi näin. Joko valvoo tai sit ei valvo, mutta se että nukkuu koko yön huonosti on tosi v-mäistä. =/
).) Oon aika onnellinen tosta vaunu asiasta! =) Oon ollu ihan taivaassa. Heh. Oli ne vaan niin ihanat... =D On tosi hyvä mieli, kun tietää, että saa/sai just sellaset kärryt, kun vauvalleen toivoi.
Nyt mä kyllä lopetan... oon kirjottanu tänään tänne jo yli rajotusten. =)
Burde & Penni-Enni (vielä 20min rv 11+1 =))
Onko teillä missä vaiheessa nuo alkuraskauden vihlontakivut loppuneet?
vai jatkuuko ne koko ajan.Tai niitä on aina silloin tällöin, ei joka päivä, ylösnoustessa ja niistäessä.
Nyt rv 6+4 ja masu on jo tuolta alhaalta aika edessä.varmaan kaikki kallistuneena eteen ja tätä on vaikea piilottaa vielä 5 viikkoa(eka ultraan). Ei mahu enää omat housut jalkaan.
Onko muita joilla jo tässä vaiheessa masu pullahtanut suht paljon?Muuten tosi ihanaa mutta haluaisin kertoa ihmisille vasta ekan ultran jälkeen.
Ihan ekana Elinalle(?) etten unohda; mulla on noita kipuja vieläkin...ne on pikkasen muuttuneet, alkuun oli nuo " sisälmykset" järkyttävän kipeet esim. kävellessä, kylkeä kääntäessä jne. Ne kivut loppui tuossa pari viikkoa sitten, nyt vihloo vähän eri kohdasta kun on paikat alkanu kypsyä=D
Masukumpu mulla näkyi rv 5, miehen siskon häissä ihan selvä pikku hyppyri. Ei sitä kukaan osannu aavistaa silti, enhän tienny itekään sillon vielä..olin hulluna jumpannut että mahdun varmasti mekkoon ja ihmettelin vaan miksi alavatsa pömpöttää=) Siitä se tasoittui kuitenki. En ees muista missä vaiheessa alko näkyä sit " oikein" , sen muistan ettei vielä lokakuun lopulla ainakaan...
Burde, mä koin samanlaisen ensisilmäyksen rakastumisen meidän vaunujen kanssa=D Tuossa ne nyt eteisessä oottaa käyttäjäänsä...
Olitko se muuten sinä, joka oot kotosalla? Siis ihan päivisin?
Ykkösopelle onnittelut ultrakuulumisista..ootkos nyt aivan varma ettei äitisi jo epäile jotain;) Jotkut äidit kun kuulemma vaistoaa tämmöset asiat.
Onko kukaan teistä muuten kysynyt ennustajaelliltä tai madam mammalta näistä tulevista lapsista? Ite kokeilin vihdoin ihan huvin vuoksi ja molemmat väittää että poika ois nyt tulossa=D Ja ihme, kummallakin oli ennustuksessaan meille myös tyttö heinäkuussa 2010, yllättävän samalla tavalla " näkivät" . Toinen näki vielä kolmannenkin=D Eihän noihin nyt uskomista oo, mutta harmitonta huvia ovat!
Täytyy taas hetkeksi ryhdistäytyä...
Aamukahvikin ehti jäähtyä taas kirjotellessa=)
-Ankka & 37+3-
Ykkösopelle onnittelut kihlauksesta ja kyllä se sykkeen näkeminenkin oli varmasti aivan ihanaa :)
Mä kuule burde innostuin kans vaunuista ja oon jo parin päivän aikana pyörinyt jos jonkinlaisilla sivuilla, joissa vain vaunuja myydään :) Kävin myös niillä saksalaisilla sivuilla, mutta kun ei sanaakaan osaa saksaa niin se tuotti vähän onkelmaa ;) Mutta kovasti jo tekisi mieli ostaa kaikenlaista!! Olikos se myöskin burde, joka puhui että on tullut vauvakuumeen hallitessa ostettua jo vaikka mitä?? No mulla on ollut vähän sama juttu. Tuolla kaapissa on jumalaton säkki pieniä vauvanvaatteita, joita on tullut ostettua tässä vuosien saatossa. Pelkäsin että homma riistäytyy käsistä, jos joskus raskaaksi tulen! Mutta tämä oksentelu on onneksi vienyt voimat, eikä ole tullut kauppoihin eksyttyä :) Vielä....
Ja tänään sain nukuttua normaali pidempään ja kuinka ollakkaan en oksentanut heti silmät auki saatuani!!!!!!!!!!!!!!! Aloin popsimaan ihanan kylmiä viinirypäleitä ja tässä sitä ollaan oltu tunti hereillä okentamatta :) Ihanaaaa!!!!!
MiaMik rv 11+6
Ensinnäkin Kristallille isot onnittelut jo hyvän matkaa edenneestä raskaudesta ja tervetuloa mukaan ensimmäistä jännääviin :)
Mulla kun joku dementia vaivaa (eilen ostin kolme paitaa ja huomasin maksettuani etten ollut sovittanut...), niin en muista yhtään kuka minkäkin kysymyksen on heittänyt, mutta vastailen kumminkin.
Liikunta on minulle raskausaikana tarkoittanut sauvakävelyä, muuten vaan kävelyä ja pyöräilyä (koulumatkat, reissut keskustaan ym). Viime viikolla kävelin aika reippaasti lenkillä ja yhtäkkiä alkoi mahaa vihloa niin että piti hidastaa ihan mateluvauhtiin. Murehdin loppumatkan sitä, kuinka viime kesänä ostamani ihanat punaiset lenkkarit jäävät nyt ihan paitsioon :) Tuli oikein kiukkuinen olo siitä, että tekisi mieli juosta kovaa ja pitkästi, mutta ei toivoakaan seuraavaan puoleen vuoteen. Hassuja nämä mielialahypyt. (Ennen raskautta ja jonkin aikaa alkuraskaudesta siis juoksin aika paljon, mutta sitten se vaan alkoi tuntua huonolta.)
Oireetonta raskautta ei kannata pelätä. Viiperoko sitä pohti? Minulla ei tähän päivään mennessä ole ollut mitään oireita, rinnat vaan ovat suurentuneet 1-2 kokoa ja nyt alkaa mahakin näkyä. Eli oireellisuudesta tai oireettomuudesta ei kannata vetää johtopäätöksiä!
Alkuraskauden vaikuttavin kokemus oli kyllä nt-ultra. Eka raskaus kun todettiin keskeytyneeksi viime kesänä juuri nt-ultrassa (pikkuinen oli tosin menehtynyt jo paria viikkoa aiemmin), niin kyllä tätä kertaa jännättiin hurjasti ja ilo iloisena viuhtovasta pikkuisesta oli suunnaton!
Ekan lyhyen raskauden aikana ehdin jo hankkia muovilaatikollisen vaatteita, mutta nyt en ole vielä osteskellut juuri mitään. Kolme villapaitaa olen neulonut ja eilen hain käsityölehtiä kaverilta ompeluksia ajatellen. Vaunut pitäisi ostaa joko käytettyinä tai uusina, mutta kun skaala on niin hurjan laaja enkä itse osaa kiinnottää huomiota juuri muuhun kuin väriin, niin pitää nyt vielä hiukan panostaa ominaisuuksiin tutustumiseen ennen ostoksia.
Sitten vielä pari sanaa liikkeistä. Rakas mieheni on jotenkin hurjan kärsimätön, kun pitäisi tunnustella masua. Aina välillä laittaa käden hetkeksi mahalle ja sit parikymmentä sekuntia myöhemmin jo kyllästyy. Eilen kysyin syytä moiseen, ja hän totesi turhautuvansa siitä, kun usein olen sanonut hänen pitäessä kättä masullani, että nyt tuntui pieni potku. Hän kun ei ole vielä mitään tuntenut, niin jotenkin on sitten tulkinnut asian niin, ettei vissiin tunnekaan. Eikä siis ole innostunut edes " tunnustelemaan" sen pidempään. Meidän Emppu on kyllä aika rauhallinen, jos noita neuvolan oppaita on uskominen. Vau-kirjassa kun lukee viikon 22 kohdalla, että " tunnet suuren osan liikkeistä" . Tunnen ehkä 20 liikahdusta päivässä, eli kovin on hiljaista sorttia, jos siinä on suurin osa. Tuosta en kyllä osaa stressata, vaikka melkein kaikesta muusta osaankin :)
Jos sitä taas tekisi töitä. Motivaatio on kyllä tosi kehno, mieluummin tässä vaan ajattelisi vauvaa ja suunnittelisi yhtä ja toista. Ja nyt voidaan lisäksi porukalla jännätä SEVin tilannetta! Josko pian kuuluisi vauvauutisia.
Suippo ja Emppu 21+5
[color=darkblue] Ihana kuulla Ykkösopen ultrakuulumiset! Siitä se vähän kerrassaan todeksi muuttuu, vaikka ehkä vielä epätodelliselta tuntuukin. Mekin kerrottiin vanhemmille vasta pari viikkoa alkuraskauden ultran jälkeen. Olisi ehkä voinut pitkittää vieläkin pidemmälle, mutta tuli sopiva hetki. Ehkäpä teille tulee sellainen sitten siellä Lapissa?! Töissä en ole kertonut vieläkään, muutama on kyllä arvannut. Perjantain ultran jälkeen taidan kyllä pukea vähän tiukemman paidan enkä tällaisia telttakankaita, mitä olen käyttänyt monta viikkoa.
Joku kyseli masun pullahtamisesta. Mulla alkoi masu pömpöttää tuolta alhaalta jo aika alussa. Iltaisin vielä enemmän turvotuksen takia. Masu oli myös ihan pinkeä. Sitten moneen viikkoon (ehkä 8-11) ei paljon muutosta tapahtunut, tai ehkä masu nousi vähän ylemmäs, tuohon navan kohdalle. Nyt sitten viimeisen viikon aikana on taas pyöristynyt kummasti. Eilen napakin näytti vähän nousseen kuopastaan, toivottavasti se ei vielä poksahda sieltä ulos =)
Liikunnasta; ennen jaksoi paljon paremmin liikkua ja paljon kovemmilla sykkeillä. Raskauden myötä spinningit on vaihtuneet lenkkeilyyn. Kuntosalilla käyn vieläkin, mutta kahdesti viikkoon on jo paljon sitäkin lajia. Voimia ei vain ole niin paljon ja töiden jälkeen on kova väsy. Ehkäpä sitä tästä taas virkistyy, kun alkaa se " virkeä" keskiraskaus?!
Voikaa hyvin!
Sippu ja pikku-tikru 12+3 [/color]
[/quote]
Siirryn nyt tälle puolelle tuolta vauvakuumeilijoista. Kävin viikolla jo hieman kurkkimassa ja kirjoitinkin jotakin. Vkl mennyt kivasti, rauhallisesti vauvauutista ihmetellessä (vielä).
Vointi vielä hyvä. Pientä väsymystä, tissien kipeytymistä on kyllä. Vastaa juilii ajoittain, sellaista menkkamaista kipua. Liekö johtuu kohdun kasvusta? Menkat nyt 2 pv myöhässä.
Miekkonen lähti töihin. Auraa sataneet lumet pois omalta työmaaltaan niin ei tarvitse yöllä lähteä, pääsee kainaloon :O)
Mukavaa su iltaa!
- Jp & mökiäinen rv 5 -