Miten suhtautuisit jos saisit kutsun "erikoisempiin" häihin?
Häät suunnitteilla... Meillä on hyvin erilainen maailmankatsomus kuin sukulaisillamme ja myös osalla ystävistä. He ovat kristittyjä, osa syvästi uskovaisia ja vanhanaikaisia, ei kuitenkaan super ahdasmielisiä. Me olemme pakanoita ja harrastamme historiallisia asioita. Jos häät olisivat täysin meidän näköiset niin ne luultavasti olisivat viikinkityyppiset talvihäät jossa olisi paljon yhteislaulua, tuliseremonia, luonnonhengille uhraamista yms. :) Ja nämä ovat siis meille oikeasti tärkeitä asioita, ei mitään teatteria. Asia mietityttää, koska tämmöinen voisi olla hiukan outoa suvuissa, joissa on totuttu tooodella perinteisiin kirkkohäihin johon kuuluu yleensä aina sama kaava kirkko-vihkipaikalle-maljat-ruokaa-kahvit-tanssia-hääleikkejä. Ei olisi kivaa, että vieraille tulisi kiusaantunut tai epämukava olo häissämme. Emme toisaalta myöskään haluaisi tehdä jotain ei itsen näköistä vain miellyttääksemme sukulaisia. Meillä on molemmilla suurehkot suvut, esim. paljon serkkuja, joiden kanssa olemme läheisiä, mutta näistä katsomuksellisista asioista ei ole tullut juteltua kauheasti. Meille olisi tärkeää että serkut, sedät, tädit, mummut ym voisivat olla mukana, mutta tärkeältä tuntuu myös voida juhlistaa tärkeää tapahtumaa oman maailmankuvamme ja elämän arvojemme mukaisesti.
Mitenkäs te toimisitte tässä tilanteessa? miten itse reagoisit jos saisit kutsun hiukan "oudompiin" häihin?
Kommentit (169)
Kannattaa laittaa kutsuun, että millaisista häistä on kyse ja korostaa, että osallistuminen on vapaaehtoista.
Vierailija kirjoitti:
Jos saisin kutsun teidän häihinne, tuntidin varmaan teidät hyvin ja tietäisin, mitä odottaa. Jos sen sijaan joutuisin varoitttamatta tuommoisiin luonnonhengilleuhraamisjuhliin, olisi vaikea pitää pokkaa kahdesta syystä. Ensinnäkin mun omaan maailmankatsomukseen ei sovi mikään uhraaminen, se on minusta epäeettistä (junalhahmot pystyvät taatusti pitämään huolta itsestään, mitään elävää ei tarvitse niille uhrata, eikä kuolluttakaan, vaan sen voi käyttää vaikka tarvitsevien hyväksi). Toisenakin pidän näitä uususkontoja huomionhakuisena pelleilynävaikka tietenkäön ei saisi. Ne on vaan niin osoitus siitä, että johonkin pitää uskoa, kun muuten ei maailmaa kestä, mutta se tavanomainen, mihin on kasvettu, ei riitä. En muuten jaksa muutenkaan käännynnäisiä. Itse olen ateisti uskonnontutkia.
Paitsi että oikea "uskonnontutkia" varmaankin osaisi kirjoittaa oikein sanan tutkija. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos saisin kutsun teidän häihinne, tuntidin varmaan teidät hyvin ja tietäisin, mitä odottaa. Jos sen sijaan joutuisin varoitttamatta tuommoisiin luonnonhengilleuhraamisjuhliin, olisi vaikea pitää pokkaa kahdesta syystä. Ensinnäkin mun omaan maailmankatsomukseen ei sovi mikään uhraaminen, se on minusta epäeettistä (junalhahmot pystyvät taatusti pitämään huolta itsestään, mitään elävää ei tarvitse niille uhrata, eikä kuolluttakaan, vaan sen voi käyttää vaikka tarvitsevien hyväksi). Toisenakin pidän näitä uususkontoja huomionhakuisena pelleilynävaikka tietenkäön ei saisi. Ne on vaan niin osoitus siitä, että johonkin pitää uskoa, kun muuten ei maailmaa kestä, mutta se tavanomainen, mihin on kasvettu, ei riitä. En muuten jaksa muutenkaan käännynnäisiä. Itse olen ateisti uskonnontutkia.
Paitsi että oikea "uskonnontutkia" varmaankin osaisi kirjoittaa oikein sanan tutkija. :D
"Uskonnontutkia" ei myöskään tiedä mitä uhraaminen tarkoittaa, vaan kuvittelee sen olevan jotain konkreettista "ruokintaa".
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa laittaa kutsuun, että millaisista häistä on kyse ja korostaa, että osallistuminen on vapaaehtoista.
Onko muussa tapauksessa hääkutsu aina velvoittava ja osallistuminen pakollista?!
Mitä käytät? Haluan edes puolet tuosta olosta.
Muotoillaanpas sitten aloitus uudelleen, jotta tämä ei menisi pelkäksi jankkaamiseksi siitä, mikä on oikea tapa harjoittaa mitäkin uskontoa.
Kysymyshän oli, miten suhtautuisit, jos saisit kutsun häihin, jotka olisi toteutettu hyvin eri kaavalla kuin perinteiset suomalaiset luterilaiset häät? Ja jos siis itse olisit tottunut vain ja ainoastaan tällaisiin perushäihin.
Kysymys EI ollut, miten reagoisit, jos luulisit tulleesi perinteisiin kristillisiin häihin, ja yhtäkkiä huomaisit joutuneesi keskelle uhraamisrituaalia. :) Asia olisi selitetty jo kutsussa, eikä kenenkään tarvitse osallistua sellaiseen, mikä on omaa vakaumusta vastaan.
Ensinnäkin haluaisin päästä läheisten häihin. Ei kuten jotkut ehdottivat, että olisi vain samanmieliselle pienelle porukalle. Tunnen paljon uskovaisia ja olen itsekin ja mulle riittää, etten itse osallistu johonkin hengille uhraamiseen. Paikalla voisin olla ja varmaan uteliaana seuraisin, mutta vaikkapa maljan kohottamisen hengille jättäisin väliin.
Toivoisin, että kutsussa kerrottaisiin hieman, millaista pukeutumista yms. tapoja häissä noudatetaan. Jotkut varmaan toivovat etukäteisvaroitusta uhrimenoista ja jättäisivät häät väliin. Minulle olisi ok, jos vain tilanteet hoidetaan nätisti, esim. kerrotaan että nyt tällainen uhrausjuttu, voitte tulla mukaan tai jäädä pois.
Ja ehdottomasti häiden pitää olla hääparin näköiset, sellaisethan parhaat häät on! Kutsun saamisesta ilahtuisin ja jos tulisi fiilis, että on teidän oloiset häät niin vielä enemmän. On oikeasti kiva nähdä erilaisia häitä.
Vierailija kirjoitti:
Muotoillaanpas sitten aloitus uudelleen, jotta tämä ei menisi pelkäksi jankkaamiseksi siitä, mikä on oikea tapa harjoittaa mitäkin uskontoa.
Kysymyshän oli, miten suhtautuisit, jos saisit kutsun häihin, jotka olisi toteutettu hyvin eri kaavalla kuin perinteiset suomalaiset luterilaiset häät? Ja jos siis itse olisit tottunut vain ja ainoastaan tällaisiin perushäihin.
Kysymys EI ollut, miten reagoisit, jos luulisit tulleesi perinteisiin kristillisiin häihin, ja yhtäkkiä huomaisit joutuneesi keskelle uhraamisrituaalia. :) Asia olisi selitetty jo kutsussa, eikä kenenkään tarvitse osallistua sellaiseen, mikä on omaa vakaumusta vastaan.
No siis minä osallistuisin mielelläni ihan millaisiin häihin vain mitkä hääpari haluaisi järjestää. Miten ihmeessä olisi minun asiani kyseenalaistaa jonkun oma usko tai vakaumus? Tietenkin haluan osallistua läheiseni juhlaan ja tietenkin he päättävät itse millainen juhla on. Ainoa este olisi käytännön rajoitukset, esimerkiksi en lähtisi pienten lasteni kanssa vaikka häihin joissa ollaan talvella ulkona koko päivä ilman mitään fasiliteetteja tai joissa ollaan teltassa yltä (siis tällaisissa häissä ei olisi mitään vikaa, en vain jaksaisi lasten kanssa, ilman lapsia kyllä).
Tosin en itse ole uskovainen, ymmärrän että joillekin vakaumuksellisille kristityille toisen uskonnon elementit voivat olla liikaa.
Teemahäät!
Aika mahtavaa.
Olen joskus ollut häissä, jotka pidettiin helmikuussa. Oli pirtsakka pakkasilma, hieno tunnelmallinen juhlatila. Ohjelmanumeroina oli mm. tuliesitys, muistaakseni ehkä myös ilotulitus, stand-up-koomikko ja sitten vaan tanssimista ja syömistä. Ruokailukin tapahtui siten, että tultiin juhlatilaan, laitettiin takit naulakkoon, onniteltiin hääparia ja saatiin kehotus mennä suoraan hakemaan ruokaa ja juomaa.
Eihän teemahäissä tarvitse pukeutua teeman mukaan! Paitsi hääpari, jos se on heille jutun juoni. Teema voi olla koristus, ruoka, musiikki, esitykset, yhteislaulut. Yhteislaulutkin toimivat, jos vieraiden joukossa tiedetään olevan laulamisesta pitäviä.
Leikit ja muut sellaiset voidaan jättää sitten päiväkoti-ikäisille.