Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteessa saiturin kanssa
10.12.2016 |
Minulla alkaa todella olla talous koetuksella. Olen asunut yhdessä miesystäväni kanssa nyt jonkin aikaa ja se tuleekin yllättäen minulle kaliimmaksi kuin yksinasuminen.
Ollaan ajauduttu tilanteeseen, jossa mies olettaa minun hoitavan yhteiset ruokaostokset lähes kokonaan omasta pussista. Muuten jaamme kaikki kulut puoliksi. Ainoastaan ravintola-/take away -ruokien kulut maksetaan 50-50 -periaatteella tai kumpikin maksaa omansa. Jotenkin siis meininki on se, että mies olettaa ruoan olevan ilmaista kaupassa, mutta ravintolaruosta pidetään tarkkaa kirjaa, etten vahingossakaan nauti ravintola-annoksia hänen piikkiinsä.
Tilanne surettaa minua erityisesti siksi, että mies ansaitsee huomattavasti minua enemmän ja on melko varakas. Minä taas olen hyvin pienituloinen ja joudun usein tekemään yhteisiä ostoksia luottokortilla ennen tilipäivää. Lisäksi ruoanlaitto ja muut kotityöt ovat minun vastuullani, joten kaiken tämän valossa melkeinpä olisi reilua että miehen taloudellinen panos yhteisiin menoihin olisi jopa himpun verran enemmän kuin 50%.
Kysyisinkin nyt, onko minun mitenkään mahdollista saada mies ymmärtämään, ettei tilanne ole reilu ja osallistumaan enemmän? Vai onko ainoa ratkaisu ero? :/
Kommentit (108)
Mulla on ratkaisu ap:n ongelmaan. Tosin valitettavasti pari vuotta myöhässä, mutta kuitenkin.
Syökää vain take away ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee ap vaan halvinta mahdollista mättöä, mitä keksit. Papuja ja makaronia. Jos mies valittaa, sano ettet sinä sen enempää halua häneen omia rahojasi tuhlata. Voi olla lokin nimittäin vaikea argumentoida, miksi sinun pitäisi omia rahojasi käyttää yhtään sen enempää kuin mitä haluat.
Sun täytyy puhua sun miehellesi tosta. Ei se muuten aukene.
Tiedän ite ton tunteen kun raha menettää merkityksensä ruokakaupassa. En ole yli kymmeneen vuoteen enää tuijottanut kaupassa hintalappuja enkä ostosten loppusummaa. Tilillä on aina rahaa ja voin tehdä heräteostoksia.
Tämä on tavallaan hassua kun olin ennen todella köyhä ja kaikki pennit ja sentit piti laskea kaupassa.
En ymmärrä ap miksi laitat miehelle sitä ruokaa.
Kun lähdet töihin, osta mennessä evääksi eines sinne mukaan.
Kotiin tullessa sama juttu, ja syö heti kotiin tultua.
Täytyy olla provo, kun et yhtään perustele, miksi sitä ruokaa laitat hänelle.
seuraavan kerran ku käyt kaupassa nii sanot miehelle että se on sit sen ja sen verran mitä oot velkaa et laitappa tilille tai ostat vaan itellesi riittävän määrän syötävää ja käsket ukon tehä omat ruokansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sekä kotityöt että ruuanlaitto puoliksi, jos ei auta siivoamaan niin alat siivoamaan vaan omia jälkiä sekä pestä omia pyykkejäsi. - 106
Usein huomaan, että naisilla huono itsetunto ja sietävät miehiltään mitä tahansa. Toisaalta ovat parisuhteessa, onhan siinäkin hyvät puolensa.
Itseni on vaikea löytää enää parisuhdekumppania, koska nämä toisella kierroksella vapaat miehet ovat jo kertaalleen erittäin huonoksi parisuhteeseen todettuja. Heitä treffaillessaan kyllä huomaan että miksi.
Itse kyllä olen valmis tinkimään monesta, mutta en vain voi altistaa sentyyppiselle huonolle kohtelulle, mikä näissä on ollut näkyvillä jo parisuhteen alussa:
Kykenemättömyys itsereflektioon
ja avoimeen tunnetasonkin kommunikaatioon, myöhemmin alkoholismiin johtava juominen (suuri defensiivisyys käytön puheeksi ottamisessa jo), selvä epärehellisyys, totaalinen itsekkyys ja minun ja muidenkin läheistensä huomiotta jättäminen kroonisesti, välinpitämättömyys omien lastensa suhteen ja eksän syyttäminen hulluksi jne...
Kun näitä aarteita on vain jaossa, niin osa naisista päätyy ymmärrettävästi esim
ap:n kuvaamaan tilanteeseen. Itse olen mieluummin sinkku. Omien kokemusteni mukaan vika on miehissä. Kaikki antamani todelliset esimerkit ihastuivat ja olisivat halunneet minut kanssaan parisuhteeseen.
Ja eka kierros osaltani päättyi liikenneonnettomuuteen :( Eli näin voi vain käydä. Hyviä miehiä on vähän ja he ovat varattuja.
En voi läht
"Lisäksi ruoanlaitto ja muut kotityöt ovat minun vastuullani"
Ei kannata tehdä reviiriä. Ensimmäinen toimintakerta luo puitteet/mallin. Jos innokkaasti teit juttuja ilman kirjallista sopimista asianajajien välityksellä niin voi voi...