Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtautuisit jos saisit kutsun "erikoisempiin" häihin?
12.12.2016 |
Häät suunnitteilla... Meillä on hyvin erilainen maailmankatsomus kuin sukulaisillamme ja myös osalla ystävistä. He ovat kristittyjä, osa syvästi uskovaisia ja vanhanaikaisia, ei kuitenkaan super ahdasmielisiä. Me olemme pakanoita ja harrastamme historiallisia asioita. Jos häät olisivat täysin meidän näköiset niin ne luultavasti olisivat viikinkityyppiset talvihäät jossa olisi paljon yhteislaulua, tuliseremonia, luonnonhengille uhraamista yms. :) Ja nämä ovat siis meille oikeasti tärkeitä asioita, ei mitään teatteria. Asia mietityttää, koska tämmöinen voisi olla hiukan outoa suvuissa, joissa on totuttu tooodella perinteisiin kirkkohäihin johon kuuluu yleensä aina sama kaava kirkko-vihkipaikalle-maljat-ruokaa-kahvit-tanssia-hääleikkejä. Ei olisi kivaa, että vieraille tulisi kiusaantunut tai epämukava olo häissämme. Emme toisaalta myöskään haluaisi tehdä jotain ei itsen näköistä vain miellyttääksemme sukulaisia. Meillä on molemmilla suurehkot suvut, esim. paljon serkkuja, joiden kanssa olemme läheisiä, mutta näistä katsomuksellisista asioista ei ole tullut juteltua kauheasti. Meille olisi tärkeää että serkut, sedät, tädit, mummut ym voisivat olla mukana, mutta tärkeältä tuntuu myös voida juhlistaa tärkeää tapahtumaa oman maailmankuvamme ja elämän arvojemme mukaisesti.
Mitenkäs te toimisitte tässä tilanteessa? miten itse reagoisit jos saisit kutsun hiukan "oudompiin" häihin?
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Täytyy miettiä noita sanavalintoja, kun ne taitavat synnyttää hämmennystä. :) Uhraamisesta lienee paras olla puhumatta, ehkä sanomme vain kunnioittavamme paikan henkiä ja esivanhempia jättämällä heillekin osan ruuasta. Ja tuliseremonian ei tarvitse olla sen kummallisempaa, kuin että sytytetään kokko tietyllä tavalla ja siinä poltetaan myös tiettyjä asioita symboloivia oksia/kasveja. Ehkä sen voisi pitää vain "juhlavana kokkona" illan päätteeksi, kaikkien vieraiden ei tarvitse tietää kokossa palavien asioiden merkitystä...? pohtii ap.
Paljon parempi näin kuin puhua uhraamisesta. Tuliseremonia kuulostaa hyvältä ohjelmanumerolta, kunhan se ei ole liian litkä ja monimutkainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin mun omaan maailmankatsomukseen ei sovi mikään uhraaminen, se on minusta epäeettistä (junalhahmot pystyvät taatusti pitämään huolta itsestään, mitään elävää ei tarvitse niille uhrata, eikä kuolluttakaan, vaan sen voi käyttää vaikka tarvitsevien hyväksi). Toisenakin pidän näitä uususkontoja huomionhakuisena pelleilynävaikka tietenkäön ei saisi. Ne on vaan niin osoitus siitä, että johonkin pitää uskoa, kun muuten ei maailmaa kestä, mutta se tavanomainen, mihin on kasvettu, ei riitä..
Pakko kommentoida tähän, että ensinnäkin "uhraaminen" voi olla vaikka sitä, että viedään viljaa lähimetsän peuroille ja linnuille ja kunnioitetaan samalla esivanhempia ja sen metsän haltijoita. Toiseksi, kaikki eivät ole "kasvaneet" esim. kristinuskoon tai muuten löytäneet siitä mielekästä hengellistä sisältöä itselleen. Mietipä, kumpi on vanhempaa, luonnonhenkien palvominen vai Raamattu. T. Eräs luonnonuskova
Menettekö oikeasti myös vihille viikinkiaikaisin menoin? Eli osa naisista on kaikkien miesten käytettävissä? Kannattaa mainita 15-17v serkkutytöille, että hääseremoniaan kuuluu heihin yhtymisen kautta voiman osoittaminen.
Tuli tässä mieleen, että mitä jos hääpari olisi vaikka hinduja tai buddhalaisia, ja vieraat kristittyjä? Eikö tällöinkin olisi vierailta kohteliasta kunnioittaa hääparin vakaumusta ja osallistua häihin heidän seremonioidensa mukaisesti? Toisaalta taitaa olla aika harvinaista tällainen, että lähes koko muu juhlaväki kuuluu johonkin muuhun uskontokuntaan kuin hääpari. Yleensähän nämä hengelliset seremoniat ovat vahvasti yhteisöllisiä. Nyt kun Suomessakin on yhä useampien uskontokuntien edustajia, eri henkisiä suuntauksia seuraavia ja uskonnottomia, onkin mielenkiintoista nähdä miten tällaisia juhlia kuten häitä järjestetään. Ei taida olla mitään vakiintunutta etikettiä vielä? On tylsää, jos kaikki hengellisyys pitäisi karsia pois ja jäljelle jäisi vain naamiais / hollywood -tyylisiä pukujuhlia tai koruttoman arkiset pullakahvit.
MInä en ainakaan lähtisi mukaan näytelmään. Jokainen saa leikkiä ihan mitä tahtoo ja larppaaminen on hauska harrastus, mutta miksi tehdä omista häistä näytelmä? Taasko niiden lahjojen toivossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäisin pois, jos tietäisin että uhrataan hengille tai esi-isille missään muodossa. Jos tulisin paikalle ja minulle selviäisi siellä tällainen meininki, poistuisin. Minusta olisi loukkaavaa, että joutuisin jonkun hengen tai jumalan minkäänlaisiin palvonta- tai kunnoittamismenoihin. Jos sukulaisten joukossa on uskovia ihmettelen syvästi jos heille tällaisen ylläri pyllärin järjestät ja vielä enemmän jos he jäävät paikalle.
Aika suuren riskin otatte jos rupeatte julkisesti häissä harrastamaan uhraamista. Yhtälailla voisi pitää hääorgiat tai SM-häät. Kaikki eivät ole välttämättä avarakatseisia. Aikuisten oikeesti tuo kaikki kuullostaa 15-vuotiaiden fantasioinnilta. Aikuisena en jaksaisi tuollaisia häitä ollenkaan. Pakanalliset epäjumalten palvomiset voivat olla jollekin punainen vaate. Joku voisi aikalailla loukkaantua ja närkästyneenä nostaa metelin. Siinä voi mennä tunnelma aika lailla oudoksi ja ainakin pilalle. Eikö tuollaisia menoja voi harrastaa ennen juhlaa. Tai juhlia sellaisella porukalla joka on samanhenkistä. Häiden odotusarvo on monelle kevyt hauskanpito ja sukulaisten tapaamien leppoisassa ympäristössä. Mitä vieraat saavat noista juhlista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ne sun jumalat tekevät, jos otan esille ristin ja Raamatun ja ryhdyn ajamaan pois pahoja henkiä? Tai koko kristitty porukka ryhtyy rukoilemaan ja huomaat, että sinun henkesi kokevat itsensä loukatuiksi?
Vierailija kirjoitti:
Aika suuren riskin otatte jos rupeatte julkisesti häissä harrastamaan uhraamista. Yhtälailla voisi pitää hääorgiat tai SM-häät. Kaikki eivät ole välttämättä avarakatseisia. Aikuisten oikeesti tuo kaikki kuullostaa 15-vuotiaiden fantasioinnilta. Aikuisena en jaksaisi tuollaisia häitä ollenkaan. Pakanalliset epäjumalten palvomiset voivat olla jollekin punainen vaate. Joku voisi aikalailla loukkaantua ja närkästyneenä nostaa metelin. Siinä voi mennä tunnelma aika lailla oudoksi ja ainakin pilalle. Eikö tuollaisia menoja voi harrastaa ennen juhlaa. Tai juhlia sellaisella porukalla joka on samanhenkistä. Häiden odotusarvo on monelle kevyt hauskanpito ja sukulaisten tapaamien leppoisassa ympäristössä. Mitä vieraat saavat noista juhlista?
Toivottavasti ei ainakaan jotain henkeä kotiinviemisiksi, oikeasti pelottavat häät :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi ihanaa, jos voisi tuoda häälahjan sijaan uhrilahjana kuolleen rotan. Ja oravan symboloimaan taloudellista vaurautta.
Kristittynä viikinkihäät kuulostavat kivalle, mutta toki hengille uhraaminen olisi epämiellyttävä juttu, ja veikkaan, että teidän kristityille läheisillenne myös. Ehkä nuo uskonnolliset seremoniat voisi olla jotenkin erillään, tai sitten jo kutsussa kerrotte niistä kunnolla, jotta vakaumuksellisemmat kristityt voivat jäädä pois, eikä ikäviä tilanteita synny.
Ateistille tilanne on sikäli eri, että ateistille kyseessä on vain tylsä pelleily, mutta uskovallehan tuossa on kyse paljon vakavammasta, jos oikeasti uskotaan henkimaailmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki luulevat häidensä olevan erilaiset ja omaperäiset. Eivät ne koskaan ole. Eivät nämäkään.
Nauraisin, kun yritätte olla erilaisia, ettekä tajua, ettei kukaan muista vuoden päästä juhlistanne kuin sen, että ruoka loppui kesken.
Vierailija kirjoitti:
Aika suuren riskin otatte jos rupeatte julkisesti häissä harrastamaan uhraamista. Yhtälailla voisi pitää hääorgiat tai SM-häät. Kaikki eivät ole välttämättä avarakatseisia. Aikuisten oikeesti tuo kaikki kuullostaa 15-vuotiaiden fantasioinnilta. Aikuisena en jaksaisi tuollaisia häitä ollenkaan. Pakanalliset epäjumalten palvomiset voivat olla jollekin punainen vaate. Joku voisi aikalailla loukkaantua ja närkästyneenä nostaa metelin. Siinä voi mennä tunnelma aika lailla oudoksi ja ainakin pilalle. Eikö tuollaisia menoja voi harrastaa ennen juhlaa. Tai juhlia sellaisella porukalla joka on samanhenkistä. Häiden odotusarvo on monelle kevyt hauskanpito ja sukulaisten tapaamien leppoisassa ympäristössä. Mitä vieraat saavat noista juhlista?
Hei, huomasitkin ehkä, mitä olin tarkentanut tuolla toisessa kommentissa: Emme aio puhua vieraille "uhraamisesta", koska se herättää vääriä mielikuvia. Teemme tämän paikan henkien ja esivanhempien kunnioittamisen ennen häiden alkua pienemmällä porukalla. Häissä on yhteislauluja, joissa ei ole hengellistä sisältöä. Häiden lopuksi olemme suunnitelleet polttavamme kokkoa, joka symboloi meille tiettyjä asioita, mutta vieraille se voi olla vain kiva kokko katsella. Ja tietysti juhlissa olisi myös normaalia kahvittelua, seurustelua, pari musiikkiesitystä sekä tanssia. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki luulevat häidensä olevan erilaiset ja omaperäiset. Eivät ne koskaan ole. Eivät nämäkään.
Nauraisin, kun yritätte olla erilaisia, ettekä tajua, ettei kukaan muista vuoden päästä juhlistanne kuin sen, että ruoka loppui kesken.
Luitko keskustelua ollenkaan? Tässähän oli kyse siitä, että haluttiin tehdä omannäköiset juhlat, mutta pelättiin, että ne olisivat vieraille liian erikoiset.
Muistelen lukeneeni vastaavasta redditin pakanakeskusteluista, kannattaa selata niitä. Pakanamenoja voi kevyen huomaamattomasti yhdistellä tavanomaisempaan tai halutessaan pitää päivällä "tavishäät" jotka jatkuvat illalla pakanallisempana ydinporukan kanssa. Turha sitä on jotain kasikymppistä mummoa laittaa tanssimaan alasti nuotion ympärille.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Täytyy miettiä noita sanavalintoja, kun ne taitavat synnyttää hämmennystä. :) Uhraamisesta lienee paras olla puhumatta, ehkä sanomme vain kunnioittavamme paikan henkiä ja esivanhempia jättämällä heillekin osan ruuasta. Ja tuliseremonian ei tarvitse olla sen kummallisempaa, kuin että sytytetään kokko tietyllä tavalla ja siinä poltetaan myös tiettyjä asioita symboloivia oksia/kasveja. Ehkä sen voisi pitää vain "juhlavana kokkona" illan päätteeksi, kaikkien vieraiden ei tarvitse tietää kokossa palavien asioiden merkitystä...? pohtii ap.
Uhraamisen voi toimittaa huomaamattomasti. Alttarin voi rakentaa esim. kaappiin tai nostaa ruoka-annokset johonkin hyllylle, jossa ne ovat huomaamattomasti samassa tilassa. Niille, joille asia on tärkeä, se on ihan yhtä pyhä ja kunnioittava seremonia kuin ääneen uhraamisena puhuttu, ja toisaalta ne joille asia olisi vastenmielinen tai huvittava se ei edes ilmene mitenkään eivätkä he huomaa sitä.
Kauheaa paskaa.
Niin ajattelisin.
Onpas täällä pilkallisia ja lapsellisia vastauksia.
Ap, kannattaa varmaan keskustella esim. täällä.
Juu ehkä kannattaa ne uhraamiset ja muut ns. uskonnolliset seremoniat jättää pienemmän piirin nähtäväksi ja viedä järjestelyjä enemmän sellaiseen wannabe-viikinki-tyyliin. Eli toteutatte teemaa lähinnä puitteissa eli omissa vaatteissanne, tarjoiluissa, koristelussa, kutsun ulkonäössä ja tällaisissa.