Miehen saamattomuus - olenko kohtuuton?

27 jatkaa..

Ei taida olla kasvatuksesta kiinni vaan on ominaisuus tai luonteenpiirre. Meillä yksi lapsista on täysin kuin isänsä

.

Ehkä menet sitten syömään ja leffaan jonkun toisen miehen kanssa, joka saa aikaiseksi. 

Eihän se sun mieheltä ole pois, kun häntä ei kerran senkään vertaa hotsita, että puhelinta osaisi käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Aivan varmasti itsekin automaattisesti oletat, että mies hoitaa tietyt asiat (esim. auton tankkaamisen, ilmanpaineiden tarkastamisen)

Ööh... anteeksi mutta mitähän hittoa? Onko tällaisia ihmisiä vielä olemassa? :D Ei ole koskaan käynyt mielessäkään että miehen pitäisi minun autoni tankata tai ilmanpaineet tarkastaa... Omansa toki hoitaa.

Mikä siinä saamattomuudessa sitten sinua ärsyttää?

Olisit onnellinen, että miehesi sentään lähtee kanssasi elokuviin, kunhan olet itse hoitanut näytöksen valinnan ja liput. Moni mies ei tee sitäkään. Ja muutenkin, sinullahan on kätevä tilanne, voit järkkäillä elämäänne aika lailla mielesi mukaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi noita ihme pelejä pitää aina naisten pelata? Jos ne liput luontuvat sinulta helpommin niin hoida ne ja viettäkää kiva leffailta tuollaisen tappelun ja väninän sijaan. Miehen kanssa on paljon kivempiakin asioita tehtävissä kuin joku ihme peli ja valtataistelu.

Mitä pelin pelaamista tuo on? Miksei mieheni voi pitää minua hyvänä ja viedä minua ulos ilman, että minun tarvitsee ajatella mitään vaan voin vain mennä ja nauttia illasta.

AP

Aivan naurettavaa tsitata himassa riitaa haastamassa kun toinen ei katso näytösaikoja. Sulla menee minuuttu kun katsot sen, joten kannattaako vänistä?

No onhan se pikkumaista, mutta toistan kysymyksen - miksi mieheni ei voisi joskus joustaa minun suuntaani ja tehdä asiaa puolestani? Jos se ei kerran ole niin iso juttu?

AP

Eiköhän sulla tulis siitäkin naputtamista. Väärin varattu tai väärä näytös ja taas tsitataan himassa kuuntelemassa sun riitelyä.

Ei pitäisi olla mahdoton temppu mieheltä avata konetta, katsoa näytösaikoja ja kysyä "käykö vaikka tämä?"

Miehenä en jaksaisi alkaa neuvottelemaan noin mitättömästä asiasta. Varaisin vaan jonkun ja jos ei kelpaisi, niin sitten ei kelpaisi. Miksi teette yksinkertaisista asioista noin monimutkaisia?

Se neuvotteleminen on toisen kunnioittamista.

Minäpä kunnioitan vaimoa niin paljon, että vaimo saa varata ihan just sen minkä ite tahtoo. Minulle käy kaikki.

Ja sitten ihmettelet joku päivä, että kuinka se nyt noin lähti.

Jos päästät lähtemään sen, jota rakastat ja hän palaa luoksesi, hän on ikuisesti sinun. Jos hän ei palaa, ei hän koskaan ollutkaan sinun.

Jep, tiedän tunteen.

Mieheni on tismalleen samanlainen. Joskus kyllä repäisee ja varaa ravintolan/leffan, mutta pitkäntähtäimen suunnittelu on mahdotonta. Esimerkiksi sovimme, että lähdemme 2 vuoden päästä pidemmälle ja hienommalle reissulle, ja sinne tosiaan pitäisi NYT jo säästää rahaa. Sovimme päivät, reitit, ymym. Seuraavana päivänä: asia täysin unohdettu, ja nyt 6kk myöhemmin, minä olen ainut joka on säästänyt.. Taidan lähteä yksin matkalle! :D En todellakaan ala muistuttelemaan miestä. En ole hänen huoltajansa.

Meillä naisen kans sama tilanne seksissä..molemmat nauttii hirveästi,mutta meillä ei tapahtuisi yhtään mitään jos minä en tekisi aloitteita. Ärsyttää kun toisen ei tarvitse kuin heittäytyä pitkälleen.. olen kanssa testannut että en tee mitään,mutta sitten ei tosiaan tapahdu mitään.

Uskoisin että sinun tilanne vaatii saman asian jankkaamista ja toistoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi noita ihme pelejä pitää aina naisten pelata? Jos ne liput luontuvat sinulta helpommin niin hoida ne ja viettäkää kiva leffailta tuollaisen tappelun ja väninän sijaan. Miehen kanssa on paljon kivempiakin asioita tehtävissä kuin joku ihme peli ja valtataistelu.

Mitä pelin pelaamista tuo on? Miksei mieheni voi pitää minua hyvänä ja viedä minua ulos ilman, että minun tarvitsee ajatella mitään vaan voin vain mennä ja nauttia illasta.

AP

Veikkaan, että siksi, että ei ole tajunnut, että leffaillan järjestäminen olisi jotakin hyvänä pitämistä. Luultavasti ne kerrat, jolloin sinä olet järjestänyt leffaillat, ovat olleet hänestä aika samantekeviä, ts. ei ole itse kokenut, että sinä pitäisit häntä silloin jotenkin erityisen hyvänä. Luultavasti mies olisi ihan yhtä mielellään istunut vain kotona katsomassa telkkarista lätkää.

Ja nyt mies katsoo sinua huuli pyöreänä, kun valitat että miksi et koskaan vie minua minnekään. Jos ei itsellä ole suuremmin tarpeita minnekään lähteä, niin voi olla kovin vaikea keksiä, minne tuo toinen nyt oikein haluaisi ja mitä kaikkea valmistelua se vaatii. Ei vain tule mieleen tuollaiset asiat.

Sille pitäisi kirjoittaa kalenteriin esim. joka torstai-illan kohdalle, että "hemmottele vaimoa", ja sitten olisi ohjelma joka arpoo, mitä se kulloinkin on. Joskus se arpoisi että mennään leffaan, joskus mennään ravintolaan, joskus tuodaan kukkia. 

Oikeastaan voisinkin koodata tuollaisen palvelun! Se lähettäisi tekstiviestinä miehelle ehdotuksen, mitä tehdä.

Ymmärrän sinua AP. 

Meillä ongelmana on kotityöt ja miehen oma-aloitteisuuden puute. Joko minun pitää tehdä kaikki itse tai sitten nakittaa tehtäviä miehelle. Mitään ei koskaan tapahdu ilman että minä organisoin tavalla tai toisella.  

Olen monesti sanonut ääneen, että koska mies on päivät kotona, minusta olisi ihanaa jos ruoka olisi valmiina kun tulen töistä koska olen silloin todella väsynyt ja nälkäinen... Vaikka ruokatarvikkeet on valmiiksi hankittuna, ei toiveeni ole toteutunut. 

Aikoinaan kun mies teki päivätyötä ja itse olin kotona, oli ruoka valmiina kun mies tuli kotiin. Tein sen, koska rakastan miestäni ja se on yksi tapa osoittaa sitä. Tuntuu pahalta etten itse saa nauttia samasta ylellisyydestä. 

Sama pätee siivoamiseen ja muihin kodin hommiin. Usein tunnen itseni joksikin helkkarin äidiksi. 

Siedän tätä koska mies on muuten niin hyvä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi noita ihme pelejä pitää aina naisten pelata? Jos ne liput luontuvat sinulta helpommin niin hoida ne ja viettäkää kiva leffailta tuollaisen tappelun ja väninän sijaan. Miehen kanssa on paljon kivempiakin asioita tehtävissä kuin joku ihme peli ja valtataistelu.

Mitä pelin pelaamista tuo on? Miksei mieheni voi pitää minua hyvänä ja viedä minua ulos ilman, että minun tarvitsee ajatella mitään vaan voin vain mennä ja nauttia illasta.

AP

Veikkaan, että siksi, että ei ole tajunnut, että leffaillan järjestäminen olisi jotakin hyvänä pitämistä. Luultavasti ne kerrat, jolloin sinä olet järjestänyt leffaillat, ovat olleet hänestä aika samantekeviä, ts. ei ole itse kokenut, että sinä pitäisit häntä silloin jotenkin erityisen hyvänä. Luultavasti mies olisi ihan yhtä mielellään istunut vain kotona katsomassa telkkarista lätkää.

Ja nyt mies katsoo sinua huuli pyöreänä, kun valitat että miksi et koskaan vie minua minnekään. Jos ei itsellä ole suuremmin tarpeita minnekään lähteä, niin voi olla kovin vaikea keksiä, minne tuo toinen nyt oikein haluaisi ja mitä kaikkea valmistelua se vaatii. Ei vain tule mieleen tuollaiset asiat.

Sille pitäisi kirjoittaa kalenteriin esim. joka torstai-illan kohdalle, että "hemmottele vaimoa", ja sitten olisi ohjelma joka arpoo, mitä se kulloinkin on. Joskus se arpoisi että mennään leffaan, joskus mennään ravintolaan, joskus tuodaan kukkia. 

Oikeastaan voisinkin koodata tuollaisen palvelun! Se lähettäisi tekstiviestinä miehelle ehdotuksen, mitä tehdä.

Naiselle palvelu voisi vastaavasti joka ilta lähettää viestin "anna seksiä", niin kaikki pysyisivät tyytyväisenä.

Vierailija kirjoitti:

Nyt tuli riitaa elokuviin menemisestä. Aina kun menemme elokuviin/ulkomaille/syömään ulos tai teemme mitä tahansa ns. arjesta poikkeavaa, olen minä ollut se, joka hoitaa käytännön järjestelyt. Olen sanonut miehelleni monta kertaa, että hän saa luvan viedä minut joskus elokuviin ja ulos syömään - ei kaikki voi olla vain minun harteillani.

Miehellesi tuollaiset arjesta poikkeavat asiat eivät ole niin tärkeitä kuin sinulle. Ne eivät hänen näkökulmastaan ole asioita, jotka on hoidettava, samaan tapaan kuin joku ruokakaupassa käynti tai laskujen maksaminen on. Hän pystyisi elämään mainiosti ilman elokuvissa käymistäkin. Asian vaatimista käytännön järjestelyistä on hänelle enemmän rasitusta kuin elokuvasta iloa. 

Millä tavoin sinä puolestasi hemmottelet miestäsi? Onko se jotain sellaista, mikä varmasti tuottaa hänelle iloa?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sinua AP. 

Meillä ongelmana on kotityöt ja miehen oma-aloitteisuuden puute. Joko minun pitää tehdä kaikki itse tai sitten nakittaa tehtäviä miehelle. Mitään ei koskaan tapahdu ilman että minä organisoin tavalla tai toisella.  

Olen monesti sanonut ääneen, että koska mies on päivät kotona, minusta olisi ihanaa jos ruoka olisi valmiina kun tulen töistä koska olen silloin todella väsynyt ja nälkäinen... Vaikka ruokatarvikkeet on valmiiksi hankittuna, ei toiveeni ole toteutunut. 

Aikoinaan kun mies teki päivätyötä ja itse olin kotona, oli ruoka valmiina kun mies tuli kotiin. Tein sen, koska rakastan miestäni ja se on yksi tapa osoittaa sitä. Tuntuu pahalta etten itse saa nauttia samasta ylellisyydestä. 

Sama pätee siivoamiseen ja muihin kodin hommiin. Usein tunnen itseni joksikin helkkarin äidiksi. 

Siedän tätä koska mies on muuten niin hyvä. 

 

Miksi et ota töihin mukaan välipalaa, jottet olisi niin nälkäinen työpäivän jälkeen? Miehenä kysyn, koska itse olen ratkaissut asian syömällä välipalan aina iltapäivisin. Samoin kannattaa harrastaa jotain liikuntaa heti työpäivän jälkeen, niin saa lisää energiaa loppupäivään. Näin ainakin itse teen.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sinua AP. 

Meillä ongelmana on kotityöt ja miehen oma-aloitteisuuden puute. Joko minun pitää tehdä kaikki itse tai sitten nakittaa tehtäviä miehelle. Mitään ei koskaan tapahdu ilman että minä organisoin tavalla tai toisella.  

Olen monesti sanonut ääneen, että koska mies on päivät kotona, minusta olisi ihanaa jos ruoka olisi valmiina kun tulen töistä koska olen silloin todella väsynyt ja nälkäinen... Vaikka ruokatarvikkeet on valmiiksi hankittuna, ei toiveeni ole toteutunut. 

Aikoinaan kun mies teki päivätyötä ja itse olin kotona, oli ruoka valmiina kun mies tuli kotiin. Tein sen, koska rakastan miestäni ja se on yksi tapa osoittaa sitä. Tuntuu pahalta etten itse saa nauttia samasta ylellisyydestä. 

Sama pätee siivoamiseen ja muihin kodin hommiin. Usein tunnen itseni joksikin helkkarin äidiksi. 

Siedän tätä koska mies on muuten niin hyvä. 

 

Älä sano että "minusta olisi ihanaa". Ei miehet sellaisia muista, etenkin jos muuten voi pelata pleikkaa koko päivän. Sen sijaan kysy, voitko laittaa ruoan niin että se on valmiina kun tulet töistä. Vastauksen pitää olla kyllä tai ei. Illalla nähdään, onko mies pitänyt sanansa vai syönyt ne. Useimmilla on sen verran selkärankaa, etteivät kehtaa luistaa siitä mitä lupasivat. 

Ihanuudet ja ylellisyydet ja rakkauden osoitukset sun muut on vähän turhaa lässytystä useimpien miesten tapauksessa. Selkeä sopimuspohjainen menettely toimii paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Jep, tiedän tunteen.

Mieheni on tismalleen samanlainen. Joskus kyllä repäisee ja varaa ravintolan/leffan, mutta pitkäntähtäimen suunnittelu on mahdotonta. Esimerkiksi sovimme, että lähdemme 2 vuoden päästä pidemmälle ja hienommalle reissulle, ja sinne tosiaan pitäisi NYT jo säästää rahaa. Sovimme päivät, reitit, ymym. Seuraavana päivänä: asia täysin unohdettu, ja nyt 6kk myöhemmin, minä olen ainut joka on säästänyt.. Taidan lähteä yksin matkalle! :D En todellakaan ala muistuttelemaan miestä. En ole hänen huoltajansa.

Teepä se eli säästä ja lähde yksin.

Vierailija kirjoitti:

Asuuko mies edelleen äidillään kun äiti sen veroilmoituksenkin hoitaa? Aattelin vaan että jos asutte yhdessä tai vaikka erilläänkin ja mies kuitenkin omillaan eikä äidin luona niin soittaako se mies äidilleen että joo nyt se veroilmoitus pitäisi taas täyttää että tuutko käymään?

Kuulosti niin oudolta että uteliaisuus iski ja pakko kysyä. Tulee väkisinkin mieleen että mitä kaikkea muuta äiti tekee miehen puolesta sellaista mikä on aikuisille ihmisille itsestäänselvyys tehdä itse jos on henkisesti ja fyysisesti terve.

Jotenkin se vaan aina kuulostaa niin oudolta että aikuinen ihminen ei halua hoitaa omia asioitaan itse. Vaikka ei tämä tietenkään ensimmäinen kerta ole kun tällaisesta kuulen, aina se kuitenkin kummastuttaa.

Ei tosiaankaan asu äitinsä luona vaan asumme yhdessä. :) 

Mieheni äiti aina varta vasten soittaa ja kysyy, että joko se veroilmoitus on tullut ja että tulehan käymään niin hän hoitaa sen kuntoon. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Ja mieheni on tietenkin tyytyväinen kun mitään ei tarvitse tehdä.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sinua AP. 

Meillä ongelmana on kotityöt ja miehen oma-aloitteisuuden puute. Joko minun pitää tehdä kaikki itse tai sitten nakittaa tehtäviä miehelle. Mitään ei koskaan tapahdu ilman että minä organisoin tavalla tai toisella.  

Olen monesti sanonut ääneen, että koska mies on päivät kotona, minusta olisi ihanaa jos ruoka olisi valmiina kun tulen töistä koska olen silloin todella väsynyt ja nälkäinen... Vaikka ruokatarvikkeet on valmiiksi hankittuna, ei toiveeni ole toteutunut. 

Aikoinaan kun mies teki päivätyötä ja itse olin kotona, oli ruoka valmiina kun mies tuli kotiin. Tein sen, koska rakastan miestäni ja se on yksi tapa osoittaa sitä. Tuntuu pahalta etten itse saa nauttia samasta ylellisyydestä. 

Sama pätee siivoamiseen ja muihin kodin hommiin. Usein tunnen itseni joksikin helkkarin äidiksi. 

Siedän tätä koska mies on muuten niin hyvä. 

 

Miksi et ota töihin mukaan välipalaa, jottet olisi niin nälkäinen työpäivän jälkeen? Miehenä kysyn, koska itse olen ratkaissut asian syömällä välipalan aina iltapäivisin. Samoin kannattaa harrastaa jotain liikuntaa heti työpäivän jälkeen, niin saa lisää energiaa loppupäivään. Näin ainakin itse teen.

Minuakin ihmetyttää tämä naisten saamattomuus. Tässäkin esimerkkitapauksemme tunnistaa ongelman (nälkäisyys työpäivän jälkeen), mutta ei itse tee asialle mitään (vaikka se olisi äärimmäisen helppoa), vaan odottaa miehen ratkaisevan ongelman (laittamalla ruoan valmiiksi). Sitten pettyy, kun mies ei ratkaisekaan ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, tiedän tunteen.

Mieheni on tismalleen samanlainen. Joskus kyllä repäisee ja varaa ravintolan/leffan, mutta pitkäntähtäimen suunnittelu on mahdotonta. Esimerkiksi sovimme, että lähdemme 2 vuoden päästä pidemmälle ja hienommalle reissulle, ja sinne tosiaan pitäisi NYT jo säästää rahaa. Sovimme päivät, reitit, ymym. Seuraavana päivänä: asia täysin unohdettu, ja nyt 6kk myöhemmin, minä olen ainut joka on säästänyt.. Taidan lähteä yksin matkalle! :D En todellakaan ala muistuttelemaan miestä. En ole hänen huoltajansa.

Teepä se eli säästä ja lähde yksin.

Miten voi olla noin saamaton nainen ettei saa säästettyä koko perheen osalta? Sinä vastaat perheen päänä koko taloudesta, pankkitileistä, laskuista ja ostoksista. Totta kai sinä säästät molempien osuuden niistä. En ole koskaan tuntenut ketään naista jonka hallussa ei olisi kaikki perheen raha-asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuuko mies edelleen äidillään kun äiti sen veroilmoituksenkin hoitaa? Aattelin vaan että jos asutte yhdessä tai vaikka erilläänkin ja mies kuitenkin omillaan eikä äidin luona niin soittaako se mies äidilleen että joo nyt se veroilmoitus pitäisi taas täyttää että tuutko käymään?

Kuulosti niin oudolta että uteliaisuus iski ja pakko kysyä. Tulee väkisinkin mieleen että mitä kaikkea muuta äiti tekee miehen puolesta sellaista mikä on aikuisille ihmisille itsestäänselvyys tehdä itse jos on henkisesti ja fyysisesti terve.

Jotenkin se vaan aina kuulostaa niin oudolta että aikuinen ihminen ei halua hoitaa omia asioitaan itse. Vaikka ei tämä tietenkään ensimmäinen kerta ole kun tällaisesta kuulen, aina se kuitenkin kummastuttaa.

Ei tosiaankaan asu äitinsä luona vaan asumme yhdessä. :) 

Mieheni äiti aina varta vasten soittaa ja kysyy, että joko se veroilmoitus on tullut ja että tulehan käymään niin hän hoitaa sen kuntoon. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Ja mieheni on tietenkin tyytyväinen kun mitään ei tarvitse tehdä.

AP

Jos ei vaimo auta niin anopin on pakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sinua AP. 

Meillä ongelmana on kotityöt ja miehen oma-aloitteisuuden puute. Joko minun pitää tehdä kaikki itse tai sitten nakittaa tehtäviä miehelle. Mitään ei koskaan tapahdu ilman että minä organisoin tavalla tai toisella.  

Olen monesti sanonut ääneen, että koska mies on päivät kotona, minusta olisi ihanaa jos ruoka olisi valmiina kun tulen töistä koska olen silloin todella väsynyt ja nälkäinen... Vaikka ruokatarvikkeet on valmiiksi hankittuna, ei toiveeni ole toteutunut. 

Aikoinaan kun mies teki päivätyötä ja itse olin kotona, oli ruoka valmiina kun mies tuli kotiin. Tein sen, koska rakastan miestäni ja se on yksi tapa osoittaa sitä. Tuntuu pahalta etten itse saa nauttia samasta ylellisyydestä. 

Sama pätee siivoamiseen ja muihin kodin hommiin. Usein tunnen itseni joksikin helkkarin äidiksi. 

Siedän tätä koska mies on muuten niin hyvä. 

 

Miksi et ota töihin mukaan välipalaa, jottet olisi niin nälkäinen työpäivän jälkeen? Miehenä kysyn, koska itse olen ratkaissut asian syömällä välipalan aina iltapäivisin. Samoin kannattaa harrastaa jotain liikuntaa heti työpäivän jälkeen, niin saa lisää energiaa loppupäivään. Näin ainakin itse teen.

No pakko on ollut syödä välipalaa, muuten minulla olisi jo huono olo siinä vaiheessa kun pääsen kotiin. Liikunta-asiani ovat myös kunnossa, kiitos vain.

Pointtina tässä on se, että miehellä on koko päivä aikaa käydä kaupassa ja valmistaa ruoka joka pitää joka tapauksessa tehdä, mutta sen sijaan kun saavun kotiin on mies kalsareillaan sohvalla ja kotona ei ole tapahtunut yhtikäs mitään, vaikka tosiaan olen valmiiksi miettinyt mitä syödään ja hankkinut ne tarveaineetkin. Miksi näin on, en ole saanut siihen vastausta vaikka olen hienovaraisesti ja vähemmän hienovaraisesti sitä tiedustellut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee testi.

Älä kertaakaan vuoden 2017 aikana varaa tai järjestä teille mitään: ei elokuvia, konsertteja, pöytävarauksia, matkoja, ei mitään.

Seuraa, miten mies reagoi ja muuttaako käytöstään. Sen jälkeen tee päätös loppuelämästäsi.

Itse asiassa mulla on testi menossa nyt. Sovimme, että joululomalla menemme johonkin ravintolaan syömään. Ennen sitä puhuimme varmaan pari tuntia siitä, kuinka toivoisin, että mieheni välillä hoitaisi käytännön järjestelyt.

Saas nähdä, kysynkö viimeisenä joululomapäivänä, että minnekäs hän olikaan sen ravintolan varannut. Toivottavasti näin ei käy, vaan mieheni yllättää minut iloisesti.

AP

Välillä on hyvä miettiä, haluatko olla oikeassa vai haluatko olla onnellinen.

Miehet ei reagoi tuollaisiin testeihin hyvin. Kannattaa sanoa miehelle suoraan minne haluaa mennä ja miten. Testit voi jättää tyttöporukalle.

Tämä on toinen asia, joka ottaa päähän. Kuinka pitkälle sitä miestä pitää ohjeistaa? Eikö jumalauta riitä, että sanon, että haluan vähän hienompaan ravintolaan syömään ja mieheni saa sitten valita mielestään parhaimman. Miksei mies voi sen vertaa aivojaan käyttää, että miettii, mistä me molemmat pitäisimme ja hoitaisi asian. Niinhän minunkin pitää tehdä, kun olen ulkomaanmatkoja varannut ja hotelleja vertaillut.

Vai pitääkö tässä tehdä se ajatustyökin miehen puolesta, jotta hän varmasti jaksaa ja selviytyy yhdestä puhelusta, eli ravintolapöydän varaamisesta?

AP

Tätä se on, kun äiti on koko elämän hoitanut aivotyön lapsuudenkodissa. Ehkä hän ei ihan oikeasti osaa (miehet on keskimäärin HYVIN yksinkertaisia. Tiedän sen, koska olen sellainen:)).