Voinko vaatia osuuttani kuolinpesästä milloin vain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuolla ollut joku kirjoittanut, että lakimies oli testamenttiin laatinut "ovelan?" ehdon, että ensimmäisen vanhemman kuoltua jos joku rintaperillisistä vaatii lakiosuuttaan, saa kyseinen rintaperillinen vain vähimmäislakiosuuden jälkimmäisen kuoltua? Miten vainaja voi olla osaltaan määräämässä testamentissa puolisonsa jälkeisestä perinnöstä?

Koska täsä ei ollut kysymys yksin vainajan testamentista, vaan vainajan ja lesken yhteisestä testamentista, jonka myös leski on allekirjoittanut. Toki leski voisi periaatteessa uudella testamentilla muuttaa myöhemmin oman omaisuutensa jakamista. Tässä tapauksessa leski ei ole enää kykenevä tekemään uutta testamenttia dementian vuoksi.

Minä en millään usko, että löytyisi sellainen porsaanreikä, että keskinäisellä testamentilla voitaisiin määrätä jäljellejäävän omaisuuden jaosta. Ei, se ei ole mahdollista.

Suora lainaus erään lakiasiaintoimiston (Perhe ja Perintö J. Pakarinen) sivuilta:

"Lakiosaoikeutta ei voi kieltää, mutta lakiosan vaatimisen voi tehdä kannattamattomaksi. Otetaan esim. A:n ja B:n testamenttiin määräys siitä, että mikäli C vaatii ja saa lakiosansa A:n jälkeen, hän ei B:n jälkeenkään saa muuta kuin lakiosansa. Lisäksi määrättävä, kuka sitten saa lakiosan ylittävän osan, leski B vai joku muu. Eli rakennetaan uhka C.lle; ellet tyydy testamentin tekijän tahtoon, menetät puolet perintöosastasi. Tällainen määräys on omiaan estämään ennenaikaiset lakiosavaateet ja on omiaan auttamaan esim. sellaista tilaa, että leski saa asua jakamattomassa pesässä."

Tässä siis A ja B ovat vanhemmat ja C heidän lapsensa.

Kysymyksessä on perhe- ja perintöasioihin erikoistunut lakiasiaintoimisto, jossa on sen www-sivujen mukaan töissä kaksi varatuomaria ja heidän lisäkseen kaksi oikeustieteiden maisteria.

Tässä kyllä tarkoitetaan, että jos C vaatii lakiosansa A:n jälkeen, ei hän B:n kuoltuakaan saa enempää A:n jälkeensä jättämästä omaisuudesta. B:n omaisuudesta ei tässä määrätä mitään.

Samassa keskinäisessä testamentissa on suljettu myös lasten aviopuolisoiden avio-oikeus pois. Meinaatko, että tämäkin koskee vain ensiksi kuolleen puolison omaisuutta, mutta lasten puolisoilla on avio-oikeus lesken jättämään omaisuuteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä yksi tarkoittanee, että rintaperillisten lakiosuus on testamentilla rajoitettu puoleen vanhemman kuoltua, jos lakiosuuksia vaaditaan. Ja sitten leski on teettänyt testamentin, jolla taas on rajoitettu tämän yhden rintaperillisen lakiosuutta puoleen, koska tämä kyseinen rintaperillinen oli vaatinut lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltuaan. Mahtaa olla hyvät välit sisarusten kesken loppuelämän ajan, epäilen.

Rintaperillisten lakiosuutta ei ole rajattu mitenkään, mutta sen sijaa rintaperillisen perintöosuus on rajattu lakiosaan, jos rintaperillinen vaatii lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua. Käytännössä lakiosan vaatiminen voisi aiheuttaa rintaperilliselle mahdollisesti kuusinumeroisen summan menetyksen (riippuu siitä, kauanko leski elää ja mikä on omaisuuden määrä lesken kuoltua).

Kukaan ei ole siis vaatinut lakiosaansa, koska testamentti on tehnyt sen vaatimisen kannattamattomaksi. Lasten välit ovat myös hyvät. Tosin saa nähdä, mitä tapahtuu sitten, kun perintövero tulee muutaman kuukauden päästä maksuun.

Olen vain pyrkinyt tällä esimerkillä tuomaan esiin sitä, että kannattaa testamenttia tehdessä ottaa huomioon myös lapset, ja se, kuinka he pystyvät maksamaan perintöveron. Tässä tapauksessa sitä ei selvästikään osattu ajatella tai ainakaan osattu ottaa kaikkia mahdollisia tilanteita huomioon.

Se yksi

Jos puolisoiden välillä on ollut hallintaoikeustestamentti, ei leski voi tuhlata tai hävittää omavaltaisesti rintaperillisten lakiosuutta.

Ei, mutta leski voi käyttää omaa omaisuuttaan omiin menoihinsa (tai edunvalvoja voi maksaa sillä lesken laskuja). Tämä tietenkin pienentää perillisten lesken kuoleman jälkeen saama perintöä ja vaikuttaa siihen, miten suuresta menetyksestä on kysymys, jos joku saa vain lakiosansa.

Kyllä vain, leski voi tehdä omalla omaisuudellaan mitä tykkää. Mutta liittyen tuohon 6numeroisen summan menetykseen, jos rintaperillinen vaatii lakiosansa ensimmäisen vanhemman kuoltua. Kaksi eri tapausta.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä täällä on kusipäisiä leskiä. Itse jätän oman omaisuuteni ainoalle lapselleni, joka sitä enemmän tarvitsee elämässään kuin velattomassa talossa asuva hyvin pärjäävä mieheni. Miehellä on hyvä palkka ja eläkekin tulee olemaan hyvä. Miksi jemmaisin rahojani miehelleni, jotta hän voisi tuhlata niitä mahdollisen uuden puolison kanssa ja jättää ainoan lapsemme mahdollisesti perinnöttä? Nykyään on muutenkin vaikeammat ajat töiden suhteen, joten nuorempi ihminen taloudellista apua enemmän tarvitsee. Jätän toki rahat myös perintöveroon ja henkivakuutukseni edunsaaja on lapseni. Toki mies saa jäädä kotiimme asumaan, mutta lapsi omistaa silloin puolet talosta, joten mies ei pysty sitäkään myymään omin nokkinensa. Myös muun omaisuuden, oman mökkini ja maata, olen testamentannut suoraan lapselle. Mies tekee sitten aikanaan omalla omaisuudellaan mitä tahtoo.

Aina ei ole kysymys siitä, että leski olisi kusipäinen. Joskus vain leski ei ole puolison kuoleman jälkeen enää siinä kunnossa, että hän pystyisi hallitsemaan omaisuuttaan. Tällöin edunvalvoja hoitaa lesken omaisuutta tarkkojen sääntöjen mukaan. Niihin kuuluu mm. se, että edunvalvoja ei saa lahjoittaa lesken omaisuutta kenellekään eikä leski voi näin auttaa lapsia perintöverojen maksussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti uusperhekuvioita ei perintölaissa huomioida oikeastaan ollenkaan, eli on ihan mahdollista, että lapsi joutuu jakamaan äitinsä omaisuuden isänsä uuden vaimon ja jopa tämän lasten kanssa.

Joo näin se ikävä kyllä menee, ja nykyhetken suomi on täynnä karmivia perintötilanteita noihin uusperhesoppiin liittyen. Niissä voi joutua epäreiluun tilanteeseen aiemman liiton lapset tai se uusi puoliso. 

Ajatelkaapas vaikka tällaista esimerkkitilannetta: Pekalla on yksi alaikäinen lapsi Pinja edellisestä avioliitosta ja yksi alaikäinen lapsi Niko uuden vaimon Maijan kanssa. Maijalla on myös edellisestä liitosta yksi lapsi MIro. Pekka kuolee. Ei ole avioehtoa eikä omistusoikeustestamentteja, mutta on kuitenkin hallintaoikeustestamentti koko omaisuuten Maijan kanssa. Pekan omaisuus on asunto Maijan kanssa (Pekka omistaa 90 %) ja mökki Maijan kanssa (Pekka omistaa 90%) . Pekka ja ex-vaimo on olleet pahoissa riidoissa.

Mitä tapahtuu Pekan kuoltua? Pekan ja Maijan omaisuus ositetaan avioliiton takia siten, että Maija saa aika paljon tasinkoa Pekalta, jonka seurauksena Maija omistaakin puolet sekä asunnosta että mökistä. Molemmat lapset vaativat lakiosaansa ja saavat sen. Mutta koska Maijalla on hallintaoikeus sekä asuntoon että mökkiin niin lakiosat jaetaan vaan paperilla. Molemmille lapsille määrätään maksettavaksi silti perintövero. Maija ja Niko ja Miro jää asumaan siihen yhteiseen kotiin ja mökkeilee siellä mökillä kesälomat. Edellisen liiton lapsen Pinjan edunvalvojana on hänen äitinsä. Pinja ei voi alaikäisenä yksin käyttää sitä mökkiä eikä hallintaoikeuden takia edes saa käyttää sitä ilman Maijan lupaa. Pinja ei siis saa käytännössä mitään perintöä kuin paperilla vuosikausiin, koska Maija on nuori ja elää vielä pitkään. Maijaa inhottaa kun edesmenneen miehensä ex-vaimo on kytköksissä sekä asuntoon että mökkiin tuon edunvalvoja-kuvion kautta, sillä Maija ja tämä nainen vihaavat toisiaan. No sitten 50 vuotta myöhemmin Maija kuolee. Silloin Pinja saa 50% asunnosta ja mökistä, mutta alunperin hänen isälleen kuuluneet loput 40 % molemmista meneekin perintönä Maijan ja isän yhteiselle lapselle Nikolle ja Maijan edellisen liiton lapselle Mirolle. 

Paitsi, että Pekan kuoleman jälkeen Maijalla on 50%, Pinjalla 25% ja Nikolla 25% Pekan omaisuudesta (asunto ja mökki). Maijan kuoleman jälkeen Nikolla ja Mirolla on kummallakin 50% Maijan omaisuudesta, eli Nikolla on vanhempiensa kuoleman jälkeen 50% asunnosta ja mökistä, Pinjalla 25% isänsä omaisuudesta ja Mirolla 25%, vaikka Pekka ei ollut edes hänen isänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä täällä on kusipäisiä leskiä. Itse jätän oman omaisuuteni ainoalle lapselleni, joka sitä enemmän tarvitsee elämässään kuin velattomassa talossa asuva hyvin pärjäävä mieheni. Miehellä on hyvä palkka ja eläkekin tulee olemaan hyvä. Miksi jemmaisin rahojani miehelleni, jotta hän voisi tuhlata niitä mahdollisen uuden puolison kanssa ja jättää ainoan lapsemme mahdollisesti perinnöttä? Nykyään on muutenkin vaikeammat ajat töiden suhteen, joten nuorempi ihminen taloudellista apua enemmän tarvitsee. Jätän toki rahat myös perintöveroon ja henkivakuutukseni edunsaaja on lapseni. Toki mies saa jäädä kotiimme asumaan, mutta lapsi omistaa silloin puolet talosta, joten mies ei pysty sitäkään myymään omin nokkinensa. Myös muun omaisuuden, oman mökkini ja maata, olen testamentannut suoraan lapselle. Mies tekee sitten aikanaan omalla omaisuudellaan mitä tahtoo.

Aina ei ole kysymys siitä, että leski olisi kusipäinen. Joskus vain leski ei ole puolison kuoleman jälkeen enää siinä kunnossa, että hän pystyisi hallitsemaan omaisuuttaan. Tällöin edunvalvoja hoitaa lesken omaisuutta tarkkojen sääntöjen mukaan. Niihin kuuluu mm. se, että edunvalvoja ei saa lahjoittaa lesken omaisuutta kenellekään eikä leski voi näin auttaa lapsia perintöverojen maksussa.

Siksi näitä asioita pitäisikin miettiä hyvissä ajoin etukäteen ja tehdä järjestelyt sen mukaan. Myös tarvetta. Miksi miljonääri tarvitsee toisen miljoonan, jos ainoa lapsi elää kädestä suuhun?

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin en jaksa uskoa, että ap:n äidillä olisi ollut isoa henkivakuutusta, jos asunnon arvokin on vain kymmeniä tuhansia. Ja yleensä henkivakuutuksen edunsaaja on puoliso.

Kun ap sanot, että mahdollinen rikos on vanhentunut, niin kuinka kauan on äitisi kuolemasta?

Kaikki asiat, jotka olet tähän asti kertonut viittaavat siihen, että vanhemmillasi on ollut halpa asunto, eikä mitään muuta. En myöskään usko, että vanhemmillasi olisi ollut keskinäistä testamenttia. Minusta kaikki tuntuu menneen ihan laillisesti. Sinä ja sisaruksesi omistatte kuolinpesästä puolet ja olette maksaneet siitä asianmukaiset perintöverot. Koska isäsi asuu vanhempienne yhteisessä käytössä olleessa asunnossa, on isälläsi siihen elinikäinen asumisoikeus. Myös oikeus irtaimistoon säilyy isälläsi.

Jos olet ollut osakkaana henkivakuutuksessa, niin edunvalvojana isäsi on voinut raportoida, että ne rahat on käytetty koulutukseesi ja hankintoihin. On vaikea kiistää, etteikö näin olisi tehty, se nimittäin on ihan laillista ja suositeltavaa.

Ja jos isällä on uusi vaimo, joka asuu vakituisesti tuossa samassa asunnossa, on myös hänellä elinikäinen asumisoikeus tuohon asuntoon isän kuoleman jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Pesän jakoa voi vaatia kuka tahansa osakas, mutta ei se lesken asumisoikeutta poista. Saat paperilla suoran osuuden jaollisessa yhteisomistuksessa olevaan asuntoon, jolla et saa tehdä mitään.

Paitsi että kun on sen oman osuuden vastaanottanut niin myös vastaa sen korjauksista , veroista yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Ilmeisesti minun pitää nyt vääntää tämä vielä enemmän rautalangasta, jotta joku ymmärtäisi. Oletetaan, että vainajan omaisuus on 150 000 euroa ja lesken omaisuus 50 000 euroa. Vainajalla ja leskellä on em keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on tämän lakimiehen laatima ovela säädös lakiosuuden vaatimisesta. Yksi neljästä lapsesta vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua. Osituksessa lesken osuus on 100 000 euroa ja lasten 100 000 euroa. Lakiosaansa vaatinut lapsi saa tässä vaiheessa kahdeksasosan lasten osuudesta, eli 12 500 euroa. Muut lapset eivät vaadi lakiosaansa.

Sitten leski kuolee. Nyt on siis jaettavana leskeltä jäänyt 100 000 sekä ensimmäisen vainajan kuolinpesään jäänyt 87 500 euroa. Se lakiosaansa vaatinut lapsi saa nyt testamentin määräysten mukaan lesken omaisuudesta lakiosansa eli 12 500 euroa. Ensimmäisen vainajan kuolinpesästä hän on saanut omaisuutensa jo aikaisemmin. Testamentin määräysten mukaan muut lapset jakavat keskenään 175000 eli kukin heistä saa noin 58 300 euroa. Mitään lakia ei ole rikottu, sillä jokainen lapsi on saanut vähintään lakiosansa.

Mistä löytyy tällainen testamenttiin liitettävä erityisvaatimuslauseke, jolla rajoitetaan rintaperillisen lakiosuutta lesken kuoltua? Tuossahan on kolme neljästä lapsesta jakamassa lesken perintöä ja yksi sai vain lopun lakiosuutensa, joka liittyi ensimmäisen vanhemman perintöosuuteen. Kiinnostaa siis lakipykälä.

Sinulla on ilmeisesti väärä käsitys lakiosan suuruudesta. Jos vanhempien omaisuus on yhteensä 200 000 euroa, niin kunkin lapsen lakiosuus on yhteensä 25 000 euroa. Esimerkissä jokainen lapsi sai vähintään lakiosansa.

Jos yhteinen omaisuus 200000€ jää siitä leskelle 1000000€ ja toimen puoli perillisille. Jos lapsia on 4 on jokaisen osuus siis 25000€ , josta lakiosa on puolet eli vaikka olisi joku testamentti tehty, lapsi voisi vaatia 12500€ lakiosuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä täällä on kusipäisiä leskiä. Itse jätän oman omaisuuteni ainoalle lapselleni, joka sitä enemmän tarvitsee elämässään kuin velattomassa talossa asuva hyvin pärjäävä mieheni. Miehellä on hyvä palkka ja eläkekin tulee olemaan hyvä. Miksi jemmaisin rahojani miehelleni, jotta hän voisi tuhlata niitä mahdollisen uuden puolison kanssa ja jättää ainoan lapsemme mahdollisesti perinnöttä? Nykyään on muutenkin vaikeammat ajat töiden suhteen, joten nuorempi ihminen taloudellista apua enemmän tarvitsee. Jätän toki rahat myös perintöveroon ja henkivakuutukseni edunsaaja on lapseni. Toki mies saa jäädä kotiimme asumaan, mutta lapsi omistaa silloin puolet talosta, joten mies ei pysty sitäkään myymään omin nokkinensa. Myös muun omaisuuden, oman mökkini ja maata, olen testamentannut suoraan lapselle. Mies tekee sitten aikanaan omalla omaisuudellaan mitä tahtoo.

Aina ei ole kysymys siitä, että leski olisi kusipäinen. Joskus vain leski ei ole puolison kuoleman jälkeen enää siinä kunnossa, että hän pystyisi hallitsemaan omaisuuttaan. Tällöin edunvalvoja hoitaa lesken omaisuutta tarkkojen sääntöjen mukaan. Niihin kuuluu mm. se, että edunvalvoja ei saa lahjoittaa lesken omaisuutta kenellekään eikä leski voi näin auttaa lapsia perintöverojen maksussa.

Siksi näitä asioita pitäisikin miettiä hyvissä ajoin etukäteen ja tehdä järjestelyt sen mukaan. Myös tarvetta. Miksi miljonääri tarvitsee toisen miljoonan, jos ainoa lapsi elää kädestä suuhun?

Kyllä näitä ns. miljonäärejä on vanhemmissa, jotka eivät lapsilleen ole halunneet mitään antaa. Ja toinen puolisoista vieläpä tekee loppuelämänsä työnsä, jotta eloonjäävälle puolisolle, eikä omille lapsille jää mitään. Näin toimii narsisti. Kannattaa siis sen "alistuvamman" puolison herätä todellisuuteen vielä kun on hengissä. Tällä en tarkoittanut sinua, joka leskejä moitti, vaan että tällaistakin on, vaikka ulospäin näyttääkin muunlaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Noin ja lapsi perii sekä isänsä että äitinsä, eli jos vaatii lakiosuuden ensin kuolleen puolison perinnöstä niin silti perii myös sen myöhemmin kuolevan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Ilmeisesti minun pitää nyt vääntää tämä vielä enemmän rautalangasta, jotta joku ymmärtäisi. Oletetaan, että vainajan omaisuus on 150 000 euroa ja lesken omaisuus 50 000 euroa. Vainajalla ja leskellä on em keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on tämän lakimiehen laatima ovela säädös lakiosuuden vaatimisesta. Yksi neljästä lapsesta vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua. Osituksessa lesken osuus on 100 000 euroa ja lasten 100 000 euroa. Lakiosaansa vaatinut lapsi saa tässä vaiheessa kahdeksasosan lasten osuudesta, eli 12 500 euroa. Muut lapset eivät vaadi lakiosaansa.

Sitten leski kuolee. Nyt on siis jaettavana leskeltä jäänyt 100 000 sekä ensimmäisen vainajan kuolinpesään jäänyt 87 500 euroa. Se lakiosaansa vaatinut lapsi saa nyt testamentin määräysten mukaan lesken omaisuudesta lakiosansa eli 12 500 euroa. Ensimmäisen vainajan kuolinpesästä hän on saanut omaisuutensa jo aikaisemmin. Testamentin määräysten mukaan muut lapset jakavat keskenään 175000 eli kukin heistä saa noin 58 300 euroa. Mitään lakia ei ole rikottu, sillä jokainen lapsi on saanut vähintään lakiosansa.

Mistä löytyy tällainen testamenttiin liitettävä erityisvaatimuslauseke, jolla rajoitetaan rintaperillisen lakiosuutta lesken kuoltua? Tuossahan on kolme neljästä lapsesta jakamassa lesken perintöä ja yksi sai vain lopun lakiosuutensa, joka liittyi ensimmäisen vanhemman perintöosuuteen. Kiinnostaa siis lakipykälä.

Sinulla on ilmeisesti väärä käsitys lakiosan suuruudesta. Jos vanhempien omaisuus on yhteensä 200 000 euroa, niin kunkin lapsen lakiosuus on yhteensä 25 000 euroa. Esimerkissä jokainen lapsi sai vähintään lakiosansa.

Jos yhteinen omaisuus 200000€ jää siitä leskelle 1000000€ ja toimen puoli perillisille. Jos lapsia on 4 on jokaisen osuus siis 25000€ , josta lakiosa on puolet eli vaikka olisi joku testamentti tehty, lapsi voisi vaatia 12500€ lakiosuuden.

Nyt ei puhuttu lakiosasta ensimmäisen puolison kuoltua, vaan siitä, mikä on lakiosa yhteensä siinä vaiheessa, kun leskikin kuolee. Eli lakiosa ensimmäisen vanhemman jättämästä perinnöstä + lakiosa toisen vanhemman jättämästä perinnöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Noin ja lapsi perii sekä isänsä että äitinsä, eli jos vaatii lakiosuuden ensin kuolleen puolison perinnöstä niin silti perii myös sen myöhemmin kuolevan.

Kyllä perii myös myöhemmin kuolevan huolimatta onko vai eikö ole vaatinut lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki kuolleen omaisuus voidaan jakaa, jos on muuta kuin kodin irtaimisto ja asunto. Leskellä on oikeus pitää ne koskemattomina. 

On kyllä omalla tavallaan väärin. Yli 15 vuotta mennyt ja siinä ajassa on uusi vaimo saanut hyvin hävitettyä kaiken äitiin liittyvän. Enkä tarkoita nyt rahanarvoista tavaraa vaan muistoja. Ei kysytty meiltä lapsilta ja nyt ei omaan kotiin saa edes enää mennä.

Ei se ole teidän koti vaan isänne ja hänen uuden vaimon. Olisiko sinusta hyvä että jos puolisosi kuolisi niin lapsi ottaisi sinulta tuosta vaan pois esim asunto myyntiin ja puolet pois?

No jos lapsen isä olisi asunnon maksanut entisen puolisonsa kanssa ja mä vain asuisin siinä, niin aika härskiltä tuntuisi omia siitä puolia ittelleni, tälleen sivusta näitä juttuja kun mietiskelen.

Onneksi omat vanhempani ovat eronneet, eivätkö ole uudelleennaineet, niin pääsemme vähemmällä, olkoot vaikka testamentanneet pikkuiset osakkeensa kodittomille kissoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Noin ja lapsi perii sekä isänsä että äitinsä, eli jos vaatii lakiosuuden ensin kuolleen puolison perinnöstä niin silti perii myös sen myöhemmin kuolevan.

Kyllä perii myös myöhemmin kuolevan huolimatta onko vai eikö ole vaatinut lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Joo, mutta saa tässä puheena olleen testamentin mukaan leskenkin omaisuudesta vain lakiosan. Vaikka olisinkin tässä väärässä (testamentissa kyllä annetaan selvästi määräykset omaisuuden jaosta myös lesken kuoleman jälkeen), niin joka tapauksessa meidän perheemme tapauksessa lakiosan vaatijan menetys olisi niin suuri jo ensimmäisen vanhemman perintöä jaettaessa, että lakiosaa ei kannata vaatia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Noin ja lapsi perii sekä isänsä että äitinsä, eli jos vaatii lakiosuuden ensin kuolleen puolison perinnöstä niin silti perii myös sen myöhemmin kuolevan.

Kyllä perii myös myöhemmin kuolevan huolimatta onko vai eikö ole vaatinut lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Joo, mutta saa tässä puheena olleen testamentin mukaan leskenkin omaisuudesta vain lakiosan. Vaikka olisinkin tässä väärässä (testamentissa kyllä annetaan selvästi määräykset omaisuuden jaosta myös lesken kuoleman jälkeen), niin joka tapauksessa meidän perheemme tapauksessa lakiosan vaatijan menetys olisi niin suuri jo ensimmäisen vanhemman perintöä jaettaessa, että lakiosaa ei kannata vaatia.

Lakiosa on ymmärrettävä. Mutta miten voi olla lainvoimaista, että yhteistestamentissa (?) on asetettu ehto liittyen jälkimmäisen puolison perinnönjakoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Ilmeisesti minun pitää nyt vääntää tämä vielä enemmän rautalangasta, jotta joku ymmärtäisi. Oletetaan, että vainajan omaisuus on 150 000 euroa ja lesken omaisuus 50 000 euroa. Vainajalla ja leskellä on em keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on tämän lakimiehen laatima ovela säädös lakiosuuden vaatimisesta. Yksi neljästä lapsesta vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua. Osituksessa lesken osuus on 100 000 euroa ja lasten 100 000 euroa. Lakiosaansa vaatinut lapsi saa tässä vaiheessa kahdeksasosan lasten osuudesta, eli 12 500 euroa. Muut lapset eivät vaadi lakiosaansa.

Sitten leski kuolee. Nyt on siis jaettavana leskeltä jäänyt 100 000 sekä ensimmäisen vainajan kuolinpesään jäänyt 87 500 euroa. Se lakiosaansa vaatinut lapsi saa nyt testamentin määräysten mukaan lesken omaisuudesta lakiosansa eli 12 500 euroa. Ensimmäisen vainajan kuolinpesästä hän on saanut omaisuutensa jo aikaisemmin. Testamentin määräysten mukaan muut lapset jakavat keskenään 175000 eli kukin heistä saa noin 58 300 euroa. Mitään lakia ei ole rikottu, sillä jokainen lapsi on saanut vähintään lakiosansa.

Mistä löytyy tällainen testamenttiin liitettävä erityisvaatimuslauseke, jolla rajoitetaan rintaperillisen lakiosuutta lesken kuoltua? Tuossahan on kolme neljästä lapsesta jakamassa lesken perintöä ja yksi sai vain lopun lakiosuutensa, joka liittyi ensimmäisen vanhemman perintöosuuteen. Kiinnostaa siis lakipykälä.

Sinulla on ilmeisesti väärä käsitys lakiosan suuruudesta. Jos vanhempien omaisuus on yhteensä 200 000 euroa, niin kunkin lapsen lakiosuus on yhteensä 25 000 euroa. Esimerkissä jokainen lapsi sai vähintään lakiosansa.

Jos yhteinen omaisuus 200000€ jää siitä leskelle 1000000€ ja toimen puoli perillisille. Jos lapsia on 4 on jokaisen osuus siis 25000€ , josta lakiosa on puolet eli vaikka olisi joku testamentti tehty, lapsi voisi vaatia 12500€ lakiosuuden.

Nyt ei puhuttu lakiosasta ensimmäisen puolison kuoltua, vaan siitä, mikä on lakiosa yhteensä siinä vaiheessa, kun leskikin kuolee. Eli lakiosa ensimmäisen vanhemman jättämästä perinnöstä + lakiosa toisen vanhemman jättämästä perinnöstä.

Lakiosa on sama rintaperillisille kuoli ensimmäinen tai toinen vanhempi. Vain eurot ovat erit ja mitä testamentilla on voitu joitain syrjiä lakiosuutta puolittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No et voi jos se ainut omaisuus on se asunto. Ei ne sinun rahat ole.

 

On ne perintökaaren mukaan.

Leskellä on asumissuoja. Voi tietysti hankkia esim. pienemmän asunnon tilalle ja  myydä omakotitalon

Muun  omaisuuden suhteen  kuka tahansa  osakas voi vaatia osuuttaan koska vaan perunkirjan jälkeen

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Lakiosan saa vaatia ihan aina. Siinä ei sun paperit auta yhtään mitään.

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

  Kun toinen puoliso kuolee, jää toiselle vain yhteen  asuntoon asumisoikeus. Muu omaisuus  menee jaettavaksi, jos se on puolisoitten nimissä yhdessä tai erikseen, mikäli avioehtoa ei ole