Mitä kertoo naisista että he ovat valmiita ottamaan vieraan suvun nimen itselleen?

Tytöille luetaan pikkulapsesta saakka aivan sairaita ja oksettavia naisen alistamis satuja. Sitten ostetaan leluiksi barbeja jne.

Naiset ovat systemaattisesti aivopestyjä siihen rooliinsa.

Harva tätä älyää. Kun on aina tehty näin, niin eihän sitä haluta alkaa heräillä kyseenalaistamaan totuttua ja turvallista systeemiä.

Se systeemi vaan on oksettava.

Mun kohdalla se kertoi siitä, että halusin vaihtaa ruman sukunimen hienompaan.

Mä aion ottaa mun miehen sukunimen, koska se on coolimpi ja vähemmän mainstream kuin omani. Exä taas olisi ottanut mun sukunimen, jos oltais naimisiin menty, koska omansa oli pöhkön kuuloinen.

Minä vaihdan nimeni, jos saan kauniimman. Nimellä ei ole minulle mitään muuta merkitystä kuin se, että sellainen on pakko olla, ja jos kerran saa valita, tietysti valitsen omasta mielestäni parhaan. Se voi olla nimi omasta suvustani tai miehen suvusta, sillä ei ole minulle höykäsenpölyn merkitystä. En tunne kuuluvani mihinkään sukuun, en omaani enkä miehen, edustan ainoastaan itseäni. Silläkään ei ole minulle merkitystä, ovatko lapseni tai mieheni saman nimisiä kuin minä, olkoon mitä itse haluavat. Jos otan miehen nimen, pidän sen myöskin erotessa, ja säilytän niin kauan kunnes löydän taas kivemman. 

Vierailija kirjoitti:

Nimi on osa identiteettiä. Nainen vaihtaa identiteettiään miehen takia. Hirveä vaiva ei minkään takia.

Eipä se nyt niin iso osa sun identiteettiäsi ole. Suurin osa meidän sukunimistä on alle 100 vuotta vanhoja. Vasta sillon tuli sukunimet pakolliseksi. Sitä ennen me mentiin jonkun poikina/tyttärinä ja talojen nimillä. Vanhoissa tarinoissa olevat sukunimet eivät siis olleet sukunimiä vaan juurikin talojen nimiä. 

Vierailija kirjoitti:

Merkki naisen naiiviudesta. Miehet haluavat useimmin muita, ovat laiskempia perheessä ja miehet ovat vähemmän suhdekeskeisiä. Silti nainen vain paapoo ja sitten ihmetellään miksi miehet eivät tee mitään kun nainen näkee kaiken vaivan aina häistä lastenhoitoon ja nimenvaihtoon.

Noloa ottaa seksikumppanin nimi. Miehet ovat seksikeskeisiä. Ja opetelkaa parempia argumentteja kuin "niin se vaan on". Naiset eivät pohdi näitä asioita vaan tekevät sen mitä perinne käskee. Naisen käsissä kulttuuri ei ikinä muutu vaan se pysyy paikallaan. Hankaloitatte kaikkien naisten elämää tällä.

Moi Alba!

Vierailija kirjoitti:

Merkki naisen naiiviudesta. Miehet haluavat useimmin muita, ovat laiskempia perheessä ja miehet ovat vähemmän suhdekeskeisiä. Silti nainen vain paapoo ja sitten ihmetellään miksi miehet eivät tee mitään kun nainen näkee kaiken vaivan aina häistä lastenhoitoon ja nimenvaihtoon.

Noloa ottaa seksikumppanin nimi. Miehet ovat seksikeskeisiä. Ja opetelkaa parempia argumentteja kuin "niin se vaan on". Naiset eivät pohdi näitä asioita vaan tekevät sen mitä perinne käskee. Naisen käsissä kulttuuri ei ikinä muutu vaan se pysyy paikallaan. Hankaloitatte kaikkien naisten elämää tällä.

Kauhean sovinistista miehiä loukkaavaa tekstiä. Eivät kaikki miehet ole tuollaisia.

t. seksikeskeinen nainen, jolla on suhdekeskeinen kotitöitä häärivä mies

Vierailija kirjoitti:

Miehen nimi se todennäköisesti on alun perinkin. Nimittäin isän nimi. Ei ole mitään "omia nimiä". 

Niin ja jotkut meistä haluavat eroon isänsä sukunimestä. Jos hankkii lapsia miehen kanssa jonka sukunimen ottaa niin voi aina ajatella että otti lastensa sukunimen.

Vierailija kirjoitti:

Musta olisi outoa olla anopin kanssa samanniminen. Pidin omani.

Samoin. Ei haittaisi, että on miehen kanssa sama sukunimi. Mutta sama kuin hänen vanhemmillaan ja sisaruksillaan. Ei ikinä. Tuntuisi, että jotenkin hylkäisin omat vanhempani ja sisarukseni. Lapsellista, mutta näin asiasta ajattelen.

Kummasti se on aina se miehen nimi joka on hienompi. Ehkä kannattaisi ajatella muutakin kuin estetiikkaa. Voisitte oppia jopa ajattelemaan.

Mun mielestä toi sukunimijuttu on kyllä läppä. Mulla on itellä harvinainen nimi, veli meni naimisiin ja sen exä otti meidän nimen. Ex-kälyllä oli ennen liittoa -nen loppuinen. Ero tuli mutta veljen exällä on nimi vieläkin. Kyllä se toki vähä ihmetyttää näin ex-kälynä. Mutta eipä se oo mun asia.

 Oman ukon kanssa kun menen naimisiin niin kyllä mäkin ottaisin mun miehen nimen, mutta kun se on Virtanen niin pysyn siksi omassani. Mies pysyy Virtasena :DDD Siis se on oikeasti Virtanen. Enkä todellakan halua olla Virtanen ku koko ikäni tunnettu harvinaisesta nimestäni, etenkin pikkupaikkakunnalla.

Mun mielestä se on naisen valinta. Mä en sitä toteuta, mut jos nimi on Möttönen, Mönkkönen tai joku muu Mäkelä, Koskela tmv, ni sama kai ootko Heikkilä vai Tuupovaara. Omaa nimeäni en kerro. Meitä on vain muutama Suomessa.

Taas tämä sama sukunimijankkaaja. Miten voi tuollainen asia risoa niin paljon, että siitä pitää tehdä avauksia harva se päivä? Kannattaisiko nyt miettiä välillä jotain muita asioita, itse olisin ainakin enemmän huolissani mielenterveyteni kuin sukunimeni menettämisestä.

Aloittaja taitaa olla oikeia kunnon miehiä vihaava rekkalesbo. Anteeksi miehet hänen puolestaan, tämän törpön kirjoitukset ovat teitä loukkaavia ja erittäin typeriä.

N47

Miksi ihmeessä olisin mennyt naimisiin tuntemattoman kanssa? Sukunsakin oli tullut hyvin tutuksi, ennen naimisiin menoa ja nimenvaihtoa.

Lisäksi mun sukunimi oli isäpuoleni. Se muutettiin, kun äiti meni uudelleen naimisiin. Bioisän sukunimi hulluin olisi ollut, en tuntenut heitä ollenkaan.

Nyt olen ollut 19 vuotta yhdellä sukunimellä ja on muuten pisin aika.

Ollaan mietitty, että otettais mummoni tyttönimi sukunimeksi. Se on häviämässä, kun se on käytössä vain viidellä vanhuksella. Kaunis suomalainen nimi, ilman nen päätettä. Suvun ihmiset puoltavat ajatusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimi on osa identiteettiä. Nainen vaihtaa identiteettiään miehen takia. Hirveä vaiva ei minkään takia.

Eipä se nyt niin iso osa sun identiteettiäsi ole. Suurin osa meidän sukunimistä on alle 100 vuotta vanhoja. Vasta sillon tuli sukunimet pakolliseksi. Sitä ennen me mentiin jonkun poikina/tyttärinä ja talojen nimillä. Vanhoissa tarinoissa olevat sukunimet eivät siis olleet sukunimiä vaan juurikin talojen nimiä. 

Se oli noin vain länsisuomessa, itäsuomalaiset nen-päätteiset sukunimet ovat Euroopan vanhimpia kansan käyttämiä sukunimiä. Minun isäni puoleinen sukunimi on sukututkimuksen mukaan kulkenut isältä pojalle 1500-luvun lopusta tähän päivään ja äitini puoleinen sukunimi esiintyy periytyvänä nimenä ensimmäisen kerran 1400-luvun puolessavälissä.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs kun miehesi menee bordelliin, kannatko hänen nimeään edelleen ylpeydellä? Onko järkevää kantaa nimeä joka perustuu hauraaseen romanttiseen suhteeseen? Miksi nainen on aina se joka vaihtaa nimensä? Miksi tehdä niin näillä eroprosenteilla? Miksi haluat liittyä vieraaseen sukuun? Koska häälehti käski?

Jos sun miehesi on pettänyt, ei se tarkoita että kaikkien miehet pettää. Tai että kaikilla on vahvat ennakkoasenteet ja varmuus suuntaan tai toiseen. Jos mieheni kävisi bordellissa tai minä möisin seksiä, niin ongelmat on jossain muualla kuin sukunimessä. Miten sukunimi liittää ihmisen toiseen sukuun paitsi että sukunimi on sama? Ei sama sukunimi edellytä olemaan missään tekemisissä puolison suvun kanssa. Me halusimme avioliiton solmiessamme yhteisen sukunimen, meille se merkitsi yhteenkuuluvuuden symboliikkaa rakkaudesta. Tilanne ei ole muuttunut yli 20 vuodessa.

Minusta on mukavaa että koko perheellä on sama sukunimi, niin lapsilla kuin vanhemmillakin. Ihan sama kumman, isän vai äidin nimi. 

Omasta suvusta luovutaan kunhan tilalle tulee "coolimpi sukunimi".

Naiset naiset. Miehet rakensivat maailman syystäkin. He omistavat, käskevät ja heillä on periaatteita.

Kuinka moni mies haluaa kauniimman sukunimen?

Vierailija kirjoitti:

Kummasti se on aina se miehen nimi joka on hienompi. Ehkä kannattaisi ajatella muutakin kuin estetiikkaa. Voisitte oppia jopa ajattelemaan.

Luulen, että miehet eivät ole halukkaita vaihtamaan rumaa nimeään naisen nimeen siksi, että heidät mielletään usein nössöiksi tai jos näin tekisivät. Valitettavasti. Ja tämä siis toisten miesten taholta.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin käsittämätöntä. Vieläpä nykyisillä eroprosenteilla ihan hullua että aletaan venkslaamaan sukunimiä väliaikaisen ja epävakaan romanttisen rakkauden mukaan oman suvun nimen kustannuksella. Naisten lojaaliutta parittelukumppaneita kohtaan on huvittava katsoa. Naisen sukunimen vaihto ja miehen sukuun liittyminen on muuten yksi syy siihen miksi tyttölapsia ei haluta. Heistä kasvaa toisen suvun jäseniä, kaunis naista alistava perinne siis.

Omalla kohdallani ei ole vaikea päättää kummalle haluan olla uskollinen, omalle verelleni vai miehelle joka haluaa heittää mällit päälleni. Jos sukunimestä tahtoo kauniimman, löytyy omasta suvusta varmasti vaihdettava nimi sinullekin.

On vain täydellisen älytöntä vaihtaa nimeä miehen mukaan joka on tarkoitettu siementämään useita naisia eikä vain sinua.

Nimi on osa identiteettiä. Nainen vaihtaa identiteettiään miehen takia. Hirveä vaiva ei minkään takia.

Mitä kertoo sinusta, että tehtailet pakkomielteisesti avauksia samasta aiheesta? Sitä, että lääkkeet on taas jääneet ottamatta.

Keskittyisit oikeasti elämään omaan elämääsi. Miksi kuvittelit että kaikki parisuhteet (ja varsinkin ne avioliitot) ovat täynnä pelkkiä alistavia pettäjämiehiä ja mällien heittämistä naamalle? Jos ei sinua kukaan kumppani ole koskaan kunnioittanut, niin ei se tarkoita sitä, etteivät muut naiset voisi  elää tasapainoisissa suhteissa.

Nim. 14 vuotta naimisissa, ei kertaakaan mällejä naamalle