Milloin on ok loukkaantua kun miehestä ei kuulu mitään poikienreissusta?
Avomieheni lähti viikonloppuna reissuun, ns. Poikienreissulle. Heitin hänet kentälle ja laittoi vielä kentällä viestiä että soittaa kun pääsee perille ja pusuhymiöitä jne. No miehestä ei ole nyt kuulunut oikeastaan mitään. Laitoin perillä pääsy päivänä viestiä että aikooko soittaa tai edes viestiä laittaa. Vastasi vasta monen tunnin päästä että ovat perillä ja menevät syömään. Lähes mietin oliko viesti hänen kirjoittama kun oli niin tyly. Tänään laitoin jonkun turhan päiväisen kuvan (teemme tätä normaalisti koko ajan) mies vastasi peukulla ja lähetti itse kuvan takaisin. Olen vähän hämilläni.
Aikaisemmin kun mies on ollut pitkiäkin aikoja reissussa on soitellut ja laittanut viestiä usein. Nyt mies on kuukauden ihan muuten vaan ryyppäys reissulla poikien kanssa ja osasin odottaa että ei roiku puhelimessa koko aikaa, mutta silti vähä loukkaa että tiesi että olin surullinen että lähtee kuukaudeksi pois ja on joulut ja uudet vuodet pois juuri kun minulla olisi vihdoin lomaa ja nyt ei voi edes parin lauseen pituisia viestejä laittaa.
En aio nyt laittaa hänelle mitään ja katsotaan milloin ottaa yhteyttä. Missä vaiheessa olisi kuitenkin ok jo vähän asiasta huomauttaa ja olla loukkaantunut? En haluaisi turhaa riitaa kun on poissa mutta kyllä minua himetyttää ja loukkaa kun tietää sen olevan minulle tärkeää.
Kommentit (177)
Miksi puida ja ihmetellä asiaa täällä, kun voi vaikka soittaa miehelleen ja kysyä häneltä. Eikös se oma kumppani yleensä sen verran tuttu ole, että hänen kanssaan voi keskustella mistä vain..
No niin, eli ruotsinkielinen. Ilmanko on rahaa ja ilmanko äijä on lellitty pikkupoika vielä kolmekymppisenäkin. Pappa betalar. Muslimimaassa on tainnut ryypätä julkisilla paikoilla tai nipistellyt naisia, saattaa istua vankilassa tällä hetkellä.
Kannattaako sitä loukkaantua enenkuin mies on tullut kotiin? Menee vaan oma päivä pilalle. Eikä se mies muuta odotakaan. Hummailee nytkin senkin edestä.
Menikö lento perille sotamaahan?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako sitä loukkaantua enenkuin mies on tullut kotiin? Menee vaan oma päivä pilalle. Eikä se mies muuta odotakaan. Hummailee nytkin senkin edestä.
Niin no mies tulee vasta kuukauden päästä kotiin että pitääkö vaan kiltisti odotella kun mies saattaisi jopa pienellä muistuttamisella asiaa parantaa. Ehkä soitan tänään ja kysyn että näinkö nopeasti unohti minut ja eikö tosiaan aio pitää yhteyttä. AP
Vierailija kirjoitti:
Menikö lento perille sotamaahan?
Eivät nyt lähteneet sinne vaan toiseen maahan jossa ihan rauha. AP
Kyllä sä Ap olet takiainen, ja vielä 30v tienoissa. :O Mekin ollaan välillä erossa mutten ruikuta tai vaadi mieheltä mitään viestiä. yleensä viestit ovat huomenta ja hyvää yötä. välillä jopa että miten pv meni? :D
typerää. aina sama homma. suomenruotsalaisten ukot pettää ja naiset istuu kotona. ei oo muuttunut 100 vuoteen mihinkään. siellä ne panee ristiin rastiin ja sitten kotiintullessa ovat lähes pyhimyksiä, tai ainakin käyttäytyvät niin. en ole vielä nähnyt elämässäni yhtään rikasta suomenruotsalaista joka ei pettäisi. ne pettää kaikki kenellä on rahaa, aivan kaikki. ei tosiaan suomessa mutta matkoilla. ja sinne matkoille ne tarinat sitten jääkin. ovat hirveän huonoja paljastamaan toisiaan. lojaaleja suorastaan. totuus pitää kiristää ulos. kyllä se sieltä tulee vääntämällä. yleensä näiden vaimokkeet ei halua edes tietää totuutta. aivan sokeasti uskovat vaan kaikki valheet. uskon että joidenkin kasvatuksessa on opetettu sietämään tätä törkykäyttäytymistä. mä en vaan jaksais, mistään summasta. tavara muuttuu romuksi ja tunteet vihaksi.
Miksi ihmeessä useamman vuoden seurustelun jälkeen ei voi vain suoraan sanoa miehelle, että loukkaa, kun ei kuulu mitään ja kysyä onko kaikki ok? Ihan turha miettiä mitään kostoja tyyliin "en laita itsekään viestiä". Aikuisessa parisuhteessa pitäisi voida kommunikoida ilman manipulointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nythän riippuu ihan siitä ottaako esim tänään yhteyttä tai huomenna. Jos ei niin sitten alkaisin miettimään suhdetta uudelleen. AP
En siis ole AP. Oma toinen keskustelu rinnalla niin tuli merkittyä ap.
Ammattirölli? Niin meinaa unohtua?
siksi koska sehän on suuri loukkaus ja epäily kysyä, että onko kaikki ok. niin ei tule tehdä kuuliaisen kotivaimon nyt tai silloin 1800-luvulla. pitää olla sokea vankka usko ja anteeksianto. sukutilalla sitten siivoja kerää aamulla korkkarit ja alkkarit pitkin kartanoa. siksi kait ne kutsuu näitä matkoja "poikien" matkoiksi/kartanoviikonlopuiksi, koska niissä ei ole mitään miesmäistä. keskenkasvusten perijätoheltajien kännisekoiluja naisten kanssa. miksi sitä pitäisi edes nimittää muuksi. tyhmä on se, joka ei pistä vastaan.
On outoa. Mun mies 30+ oli kesällä reissussa pari viikkoa kavereiden kanssa. Viestiteltiin iltaisin aina kuulumiset ja välillä päivällä jotain. Puhelimessa puhuttiin n.max 5x. Musta normaalia ja riittävää
Missä vaiheessa sitä pitäisi muka ehtiä viestitellä? Aamu aloitetaan kunnon panolla, päivällä lähdetään kavereiden kanssa tekemään kivoja aktiviteetteja. Illalla sitten yökerhoon ja sieltä uuden muijan kanssa takaisin hotellille. Kuukausi menee kuin siivillä.
Tuosta virkistyneenä jaksaa taas painaa vaimoa uudella innolla seuraavaan lomaan asti.
Vierailija kirjoitti:
typerää. aina sama homma. suomenruotsalaisten ukot pettää ja naiset istuu kotona. ei oo muuttunut 100 vuoteen mihinkään. siellä ne panee ristiin rastiin ja sitten kotiintullessa ovat lähes pyhimyksiä, tai ainakin käyttäytyvät niin. en ole vielä nähnyt elämässäni yhtään rikasta suomenruotsalaista joka ei pettäisi. ne pettää kaikki kenellä on rahaa, aivan kaikki. ei tosiaan suomessa mutta matkoilla. ja sinne matkoille ne tarinat sitten jääkin. ovat hirveän huonoja paljastamaan toisiaan. lojaaleja suorastaan. totuus pitää kiristää ulos. kyllä se sieltä tulee vääntämällä. yleensä näiden vaimokkeet ei halua edes tietää totuutta. aivan sokeasti uskovat vaan kaikki valheet. uskon että joidenkin kasvatuksessa on opetettu sietämään tätä törkykäyttäytymistä. mä en vaan jaksais, mistään summasta. tavara muuttuu romuksi ja tunteet vihaksi.
Mies on ihan suomea puhuva suomalainen. AP
niin ja sitten sekin, että kun on kuukauden sekoillut, niin vastapainona pitää päästä sitten kotiin lepuuttaan aivoja hissukan seuraan. siinähän tarvitsee vieroitusta alkoholistakin, mihin tarkoitukseen hissukka sopii hyvin. kaikille naisille on omat tarkat tehtävät. ei tarvitse olla huolissaan,ettei pääsisi jollain tavalla "auttaan". hyvin tyypillistähän näille suomenruotsalaisille on istuuttaa tyttö-ystävää vanhempien luona samaan aikaan, kun itse tekee jotain mielekkäämpää, mitä suorittaa omia tylsiä kuivia velvotteita.
Vierailija kirjoitti:
Missä vaiheessa sitä pitäisi muka ehtiä viestitellä? Aamu aloitetaan kunnon panolla, päivällä lähdetään kavereiden kanssa tekemään kivoja aktiviteetteja. Illalla sitten yökerhoon ja sieltä uuden muijan kanssa takaisin hotellille. Kuukausi menee kuin siivillä.
Tuosta virkistyneenä jaksaa taas painaa vaimoa uudella innolla seuraavaan lomaan asti.
Tiedetään. Miksi yökerhon kautta, koska muslimimaissa tyrkyllä on boolillakin ja hotellin edessä. Olen naisena kuullut kaikki storyt ja nähnyt kuvat. Exien, Eilat, Vietnam, Malesia....
Miten miehesi vanhemmat suhtautuvat tähän, mahdolliset sisarukset ja oma perheesi, että miehesi on ryyppäämässä sinkkukavereidensa kanssa joulunkin ajan?
Välipäivitys: Soitin miehelle. Alkuun kyselin nopeasti kuulumisia, sanoi että tulivat juuri ravintolaan. Sanoin että en halua sitten häiritä, mutta löytäisiköhän hän aikaa soitella tai ilmottaa itsestään jossain välissä. Kysyin tätä todella neutraalilla äänellä, jopa ystävällisellä äänensävyllä. Samantie mies alkaa meuhkaamaan että hotellin netti ei toimi tarpeeksi hyvin että voisi soittaa netin kautta ja puhelut maksaa maltaita (hän on rikas mutta jossain asioissa tosi pihi).
Sanoin että ok ymmärrän, mutta mites viestejäkään ei kerkeä laittamaan, että merkitsisi mulle enemmän kuin arvaakaan. Tokaisi todella tylysti että ei jaksa keskustella tästä nyt ja löi luurin korvaan. Laitoin perään viestiä jota en jaksa eritellä tarkemmin, mutta tuo luurin korvaan lyöminen on ollut hänellä ennenkin tapana lopettaa puhelut jos kyselen liian vaikeita mihin herra ei jaksa tai halua vastata ja minua se loukkaa kovasti.
Varsinkin nyt kun en ollut mitään riitaa haastamassa. Mutta sanoin siis että soitin vain kysyäkseni että mikä tilanne koska minä en voi sitä tietää kun hän ei ole vaivautunut kertomaan. Samalla suutuin tuosta asenteesta ja sanoin neutraalein sävyin että jos hän ei nyt korjaa asennettaan (painotin että en kaipaa mitään pitkiä puheluita vaan muistamista vaikka kuvalla ruuasta, mitä teemme muutenkin, kun netissä on kuitenkin koko ajan online) niin minun jaksaminen loppuu hyvinkin lyhyeen. Tuli jotenkin sellainen olo että kivi vierähti sydämmeltä ja vaikka herkästi itken niin en ruvennut itkemään. En ikinä uhkaa erolla missään tilanteessa jos en sitä oikeasti tarkoita, enkä ole ikinä sitä tälle miehelle sanonut joten nyt tarkoitan tätä todella. Jos miehen asenne ei muutu ja ala ymmärtämään ja kunnioittamaan minua niin olen valmis lopettamaan suhteen. Ei ole käynyt lukemassa viestiä vielä ja tiedän että on kiukutellessaan todella itsepäinen, mutta tällä kertaa katson viikonloppuun saakka sitten laitan lauseen mitan verran kiitos ja heippa, jos ei tällä kertaa korjaa tilannetta.
Minulla on liiankin pitkä pinna ja joustan aivan liian pitkään mutta tässä on taustalla myös muuta ja nyt minulta katkesi pinna tuohon täysin turhaan asenteeseen. AP
Vierailija kirjoitti:
Miten miehesi vanhemmat suhtautuvat tähän, mahdolliset sisarukset ja oma perheesi, että miehesi on ryyppäämässä sinkkukavereidensa kanssa joulunkin ajan?
Hänen vanhempansa eivät ikinä nää poikansa käytöksessä mitään väärää. Ihan sama vaikka tekisi jotain laitonta niin taputtavat vaan päähän. AP
Jostain syystä uskon, sopii massin määrään oikein hyvin