Lue keskustelun säännöt.
Mä haluaisin erakoitua. En jaksa olla ihmisten kanssa!
09.12.2016 |
En tiedä, mistä tämä johtuu ja voiko asialle tehdä jotain. Mä vaan väsyn ihmisten kanssa olemisesta tolkuttomasti. Jotkut saa sosiaalisesta elämästä energiaa, mutta mulla kaikki energia lähtee ihmisten kanssa olemisesta. Tykkään olla yksin, enkä ollenkaan pidä itseäni yksinäisenä. Minulla on paljon ystäviä, mutta voin hyvin nähdä niitä 1-4 kertaa koko vuoden aikana. Se riittää.
Unelmani olisi muuttaa johonkin toiseen maahan ja olla siellä ihan itsekseni. Ei olisi mitään paineita olla kenenkään kanssa ja kotimaan ystäviä näkisin ihan yhtä paljon kuin nytkin.
Ärsyttää elää tällaisessa yhteiskunnassa, jossa vain ulospäinsuuntautuneilla ja yltiösosiaalisella olemisella on jotain merkitystä.
Kommentit (1660)
Mä olen saanut tarpeekseni myös. Olen tottunut siihen että ihmiset ovat arvaamattomia takinkääntäjiä. Samaten ahdistaa yhteiskunnan odotukset siitä, miten pitäisi elää. 30-vuotiaaseen mennessä pitää olla hommattuna jättimäinen asuntolaina, sijoitusasuntoja, vakituinen eläkevirka, kolme lasta, koira, mies ja auto (mieluiten 2-4 kpl). Mua ei kiinnosta vittuakaan. Aion erakoitua jonnekin Lapin perähikiälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jo 50 vuotta. Ikäni olen yksin asunut. Naisia ja miehiä on ollut ystävinä. Mutta aina olen yksin ollut. Päätin jo lapsena isossa perheessä kasvaneena, että omaa perhettä en halua, vaan haluan asua yksin. Tämä on oma valintani. Oma asunto minulla on ja polkupyörä. Autoa ja kesämökkiä en halua. Ammatteja on kolme ja työpaikkoja olen vaihdellut useamman kerran. Matkustella tykkään ja harrastuksia on useampia. Olen elänyt juuri niinkuin olen halunnut. Olen vahva. En välitä toisten ihmisten kommenteista elämäni suhteen. Ystävä minulla on, joka on asunut kolme kertaa eri miehen kanssa. Ja nyt on vihdoin päätynyt samaan ratkaisuun kuin minä, että haluaa elää loppu elämän yksin. Ihana ihminen on ja paras ystäväni. Voimme tehdä kaikkea kivaa vielä yhdessä. Asuu lähelläni. Käymme iltakävelyllä kolme kertaa viikossa. Jaamme iloja ja suruja.
Antaa kaikkien kukkien kukkia. Erilaisuus on rikkaus. Elää niin, että on itse onnellinen. Ystäväpiirissäni on sinkkuja, perheellisiä, lapsettomia pariskuntia, leskiä, enemmän koulutettuja ja vähemmän koulutettuja, kotiäitejä ja työssäkäyvä. En ole koskaan ajatellut, että toinen olisi toistaan parempi työn, koulutuksen, siviilisäädyn tms. perusteella. Enkä usko, että muutkaan ajattelevat. Kaikissa heissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Sinkun kanssa on kiva käydä illanvietoissa. Kotiäidillä on kiva käydä kahvilla. Lapsettoman pariskunnan kanssa on kiva käydä matkalla. Perheellisillä on kiva käydä ja nähdä lasten ilo, kun tuo tuliaisia. En haluaisi, että kaikki ystäväni olisivat samanlaisia.
Minulla on yksi ystävä, joka kutsuu korkeastikoulutettuja ja ihmisiä, joilla on paljon omaisuutta, niin paremmiksi ihmisiksi. Itse en ymmärrä sitä. Miksi olisi parempi ihminen, jos on rikas tai isossa virassa. Voi olla silti, vaikka kuinka juoppo tai ihmisenä tympeä. Itse olen tradenomi, mutta en nyt niin kovin huonommaksi ihmiseksi itseäni tunne. Ystäväni on yrittäjä, joka tätä parempi ihminen toitotusta harrastaa.
Erakkokesälomaa parhaimmillaan vietän. Ei ole mitään menoja ja suunnitelmia. Parasta rentoutumista. Nukun, syön ja luen. Ihmisiä en kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan niin kauas tästä yhteiskunnasta kun vaan pääsisin erakoitumaan ja mahdollisimman omavaraisesti elämään. Miten muka onnistuisi, kun olen varaton, autoton, työtön? Työkkärin on pakko olla suht'lyhyehkön matkan päässä ja paikkoja missä voivat hyppyyttä mua ilmaisorjana, muuhun kun en enää kelpaa. Myös terveys reistaa välillä eli sairaalaan ei saisi olla kovin pitkää matkaa, kun ei ole sitää omaa autoa, tulee aika kalliiksi taksilla suhata joku +100km lähimpään sairaalaan.
Olen katsonut halpoja asuntoja pikkukylistä, mutta onhan sielläkin ne naapurit riesana ja vielä enempi sitä juorumeninkiä, tiedetään ja jauhetaan muidenkin asiat ympäriinsä. Sitä en todellakaan kaipaa pikkupaikkakunnista, mutta en jaksa enää ihmisiä yhtään:( Halusin vaan olla omassa rauhassa ja tehdä asioita omaan tahtiini kotonani, mut eihän se onnistu ilman mitään rahapuskureita?! Pakko elää tukien varassa ja sit hyppiä sinne ilmaistöihin minne käsketään:( Kai se vapauskin (olla omassa rauhassa) on vaan hyvätuloisille ja terveille.
Ihmisten seura ei sitten kiinnosta yhtään. Joskus on kiinnostanut, mutta ikävyyttä pääasiassa sain osakseni. Erakkona mennään. Mikäs tässä. Kaupunkierakkona olen. Viihdyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten seura ei sitten kiinnosta yhtään. Joskus on kiinnostanut, mutta ikävyyttä pääasiassa sain osakseni. Erakkona mennään. Mikäs tässä. Kaupunkierakkona olen. Viihdyn.
Täällä toinen kaupunkierakko. Muutaman vuoden asunut pikkukaupungissa, eikä ole tarvinnut tutustua keneenkään. Tyytyväinen olooni!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten seura ei sitten kiinnosta yhtään. Joskus on kiinnostanut, mutta ikävyyttä pääasiassa sain osakseni. Erakkona mennään. Mikäs tässä. Kaupunkierakkona olen. Viihdyn.
Täällä toinen kaupunkierakko. Muutaman vuoden asunut pikkukaupungissa, eikä ole tarvinnut tutustua keneenkään. Tyytyväinen olooni!
Aivan ihastuttavaa olla erakkona ja omassa rauhassa kaupungissa. Niin parasta. Ihania päiviä🌻
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin haluaisin vielä joskus muuttaa uudelle paikkakunnalle ja aloittaa erakkoelämän. Olisi aivan fantastista, etten tuntisi ketään ja en haluaisi tutustuakaan. Eläisin vihdoinkin vain itselleni ja ajattelisin itseäni. Nettikauppaostokset ja roskakuilu olisi hyvä olla myös. Oikein soma koti ja oma rauha. Vau!
Vierailija kirjoitti:
Itsekin haluaisin vielä joskus muuttaa uudelle paikkakunnalle ja aloittaa erakkoelämän. Olisi aivan fantastista, etten tuntisi ketään ja en haluaisi tutustuakaan. Eläisin vihdoinkin vain itselleni ja ajattelisin itseäni. Nettikauppaostokset ja roskakuilu olisi hyvä olla myös. Oikein soma koti ja oma rauha. Vau!
Tässä kaupunkierakko nro2. Jos vaan mahdollista, suosittelen lämpimästi! Itse lähdin Helsingistä miehen kuoleman jälkeen, enkä ole katunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset ahdistaa. Tulee huono olo niiden seurasta. Jopa oksettava olo.
Minulla on anoppi, joka haukkuu ja moittii aina kaikkia. Voiko kaikki ihmiset olla niin huonoja ja laiskoja. Haukkuu naapuria, että ei hoida hyvin koiraansa. Haukkuu taloyhtiön puheenjohtajaa, että ei sovi hommaansa. Haukkuu ystäväänsä laiskaksi ja likainen koti. Vei oman koiran trimmattavaksi, haukkui sen trimmaajan, että ei osannut työtänsä. Haukkuu apteekin farmaseutteja, että lukevat asiat lääkepakkauksesta, muuten eivät tiedä mitään. Haukkuu lähellä olevaa hoivakotia, että siellä on huonot hoitajat ja likaista. Haukkuu hoitajia, että ne eivät tee muuta kuin virheitä. Haukkuu työpaikalla olevia nuoria, että eivät osaa yhtään mitään, hän joutuu opettamaan kaikkia. Tunnetteko muut tällaisia ihmisiä, jotka aina haukkuu kaikkia. Mitähän minusta puhuu takanapäin? Vai onko hänellä joku alkava sairaus? Haluaisin erakoitua hänestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen muuten erakoitunut, työt on vielä riesana. Muuten yhteydenpito on katkennut täysin joko itseni tai muiden osapuolten toimesta. Voin erittäin hyvin. Oma seura on parasta seuraa vapaa-aikana. Viihdyn kotona.
En jaksa yltiösosiaalista naapuriani, tulee juttelemaan aina. Antaa kovasti ohjeita ja neuvoja kaikkiin asioihin. On suuna päänä päsmärinä joka paikassa. Kaupassakaan ei saa olla rauhassa, joka hyllyn välistä tukkii lihavan päänsä ja alkaa kehumaan omilla erinomaisilla lapsillaan ja koirallaan. Ei kiinnosta hänen elämänsä ja vielä vähemmän hänen neuvonsa. Muuten saan olla rauhassa.
En jaksa yhtään ihmisiä. Ei kiinnosta kenenkään jutut yhtään mistään aiheesta. Ei kiinnosta kenenkään elämä. Tykkään vaan olla omissa oloissani. Miksi pitää edes tervehtiä? Olen onnellinen omissa oloissani.
Mitä töitä voisi tehdä kotoa käsin etänä? Tai mitä ammattia voisi opiskella etänä? Olen sairaanhoitaja ja kurkkuani myöten täynnä ihmisten kanssa olemisesta. Olen epäsosiaalinen introvertti ja täysin väärällä alalla.
Yksinolo on aivan huikeata. Kehittää itseään, opiskella, lukea, surffailla netissä. Panostaa itseen ja omaan hyvinvointiin. Liikkua, ulkoilla, kuntoilla. Syödä terveellisesti ja rauhallisesti. Saunoa ja tehdä hoitoja itselle. Laittaa ja sisustaa omaa kotia. Nauttia ja olla onnellinen.
Ihana erakkoviikonloppu takana. Olen ladannut akkuja ja kerännyt voimaa. Sielu ja mieli on levännyt. Olen kuin uusi ihminen. Valmis vahvempana uuteen työviikkoon. Olen liikkunut ja ulkoillut. Levännyt ja tehnyt rästihommia kotona. Nyt koti siisti ja itse virkeä. Teehetki vielä illan päätteeksi parvekkeella.
En ole niin tarkkaan lukenut tätä ketjua, mutta silmäillen. En ole huomannut yhtään muuta tämänlaista kirjoitusta. Ihan omanlaisensa teksti. Uskon todeksi ja että tällaista on työelämässä ja muuallakin. En ihmettele ollenkaan.