Parisuhteessa saiturin kanssa

Kun kokkaat ison satsin, ota siitä seuraavan päivän annos ensin sivuun. Tai ainakin SANO, että tästä pitää jäädä huomiseksikin.

Ja joka kerta kun käyt kaupassa, näytä kuitti ja pyydä samantien siirtämään puolet summasta tilillesi.

Kun loppukuussa tili tyhjä, ET maksa luotolla vaan kerro että nyt on rahat loppu, mies saa hoitaa loppukuun ostokset.

Jos nämä ei auta, eroa.

omien tilien rinnalle yhteinen tili. aika vahvoja nakemyksia eroista yms. helppo se on sivusta huudella.

esitat asian miehellesi ilman provoamista ja kysyt hanen mielestaan sopivaa ratkaisua asiaan ja annat siihen reilusti aikaa. varmasti mies tietaa itsekin tilanteen mahdottomuuden ja kohtuuttomuuden.

Ap, olen pahoillani tilanteestasi. Mutta kiitollinen, että muistutit myös tästä exän huonosta piirteestä.

Kun mies tuli perheeseemme, niin ruokakulut tuplaantuivat. Minä myös tein sen ruuan. Mies söi enemmän kuin minä ja kaksi lastani yhteensä.

Hän oli todella tarkka omista rahoistaan. Tilanne meni sellaiseksi, että minä elin kädestä suuhun ja miehen pankkitili pullisteli, koska hän hyötyi yhteisasumisestamme enemmän. Ja todellakin, hän huomautteli omien rahojeni käytöstä suhteemme loppuaikoina. Piheys teki myös sen, että alkoi pihtaamaan seksiä. Tämä söi minua sisältä todella pahasti. Koin itseni rumaksi ja kamalaksi, Itsetunto laski ihan nollaan.

Onneksi lopulta päätin erota. Suosittelen sitä sinullekin. Minusta kyse on siitä, että mies ei arvosta sinua tarpeeksi. Olet hänen kotiapulaisensa. Voit yrittää puhua, mutta jos muutosta ei tule, niin lähde. Oikeasti, rakastava ihminen ei käyttäydy noin. Tsemppiä!!

Huhhuh mika 'mies'. 

Hyva etta kirjoitit tanne jos se sai tajuamaan tilanteen sekopaisyyden. Yleensahan tuollainen tilanne syntyy pikkuhiljaa ja siihen tottuu ajan myota, siita tulee itselle se normaali. 

Uskallan sanoa ettei mies tuosta mihinkaan muutu, niin harskia on meininki. Laita akkia asunto hakuun ja lopeta maksamasta _mitaan_ miehen kuluja. Voit silla rahalla kayda vaikka joka paiva ulkona syomassa.

Moni on sanonut ettei mies ole tietamattaan tai vahingossa elanyt siivella ja tuollainen on todellakin tietoista toimintaa. 

Meilla oli vahan tuollaista kun muutettiin yhteen, mun mies on tosi isokokoinen ja syo paljon, tienaa myos paljon enemmain kun mina. Tajusin 2kk yhteenmuutosta etta ruokakauppaan menee nykyisin aivan tolkuttomasti rahaa, nostin asian esille ja mies totesi etta han osallistuu tastalahin ruokakuluihin isommalla summalla, ei ole pienituloisemman puolison tehtava elattaa toista. Nain toimii normaali rakastava mies. 

Up

Vierailija kirjoitti:

Up

Saiturilla saituuden toteuttaminen tuo parhaimmat kiksit, mikään muu ei mene siitä yli. Vähän kuin kaman käyttäjä tarvitsee annoksensa ja silloin muut asiat on sivuseikka. Tyydytys on saatu ja toisen tunnetaso ei ole tärkeä. Ei tähän ole ihme lääkkeitä jos tämä juttu nyt ylipäätään on edes totta? En tunne yhtään naista joka katselisi tällaista menoa kovinkaan pitkään oli äijällä pätäkkää koska eihän siitä ole mitään iloa.

En asu saiturini kanssa yhdessä, mutta en aio edes harkita yhteen muuttamista, ennen kuin neuvotellaan raha-asiat pilkuntarkasti.

Itsellänikin on kohtuulliset tulot, mutta saituriin verrattuna tienaan surkeasti, hänen palkkansa on 70 % enemmän kuin minulla. Rahankäyttötavoiltamme olemme samantyyppisiä eli emme tuhlaa, mutta saituri haluaa AINA puolittaa kaiken, mikä on minusta kohtuutonta, koska tuloeromme ovat huomattavat. Hän ei tarjoa kenellekään. Koskaan. Mitään.

Katsotaan, saammeko neuvoteltua molemmille sopivan tuloksen. Tällaisen ihmisen kanssa kaikki on pakko laittaa paperille, muuten keskustelemme muutamasta eurosta uudestaan ja uudestaan.

Hyvin kyllä kuvaa tätä sairauden oirekuvaa, että hän perustelee tätä kaikkea rahajankkausta tasapuolisuudella. Tasapuolista hänestä on siis se, että köyhempi ihminen menettää rahaa eikä saa säästöön mitään ja samalla huomattavasti rikkaampi vastaavasti hyötyy, koska yhdessä asuessa hänen suhteelliset menonsa pienenevät.

Aion kyllä tarkkaan laskea, että olisimme oikeasti tasapuolisemmalla pohjalla ja lisäksi minun pitää arvioida se, jaksanko näin pikkutarkkaa jankkaamista.

Nämä teidän jutut ovat todella masentavia ja joudun tarkkaan harkitsemaan, haluanko tällaista ahdistusta elämääni. Raha vaikuttaa elämään kuitenkin joka ikinen päivä ja tällaisen ihmisen kanssa siitä saa siis vääntää joka ikinen päivä. Ja jos en väännä ja annan periksi, olen keppikerjäläinen näilläkin tuloilla.

Missään muissa suhteissa en ole koskaan joutunut käymään tällä tasolla keskusteluita.

Näitä juttuja kun lukee, niin aina toistuu, että saitureiden ihmissuhteet kärsivät. Hänelläkään ei ole ystäviä, on erittäin yksinäinen ihminen. Ei ole väleissä juuri kenenkään kanssa.

Kyllä tämä taitaa jonkinlainen mielenterveyden häiriö olla.

Lopeta avokadopastan ja tiibetistä tuotujen jurtti-itujen syöminen ja pakottaminen miehellesi niin kyllä sekin alkaa maksamaan osansa oikeasta ruoasta.

Ap ja kaltaisensa on todella tyhmä ja höynäytettävä.

Et haluakaan päästä tuosta miehestä eroon, miksi?

Vierailija kirjoitti:

Ap ja kaltaisensa on todella tyhmä ja höynäytettävä.

Et haluakaan päästä tuosta miehestä eroon, miksi?

Vanha aloitus mutta olisipa mielenkiintoista tietää mitä ap:lle kuuluu nyt? Saiko kasvatettua selkärangan ja heivattua tuon loisen elämästään?

Kyllä parisuhteessa täytyy molemmilla olla tahto siitä että yhteisessä taloudessa toinen ei käytä

hyväkseen taloudellisesti. Hyvä on katsoa toisen suhtautumista rahaan- piheys on todella raivostuttavaa!

Vierailija kirjoitti:

En asu saiturini kanssa yhdessä, mutta en aio edes harkita yhteen muuttamista, ennen kuin neuvotellaan raha-asiat pilkuntarkasti.

Itsellänikin on kohtuulliset tulot, mutta saituriin verrattuna tienaan surkeasti, hänen palkkansa on 70 % enemmän kuin minulla. Rahankäyttötavoiltamme olemme samantyyppisiä eli emme tuhlaa, mutta saituri haluaa AINA puolittaa kaiken, mikä on minusta kohtuutonta, koska tuloeromme ovat huomattavat. Hän ei tarjoa kenellekään. Koskaan. Mitään.

Katsotaan, saammeko neuvoteltua molemmille sopivan tuloksen. Tällaisen ihmisen kanssa kaikki on pakko laittaa paperille, muuten keskustelemme muutamasta eurosta uudestaan ja uudestaan.

Hyvin kyllä kuvaa tätä sairauden oirekuvaa, että hän perustelee tätä kaikkea rahajankkausta tasapuolisuudella. Tasapuolista hänestä on siis se, että köyhempi ihminen menettää rahaa eikä saa säästöön mitään ja samalla huomattavasti rikkaampi vastaavasti hyötyy, koska yhdessä asuessa hänen suhteelliset menonsa pienenevät.

Aion kyllä tarkkaan laskea, että olisimme oikeasti tasapuolisemmalla pohjalla ja lisäksi minun pitää arvioida se, jaksanko näin pikkutarkkaa jankkaamista.

Nämä teidän jutut ovat todella masentavia ja joudun tarkkaan harkitsemaan, haluanko tällaista ahdistusta elämääni. Raha vaikuttaa elämään kuitenkin joka ikinen päivä ja tällaisen ihmisen kanssa siitä saa siis vääntää joka ikinen päivä. Ja jos en väännä ja annan periksi, olen keppikerjäläinen näilläkin tuloilla.

Missään muissa suhteissa en ole koskaan joutunut käymään tällä tasolla keskusteluita.

Näitä juttuja kun lukee, niin aina toistuu, että saitureiden ihmissuhteet kärsivät. Hänelläkään ei ole ystäviä, on erittäin yksinäinen ihminen. Ei ole väleissä juuri kenenkään kanssa.

Kyllä tämä taitaa jonkinlainen mielenterveyden häiriö olla.

Minusta sen reilumpaa tapaa ei ole kuin yhteisten menojen puolittaminen. Molemmat voittavat, myös se pienituloisempi, koska ei kahden ihmisen asuminen kuluta esimerkiksi sähköä kaksinkertaiseksi, vaan sähkölasku pienenee. Muutkin asumiskulut pienenevät ja useimmiten myös ruokakulut.

Me talletamme kuukausittain saman summan yhteiselle tilille, josta maksetaan ruoka ja asuminen + yhteiset huvitukset. Summa on mitoitettu niin, että se kattaa sen tason, mikä molemmilla oli jo tavatessamme eli meillä ei ole suurta eroa elintasossa ja molemmat tykkäämme mm. budjettimatkailusta. Helppoa ja selkeää.

Kulujen jakaminen 50/50 toimii, jos tulot ovat suurinpiirtein samalla tasolla. Mutta jos tuloerot ovat huomattavat, niin 50/50 menojen jaossa pienempituloinen maksaa suhteessa omista tuloistaan enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Kulujen jakaminen 50/50 toimii, jos tulot ovat suurinpiirtein samalla tasolla. Mutta jos tuloerot ovat huomattavat, niin 50/50 menojen jaossa pienempituloinen maksaa suhteessa omista tuloistaan enemmän.

Mutta sillonkin vähemmän kuin yksin asuessaan. Yksinkertaistettuna: jos asuisin yksin kaksiossa niin maksaisin enemmän kuin asuessani toisen kanssa kolmiossa (tai jopa 4hh).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kulujen jakaminen 50/50 toimii, jos tulot ovat suurinpiirtein samalla tasolla. Mutta jos tuloerot ovat huomattavat, niin 50/50 menojen jaossa pienempituloinen maksaa suhteessa omista tuloistaan enemmän.

Mutta sillonkin vähemmän kuin yksin asuessaan. Yksinkertaistettuna: jos asuisin yksin kaksiossa niin maksaisin enemmän kuin asuessani toisen kanssa kolmiossa (tai jopa 4hh).

Ongelma tuossa 50/50 jaossa ja suurissa tuloeroissa tulee lähinnä siitä että yhteisen elintason ylläpitäminen voi olla vaikeaa, jos se tavoite on sellaisella tasolla mihin toisella ei oikeastaan olisi varaa.

Minusta 50/50 on ihan hyvä lähtökohta mutta pitkässä ja sitoutuneessa suhteessa tulojen suhteessa kulujen jakaminen on reilumpaa. 

74: yksineläjä ei aina säästä muuttaessaan yhteen, riippuu miten oma elämäntilanne muuttuu.

Ja saiturin kanssa yhteen muuttaessa et todellakaan säästä, päinvastoin, saituri olettaa, että elätät häntäkin. Tulo- ja varallisuuseroista riippumatta.

Sen takia saitureilla ei ole ystäviä eivätkä sukulaisetkaan ole läheisiä. He ovat hyväksikäyttäjiä.

Jep.  MUn mies tienaa 8000 e/kk ja silti ei suostu ostamaan wc-paperia, koska on "minun vuoroni" ostaa se ja kaiken pitää mennä puoliksi. Jos sanon, että ei tilanne ole aivan reilu, niin mies sanoo, että hyödyn hänestä kun asutaan isossa asunnossa, vaikka aiemmin omistin ison rivitaloasunnon YKSIN ja luonnollisesti tästäkin asunnosta omistan osan.

Miehellä myös erittäin kalliita leluja ja harrastuksia joiden kuluihin haluaa minun osallistuvan... kun ei halua että vietän aikaani muuallakaan kuin hänen kanssaan.

Vierailija kirjoitti:

Jep.  MUn mies tienaa 8000 e/kk ja silti ei suostu ostamaan wc-paperia, koska on "minun vuoroni" ostaa se ja kaiken pitää mennä puoliksi. Jos sanon, että ei tilanne ole aivan reilu, niin mies sanoo, että hyödyn hänestä kun asutaan isossa asunnossa, vaikka aiemmin omistin ison rivitaloasunnon YKSIN ja luonnollisesti tästäkin asunnosta omistan osan.

Miehellä myös erittäin kalliita leluja ja harrastuksia joiden kuluihin haluaa minun osallistuvan... kun ei halua että vietän aikaani muuallakaan kuin hänen kanssaan.

No kai sinä osaat pitää puolesi?

Kukin tekee tietysti niin kuin hyvältä tuntuu, mutta itse en ole valmis elättämään hyvätuloista ja erittäin varakasta puolisoani.

Kohtuullista olisi, että myös se pienituloisempi voi varautua pahanpäivän varalle ja säästää ja kartuttaa varallisuuttaan.

Tämähän on se isoin virhe, minkä naiset tekevät parisuhteissaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ostat ja teet ruokaa? Ihan hullua tuollainen valitsemasi uhriutumistapa.

Älä mene kotiin kaupan kautta tai jos menet, osta tarpeet yhteen ainoaan ateriaan. Einesruoka-annokset olisivat tuossa tilanteessa hyvä vaihtoehto, monessa kaupassa saa valmisruokaa tiskiltä juuri sen verran kuin haluaa. Älä anna miehelle ostamaasi ruokaa, syö se itse.

Oletuksena on, että olet miehen kanssa jo asiasta keskustellut ja mies on sitä mieltä, että kaupasta saatava ruoka on ilmaista.

Tietty voi ostaa kolhiintuneita banaaneja, nahistuneita porkkanoita ja niitä 30% alessa olevia tuotteita ja hehkuttaa miehelle, miten hyvää ruokaa löysit roskiksesta, ei kai hänellä tule niistä vatsa kipeäksi.

30% aletuotteet on syötäviä, moni perhe käyttää niitä.