Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saako nirso lapsesi joulupöydässä jotain eri ruokaa
04.12.2016 |
Jos ei tykkää jouluruuista. Pitääkö silti edes maistaa?
Siskoni lapsille on aina erikseen muusia ja lihapullia. Silti ihmettelen että mitä erikoista on kinkussa, perunalaatikossa ja rosollissa=punajuurta ja porkkanaa, etteikö niitä vois edes maistaa.
Kommentit (303)
Minulle aina valitettiin kun en tykännyt kinkusta, valitetaan vieläkin kun olen yli kaksikymppinen. Kaikista muista jouluruuista olen aina pitänyt. Joten olen saanut vatsani kyllä täyteen laatikoista, lihapullista, lohesta ja rosollista. Jotenkin tuntuu että kaikille se kinkku on pääasia joulussa ja ihmetellään kun en itse syö. Uskon kyllä, että kaikille lapsille on jotain joulupöydässä josta tykkää, esim mein suvusa on aina itse tehtyjä lihapullia ja ne kelpaavat lähes kaikille lapsille yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottakaa toki huomioon että lapselta tai uusien ruokien syömiseen tottumattomalta aikuiselta uuteen makuun tottuminen vaatii yleensä 10-20 erillistä kokeilukertaa. Siksi tuo periaate, että kaikkea pitää maistaa ainakin vähän on hyvä, ja on naurettavaa todeta että kerran maistoi eikä tykännyt joten ei tarvitse kokeilla toista kertaa. Ei se lapsi siihen tuhoudu jos pienestä asti opettaa että pikkuisen on aina maistettava, myös sitä jouluruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei tämä(kään) ole joko-tai. Ihan hyvin sosetta syövä lapsi voi nakertaa leipää ja avokadinpalaa myös itse."
Paitsi että silloin tapahtuu juuri se että lapsi ei itse annostele syödyn ruuan määrää. Ei siis saa mahdollisuutta toimia oman näläntunteensa mukaan - täysin optimaalisesti.
Annosteleehan. Toisinaan saa sosetta ja toisinaan annostelee sen leipänsä itse.
Soseenhan sinä syötät lapselle lusikalla, elikä ei, silloin hän ei voi toimia täysin (huomioi sana täysin) oman näläntunteensa mukaan.
En ole tuo ylempi, mutta meillä lapsi ainakin pudistaa päätään ja kieltäytyy lusikasta jos on jo syönyt mielestään tarpeeksi.
Niin tekevät oletettavasti useimmat lapset (siitä syystä painotin sanaa täysin), mutta kyse on siitä että jos lapsi todella ilmoittaa heti kun tuntee itsensä kylläiseksi tai ehkä vasta esimerkiksi 2-3 turhan lusikallisen jälkeen? Jos lapsi syö itse niin silloin hän siis voi täydellisesti toimia näläntunteensa mukaan.
Voihan lapsi syödä itsekin jotain "liikaa" ja tajuta vasta hetken päästä että joo kyllä tässä kylläsiä ollaan. Mutta miksi tuo olisi jotenkin vaarallista?
Kannatan kyllä sitä, että lapsille tarjottaisiin monipuolisesti erilaisia ruokia ja lapset maistaisivat niitä, mutta aika julmaa sellainen asenne, että syököön lapsi voipottua ja leipää jouluna, jos ei pidä jouluruuasta. Olisiko itsellänne juhlafiilis, jos ette itse pitäisi kinkusta, laatikoista, kalasta ja rosollista? Tekisin lapselle lihapullia, jos ei pitäisi jouluruuista. Tein joskus lihapullia, kun oli pienempi. Nyt en varmaan tee, koska syö kyllä kalaa ja perunaa sekä varmaan pääruokana olevaa lihaa.
Kyllä lapsille voi laittaa tavallista ruokaa josta he tykkäävät. Minusta sisaresi lihapullat ovat hyvä juttu lapsille. Monet aikuisetkaan eivät välttämättä tykkää jouluruuista. Pakkomaistamistakaan en suosittele jos ruoka on vastenmielistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvon Kranttu kolmetoista: ruoka ei ole "pahaa". Ole sen verran aikuinen, että et tartuta lapseesi tuollaista asennetta jo pienestä pitäen.
Meillä neljä lasta, joista yksi on se nirso, syö joulupöydässä karjalanpiirakoita, perunoita (niitä tarjolla kaikille) karjalanpaistin liemen kanssa, lihaan ei koske! Porkkanalaatikkoa maistaa ja pikku palan kinkkua myös yleensä syö. Lohta rakastaa. Erilaisia meetvursteja ja muita leikkeleitä karjalanpiirakan päälle ottaa myös. Lounaaksi meillä on riisipuuroa, siitä tykkää myös.
Muut kolme ja aikuiset syödään sit kaloja laajemmin(sillejä, silakoita, mätiä ), lanttulaatikkoa, rosollia, sienisalaattia ym.ym.
Aikanaan olin järkyttyny, kun miehen siskon lapselle piti joulupöytään keittää makaronia, mitään muuta ei suostunut syömään. Ja oli silloin jo teini-ikäinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä syön joulupöydässä porkkanalaatikkoa, vihanneksia, leipää ja lihapullia jos on. Suklaata myös sitten myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan laiteta nirsolle eri ruokaa. Kaikkea pitää maistaa tai sitten ei syödä ollenkaan.
Lapset 4v, 7v & 14v.
Et voi olla tosissasi!? Kaikkea pitää maistaa?! Tai sitten ei syödä ollenkaan?! Et siis todellakaan voi olla tosissasi. Hyvää huomenta vaan sinne porvooseen.
No onhan se ihan hullua jos pöytä notkuu erilaisia juhlaruokia ja joku vaatii ankeaa arkiruokaa. Joulun aikaan on tarjolla muutenkin kaikenlaista syötävää, ei maailma siihen kaadu jos jouluaterialla syö vähemmän ihan vaan nirsouden vuoksi.
Tän ketjun perusteella suomalainen ruokakulttuuria ei arvosteta pätkääkään monissa perheissä. :/
Sori nyt, mutta mitä erityisen juhlallista on sianperseessä ja ankeissa juureslaatikoissa?? Ne on sitä ruokaa, jota ennen muinoin oli saatavilla talvisaikaan. Miksi samoja ankeita ruokia pitäisi syödä vielä nykypäivänäkin, kun tuoreita, herkullisia vaihtoehtoja on kaupat pullollaan? Perinteisiin takertuminen vain perinteiden vuoksi on todella surullista.
Iso osa ihmisistä arvostaa perinteitä ja nauttii niistä. Perinteet liittävät ihmiset osaksi jotain suurempaa; omaa kulttuuria, sukupolvien ketjua jne. Ruuassa voi tehdä juhlallista ihan jo se että se on ollut jo sukupolvien ajan osa sitä erityistä päivää. Monelle meistä ne laatikot eivät ole ankeita - ne ovat joulupöydän herkkuja. Juureslaatikot sopivat hyvin nyt niin trendikkääseen (minusta fiksuun) kausiruoka-ajatteluunkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arvon Kranttu kolmetoista: ruoka ei ole "pahaa". Ole sen verran aikuinen, että et tartuta lapseesi tuollaista asennetta jo pienestä pitäen.
Arvon Hurskastelija: kyllä ruoka voi olla pahaa. Mene sinne pula-ajan asenteinesi sinne ambomaalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei tämä(kään) ole joko-tai. Ihan hyvin sosetta syövä lapsi voi nakertaa leipää ja avokadinpalaa myös itse."
Paitsi että silloin tapahtuu juuri se että lapsi ei itse annostele syödyn ruuan määrää. Ei siis saa mahdollisuutta toimia oman näläntunteensa mukaan - täysin optimaalisesti.
Annosteleehan. Toisinaan saa sosetta ja toisinaan annostelee sen leipänsä itse.
Soseenhan sinä syötät lapselle lusikalla, elikä ei, silloin hän ei voi toimia täysin (huomioi sana täysin) oman näläntunteensa mukaan.
En ole tuo ylempi, mutta meillä lapsi ainakin pudistaa päätään ja kieltäytyy lusikasta jos on jo syönyt mielestään tarpeeksi.
Niin tekevät oletettavasti useimmat lapset (siitä syystä painotin sanaa täysin), mutta kyse on siitä että jos lapsi todella ilmoittaa heti kun tuntee itsensä kylläiseksi tai ehkä vasta esimerkiksi 2-3 turhan lusikallisen jälkeen? Jos lapsi syö itse niin silloin hän siis voi täydellisesti toimia näläntunteensa mukaan.
Tämä nyt pn täysin ohi alkuperäisen aiheen, mutta en minäkään ymmärrä tuota sormiruokailun ihannointia. Se on ihan ok siinä vaiheessa kun totutellaan uusiin makuihin eli noin 6-12k. Mutta siinä vaiheessa kun siirrytään muiden kanssa samaan ruokaan niin tahallinen sotkeminen on aika typerä tapa. Kyllä meillä ainakin molemmat ovat aika pian 1v täytettyään osanneet syödä itsenäisesti lusikalla. Sotkuahan siinäkin tulee, koska ei se lusikka vaan aina osu suoraan suuhun, mutta on minusta kuitenkin silti eri asia kuin ruuan lappaminen suuhun kaksin käsin. Ja taatusti siinäkin lapsi itse säätelee syömänsä ruuan määrän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa toki huomioon että lapselta tai uusien ruokien syömiseen tottumattomalta aikuiselta uuteen makuun tottuminen vaatii yleensä 10-20 erillistä kokeilukertaa. Siksi tuo periaate, että kaikkea pitää maistaa ainakin vähän on hyvä, ja on naurettavaa todeta että kerran maistoi eikä tykännyt joten ei tarvitse kokeilla toista kertaa. Ei se lapsi siihen tuhoudu jos pienestä asti opettaa että pikkuisen on aina maistettava, myös sitä jouluruokaa.
Meillä tuota maistelua ja kokeilua (käytetään myös jouluruokien raaka-aineita arkena) harrastetaan 360 päivää vuodessa, joten en näe huonona jos jouluna saa syödä valikoiden juuri sitä mistä pitää. Niin me aikuisetkin teemme. Ja lapseet ovat joulupöydässä kokeilleet uusia juttuja ihan oma-aloitteisesti. Nähneet että kuin aikuiset syö jotain, niin haluavat itsekin kokeilla. Joku maistuu, joku ei.
Vierailija kirjoitti:
Kannatan kyllä sitä, että lapsille tarjottaisiin monipuolisesti erilaisia ruokia ja lapset maistaisivat niitä, mutta aika julmaa sellainen asenne, että syököön lapsi voipottua ja leipää jouluna, jos ei pidä jouluruuasta. Olisiko itsellänne juhlafiilis, jos ette itse pitäisi kinkusta, laatikoista, kalasta ja rosollista? Tekisin lapselle lihapullia, jos ei pitäisi jouluruuista. Tein joskus lihapullia, kun oli pienempi. Nyt en varmaan tee, koska syö kyllä kalaa ja perunaa sekä varmaan pääruokana olevaa lihaa.
Jos lapsi tykkää voipotusta ja leivästä niin hommahan on bueno. Ja ne lihapullat on perinteistä jouluruokaa vaikkei niitä jokaisessa joulupöydässä olekaan. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Meidän mukulat eivät ole nirsoja, menee mädit ja graavitkin tuosta noin vaan herkkuna.
Meillä vakiintui joulupöytään maksalaatikko ja ketsuppi, kun veljeni ei syö mitään muuta. Aikuisenakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan laiteta nirsolle eri ruokaa. Kaikkea pitää maistaa tai sitten ei syödä ollenkaan.
Lapset 4v, 7v & 14v.
Et voi olla tosissasi!? Kaikkea pitää maistaa?! Tai sitten ei syödä ollenkaan?! Et siis todellakaan voi olla tosissasi. Hyvää huomenta vaan sinne porvooseen.
No onhan se ihan hullua jos pöytä notkuu erilaisia juhlaruokia ja joku vaatii ankeaa arkiruokaa. Joulun aikaan on tarjolla muutenkin kaikenlaista syötävää, ei maailma siihen kaadu jos jouluaterialla syö vähemmän ihan vaan nirsouden vuoksi.
Tän ketjun perusteella suomalainen ruokakulttuuria ei arvosteta pätkääkään monissa perheissä. :/
Sori nyt, mutta mitä erityisen juhlallista on sianperseessä ja ankeissa juureslaatikoissa?? Ne on sitä ruokaa, jota ennen muinoin oli saatavilla talvisaikaan. Miksi samoja ankeita ruokia pitäisi syödä vielä nykypäivänäkin, kun tuoreita, herkullisia vaihtoehtoja on kaupat pullollaan? Perinteisiin takertuminen vain perinteiden vuoksi on todella surullista.
Iso osa ihmisistä arvostaa perinteitä ja nauttii niistä. Perinteet liittävät ihmiset osaksi jotain suurempaa; omaa kulttuuria, sukupolvien ketjua jne. Ruuassa voi tehdä juhlallista ihan jo se että se on ollut jo sukupolvien ajan osa sitä erityistä päivää. Monelle meistä ne laatikot eivät ole ankeita - ne ovat joulupöydän herkkuja. Juureslaatikot sopivat hyvin nyt niin trendikkääseen (minusta fiksuun) kausiruoka-ajatteluunkin.
Saahan niitä syödä, jos niistä tykkää, eihän sitä ole kukaan kieltämässä. Mun pointti olikin, että jos perinteisistä jouluruuista ei kukaan oikein välitä, miksi niitä pitäisi perinteiden vuoksi väkisin tehdä? Miksi jumitetaan jossain pula-ajan ruuissa vain, koska "niin on aina tehty"? Tai "joulupöytään nyt vain kuuluu kinkku ja laatikot"? Kuka sen määrää, että kinkkua ja laatikoita pitää olla, jos niistä ei tykätä? Saati, että niiden lisäksi ei saisi tuoda joulupöytään mitään uutta, koska "eihän tuollaisia ennenkään ole ollut". Tätä ajattelumallia vastaan minä tässä kapinoin. Ja sitä ajatusta vastaan, että jouluna pitää syödä jouluruokia tai olla nälässä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä neljä lasta, joista yksi on se nirso, syö joulupöydässä karjalanpiirakoita, perunoita (niitä tarjolla kaikille) karjalanpaistin liemen kanssa, lihaan ei koske! Porkkanalaatikkoa maistaa ja pikku palan kinkkua myös yleensä syö. Lohta rakastaa. Erilaisia meetvursteja ja muita leikkeleitä karjalanpiirakan päälle ottaa myös. Lounaaksi meillä on riisipuuroa, siitä tykkää myös.
Muut kolme ja aikuiset syödään sit kaloja laajemmin(sillejä, silakoita, mätiä ), lanttulaatikkoa, rosollia, sienisalaattia ym.ym.
Aikanaan olin järkyttyny, kun miehen siskon lapselle piti joulupöytään keittää makaronia, mitään muuta ei suostunut syömään. Ja oli silloin jo teini-ikäinen
Hyvinhän lapses syö. Vertaa tuohon siskon lasta... pelkkää makaronia? Se mahtaa odottaa jouluateriaa ihan hulluna. :D
Vierailija kirjoitti:
Sää. Koska minusta jouluaterialla pitää olla jokaiselle jotain hyvää. Ei jouluateria saa olla mikään ahdistuksen paikka, niin kuin meidän nuorille oli, kunnes valikoimiin lisättiin einesmaksaöaatikkoa. Sitä sitten eli onnessaan.
Ei taida teidän joulun kokki olla kummoinen, jos maistuvinta pöydässä on eines maksalaatikko. Ei pahalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan laiteta nirsolle eri ruokaa. Kaikkea pitää maistaa tai sitten ei syödä ollenkaan.
Lapset 4v, 7v & 14v.
Et voi olla tosissasi!? Kaikkea pitää maistaa?! Tai sitten ei syödä ollenkaan?! Et siis todellakaan voi olla tosissasi. Hyvää huomenta vaan sinne porvooseen.
No onhan se ihan hullua jos pöytä notkuu erilaisia juhlaruokia ja joku vaatii ankeaa arkiruokaa. Joulun aikaan on tarjolla muutenkin kaikenlaista syötävää, ei maailma siihen kaadu jos jouluaterialla syö vähemmän ihan vaan nirsouden vuoksi.
Tän ketjun perusteella suomalainen ruokakulttuuria ei arvosteta pätkääkään monissa perheissä. :/
Sori nyt, mutta mitä erityisen juhlallista on sianperseessä ja ankeissa juureslaatikoissa?? Ne on sitä ruokaa, jota ennen muinoin oli saatavilla talvisaikaan. Miksi samoja ankeita ruokia pitäisi syödä vielä nykypäivänäkin, kun tuoreita, herkullisia vaihtoehtoja on kaupat pullollaan? Perinteisiin takertuminen vain perinteiden vuoksi on todella surullista.
Iso osa ihmisistä arvostaa perinteitä ja nauttii niistä. Perinteet liittävät ihmiset osaksi jotain suurempaa; omaa kulttuuria, sukupolvien ketjua jne. Ruuassa voi tehdä juhlallista ihan jo se että se on ollut jo sukupolvien ajan osa sitä erityistä päivää. Monelle meistä ne laatikot eivät ole ankeita - ne ovat joulupöydän herkkuja. Juureslaatikot sopivat hyvin nyt niin trendikkääseen (minusta fiksuun) kausiruoka-ajatteluunkin.
Perinne ei tarkoita sitä että kaikki täytyisi tehdä tasan samalla tavalla kuin aina on tehty. Ainakaan minusta siinä ei ole mitään hienoa tai kunnioitettavaa, että tehdään pöydän täydeltä ruokaa josta kukaan ei tykkää ja kaikki syövät pitkin hampain. Aivan kuten edellinen sanoi, niin perinteisiin tarttuminen vain perinteiden vuoksi on surullista. Jos tykkää laatikoista, niin fine, sitten tekee niitä laatikoita. Mutta kyllä samoja raaka-aineita voi valmistaa monella muullakin tapaa ja vaikka maustaakin perinteisillä joulumausteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei vastannut tuohon maistamiseen! Miten voi tietää ettei tykkää, jos ei edes maista?
Mitä nyt olen lähipiirin todella nirsoja lapsia seurannut, niin kyllä se maistaminen voi olla aika työn takana, siis jos on oikeasti nirso lapsi. Esim. esikoiseni kaverille ei koskaan maistu meillä muu kuin leipä ja maito. Teen usein lättyjä, kun hän on meillä, koska niitä syö, mutta pelkän sokerin kanssa.
Meilläkin kyllä kuopus olisi nirso, jos olisi annettu olla. Aina ensimmäisenä sanomassa:"Hyi, en tykkää, en maista." Meillä on kuitenkin sääntö, että maistaa pitää. Jos oikeasti ei tykkää, ei ole tietenkään pakko syödä. Usein kuitenkin on ollut hyvää kun on maistanut. Olisi kyllä todella nirso ja vähäruokainen, jos olisi annettu periksi ettei tarvitse edes maistaa.
Alue: Aihe vapaa
Sori nyt, mutta mitä erityisen juhlallista on sianperseessä ja ankeissa juureslaatikoissa?? Ne on sitä ruokaa, jota ennen muinoin oli saatavilla talvisaikaan. Miksi samoja ankeita ruokia pitäisi syödä vielä nykypäivänäkin, kun tuoreita, herkullisia vaihtoehtoja on kaupat pullollaan? Perinteisiin takertuminen vain perinteiden vuoksi on todella surullista.