Tilanteita, joissa teillä on jäänyt suu auki?

Käyttäjä3474 kirjoitti:

Uudehkossa työpaikassa tuli palaverissa puhe, käännätetäänkä tietyt tekstit saksaksi vai tekeekö joku ne firmassa itse. Sanoin, että mä voin tehdä ne. Työkaveri rähähti nauruun, että ai sä osaat. Olen osaston ainoa nainen ja nuorimmasta päästä että kaipa se on mahdotonta uskoa, että osaisin mitään.

Kuulen miehenä jatkuvasti samanlaisia kommentteja, mutten voi piiloutua sukupuoleni taakse vaan on vaan hyväksyttävä, etten ole kovin pätevän ja osaavan oloinen.

Olin mieheni kanssa käymässä vierailulla tuttavaperheen luona ja katsomassa heidän pikkuistaan,joka oli vaunussa nukkumassa.Vauva heräsi ja hieman äännähteli.Lapsen äiti meni ulos vaunun ja tuttavanaisen kanssa ulos.Miehet jäivät sisälle juttelemaan.Pöydällä oli avoinna itkuhälytin,joka oli yhteydessä lapsenvaunuihin.Pöydälläolleesta hälyttimestä kuuluukin nyt naisten keskinäinen puhe ja sieltähän kuului asiaa ja asianvierestä.Naiset tulivat sisälle,mutta lapsi oli jätetty vaunuihin ulko-oven lähelle.Naiset vähän hämillään,kun molempien miesten naamat oli aivan punaiset.Mieheni osoitti pöydällä ollutta itkuhälytintä ja heti hoksasin,mitä oli tapahtunut.Kyllä loksahti suu sepposenselälleen"ja molemmilta naisilta.Tais paukahtaa hävettämäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin aamulla yths:llä lääkärissä, joten missasin aamun ekan luennon. Ehdin sillä lailla paikalle, että proffa (luennoitsija) oli vielä salissa ja opiskelijat sieltä hiljalleen valuivat ulos. He olivat saaneet jotakin luentomonisteita tms. materiaalia, ja itse menin salin eteen hakemaan papereita myös. Siinä proffalle pahoittelin, että en ehtinyt luennolle kun olin lääkärissä. Tähän tyyppi sanoin "Jaa, sinä se taidatkin olla sellainen missi, jota ei paljoa luennolla näy!" Olin ihan että wtf, oli ekoja luentoja opinnoissani (fuksivuosi) ja muutenkin jos miettii vaikka ulkoista olemustani niin en tod. ollut mikään "missi" - aivan tavallinen nykerönenäinen pallinaama 19-vuotiaana.

Noh, sama tyyppi oli muutenkin vähän outo, esim. kaverini oli häneltä lainannut joskus jonkun kirjan, ja kun palautti kirjan, tämä tokaisi jotakin "Sinä senkin pikku paskiainen!" 

Missä kaupungissa? Kuulostaa niin tutulta!

Oulussahan tämä :D Tuo proffa tosin on jäänyt eläkkeelle jo joitakin vuosia sitten.

Olin töissä vuokrafirman kautta, työnjohtaja puhui muista työntekijöistä pahaa toisille, minun ja muidenkin kuullen.

Kerran käski korjaamaan jo tekemäni työn " kun joku kusipää sotki sen." naurahdin kun luulin huumoriksi, että puhui itsestään. Hetken päästä tuli toinen työntekijä sanomaan että meni vahingossa sotkemaan tuon ja se pitäisi korjata. Yllätyin niin että sanoin vaan aha.

Olin Meilahden sairaalassa poliklinikalla erikoislääkärin vastaanotolla (sisätautialaa). Huoneessa oli myös alaan erikoistuva lääkäri.

Käytiin siinä läpi labratuloksia yms. ihan asiallisesti ja rauhallisesti. Jokin aivopieru vai mikä tuli tälle seniorilääkärille, mutta ihan ykskaksyllättäen hän loihe lausumahan tälle erikoistuvalle lääkärille "niin tämä potilashan on ihan dille".

Nuorempi oli tosi vaivaantuneen näköinen, varmaan häpesi.

Vastaaotto jatkui sitten kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunutkaan.

En tänä päivänä tajua, miksi ihmeessä seniorilääkäri sanoi noin. Vieläkin on kuitenkin hirveän paha mieli siitä, vaikka aikaa on kulunut yli 25 vuotta.

Kävelin viemään roskia taloyhtiön roskakatokseen, niin vastaani käveli vastikään rappuuni muuttanut keski-ikäinen nainen. Pysähtyi noin parin metrin päähän minusta ja alkoi laulamaan korkealta ja kovaa Hoosiannaa tuijottaen samalla tiukasti silmiini. Tilanne oli jokseenkin hämmentävä. Oli juhannusaatto :) No, mikäs siinä, antaa laulaa jos laulattaa :))

Mariannan ilmalento.

Myin tuotteitani eri myymälöihin jotka myyvät ko. tuotteita. Kaikkien kanssa sujui hyvin, yleensä soitin ja pyysivät laittamaan mailiin tietoa ja ottivat sitten yhteyttä ostaakseen tuotteen myyntiin. Eräs ostajaehdokas sanoi, että laita sähköpostilla tuotetiedot, että palataan sitten kun hän on tutustunut. Laitoin, ei kuulunut mitään. Soitin muutaman päivän kuluttua ja kerroin, että oli puhe näin ja näin, että oletko ehtinyt tutustua vielä jne.

Ostajaehdokkaan suora litteroitu lainaus:

"No yleensä jos ei vastata sähköpostiin niin se tarkottaa sitä ettei vittu kiinnosta!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin aamulla yths:llä lääkärissä, joten missasin aamun ekan luennon. Ehdin sillä lailla paikalle, että proffa (luennoitsija) oli vielä salissa ja opiskelijat sieltä hiljalleen valuivat ulos. He olivat saaneet jotakin luentomonisteita tms. materiaalia, ja itse menin salin eteen hakemaan papereita myös. Siinä proffalle pahoittelin, että en ehtinyt luennolle kun olin lääkärissä. Tähän tyyppi sanoin "Jaa, sinä se taidatkin olla sellainen missi, jota ei paljoa luennolla näy!" Olin ihan että wtf, oli ekoja luentoja opinnoissani (fuksivuosi) ja muutenkin jos miettii vaikka ulkoista olemustani niin en tod. ollut mikään "missi" - aivan tavallinen nykerönenäinen pallinaama 19-vuotiaana.

Noh, sama tyyppi oli muutenkin vähän outo, esim. kaverini oli häneltä lainannut joskus jonkun kirjan, ja kun palautti kirjan, tämä tokaisi jotakin "Sinä senkin pikku paskiainen!" 

Missä kaupungissa? Kuulostaa niin tutulta!

Oulussahan tämä :D Tuo proffa tosin on jäänyt eläkkeelle jo joitakin vuosia sitten.

Itse kävin joskus vuosia sitten Oulussa bilsalla jonkun täytekurssin ja siinä oli kyllä outo luennoitsija. :D Mikä ala sulla kyseessä?

-eri kuin eka kysyjä

etähoitoa? kirjoitti:

Olin ollut labrassa, kyselin th:lta milloin tulokset näkyisivä ja kuka niitä kommentoi. Siihen th vastasi, että katso sitten omakannasta ja jos labroissa jotain poikkeavaa ota yhteyttä!

Parin vuoden kuluttua suu ei jää tällaisen takia auki. Suu jää auki, jos ihmiset eivät osaa itse selvittää labratuloksiaan ulkoistetuissa terveyspalveluissa... Toivottavasti tää ketju on vielä silloin olemassa :)

Keski-ikäinen perheenisä tuli karjumaan ja pelottelemaan vesipuiston vesiliukumäkijonossa, että hänen omat lapsensa pääsisivät etuilemaan ja lopulta onnistuivatkin isän "ansiosta" , kun ei uskallettu pistää vastaan. Minulla ikää tuolloin korkeintaan 10v. Kauhea ukko! :O

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ihan hyvissä perheissä (ei Espoossa) kasvaneet nuoret aikuiset menevät smokkijuhliin tennarit jalassa.

Muotia

Mä luin muistaakseni S-ryhmän Yhteishyvä-lehdestä keväällä jutun, jossa kerrottiin kuinka järjestetään lakkiaiset ja miten pukeutua. Niin jutussa kehoitettiin pistämään mustan puvun/ juhlamekon kanssa tennarit, koska sopii nuorille.

Tässä toinen artikkeli, jossa kehoitetaan yhdistämään smokki tennareihin:

https://www.taloustaito.fi/Koti/Asuminen/Paivita-etikettisi-juhliin/

Kirjoitin tän eka vähän väärään ketjuun, sori siis niille, jotka törmää sen takia tähän toistamiseen. Kopsaan tän suoraa sieltä tähän.

Oli juhannus, vietettiin tutulla parin perheen porukalla sitä yhden perheen luona. Minä "Milla" (15-v.), veljeni "Jaakko", kaverimme "Sini" ja Sinin pieni kummipoika "Leevi" oltiin erillämme aikuisista, koska ei meitä kiinnostanut aikuisten ryyppäämisen katseleminen ja halusimme vähän suojella Leeviä siltä menolta (Sinin äiti oli siis Leevin isoäiti ja Leevi oli siksi usein Sinillä hoidossa). Olimme omissa oloissamme jossain pihan perällä, kun Sinin isä "Eero" huomasi meidät ilmeisesti huussimatkallaan ja tuli moikkaamaan. Ihan pokkana Eero pisti kätensä paitani alle ja sanoi "kato Leevi, pistin kädet Millan paidan alle". Leevi ei pienempänä ymmärtänyt mittaan, mutta minä, Sini ja Jaakko katsottiin toisiamme aika epäuskoisin ilmein. Pian se Eero sitten palasi muiden aikuisten ja viinojen pariin, eikä tästä asiasta koskaan puhuttu. Tämä kummittelee vieläkin mielessäni, tästä tulee ensi juhannuksena kymmenen vuotta ja olen onnellinen, etten ole nähnyt Eeroa melkein yhtä pitkään aikaan.

Tätini ja tämän mies kyselivät vaihto-opiskeluvuodestani ulkomailla: luettelin heille, mistä kaikista maista olin saanut kavereita ja mainitsin, että yksi kaveri oli ruotsalainen. Siihen tädin mies kommentoi,"Minä en kyllä olisi ruotsalaisen kaveri." ja täti jatkoi, "No hyvä, että EDES JOKU oli sen ruotsalaisenkin kaveri". Tiesin, että varsinkin mies on aika rasisti maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan, mutta olin silti jotenkin aivan puulla päähän lyöty, kun kaveeraaminen ruotsalaisen kanssa oli heidän mielestään jotain mitä kukaan normaali ihminen ei voisi vapaasta tahdostaan tehdä. 😂

Vierailija kirjoitti:

Tätini ja tämän mies kyselivät vaihto-opiskeluvuodestani ulkomailla: luettelin heille, mistä kaikista maista olin saanut kavereita ja mainitsin, että yksi kaveri oli ruotsalainen. Siihen tädin mies kommentoi,"Minä en kyllä olisi ruotsalaisen kaveri." ja täti jatkoi, "No hyvä, että EDES JOKU oli sen ruotsalaisenkin kaveri". Tiesin, että varsinkin mies on aika rasisti maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan, mutta olin silti jotenkin aivan puulla päähän lyöty, kun kaveeraaminen ruotsalaisen kanssa oli heidän mielestään jotain mitä kukaan normaali ihminen ei voisi vapaasta tahdostaan tehdä. 😂

Toihan oli hauska läppä. Ootko vähän tosikko.

Tästä on jo 25 vuotta aikaa mutta yhä ihmetyttää: seurustelin 15-vuotiaana naapurikunnan maalaispojan kanssa. Hänen kotinsa oli hyvin vanhanaikainen. Eräänä lauantai-iltana olin poikaystäväni luona käymässä ja hänen isänsä käveli ohitsemme saunasta tupaan ja edelleen makuuhuonetta kohti täysin alasti. Kuulemma oli ihan normaalia tuossa perheessä, koska niin oli aina tehty "vanhaan aikaan" maalla.

Sama isäntämies tokaisi kerran minulle, ettei heillä tarvita tiski- tai pyykkikonetta, " kun töitä varten oon akan ottanut".

Onneksi loppui se seurustelu ajoissa.

Olin viettämässä iltaa (entisen) kaveripariskunnan, sekä heidän vieraansa kanssa. Jossain vaiheessa iltaa tämä suulas vieras aloittaa piiiiiitkän tarinan mehevien alustusten kera henkilöstä, joka on ostanut ulkomailta erään vähän kalliimman kodin käyttötavaran. Tarinan sävy on halveksivan kateellinen, vähän jopa ivallinen. Välillä vieras hakee kaveripariskunnalta tukea juttuun mutta ei sitä saa.  

Tarinan loppupuolella sanon että kuulin jo riittävästi ja miten tarina loppuu, koska kerrot juuri minun asioistani.

Joku aika sitte palailin yökerhosta yö aikaan, niin naapurin leijonariipus ja kiitospaita ukon luota tuli ulos koko kaupungin tuntema naakeritransvestiittihuora. Ukon samat neekereiden ja homojen mollaus puheet on jatkunu lähes päivittäin, kun tuossa pihalla törmätään, en voi muuta kuin tuijottaa sitä suu auki. Voiko ihiminen olla noin sekaisin?

Olin autokolarissa. Soitin nopeasti miehelleni, että näin kävi. Kerroin olevani kunnossa ja lopetin puhelun koska pelastushenkilökunta oli paikalla ja halusi kysellä tapahtumien kulusta. Kolari oli suhteellisen raju, mutta vakavilta henkilövahingoilta onneksi säästyttiin. Kun vihdoin pääsiin kotiin mieheni luokse, oli hän naama värinpäin. Alkoi laskemaan kuinka kalliiksi kolari tulee, mietti kuinka bonukset tippuu, ym. muuta käytänön puolta. Kuuntelin siinä hetken, enkä pystynyt enää pidättää itkuani. Olin todella peloissani ja säikähtynyt onnettomuudesta ja yks vaan miettii rahaa! Totesin etten voi olla samassa tilassa kanssaan ja lähdin ulos kodistamme. Mies tulee perässä ja kysyy olenko kunnossa. No, vähän myöhään yritti pelastaa kasvonsa.

Jos asetelma olisi ollut toisinpäin, olisin yrittänyt päästä mieheni luo mahdollisimman nopeasti, tavattuani halannut, kysynyt vointia ja pitänyt hyvänä. En kiukkusena ensimmäisenä miettinyt vaan kuluja. Niitä ehtii selvitellä... Yritti vielä vongata ja loukkaantui, kun en innostunut. Koko kroppaa särki ja olin niin järkyttynyt muutenkin hänen ensireaktiosta, ettei todellakaan kiinnosta läheisyys siinä tilanteessa.

lastenhoito-vessaan tuli  pienen tytön kanssa mies minihame päällä ja korkkarit jaloissa! en siis ollut lukinnut ovea, kun on kokemusta jumiin jäämisestä ja vaihdoin vauvan vaippaa kun tämä mies tulee kysymään, onko koppi vapaa? ilmeeni oli varmaan melkoinen enkä tiennyt, mihin olisin katsonut kun änkytin " "jo-oo on se va-vapaa "