Te ketkä "harrastatte"matkustelua, niin mitä te tarkkaan ottaen teette niissä matkakohteissa?

Vierailija kirjoitti:

Nämä museohaahuilijat ja kaupunkitallajaat kuulostavat todella tylsiltä ihmisiltä.

Todennäköisesti emme olekaan tekemisissä toistemme kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Jos matkustamisessa on mukana jonkinlainen tavoite, se mielestäni lasketaan harrastukseksi. Tavoite voi olla nähdä kaikki Euroopan maat, oppia puhumaan jotain vierasta kieltä tai tuntemaan eri kulttuureja.

Itse en laske matkustelua kohdallani harrastukseksi, vaikka käyn ulkomailla noin viisi kertaa vuodessa ja olen matkaillut yhteensä 15 maassa kolmella eri mantereella. Tunnen niin paljon ihmisiä, joille matkustaminen on paljon tärkeämpää ja jotka viettävät kaikki lomansa maapalloa kiertäen. En katso harrastavani hiihtoakaan, vaikka hiihdän talvisaikaan kerran viikossa, koska tavoitteellisuus puuttuu.

Minun määritelmääni ei kuulu tavoitteellisuus, ei tarvitse "kerätä pisteitä", että voisin sanoa jotain mieluista tekemistäni harrastukseksi, mutta ymmärrän pointtisi. Enkä myöskään ajattele, että kun joku muu tekee jotain enemmän kuin minä, minä en voisi sanoa omaa tekemistäni harrastukseksi. ;)

Kiertelen kaupunkia, syön paikallista ruokaa paikallisten suosimissa ravintoloissa, juopottelen räkäisimmissä kuppiloissa, eli toisinsanoen tutustun kulttuuriin. Ja jola reissulle koitan saada paikallisen seuran ottelun ja itselleni uuden stadionin reissusuunnitelmaan.

Kuljen ympäriinsä paikkoja ja ihmisiä katselle. Istun kahviloissa, nautin paikallisesta ruuasta . Käyn katsomassa kiinnostavia nähtävyyksiä ja museoita. Uin meressä, jos mahdollista ja tutustun mielelläni paikalliseen luontoon erilaisia kasveja ja maisemia ihaillen tai voin myös shoppailla matkakohteesta riippuen. Joka paikassa on jotain kiinnostavaa.

Eiks se vähän riipu matkakohteesta? Rantalomalla puuhataan eri asioita kuin kaupunkilomalla tai vaelluslomalla?

Vierailija kirjoitti:

Annan ulkomaalasille naisille minun valkoista penistä ja paljon :) Sitten vaan kotiin ja heti ekana lääkäriin tutkituttamaan sukupuolitadit

Oletko kerännyt jo koko sarjan? Niitä tauteja siis? Tavoitehan se on tuokin.

Mulle matkustelun harrastaminen tarkoittaa sitä että teemme pieniä reissuja usein. Aina on uusi matka varattuna. On kiva kun on jotain kivaa mitä odottaa.  Mulle tekee hyvää päästä hetkeksi pois kotiympyröistä. Mä lasken matkaksi ihan vaikka yhden yön viikonloppureissun Helsinkiin. Ei sen aina tarvitse mikään kahden viikon kaukomatka olla.

Riippuuhan tuo vähän kohteesta, mutta yleensä tutustun paikallishistoriaan ja katselen nähtävyyksiä. Itä-Euroopassa kiinnostaa esimerkiksi kommunismin historia ja toinen maailmansota. Moottoripyörällä matkatessa ajaminenkin on nautinto. Rantalomakohteissa taas pääsee tutustumaan luontoon sukeltamalla.

Minä taas matkustan aika paljon siksi, että rakastan luontoa ja eläimiä ja nautin kauniista paikoista ja uusien eläinten bongaamisesta. Saatan viettää monta viikkoa vain snorklaten ja ottaen kuvia kaloista. Käyn mielelläni sukeltamassa, viidakkotrekeillä, telttailemassa, kansallispuistoissa ja muilla luontoretkillä. Kiikarit ja snorkkeli mukaan ja eikun maailmalle!

Tietysti plussaa on uusiin kulttuureihin tutustuminen, paikallisten kanssa juttelu ja uudet ruoat ja ihan vaan yleinen fiilistely.

Riippuu, missä olen. Käyn museoissa, näyttelyissä, musiikki- ja urheilutapahtumissa. Patikoin ja ajelen paikallisjunalla päättärille. Vaikea on edes sen kummemmin eritellä. Matkustan n. kolme kuukautta vuodessa. Pitkillä reissuilla myös lepään ja oleskelen paljon.

Matkoilla en ole kiinnostunut ihmisistä, kirkoista/temppeleistä/moskeijoista yms enkä ruuasta.

Vierailija kirjoitti:

Tutustun paikalliseen kulttuuriin, kävelen paljon, syön hyvin, lepään.

Sama, ja lisäksi ollaan tykätty vaeltaa eri puolilla maailmaa. (siinä ehkä enemmän vaeltaminen on harrastus kuin matkailu sinänsä). Teatterissa käydään niissä maissa missä ymmärretään kieltä riittävästi.

Otan aurinkoa, luen, syön hyvin, otan paljon kuvia, käppäilen ympäriinsä, shoppailen...

En välttämättä sano harrastavani matkustelua, vaikka tälläkin hetkellä on 4 eri reissua varattuna. Tekeminen riippuu matkakohteesta. Olen kiinnostunut arkkitehtuurista, ruokakulttuurista, historiasta, taiteesta sekä oopperasta, baletista ja klassisesta musiikista. Usein siis kohteen mukaan tsekkaan, mitä haluaisin nähdä tai tehdä (se voi olla historiaan tutustumista, pelkästään kävelyä ja upean arkkitehtuurin ihailemista tai liput oopperaan). Jos joku kaupunki on tullut jo tosi tutuksi, niin saatan katsastaa jonkun ajankohtaisen taidenäyttelyn tai varaan liput johonkin tapahtumaan. Yleensä ekaa kertaa jossain kaupungissa kierrän kyllä "pakolliset turistikohteet". Hieman harvemmin tulee matkustettua eksoottisiin paikkoihin, mutta näissä kiehtoo luonto ja paikallisen elämän seuraaminen.

Pari kertaa vuodessa käyn ihan vaan lomamatkalla. Lomamatkalla tärkeintä on lämpö, aurinko, uima-allas/ ranta sekä mahdollisuus rentoutumiseen. Näilläkin reissuilla tulee yleensä käytyä jossain, mutta pääasia on kirjojen lukeminen aurinkotuolilla drinkkejä siemaillessa.

Kovasti oli "kävelijöitä", vaikka totuus lienee, että altaalla kerätään kokemuksia promilleista ja kärvennetään nahkaa.

Minua kiinnostaa esim. arkkitehtuuri ja ruoka, joten haluaisin nauttia niistä ja kokea uutta matkalla. Lasten kanssa matkustaessa on kuitenkin tärkeintä, että lapset tykkää ja viihtyy, syö ja nukkuu.

Kun ollaan matkustettu koko lasten elämä niin hekin nyt ala-asteikäisenä nauttivat matkustamisen pienistä jutuista: erilaisesta ruuasta, ilmastosta, luonnosta, hajuista jne. Jaksavat myös aika hyvin katsella nähtävyyksiä ja ovat niistä aidosti kiinnostuneita. Voisin kuvitella, että he tulevaisuudessa harrastavat matkustelua, koska haluavat kokea uutta, niin isoja kuin pieniä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan kohteesta. Viimeksi olin mieheni kanssa Alsacen alueella ja tietenkin matkan päätarkoitus oli syödä paikallista ruokaa ja tutustua paikallisiin viineihin. Kävimme myös viinitiloilla ja juustoloissa tutustumassa prosesseihin.

Tietty normaalit nähtävyydet tulee kierrettyä ja usein yritämme löytää jotain mitä perusturistille ei välttämättä kerrota. Kirkkoja rakastan arkkitehtonisesti ja niiden tunnelman takia vaikka ateisti olenkin. Museoita käyn myös vähintään yhden per kaupunkimatka.

Näin esim Bukarestissa keväällä - pari puolituttua paikallista kierrätti meitä kaupungilla ja kertoivat mm Ceaucescun romahduksen päivästä niiden silmin jotka siellä aukiolla seisoivat, taloista joissa kidutettiin kellarissa ihmisiä samalla kun lapsiperheet elivät normaalia elämää ylemmissä kerroksissa ja taloista joissa ei saa olla kauppoja kivijalassa maanjäristysten pelossa - asua niissä kyllä saa. Ja lisäksi kävimme hotellissa jonka juutalaisomistajan tyttäreen Hitler nuorena rakastui ja pettyi kun isä ei antanut lupaa seurustella. Liekö tästä lähtenyt juutalaisviha? Kaupunkien omat tarinat on ihan parasta!

Matkustamme yleensä kesäaikaan 3-4 viikkoa autolla, vuokraamme talon ihan tavallisesta kylästä ja elämme tavallista arkea. Tutustumme paikallisiin ja pääsemme usein heidän kanssaan lähemmäs alueen elämää. Joskus pääsee osaksi "salaisuuksiakin" kuten tryffelinmetsästykseen. Ainutlaatuisia kokemuksia.

Talvilomilla sitten pääasia on lämpö, silloin ei välttämättä tehdä yhtään mitään.

Mulla on onni päästä myös ns fam-tripeille joissa tutustutetaan paikkoihin matkailun edistämistarkoituksessa. Tulin juuri Englannista tällaiselta matkalta.

Jatkan vielä: en/emme koskaan majoitu ketjuhotelleissa koska ne on samanlaisia ympäri maailman. Pienet persoonalliset perhehotellit tms ovat niitä mistä pidämme. Tähdillä ei ole merkitystä vaan tunnelmalla. Yksi upeimmista oli Rosehall Guesthouse Grantown-on-Speyssä. Missään muualla (edes 5* hotellissa) en ole saanut sellaista valikoimaa tuoreita marjoja kesäkuussa aamiaisella! Ja jokainen lämmin annos  tehtiin toiveiden mukaan.

Kiitos tuosta hotellivihjeestä! Tarkoitus on suunnata ensi kesänä Skotlantiin...

Vierailija kirjoitti:

Kovasti oli "kävelijöitä", vaikka totuus lienee, että altaalla kerätään kokemuksia promilleista ja kärvennetään nahkaa.

Tai sitten all inclusive -matkaajat ymmärtää olla vastaamatta tähän ketjuun. Viikon aikana kun ei muuta tapahdu kuin mättöä altaalla. 

Tutustun kulttuuriin, syön paikallista ruokaa. Tutustun ihmisiin ja harrastan seksiä paikallisen väestön kanssa.

Käyn syrjäisissä paikoissa syömässä, joilla kuitenkin hyvä suusta suuhun kirivä maine. Rakstan myös paikallisia ruokakauppoja. Voisin viettää tuntikausia kaupoissa kattelemassa niitä eri pakkauksia ja tuotteita, vakoilemalla mitä paikalliset ostaa.. Erityisesti karkki- ja juomahyllyt on kiinnostavia.

Kävelen, syön, katselen ja kuuntelen paikallisia ihmisiä, ajelen metrolla/ratikalla, käyn kohteissa jotka kiinnostavat, valokuvaan...ja käyn paikallisissa ruokakaupoissa, joiden tarjonta jostain syystä kiinnostaa mua kovasti. En ole koskaan ollut ns. löhörantalomalla. En usko et se sopis mulle.