Kauhea kultalusikka suussa-tilanne
Nyt kuulostaa elitistiseltä kermaperseeltä mut antaa mennä. Mulla on kaikkea, ihan kaikkea. Jokainen ovi auki, voin vaan valita mitä mahtavaa elämälläni teen. Matkustelu, joutilaisuus, ihan kaikki on mahdollista.
Ja mä oon ihan lamaantunut, en osaa päättää edes meenkö suihkuun vain tupakalle. Opiskelut just päätöksessä, tili täynnä rahaa, oon terve ja rakastettu. Miksi on tällainen paniikki? Nyt pitäisi nauttia ja halutessaan vaikka muuttaa maasta lämpimään, mut ei..ei pysty tekemään ratkaisuja. Mitään ratkaisuja.
Mistähän tässä edes aloittaisi..? Ikää 32, ei perhettä, täysi vapaus joka suuntaan.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
No mä näen, että sulla on vielä se tärkein saavuttamatta: mielekäs työ, jota jaksat tehdä vielä 40 vuotta.
Ainakin ymmärsin aloituksestasi, että työpaikkaa sulla ei vielä ole odottamassa?
Mä itse tekisin niin että keskittyisin hankkimaan sen hyvän työpaikan, sen löytämisessä kuitenkin kestää jonkin aikaa ja on hyvä että on pieni pesämuna.
Kuinka kukaan voi haluta eniten elämältä hyvää työpaikkaa? Raataisit muille ja pahimmillaan heidän ehdoillaan. Minusta tärkeämpää on mielekäs elämä eikä joku vitun juntti työpaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä näen, että sulla on vielä se tärkein saavuttamatta: mielekäs työ, jota jaksat tehdä vielä 40 vuotta.
Ainakin ymmärsin aloituksestasi, että työpaikkaa sulla ei vielä ole odottamassa?
Mä itse tekisin niin että keskittyisin hankkimaan sen hyvän työpaikan, sen löytämisessä kuitenkin kestää jonkin aikaa ja on hyvä että on pieni pesämuna.
Kuinka kukaan voi haluta eniten elämältä hyvää työpaikkaa? Raataisit muille ja pahimmillaan heidän ehdoillaan. Minusta tärkeämpää on mielekäs elämä eikä joku vitun juntti työpaikka.
Kuka sen sinun mielekkään elämäsi kustantaa? Sinä itse? Millä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä näen, että sulla on vielä se tärkein saavuttamatta: mielekäs työ, jota jaksat tehdä vielä 40 vuotta.
Ainakin ymmärsin aloituksestasi, että työpaikkaa sulla ei vielä ole odottamassa?
Mä itse tekisin niin että keskittyisin hankkimaan sen hyvän työpaikan, sen löytämisessä kuitenkin kestää jonkin aikaa ja on hyvä että on pieni pesämuna.
Kuinka kukaan voi haluta eniten elämältä hyvää työpaikkaa? Raataisit muille ja pahimmillaan heidän ehdoillaan. Minusta tärkeämpää on mielekäs elämä eikä joku vitun juntti työpaikka.
Kuka sen sinun mielekkään elämäsi kustantaa? Sinä itse? Millä?
Ilmeisesti me veronmaksajat.
No, ap:lla on alkupääomaa, joten voi ryhtyä myös yrittäjäksi ja näin saa kaiken tuoton taskuunsa tai maksaa omasta pussistaan tappiot.
t. Yksinyrittäjä
Mä suosittelen että käy ulkomailla selvittämässä päätä. Muutama kuukausi ja vaikka useampi paikka. Etäisyyden ottaminen nykyiseen elämään saattaa hyvinkin avata silmiä sille mitä todella haluat tehdä.
Hanki uusia tavoitteita. Matkustele. Mieti mitä haluat. Keskustele asioista. Koe uusia asioita. Execute.
Aika normaalia varsinkin opintojen loppuessa että on vähän tyhjä olo, varsinkin kun ei ole seuraavaa tavoitetta mielessä. Helposti se mieli taas piristyy kun tekee jotain mistä on innostunut. Siihen asti hyödynnä tätä aikaa miettiäksesi mitä oikein haluat tehdä, siinä vasta etuoikeus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin voit valita mitä vaan? Minkä tahansa duunin tai koulutuspaikan? Not in this lifetime, my dear.
Yhdestä viestistäsi sai kuvan, että sinulla on velaton asunto ja noin 50-100 000 käteistä siihen päälle. Tuossa iässä en alkaisi leijua liikaa sen varassa vaan ottaisin itseäni niskasta kiinni. Sinulla on oletettavasti elämää jäljellä vielä ainakin toinen mokoma ellei tuplat.
Voi olla, että ymmärsin viestisi väärin, kun tiedonmuruset ovat aika olemattomat.
t. Keski-ikäinen, puoli miljoonaa varallisuutta, töissä
Voi että näitä arvailuja..! Mistä sä tiedät, vaikka kyse ois jostain syystä siitä, että useampi tonni pääomatuloja ohjautuu ap:n tilille muutaman vuoden ajan? Silloin sen takana oleva varallisuus olisi paljon suurempi. (Ja rahantulo loppuisi syystä jota ei tiedä.) Mutta sekin voisi palautua hänen tuloikseen... Ihan kaikki on mahdollista. Turha spekuloida sillä.
Ap:lta kysyttiin, mikä hänen tilanteensa on ja hän vastasi, että voi pari vuotta olla tekemättä mitään. Ei sitä ihan hirveän monella tavalla voi käsittää, ellei sitten ap huijannut vastauksessaan.
Mutta mitä merkitystä sillä sitten on onko sitä rahaa 50-100000 vai 2-3 miljoonaa, jos kerran voi olla pari vuotta tekemättä mitään, eikä mikään sitä muuta? Minä sanon, että sitä on 2-3 miljoonaa ja se on ihan yhtä tyhmä spekulointi kuin mikä muu tahansa.
Oliskohan siinä se ero, että sen parin vuoden jälkeen joutuu töihin ja vastaamaan rahansa kerryttämisestä loppuikänsä omin pikkukätösin tai sitten tuossa sinun esimerkissäsi voisi jatkaa sitä huolentonta elämää vaikka loppuikänsä, jos vaan tekee järkeviä ratkaisuja.
Miten niin on se ero, kun kerran reunaehdot oli, että pari vuotta pärjää tekemättä töitä? Emmehän me tiedä että minkälaisen rahasumman myötä, joten nuo 50 000 - 100 000 spekulaatiot naurattaa mua. Sehän riippuu täysin tähänastisesta elintasosta.
Jos ap:lla on "kaikki auki" ja "ei tarvitse tehdä töitä elääkseen" niin hän on melko tyhmä, jos on vetänyt sellaiset johtopäätökset summasta 50 000 -100 000 eurosta. Se raha ei nimittäin riitä elämiseen loppuelämäksi vaan muutamaksi vuodeksi. Paitsi jos asuu teltassa.
Jos taas reunaehtoina on "mitä tekisin parissa vuodessa" niin ei silloin ole "kaikki auki eikä tarvitse tehdä töitä", koska aikuisen täytyy suunnitella elämäänsä pidemmälle kuin parin vuoden päähän. Ap:n tapauksessa on siis fiksua hankkia työkokemusta, koska muuten hän on tyhjän päällä parin vuoden päästä.
Ymmärsitkö nyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä näen, että sulla on vielä se tärkein saavuttamatta: mielekäs työ, jota jaksat tehdä vielä 40 vuotta.
Ainakin ymmärsin aloituksestasi, että työpaikkaa sulla ei vielä ole odottamassa?
Mä itse tekisin niin että keskittyisin hankkimaan sen hyvän työpaikan, sen löytämisessä kuitenkin kestää jonkin aikaa ja on hyvä että on pieni pesämuna.
Kuinka kukaan voi haluta eniten elämältä hyvää työpaikkaa? Raataisit muille ja pahimmillaan heidän ehdoillaan. Minusta tärkeämpää on mielekäs elämä eikä joku vitun juntti työpaikka.
Kuka sen sinun mielekkään elämäsi kustantaa? Sinä itse? Millä?
no valtio, daa?!
...vakavasti puhuen, onhan näitä täysin terveitä aikuisia, joilla on omasta mielestään vain oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä näen, että sulla on vielä se tärkein saavuttamatta: mielekäs työ, jota jaksat tehdä vielä 40 vuotta.
Ainakin ymmärsin aloituksestasi, että työpaikkaa sulla ei vielä ole odottamassa?
Mä itse tekisin niin että keskittyisin hankkimaan sen hyvän työpaikan, sen löytämisessä kuitenkin kestää jonkin aikaa ja on hyvä että on pieni pesämuna.
Kuinka kukaan voi haluta eniten elämältä hyvää työpaikkaa? Raataisit muille ja pahimmillaan heidän ehdoillaan. Minusta tärkeämpää on mielekäs elämä eikä joku vitun juntti työpaikka.
Kuka sen sinun mielekkään elämäsi kustantaa? Sinä itse? Millä?
Ilmeisesti me veronmaksajat.
No, ap:lla on alkupääomaa, joten voi ryhtyä myös yrittäjäksi ja näin saa kaiken tuoton taskuunsa tai maksaa omasta pussistaan tappiot.
t. Yksinyrittäjä
Ei vaan tavoite, haloo! Pyrkisin tuossa tilanteessa siihen, ettei töitä tarvitse tehdä tai että osa-aikatyö riittäisi tilkitsemään aukot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä näen, että sulla on vielä se tärkein saavuttamatta: mielekäs työ, jota jaksat tehdä vielä 40 vuotta.
Ainakin ymmärsin aloituksestasi, että työpaikkaa sulla ei vielä ole odottamassa?
Mä itse tekisin niin että keskittyisin hankkimaan sen hyvän työpaikan, sen löytämisessä kuitenkin kestää jonkin aikaa ja on hyvä että on pieni pesämuna.
Kuinka kukaan voi haluta eniten elämältä hyvää työpaikkaa? Raataisit muille ja pahimmillaan heidän ehdoillaan. Minusta tärkeämpää on mielekäs elämä eikä joku vitun juntti työpaikka.
Kuka sen sinun mielekkään elämäsi kustantaa? Sinä itse? Millä?
no valtio, daa?!
...vakavasti puhuen, onhan näitä täysin terveitä aikuisia, joilla on omasta mielestään vain oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia.
Tietyllä omistustasolla ihmisen ei vaan tarvii käydä töissä.
Neuvoni: ryhdy hakemaan ja tekemään töitä, ellei sinulla sitten ole oikeasti miljoonia euroja. Sadalla tonnilla ei pitkälle pötki. Toki jos on tottunut pienituloisuuteen, se saattaa tuntua isolta summalta, mutta loppupeleissä ei sitä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä näen, että sulla on vielä se tärkein saavuttamatta: mielekäs työ, jota jaksat tehdä vielä 40 vuotta.
Ainakin ymmärsin aloituksestasi, että työpaikkaa sulla ei vielä ole odottamassa?
Mä itse tekisin niin että keskittyisin hankkimaan sen hyvän työpaikan, sen löytämisessä kuitenkin kestää jonkin aikaa ja on hyvä että on pieni pesämuna.
Kuinka kukaan voi haluta eniten elämältä hyvää työpaikkaa? Raataisit muille ja pahimmillaan heidän ehdoillaan. Minusta tärkeämpää on mielekäs elämä eikä joku vitun juntti työpaikka.
Kuka sen sinun mielekkään elämäsi kustantaa? Sinä itse? Millä?
no valtio, daa?!
...vakavasti puhuen, onhan näitä täysin terveitä aikuisia, joilla on omasta mielestään vain oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia.
Tietyllä omistustasolla ihmisen ei vaan tarvii käydä töissä.
Ap:lla ei viesteistä päätellen ole mitään omistustasoja yrityksestä. Sanoi, että rahat riittäisivät muutamaksi vuodeksi. Hieman kyllä ihmettelen ap:tä että avaa ketjun pyytääkseen neuvoja, mutta sitten ei kerrokaan juuri mitään tilanteestaan. Keskustelupalsta on nimetön ja kaikki ovat anonyymejä täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä näen, että sulla on vielä se tärkein saavuttamatta: mielekäs työ, jota jaksat tehdä vielä 40 vuotta.
Ainakin ymmärsin aloituksestasi, että työpaikkaa sulla ei vielä ole odottamassa?
Mä itse tekisin niin että keskittyisin hankkimaan sen hyvän työpaikan, sen löytämisessä kuitenkin kestää jonkin aikaa ja on hyvä että on pieni pesämuna.
Kuinka kukaan voi haluta eniten elämältä hyvää työpaikkaa? Raataisit muille ja pahimmillaan heidän ehdoillaan. Minusta tärkeämpää on mielekäs elämä eikä joku vitun juntti työpaikka.
Kuka sen sinun mielekkään elämäsi kustantaa? Sinä itse? Millä?
no valtio, daa?!
...vakavasti puhuen, onhan näitä täysin terveitä aikuisia, joilla on omasta mielestään vain oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia.
Tietyllä omistustasolla ihmisen ei vaan tarvii käydä töissä.
Ei niin mutta ap ei ole sillä tasolla. Vähän sama kuin minä päättäisin palkkapäivän jälkeen, ettei minun nyt tarvitse käydä enää töissä! Paitsi sitten ensi kuussa...
Vasta silloin on tarpeeksi rahaa, jos sijoituksista niin paljon tuottoa, että pääoma vaan kasvaa, vaikka kuinka yrittää tuhlata. Niin kuin minulla. Onneksi on lastenlapsia, jotka voi tehdä onnelliseksi, kunhan tulevat aikuisuuden kynnykselle. Olen aikonut lahjoittaa puolet heille. Minulle jää vielä tarpeeksi ilman että kulutan jäljelle jäävää pääomaa.
Et ole edes varakas. Olet hölmö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ratkaisuni riippuisivat varmaankin rahamäärästä. Jos tilillä ois esim. miljoona euroa, ostaisin pari pientä sijoituskämppää. Niillä saisi mukavaa tuloa seuraavat vuosikymmenet. Kävisin myös heti hypnoosijakson tupakoinnin lopettamiseksi. Sitten ottaisin käsittelyyn sen, mitä haluaisin tehdä elämässäni. Sanoit että oot valmistunut opinnoista? Alasta riippuen miettisin, onko syytä tehdä jotain opintoihin liittyvää vai lähteäkö keräämään kokemuksia ulkomaille ihan vaan elämästä? Aika ihanalta kuulostaa kyllä kaikki mahdollisuudet. Alkaisin myös harrastaa jotain uutta ja kalliimpaa harrastastusta mitä en olisi aiemmin voinut harrastaa. Ja voi että nauratti toi eka kommentti perheen hankkimisesta: kyllä ihmisellä voi olla muutakin perhettä kun se ydinperhe. Voi olla puoliso, lemmikkejä, lapsuudenperhe, ystävät. Ei siihen niitä lapsia tarvita. Nauti elämästä!
Hyvä kommentti, mutta miksi pitäisi haalia lisää rahaa, jos olisi jo rikas valmiiksi? Kyllähän tuolla eläisi aika mukavasti.
Lisää omaisuutta on hyvä haalia, jotta niitä tuloja riittää tulevaisuudessakin. Ainakaan tuo yllä olevassa viestissä mainittu miljoona euroa ei kovin pitkälle riitä, jos töitä ei halua tehdä ja haluaa kuitenkin elää mukavasti kauheasti pihistelemättä.
Oletetaan, että olet 30-vuotias. 200 000-300 000 euroa menisi asuntoon (kerrostalo kaksio/kolmio pk-seudulta tai okt muualta). Vastike (tai okt jätehuolto, kiinteistövero jne) olisi noin 300e/kk. Yksinasujalle ruokaan ja viihteeseen (sis. satunnaiset ulkona syömiset, kahvittelut, leffa- ja baari-illat) 400e/kk, harrastukset 100 e/kk, auto bensoineen 200e/kk, vakuutukset 100e/kk, vaatteet 100 e/kk. Jos haluaa matkustella niin siihenkin voisi varata 100 e/kk (omassa tapauksessa reilusti enemmänkin). Eli yhteensä kuussa 1300 e/kk, perheellisellä menisi enemmänkin. Tämä ei sisällä yllättäviä menoja kuten remontteja, kodinkoneuusintoja yms. 30-vuotiaalla elinikää on jäljellä noin 50v, joten rahaa tarvitaan 1300e x 12 x 50 = 780 000e.
Mainittu miljoona siis riittäisi, mutta ei siinä kauheasti pelivaraa jäisi yllättäviin menoihin. Voibolla että jotain palkkatöitä pitäisi tehdä välillä. Mieluummin siis sijoittaisin miljoonan asuntoihin ja/tai osakkeisiin. 5% tuotolla miljoonan sijoituksilla saisi 50 000 e vuositulot eli eläisi leveämmin kuin vain makuuttamalla rahoja tilillä ja käyttämällä niitä elämiseen.
En jotenkin osaa nähdä tuota ap:n tilannetta mitenkään erityisen hyvänä. Toki tuo on plussaa, että tilillä on vähän rahaa jolla pärjää jonkin aikaa. Mutta valmistunut vasta 32-vuotiaana eikä ilmeisestikään työpaikkaa tiedossa? Onko edes sitä työkokemusta, minkä avulla sen työpaikan voi saada? Vai onko suhteita, jos ei ole työkokemusta?