Hulluinta, mitä lääkäri on sinulle määrännyt/sanonut

Murskaa disperiiniä korvaan, kun oli korva kipeä.

(ei sanonut mulle, mutta ystävälleni sanoi, enkä kyllä epäile ystäväni luotettavuutta ollenkaan.)

Silmälääkärin määräämät lasit eivät todellakaan " toimineet" , silmiä veti kieroon, eikä nillä todellakaan nähnyt. Palasin äitini kanssa takaisin lasit määränneet silmälääkärin pakeille, jossa tämä herra " Fransmanni" ilmoitti minulle, että ellen pitäisi hänen määräämiään laseja, halusinko minusta aikuisen tulevan siivooja... No, äitini sattui olemaan siivooja.



Toisen lapseni synnytys ei mennyt aivan nappiin, vaan päädyttiin sektioon. Kirurgin pakatessa mahaani kiinni, kysyin häneltä miltä siellä näytti. Vastaus: Kamalalta. Samainen gyne oli tullut tutuksi jo opiskeluaikoina, joilloin hänen tavallinen tervehdyksensä vastaanottohuoneeseen tullessa oli papereita katsellen potilasta vilkaisematta tokaista " ja housust pois" .



Tuo korvajuttukin on minulle itselleni tuttu: Terkkarin mukaan korvani oli selkeästi tulehtunut, mutta lääkärin päätelmä oli että leukaniveleni oli liikarasittunut purkan pureskelusta... Ei siis lääkettä, vaikka korva oli niin kipeä, ettei päätä voinut tällä korvalla tyynylle laskea.

Olin sokissa joten tukihenkilöni hoiti suurimman osan puhumisen puolestani. Ensin lääkäri luuli, että tukihenkilöni(nainen) ja minä olimme pari. Meillä on sama sukunimi ja kihlasormukset molemmilla. (Ei sitten tullut mieleen, että voimme olla siskoksia? Eeei, se olisi ollut mahotonta.) Ei ollut uskoa, että emme asu yhdessä ja minulla on kaksi lasta. Siis lääkäri tiesi että minulla on lapsia, mutta hänen seuraava kysymyksensä oli: OLETKO KOSKAAN OLLUT SUKUPUOLI YHTEYDESSÄ? (Joo, venttaas, en oo. Neitseelliset sikiämiset oli kyseessä. Kato vaikka seuraavasta seiskasta. PÖLÖ!)

Ja kun en uskaltanut nukkua, olin ollut jo melkeen viikon putkeen hereillä, hän vain totesi, että kyllä hän ymmärtää, hänen VAIMONSAKIN HERÄILEE ÖISIN JA MIETTII KAIKENLAISTA!!!!! (Siinä vaiheessa mua vitut kiinosti sun vaimos. Uskomaton tyyppi!)

Ja sairaslomaa sain vain " ETTEI SUN TARVII TON NÄKÖSENÄ LÄHTEE IHMISTEN ILMOILLE" !!!!!!! Siis mitä vit... Kärsin traumaperäisestä stressi reaktiosta ja SE VÄHÄ JÄRKINEN SANO NOI!!

Mutta mustelman takia en mene!





22

Multa poistettiin viisaudenhammas, joka oli jäänyt puhkeamatta koska juuret oli jotenkin kippuralla leukaluussa ja sen poiston piti sitten tulla tekemään leukakirurgi koska piti avata koko leuka.

Leikkaus oli aika vaikea ja kesti pitkään, joten verenvuoto oli runsasta ja koko naama ihan turvoksissa ja kipeä.

Olin lähdössä vastaanotolta ja muistin mitä vastaanottohoitaja oli neuvonut; pyydä kunnon särkylääkkeet kotiin, nimittäin jälkisärky voi olla kovaa.

No pyysin sit jotain siihen särkyyn niin lääkäri kysymään että eikö sulla oo kotona mitään?

Sanoin ettei ole muuta kuin migreeniin käyttämääni Imigrania joka on siis täsmälääke migreenisärkyyn(ja joka on minulla pistettävässä muodossa, yksi annos maksaa noin 20 euroa).

Kirurgi sitten siihen että OTAPA SITÄ JOS SÄRKEE!!!!

Voi jumankekka, eipä oo paljon tietämystä kipulääkkeistä. PRKL

Olin jotain 16-vuotias. Kurkussani tuntui ihan selvästi patti, joka haittasi syömistäkin. Aina kun nielin tuntui kun olisin golfpalloa yrittänyt saada alas. Kävin sitten parin kuukauden ajan lääkärillä ja pyysin katsomaan sinne kurkkuun. Kurkkasivat aina sillä lastalla ja totesivat, ettei siellä mitään vikaa ole. Viimein eräs nuorempi mieslääkäri suositteli psykologia, kun näitä käyntejä on niin paljon. Hänen mielestään vika on jossain muualla kuin kurkussa.



Itkin koko matkan kotiin ja soitin sieltä yksityiselle, jonka vanhempani maksoivat. Ja arvatkaa mitä... Yksityinen lääkäri kurkkasi kerran kurkkuun ja totesi, että siellä on todella iso patti. Pääsin leikkausjonoon samantien. Nielurisoihini oli pesiytynyt jokin tulehdus, joka kasvatti tuota pattia jatkuvasti... Että se siitä mielenvikaisuudesta! :D







Sitten kävin kerran kysymässä voinko jutella lentopelostani jonkun kanssa, jos vaikka pääsisin jännityksestäni sillä eroon. Lääkäri katsoi vähän aikaa ja määräsi minulle rauhoittavia, neuvoi että pitää ottaa ennen koneeseen astumista niin ei pelota ja toivotti hyvää matkaa :D







Sitten sain hormonihäiriön seurauksena aknen aikuisiällä ja söin kolme kuukautta Diane Novaa. No tietäähän sen, kun kaikki sukulaisnaiset ovat yliherkkiä hormonituotteille miten siinä kävi. Kolme viimeistä viikkoa niistä syödystä kolmesta kuukaudesta makasin yöt valveilla, kun sain niin hirveitä kouristus/särky/viiltelykohtauksia jalkoihin. Mikään ei auttanut. Sitten huomasin, että jalkoihin ilmestyi yksi suonikohjun alku.



Menin lääkäriin, joka oli mies ja sanoin, että nämä pillerit eivät voi sopia minulle, onko haittaa aknen hoidolle jos lopetan. Hän totesi, ettei nykyajan ehkäisylääkkeet aiheuta enää naisille oireita :D Ne ovat niin tutkittuja! Se on uskomus, että naiset niistä oirehtii :D:D Minun piti kuulemma syödä niitä vielä ainakin kolme kuukautta. Lopetin Diane Novan samantien. Säryt loppuivat alle viikossa!!! Ehkäisyneuvolan tädit olivat ihan kauhuissaan tämän mieslääkärin kommentista :D Eikä tarvinnut akneakan hoitaa sitä kolmea kuukautta kauemmin, sekin loppui.

että " raskaus ei ole sairaus" kun issias vaivasi niin ettei pystynyt kävelemään tai istumaan kunnolla. Olin siis raskaassa työssä jossa seistään ja kävellään aika paljon. Totesin että " jaaha" ja menin kotiin (olin siis alunperin siellä sen takia etten ollut liikkeitä tuntenut pariin päivään). Naispuolinen nla-lääkäri sitten kirjoitti sairaslomaa pyytämättä.

Maitoa terveen ihmisen paskan läpi!Kuka hullu tekis niin!?Se oli joku irakilainen tms.,mutta vähänkö säälin sen lapsia jos ne on ikinä kipeenä.

olin varmaan jotain 18v. ja koko kesänä sairastelin jotain tautia, kovaa kuumetta (40 astetta) kurkku ihan turvoksissa (ei pystynyt syömään eikä juomaan mitään kun ei mahtunut alas). Juoksin sitten arvauskeskuksessa vähän väliä koska olin niin kipeä ja korvia särki koko ajan. Nielu- ja verinäytteitä otettiin kyllä mutta niitäkään lekuri ei osannut tulkita. Yksi nuori kanditörppö sitten totesi minulle viimosena kertana kun arvauskeskukseen suostuin menemään että " tässä ny antibioottiresepti että päästään susta eroon" ja myöskin avasi väkisin suuni vaikka oli leukalukko päällä turvotuksesta ja kurkkukivusta. Arvatkaa tuntuiko " mukavalta" kun väkisin runnotaan suu auki vaikka ei aukea... Menin sitten yksityiselle (labraprintit mukana arvauskeskuksesta) ja siellä lääkäri sitten katseli minua, yli 15 kiloa laithuneena, kuivuneena (kävin pissalla kerran päivässä ja tuli muutama tippa), katseli labratuloksia ja kysyi miten olen vielä hengissä? Jaa-a, en tiedä mutta jos en olisi sinne mennyt olisin varmaan kyllä kuukahtanut. Labravastauksissa näkyi selvästi missä vika jos se kanditörppö olisi niitä edes vaivautunut katsomaan tai tulkitsemaan...

Seuraavana päivänä leikkuripöydälle 39 asteen kuumeessa...



Se sama " raskaus ei ole sairaus"

Vierailija:

synnytyssalissa ja tuskailin ja voihkin. Lääkäri työnsi eteen VIIVOTTIMEN ja käski kertoa minkä asteista kipu nyt on!

Mistä hitosta minä siinä tilanteessa olisin osannut sen arvioida varsinkaan kun en tiennyt miten pahaksi kipu vielä äityisi!

Kipumittarin käyttö on ihan normaalia nykyään kivun hoidossa.

Silmätulehdus oli melkoinen, mutta kyllä kai kainalon ja silmän erotan toisistaan...

Hain e-pillereitä, ei tehty sisätutkimusta, kun olin neitsyt. Pyysi tulemaan uudestaan, kun on ollut yhdyntöjä. Menin, lääkärin kommentti oli, että tännehän mahtuu hyvin...

Jouduin lähtemään keskellä yötä päivystävälle hengitysvaikeuksien vuoksi. Saavuin paikalliseen (isoon) terveyskeskukseen n. kahdelta yöllä. Ilmoittautumistiskillä hoitaja sanoi, että meillä on nyt jonoa, jos olo on huono (en saanut kunnolla henkeä!), mene tohon paareille makuuasentoon.



Olin istunut pintahengittäen kaksi tuntia kiltisti yksinäni, olin huolissani vauvasta ja aika paniikissa mikä vaivaa. Aloin siinä itkeä tihrustamaan ja alkoi tulla vertakin nenästä. Ohi kulki miespuolinen hoitaja, joka kysyi, että " sulta näköjään tulee verta nenästä, KAIVOITKO SITÄ!!!!!"



No, pääsin lopulta kolmen tunnin odotuksen jälkeen lääkärin huoneeseen, jossa sattui olemaan sama nainen, joka oli tutkinut minut neuvolassakin. Tämä asiantuntija tökkäisi minua kerran kylkiluuhun ja arveli, että se on MURTUNUT. Selvähän se kun olet noin raskaanakin!

Kylki teippiin vaan ja kotiin.



Parin viikon päästä hain jotain apteekista ja odottaessani luin apteekin omaa lehteä. Siellä oli artikkeli naisesta, jolla oli täsmälleen samanlaiset oireet. Kysymyksessä oli foolihapon puute...



Ostin siltä istumalta foolihappolisän sisältävää vitamiinia ja oireet hävisivät lopullisesti.

Kyllä mulle ainakin tehtiin monta kertaa, mutta ei sitten kylläkään ollut enää mitään jäljellä. Ilmeisesti oli venynyt tai hajonnut kokonaan niissä tutkimuksissa.

HEEHEEHEEHEE!!!!!!!!! NÄÄ ON HUIPPUJA!!! " OOTKO KAIVANUT SITÄ?" ! TOINEN MAKAA PANIIKISSA VIIMOSILLAAN RASKAANA JA ITKEE...

menin pyytämään lähetettä lapsettomuustutkimuksiin yli vuoden jatkuneen lapsettomuuden takia. TK-lekuri totesi tahdikkaasti, että kaikkien solut ei vaan toimi yhdessä ja on monta tapausta, joissa ainoastaan miehen vaihto on auttanut.



Arvatkaa miltä tuntui kuulla tuollaista... Rakastin ja yhä rakastan miestäni paljon eikä lapsettomuus olisi ollut syy vaihtaa miestäni! Menimme sitten yksityiselle hoitoihin, mutta lopulta tärppäsi luomusti ja nyt meillä on lapsi. Että se siitä yhteensopimattomuudesta.

Vierailija:

että olen ihmisenä niin kireä, ja että ajan pyörällä väärässä asennossa.

Myöhemmin selvisi, että huimausta, näköhäiriöitä ja pahoinvointia aiheuttanut päänsärky oli -yllätys yllätys- migreeniä. En usko, että migreeni olisi helpottunut, vaikka olisin mennytkin lääkärin määräämään psykologin vetämään rentoutusryhmään. (Migreeni johtui hormoneista, sanoi neurologi myöhemmin)

Itselläni migreeni on riippuvainen sekä hormoneista, että niskojen jäykkyydestä (yhtenä syynä väärä ajoasento pyörällä ajaessa..). Minulla rentoutusharjoitukset ovat olennainen osa migreenin estohoitoa..

Itse aloin käydä ramppaamaan lääkärissä viime syksynä kauheiden vatsa kipujen takia. Sanoi aina että närästystä se vaan on... Joulukuussa sain sitten hirveän vatsakipukohtauksen, oksensi ja itkin, menin taas lääkärille ja kaksi isoa sappikiveähän siellä ultrassa näkyi!! Parin kuukauden päästä leikkaukseen...



No pari viikkoa sitten kävin reilu yksivuotiaamme kanssa neuvolassa (ei saatu lääkäri aikaa, kun olivat lomilla...) näyttämässä ihan hirveää ihottumaa toisessa jalassa. Kysyi olenko laittanut siihen mitään, vastasin, että kosteusvoidetta sen jälkeen kun ihottuma oli ilmestynyt. JOO, se tuli siitä rasvasta, keksi neuvolan täti. Kysyin miten se on mahdollista, kun laitoin rasvaa vasta kun ihottuma oli jo pahimmillaan ja rasvaa olen käyttänyt ennenkin. Nyt likka reagoi siihen kun on nuhassakin, täti sanoi.. HOH HOI.....

Nyt hoitelen sitä itse ja kohta mennään yksityiselle...

Oltiin seurusteltu lapsen isän kanssa yli 5vuotta mutta olin toiki nuori, 19v.



Ja toinen kun nykyään olen 5:n lapsen yksinhuoltaja ja menin terveyskeskuksen päivystykseen yöllä... Se vastaanottovirkailija tokasi et sulla sitten yksi lapsi sairastuu keskellä yötä niin päätit sitten kaikki tänne raahata... Tulipa sit sanottua että eipä kuule ole yksinhuoltajalla paljon vaihtoehtoja kun ei ole ketään kenet keskellä yötä saisin lapsia hoitamaan vai olisko pitäny jättää 4 alle 5-vuotiasta keskenään kotiin nukkumaan kun tänne jouduin tulemaan tuon 8vuotiaan kanssa... Oli muutenkin tosi " kivaa" kiskoa lapset keskellä yötä ylös sängyistään että toi kyllä kruunas sen vitutuksen...

Onkohan munkin äiti sit ollu teiniäiti kun menetti miehensä vaikka oli liki 30v lapsia tehdessään...



T:49

Olipa tosi asiallinen kommentti...