Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saako nirso lapsesi joulupöydässä jotain eri ruokaa
04.12.2016 |
Jos ei tykkää jouluruuista. Pitääkö silti edes maistaa?
Siskoni lapsille on aina erikseen muusia ja lihapullia. Silti ihmettelen että mitä erikoista on kinkussa, perunalaatikossa ja rosollissa=punajuurta ja porkkanaa, etteikö niitä vois edes maistaa.
Kommentit (303)
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vastannut tuohon maistamiseen! Miten voi tietää ettei tykkää, jos ei edes maista?
Maistamisen suhteen ainakin meidän perheessä on ollut juhla-aterioiden suhteen periaate, että jokainen syö mitä haluaa ja kukaan ei valita.
Uudet maut ja uudet ruuat on tärkeitä, mutta perheen jouluateria ei ole se hetki, jolloini maanitellaan lapsia maistamaan sitä ja tätä; silloin seurustellaan rauhassa muun suvun kanssa, lapset mukaanlukien.
Niitä maisteluhetkiä sitten on arjessa se reilut 300 vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vastannut tuohon maistamiseen! Miten voi tietää ettei tykkää, jos ei edes maista?
Maistamisen suhteen ainakin meidän perheessä on ollut juhla-aterioiden suhteen periaate, että jokainen syö mitä haluaa ja kukaan ei valita.
Uudet maut ja uudet ruuat on tärkeitä, mutta perheen jouluateria ei ole se hetki, jolloini maanitellaan lapsia maistamaan sitä ja tätä; silloin seurustellaan rauhassa muun suvun kanssa, lapset mukaanlukien.
Niitä maisteluhetkiä sitten on arjessa se reilut 300 vuodessa.
Meillä ajatellaan taas niin että juhlapäivinä on tarjolla sellaisia ruokia mitä ei muulloin yleensä syödä > oiva tilaisuus maistella uusia makuja. Eivät nuo lapset näytä maistamista mitenkään kammoavan; yleensä mielellään kokeilevat uusia juttuja, joskus tykkäävät, joskus eivät. Maistamisesta ei tehdä meillä isoa numeroa. Se on ihan normaalia ruokaan tutustumista. Jos uusi ruoka ei maistu, voi sitten keskittyä niiden lempijouluruokien syömiseen ja seurusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei tämä(kään) ole joko-tai. Ihan hyvin sosetta syövä lapsi voi nakertaa leipää ja avokadinpalaa myös itse."
Paitsi että silloin tapahtuu juuri se että lapsi ei itse annostele syödyn ruuan määrää. Ei siis saa mahdollisuutta toimia oman näläntunteensa mukaan - täysin optimaalisesti.
Annosteleehan. Toisinaan saa sosetta ja toisinaan annostelee sen leipänsä itse.
Soseenhan sinä syötät lapselle lusikalla, elikä ei, silloin hän ei voi toimia täysin (huomioi sana täysin) oman näläntunteensa mukaan.
En ole tuo ylempi, mutta meillä lapsi ainakin pudistaa päätään ja kieltäytyy lusikasta jos on jo syönyt mielestään tarpeeksi.
Meillä joulupöytään kuuluu keitetyt perunat ja karjalanpaisti laatikoiden lisäksi. Tykkäävät vain porkkanalaatikosta ja maksalaatikosta, mutta karjalanpaistilla ja perunoilla pääosin menevät jouluruuan ajan. Kinkusta pitävät meillä kaikki lapset.
Eipä lapsia kamalasti jouluisin ruoka kiinnosta kun jännitys on kova ja suklaat täyttää vatsat.
Olen ajatellut ettei se nyt niin vaarallista ole pari päivää vuodessa mennä hiukan vähemmällä ruualla ja epäterveellisemmin.
Ruokahalukin palaa jo 2. Joulupäivänä ja alkaa itseäkin jo pikkuisen tökkimään sama jouluruoka eli kaksi päivää se menee, mutta sen jälkeen ei oikein kiinnosta. Kun miettii, että ennen on Loppiaisena syöty viimeiset rääppeetkin pois niin en ikinä jaksaisi mutustella samaa jouluruokaa parikin viikkoa. Ei kiitos. Kyllä alkaa kaipaamaan niinkin raskaan ruuan jälkeen keittoja ym. kevyempää. Onhan laatikoissa siirappia ja rasvaa aika paljon verrattuna normiruokaan.
Olen itse vielä diabeetikko niin haluan palata aika pian ns.normaaliin ruokaan ja rytmiin. Yhdellä lapsistakin on diabetes eikä Joulu ole niin kiva jos sokerit ampaisee korkealle ja niitä saa koko ajan korjailla herkkujen vuoksi. Nautinnollisempaa on hyvä olo ja huolettomuus.
Kohtuudella kaikkea eli kaksi päivää ja siinä se. Eipä ne laatikot ja tortut ole mikään laki olla pöydässä kaikilla. Meillä ei torttuja tehdä kun pieni määrä vieraita varten, itse emme niitä syö. Näin ajattelen itse, joten miksi pakottaisin lapseni johonkin muuhun? Kylässä syödään sitten ihan pikkuisen ja periaatteen vuoksi (ei tarvitse pakottaa kun on sovittu etukäteen) ellei nyt satu olemaan laatikoiden lisäksi muutakin tarjolla. Tai sitten sanon, että syömme ruuan kotona ja tulemme kylään mielellämme sen jälkeen ja diabeteksen vuoksi ihmiset ymmärtävät tämän (kylässä haluaa keskustella eikä niin huomaa laskea hiilareita lapseltakaan enkä ala kantamaan mitään vaakoja ja kysellä laatikoiden siirappimääriä ym. kylässä).
Jos lapsellani olisi vielä kolmipistos-hoito niin olisi hiukan pakko tarjota jotain muuta mikäli pöydässä oleva ruoka ei maistu tai saisi hypot. Eli periaatteemme ja käytäntömme ovat muokkautuneet sairauden myötä ja sairauden hoidon hallinta on aina pääasia.
Viiden äiti
Lasten suosikkuruuat ovat onneksi meidän vanhempienkin mielestä herkkua. Kaikki tykkäävät mätihyytelöstä, skagenrörasta, maksapateesta, graavisiiasta, haukiterriinistä; näitä meillä on alkupaloina perunoiden kanssa.
Pääruokana on kinkkua, kastiketta, rosollia, metsäsienisalaattia ja imellettyä perunalooraa. Jälkiruokana luumukräämiä.
Alkupaloista herkuttelevat kaikki, pääruuista kinkku ja laatikko kelpaavat kaikille, yksi lapsista ei pidä sienisalaatista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka aikuinen alkaa vaatimaan makuunsa sopivia ruokia juhlissa vaikka ainoa ongelma on hänen oma makumieltymyksensä? Miksi lapsen kanssa pitäisi sitten menetellä eri tavalla?
Itsekin olin lapsena nirso, mutta missään vaiheessa mielessäni ei käynyt että muiden pitäisi laittaa eri ruokaa vain koska itselläni oli ongelma. Jos en tykännyt söin juuri sen verran että pahin nälän kärki lähti tai söin leipää jne. Ei kaikki voi mennä niinkuin sinä haluat. Ja ruokakasvatus pitäisi tehdä muina päivinä kuin jouluna, ettei silloin tarvitse alkaa vääntämään.... jessus.
Meillä on niin runsas joulupöytä että siinä löytyy kaikille jotain. Lapset ovat syöneet 1v. lähtien pikku hiljaa samoja ruokia kuin aikuiset...joka vuosi enemmän ja enemmän. Mutta näin heistä ei ole tullut nirsoja vaan ovat oppineet syömään kaikkea. Lasten suosikki on ehdottomasti alkupalat eli kalapöytä ja kylmät lihat.
Meillä syödään jouluna pari tuntia...alkupalojen ja kinkun välissä on pieni tauko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joulupöydässä on yleensä niin monenlaista tarjolla että jokaiselle löytyy jotain. Jos ei kelpaa niin sit on ilman. Meillä on mm. keitettyjä perunoita, niitä saa nakertaa vaikka voisulan kanssa jos ei laatikot ja kinkut kelpais.
Hyvä että on keitettyjä perunoita.....Perinteet kunniaan meillä on puolet petäjäistä jota nakertaa.
Minä söin käytännössä 18 ikävuoteen asti nakkia, lihapullia ja ranskalaisia/muusia. Ihan normaali aikuinen minustakin kasvoi ja vaikka koko lapsuusajan nirsoilin. Toki maistoin aina jotakin mutta käytännössä minua varten tehtiin myös omat ruoat. Jouluruokien teko on työlästä muutenkiin niin nakkien ja lihapullien laittaminen uuniin ei siinä kyljessä nyt iso homma ole.
Nykyään naureskelemme vanhempieni kanssa aina tuota miten minulle piti tehdä omat ruoat ja siitäkin on tavallaan jäänyt omat lämpimät muistot. Jossakin vaiheessa siinä 18-20-vuotiaana yhtäkkiä aloinkin vain syömään normaalia jouluruokaa muiden kanssa eikä ole sen jälkeen enää tarvinnut minulle erikseen tehdä ruokia. Minusta on hienoa että vanhempani tekivät tämän vuokseni. Olisi ollut kurja jos niinkin iso ja tärkeä perheen yhteinen ateria, kuin joulupöytä, olisi kurja kokemus kun tarkoitus on yhdessä hiljentyä syömään ja nauttia läheisten seurasta. Ihan normaali kaikkiruokainen aikuinen minustakin kasvoi vaikka nuoruusvuodet tulikin nirsoiltua.
N27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä saavat teinit tehdä itse jouluruokansa jos ei kelpaa. Pikkuhiljaa ovat alkaneet jouluruoat maistua. Minusta erikoisruoka nirsouden takia on tapakasvatuksen puutetta. Lapsi pitää totutella jo pienestä pitäen eri makuihin. Ei ole pakko syödä esim lanttulaatikkoa, jos se oikeasti on pahaa, mutta muutama kerta pitää maistaa. Kyllä joulupölydästä aina löytyy jotain millä mahansa täyttää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin runsas joulupöytä että siinä löytyy kaikille jotain. Lapset ovat syöneet 1v. lähtien pikku hiljaa samoja ruokia kuin aikuiset...joka vuosi enemmän ja enemmän. Mutta näin heistä ei ole tullut nirsoja vaan ovat oppineet syömään kaikkea. Lasten suosikki on ehdottomasti alkupalat eli kalapöytä ja kylmät lihat.
Meillä syödään jouluna pari tuntia...alkupalojen ja kinkun välissä on pieni tauko.
Juuri näin meilläkin, alkupalojen kanssa menee pitkään, kun niitä maistellaan yksi kerrallaan. Sen jälkeen noustaan hetkeksi pöydästä, kun lämmitetään kinkun kastike ja jne.
Ja ennen jälkiruokaa siivotaan pöytä. Aikaa kuluu ainakin se kaksi tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joulupöydässä on jokaiselle jotakin. Kyllä, lapseni on nirso enkä ala 3-vuotiaalle väkisin syöttämään mitään.
Ei kyllä todellakaan höösätä eri ruoilla. Jos ei jouluna jouluruoka kelpaa, sitten olkoot ilman ruokaa ja nälissään. Näin meillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei tämä(kään) ole joko-tai. Ihan hyvin sosetta syövä lapsi voi nakertaa leipää ja avokadinpalaa myös itse."
Paitsi että silloin tapahtuu juuri se että lapsi ei itse annostele syödyn ruuan määrää. Ei siis saa mahdollisuutta toimia oman näläntunteensa mukaan - täysin optimaalisesti.
Annosteleehan. Toisinaan saa sosetta ja toisinaan annostelee sen leipänsä itse.
Soseenhan sinä syötät lapselle lusikalla, elikä ei, silloin hän ei voi toimia täysin (huomioi sana täysin) oman näläntunteensa mukaan.
En ole tuo ylempi, mutta meillä lapsi ainakin pudistaa päätään ja kieltäytyy lusikasta jos on jo syönyt mielestään tarpeeksi.
Niin tekevät oletettavasti useimmat lapset (siitä syystä painotin sanaa täysin), mutta kyse on siitä että jos lapsi todella ilmoittaa heti kun tuntee itsensä kylläiseksi tai ehkä vasta esimerkiksi 2-3 turhan lusikallisen jälkeen? Jos lapsi syö itse niin silloin hän siis voi täydellisesti toimia näläntunteensa mukaan.
Jokaiselle löytyy jotain, jokainen saa esittää toivomuksia ja ruokia valmistellaan yhdessä. Ei minun jouluni siitä mene pilalle, että tarjolla on jotain muutakin kuin ns. perinteistä jouluruokaa, ja että joku ehkä ottaa vain niitä ei-perinteisiä ruokia lautaselleen. Mieluummin niin kuin pakottaa ketään siirtelemään nälissään niitä pieniä "maista nyt edes" -nokareita lautasella.
Olen tällainen nirso lapsi/aikuinen ja suvun joulupöydässä on aina ollut laatikoiden lisäksi perunoita ja lihakastiketta. Ei se nyt suuri vaiva ole sellainen vääntää ja sitä syövät kaikki mielellään.
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan laiteta nirsolle eri ruokaa. Kaikkea pitää maistaa tai sitten ei syödä ollenkaan.
Lapset 4v, 7v & 14v.
Teillä on varmaan joulupöydässä ratkiriemukas joulutunnelma...
Kaikki saa jotain hyvää ja mieluista jouluna, meillä on perinteisiä jouluruokia melko vähän... Mies haluaa lohta, lapset makaronilaatikkoa, minä porkkanalaatikkoa ja juustoja.
En muutenkaan ole koskaan pakottanut lapsia syömään sellaisia ruokia mistä itse pidän ja he eivät. Jos haluan kaalikääryleitä, muut voivat silloin tehdä jotain muuta enkä pahoita siitä mieltäni.
Olen itse ollut erittäin nirso lapsena ja koskaan minua ei ole pakotettu syömään mitään mistä en pidä. Lihakeittopäivänä sain ranskalaisia ja nakkeja :D Sen takia minusta on varmaan tullutkin niin kaikkiruokainen, nykyään syön siis mitä vain. Traumaton lapsuus.
Olin jouluruokien suhteen nirso lapsi, en syönyt enkä edelleenkään yli kolmikymppisenä syö kinkkua. Minulle joulu oli aina kauheata "syö nyt"-pakottamista ja valittamista vanhempien puolelta. Jouluruuat olivat perunoita, kastiketta ja herneitä. Laatikoista vanhemmat eivät taas pitäneet ja niitä ei ollut. Niistä minä sitten tykkään mutta ei voinut millään huomata.
Joulut olivat aina todella ahdistavia, riitelyineen ja juhla-ateriat olivat tuskaa.
Nykyään kun ei tarvi enää vanhempien luona jouluna olla niin joulut ovat hienoa aikaa. On laatikoita, lihapullia, kalkkunaa, uunikasviksia, jne.
Alue: Aihe vapaa
Saathan toki tavuttaa, mutta vielä parempi olisi jos lukisit vielä kertaalleen viestini.
Olen ymmärtänyt viestisi aivan täysin, mutta oletkohan sinä ymmärtänyt ne minun?
Tämä on jo mennyt vähän liiaksi jahkaamiseksi. Pitäisiköhän tämä lopettaa tähän?