Voinko vaatia osuuttani kuolinpesästä milloin vain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisolla on oikeus asua elämänsä loppuun asti kodissa. Kannattaa tehdä molemminpuolinen testamentti että saa sitten vasta kun kummatkin vanhemmat kuolee.

Pankissakin kehoitetaan nykyisin tekemään keskinäinen omistusoikeustestamentti, kun ollaan ostamassa asuntoa. On ihan absurdia, että jos puoliso kuolee, tulisi puolet yhteisestä omaisuudesta antaa lapsille, kun omaisuus on ihan yhdessä just säästetty ja talo hartiapankilla rakennettu. Sitten vielä tulot putoavat radikaalisti.

Onneksi Suomeenkin saadaan eurooppalainen perintökaari, jossa jokainen saa testamentilla määrätä, kenelle omaisuutensa antaa. Myös vanhentunut lakiosa poistuu, se onkin suomalainen erikoisuus.

Vaikka tekisi puolison kanssa keskinäisen omistusoikeustestamentin, niin sillä ei voi ohittaa lasten oikeutta lakiosaan. Oikeus vaatia lakiosaa (yhteensä 50 % omaisuudesta) on aina, riippumatta siitä mitä testamentteja oli. Testamentit "kumoutuu" lakiosan osuuden osalta.

Lakiosa ei ole puolet omaisuudesta vaan puolet siitä, mikä olisi tullut ilman testamenttia. Eli jos vainajalla vaikka olisi puoliso ja yksi perillinen ja pesän yhteinen varallisuus 200.000€. Saisi puoliso avio-oikeuden nojalla 100.000 ja vainajan lapsi 100.000. Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti, perii puoliso vainajan ja saa siis 200.000. Jos lapsi vaatii lakiosaansa, saa hän sen eli puolet ilman testamenttia tulevasta perinnöstä eli 50.000.

Usein keskinäiseen testamenttiin liitetään toive, ettälapset eivät vaatisi lakiosuuttaan.

Älä jää epäselvää tietoa, josta ihmiset ymmärtää helposti väärin. 

Lasten lakiosa nimenomaan on puolet VAINAJAN omaisuudesta. Mutta vainajan omaisuus tiedetään vasta sen jälkeen kun ositus aviopuolisoiden välillä on tehty. Lakiosa on puolet osituksen jälkeisestä omaisuudesta. Siis mikäli avioehtoa ei ole ollut. 

Kun ihminen kuolee niin tehdään ositus aviopuolisoiden välillä, ja sen jälkeen jää summa X, josta puolet on lasten lakiosa. Jos testamentteja ei ole ollut niin lapset saa sen kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisolla on oikeus asua elämänsä loppuun asti kodissa. Kannattaa tehdä molemminpuolinen testamentti että saa sitten vasta kun kummatkin vanhemmat kuolee.

Pankissakin kehoitetaan nykyisin tekemään keskinäinen omistusoikeustestamentti, kun ollaan ostamassa asuntoa. On ihan absurdia, että jos puoliso kuolee, tulisi puolet yhteisestä omaisuudesta antaa lapsille, kun omaisuus on ihan yhdessä just säästetty ja talo hartiapankilla rakennettu. Sitten vielä tulot putoavat radikaalisti.

Onneksi Suomeenkin saadaan eurooppalainen perintökaari, jossa jokainen saa testamentilla määrätä, kenelle omaisuutensa antaa. Myös vanhentunut lakiosa poistuu, se onkin suomalainen erikoisuus.

Vaikka tekisi puolison kanssa keskinäisen omistusoikeustestamentin, niin sillä ei voi ohittaa lasten oikeutta lakiosaan. Oikeus vaatia lakiosaa (yhteensä 50 % omaisuudesta) on aina, riippumatta siitä mitä testamentteja oli. Testamentit "kumoutuu" lakiosan osuuden osalta.

Lakiosa ei ole puolet omaisuudesta vaan puolet siitä, mikä olisi tullut ilman testamenttia. Eli jos vainajalla vaikka olisi puoliso ja yksi perillinen ja pesän yhteinen varallisuus 200.000€. Saisi puoliso avio-oikeuden nojalla 100.000 ja vainajan lapsi 100.000. Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti, perii puoliso vainajan ja saa siis 200.000. Jos lapsi vaatii lakiosaansa, saa hän sen eli puolet ilman testamenttia tulevasta perinnöstä eli 50.000.

Usein keskinäiseen testamenttiin liitetään toive, ettälapset eivät vaatisi lakiosuuttaan.

Älä jää epäselvää tietoa, josta ihmiset ymmärtää helposti väärin. 

Lasten lakiosa nimenomaan on puolet VAINAJAN omaisuudesta. Mutta vainajan omaisuus tiedetään vasta sen jälkeen kun ositus aviopuolisoiden välillä on tehty. Lakiosa on puolet osituksen jälkeisestä omaisuudesta. Siis mikäli avioehtoa ei ole ollut. 

Kun ihminen kuolee niin tehdään ositus aviopuolisoiden välillä, ja sen jälkeen jää summa X, josta puolet on lasten lakiosa. Jos testamentteja ei ole ollut niin lapset saa sen kaiken.

Epäilenpä, että sinun selostuksesi ihmiset ymmärtävät vähintään yhtä helposti väärin, koska he eivät välttämättä tajua, mitä osituksessa tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisolla on oikeus asua elämänsä loppuun asti kodissa. Kannattaa tehdä molemminpuolinen testamentti että saa sitten vasta kun kummatkin vanhemmat kuolee.

Pankissakin kehoitetaan nykyisin tekemään keskinäinen omistusoikeustestamentti, kun ollaan ostamassa asuntoa. On ihan absurdia, että jos puoliso kuolee, tulisi puolet yhteisestä omaisuudesta antaa lapsille, kun omaisuus on ihan yhdessä just säästetty ja talo hartiapankilla rakennettu. Sitten vielä tulot putoavat radikaalisti.

Onneksi Suomeenkin saadaan eurooppalainen perintökaari, jossa jokainen saa testamentilla määrätä, kenelle omaisuutensa antaa. Myös vanhentunut lakiosa poistuu, se onkin suomalainen erikoisuus.

Vaikka tekisi puolison kanssa keskinäisen omistusoikeustestamentin, niin sillä ei voi ohittaa lasten oikeutta lakiosaan. Oikeus vaatia lakiosaa (yhteensä 50 % omaisuudesta) on aina, riippumatta siitä mitä testamentteja oli. Testamentit "kumoutuu" lakiosan osuuden osalta.

Lakiosa ei ole puolet omaisuudesta vaan puolet siitä, mikä olisi tullut ilman testamenttia. Eli jos vainajalla vaikka olisi puoliso ja yksi perillinen ja pesän yhteinen varallisuus 200.000€. Saisi puoliso avio-oikeuden nojalla 100.000 ja vainajan lapsi 100.000. Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti, perii puoliso vainajan ja saa siis 200.000. Jos lapsi vaatii lakiosaansa, saa hän sen eli puolet ilman testamenttia tulevasta perinnöstä eli 50.000.

Usein keskinäiseen testamenttiin liitetään toive, ettälapset eivät vaatisi lakiosuuttaan.

Älä jää epäselvää tietoa, josta ihmiset ymmärtää helposti väärin. 

Lasten lakiosa nimenomaan on puolet VAINAJAN omaisuudesta. Mutta vainajan omaisuus tiedetään vasta sen jälkeen kun ositus aviopuolisoiden välillä on tehty. Lakiosa on puolet osituksen jälkeisestä omaisuudesta. Siis mikäli avioehtoa ei ole ollut. 

Kun ihminen kuolee niin tehdään ositus aviopuolisoiden välillä, ja sen jälkeen jää summa X, josta puolet on lasten lakiosa. Jos testamentteja ei ole ollut niin lapset saa sen kaiken.

Epäilenpä, että sinun selostuksesi ihmiset ymmärtävät vähintään yhtä helposti väärin, koska he eivät välttämättä tajua, mitä osituksessa tapahtuu.

Ok, anteeksi, luulin että ihmiset tietäisi sen verran. Mutta siis, osituksessahan tasataan aviopuolisoiden omaisuus suhteessa 50/50. Eli omaisuus menee puoliksi aviopuolisoiden välillä. Jos ei ole ollut avioehtoa. Se köyhempi avioliiton osapuoli saa siis rikkaammalta tasinkoa eli rahaa sen verran että molemmille jää puolet koko yhteisestä omaisuudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisolla on oikeus asua elämänsä loppuun asti kodissa. Kannattaa tehdä molemminpuolinen testamentti että saa sitten vasta kun kummatkin vanhemmat kuolee.

Pankissakin kehoitetaan nykyisin tekemään keskinäinen omistusoikeustestamentti, kun ollaan ostamassa asuntoa. On ihan absurdia, että jos puoliso kuolee, tulisi puolet yhteisestä omaisuudesta antaa lapsille, kun omaisuus on ihan yhdessä just säästetty ja talo hartiapankilla rakennettu. Sitten vielä tulot putoavat radikaalisti.

Onneksi Suomeenkin saadaan eurooppalainen perintökaari, jossa jokainen saa testamentilla määrätä, kenelle omaisuutensa antaa. Myös vanhentunut lakiosa poistuu, se onkin suomalainen erikoisuus.

Vaikka tekisi puolison kanssa keskinäisen omistusoikeustestamentin, niin sillä ei voi ohittaa lasten oikeutta lakiosaan. Oikeus vaatia lakiosaa (yhteensä 50 % omaisuudesta) on aina, riippumatta siitä mitä testamentteja oli. Testamentit "kumoutuu" lakiosan osuuden osalta.

Lakiosa ei ole puolet omaisuudesta vaan puolet siitä, mikä olisi tullut ilman testamenttia. Eli jos vainajalla vaikka olisi puoliso ja yksi perillinen ja pesän yhteinen varallisuus 200.000€. Saisi puoliso avio-oikeuden nojalla 100.000 ja vainajan lapsi 100.000. Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti, perii puoliso vainajan ja saa siis 200.000. Jos lapsi vaatii lakiosaansa, saa hän sen eli puolet ilman testamenttia tulevasta perinnöstä eli 50.000.

Usein keskinäiseen testamenttiin liitetään toive, ettälapset eivät vaatisi lakiosuuttaan.

Ainahan sitä toivoa saa. Lakiosan voi silti vaatia.

Siis selvyyden vuoksi: Vainajan omaisuus on vaikka 150.000 ja lesken 50.000, avioehtoa ei ole. Tehdään ositus puolisoiden välille. Avio-oikeuden nojalla leskelle kuuluu pesästä puolet eli 100.000. Eli vainajan jättämä perintö on 100.000. Jos ei ole testamenttia, perivät perilliset tuon 100.000, mutta jos on keskinäinen omistusoikeustestamentti, perii puoliso vainajan eli saa 200.000.

Jos perilliset(lapset) vaativat lakiosansa, jaetaan perintö puolison ja lasten kanssa. Leski pitää siis avio-oikeuden alaisen 100.000 ja saa puolisoltaan 50.000 perintöä testamentin nojalla. Lasten osuus on 50.000 eli neljäsosa pesän arvosta. Lakiosaa on haettava muutaman kuukauden kuluttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolisolla on oikeus asua elämänsä loppuun asti kodissa. Kannattaa tehdä molemminpuolinen testamentti että saa sitten vasta kun kummatkin vanhemmat kuolee.

Pankissakin kehoitetaan nykyisin tekemään keskinäinen omistusoikeustestamentti, kun ollaan ostamassa asuntoa. On ihan absurdia, että jos puoliso kuolee, tulisi puolet yhteisestä omaisuudesta antaa lapsille, kun omaisuus on ihan yhdessä just säästetty ja talo hartiapankilla rakennettu. Sitten vielä tulot putoavat radikaalisti.

Onneksi Suomeenkin saadaan eurooppalainen perintökaari, jossa jokainen saa testamentilla määrätä, kenelle omaisuutensa antaa. Myös vanhentunut lakiosa poistuu, se onkin suomalainen erikoisuus.

Vaikka tekisi puolison kanssa keskinäisen omistusoikeustestamentin, niin sillä ei voi ohittaa lasten oikeutta lakiosaan. Oikeus vaatia lakiosaa (yhteensä 50 % omaisuudesta) on aina, riippumatta siitä mitä testamentteja oli. Testamentit "kumoutuu" lakiosan osuuden osalta.

Lakiosa ei ole puolet omaisuudesta vaan puolet siitä, mikä olisi tullut ilman testamenttia. Eli jos vainajalla vaikka olisi puoliso ja yksi perillinen ja pesän yhteinen varallisuus 200.000€. Saisi puoliso avio-oikeuden nojalla 100.000 ja vainajan lapsi 100.000. Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti, perii puoliso vainajan ja saa siis 200.000. Jos lapsi vaatii lakiosaansa, saa hän sen eli puolet ilman testamenttia tulevasta perinnöstä eli 50.000.

Usein keskinäiseen testamenttiin liitetään toive, ettälapset eivät vaatisi lakiosuuttaan.

On totta että monesti puolisot tekee testamentin, johon laittaa toiveen että lapset ei vaadi lakiosaansa. Ja monesti lapset "tottelevat" tätä toivetta eivätkä vaadi lakiosaansa, koska ajattelevat että saavat kuitenkin osuutensa siinä vaiheessa kun se toinenkin vanhempi kuolee. Ja näin käykin jos se eloonjäänyt vanhempi ei mene uusiin naimisiin, hanki uusia lapsia jne. Perintökaari on tehty silloin kun uusperheitä ei juuri ollut, se on tehty ainoastaan ydinperheitä silmälläpitäen. Jos lapsi ei ole vaatinut lakiosaansa, niin ei sitä voi sitten enää 15 vuotta myöhemmin vaatia.

Vierailija kirjoitti:

Siis selvyyden vuoksi: Vainajan omaisuus on vaikka 150.000 ja lesken 50.000, avioehtoa ei ole. Tehdään ositus puolisoiden välille. Avio-oikeuden nojalla leskelle kuuluu pesästä puolet eli 100.000. Eli vainajan jättämä perintö on 100.000. Jos ei ole testamenttia, perivät perilliset tuon 100.000, mutta jos on keskinäinen omistusoikeustestamentti, perii puoliso vainajan eli saa 200.000.

Jos perilliset(lapset) vaativat lakiosansa, jaetaan perintö puolison ja lasten kanssa. Leski pitää siis avio-oikeuden alaisen 100.000 ja saa puolisoltaan 50.000 perintöä testamentin nojalla. Lasten osuus on 50.000 eli neljäsosa pesän arvosta. Lakiosaa on haettava muutaman kuukauden kuluttua.

Näin se menee. Ja täsmennettäköön vielä että tuo lasten lakiosa on siis yhteensä kaikkien lasten lakiosa, esimerkissä yhteensä 50 000. Jos lapsia on ollut viisi, he jakavat keskenään viiteen osaan sen lakiosan, eli kukin lapsi saa vain 10 000 per nenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Ap sinun on tärkeää nyt selvittää kuka on ollut edunvalvojasi kuolinpesässä perunkirjoituksen ja pesänselvityksen yhteydessä. Jos eloonjäänyt vanhempasi on ollut osakkaana kuolinpesässä, hän ei ole saanut/voinut olla edunvalvojasi. Alaikäinen tarvitsee aina edunvalvojan, koska ei ole itse täysmääräisesti oikeustoimikelpoinen. Jos eloonjäänyt äiti/isä ei ole ollut kuolinpesän osakas, niin hän on ollut mitä luultavimmin se edunvalvoja. Mutta jos hän on ollut osakas, niin sinulle on pitänyt määrätä edunvalvojan sijainen eli joku muu hlö edunvalvojaksi. Edunvalvoja on perunkirjoitukseen liittyen tehnyt puolestasi päätöksen että vaaditko lakiosaasi vai et. 

Vierailija kirjoitti:

Ap sinun on tärkeää nyt selvittää kuka on ollut edunvalvojasi kuolinpesässä perunkirjoituksen ja pesänselvityksen yhteydessä. Jos eloonjäänyt vanhempasi on ollut osakkaana kuolinpesässä, hän ei ole saanut/voinut olla edunvalvojasi. Alaikäinen tarvitsee aina edunvalvojan, koska ei ole itse täysmääräisesti oikeustoimikelpoinen. Jos eloonjäänyt äiti/isä ei ole ollut kuolinpesän osakas, niin hän on ollut mitä luultavimmin se edunvalvoja. Mutta jos hän on ollut osakas, niin sinulle on pitänyt määrätä edunvalvojan sijainen eli joku muu hlö edunvalvojaksi. Edunvalvoja on perunkirjoitukseen liittyen tehnyt puolestasi päätöksen että vaaditko lakiosaasi vai et. 

Tiedän että on ollut edunvalvoja. Nimellisesti. Mutta koska omaisuuden arvo on ollut alle 15000 euroa on riittänyt isäni selvitys mihin rahat on laitettu. Siis esimerkiksi henkivakuutusrahat. Olen joskus kotona lukenut lappuja mutta nyt siihen ei ole enää mahdollisuutta. Jääkö uudelle vaimolle elinikäinen asumisoikeus kun isäni kuolee? Tuntuu kyllä todella epäreilulta.

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Koko ongelmaa ei olisi, jos appivanhemmat olisivat keskinäisessä testamentissa jättäneet lapsille tässä vaiheessa sen verran perintöä, että perintöverot voidaan maksaa niillä. Mitään riitaa ei tässä tapauksessa ole ollut missään vaiheessa. Appivanhemmat eivät vain ole osanneet ennakoida tätä tilannetta.

No, vanhemmillani oli testamentti, jossa pyydettiin olemaan vaatimatta osuuttaan pesästä toisen kuollessa. Näin tein, niin eipä ole perintöverojakaan maksettavana.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sinun on tärkeää nyt selvittää kuka on ollut edunvalvojasi kuolinpesässä perunkirjoituksen ja pesänselvityksen yhteydessä. Jos eloonjäänyt vanhempasi on ollut osakkaana kuolinpesässä, hän ei ole saanut/voinut olla edunvalvojasi. Alaikäinen tarvitsee aina edunvalvojan, koska ei ole itse täysmääräisesti oikeustoimikelpoinen. Jos eloonjäänyt äiti/isä ei ole ollut kuolinpesän osakas, niin hän on ollut mitä luultavimmin se edunvalvoja. Mutta jos hän on ollut osakas, niin sinulle on pitänyt määrätä edunvalvojan sijainen eli joku muu hlö edunvalvojaksi. Edunvalvoja on perunkirjoitukseen liittyen tehnyt puolestasi päätöksen että vaaditko lakiosaasi vai et. 

Tiedän että on ollut edunvalvoja. Nimellisesti. Mutta koska omaisuuden arvo on ollut alle 15000 euroa on riittänyt isäni selvitys mihin rahat on laitettu. Siis esimerkiksi henkivakuutusrahat. Olen joskus kotona lukenut lappuja mutta nyt siihen ei ole enää mahdollisuutta. Jääkö uudelle vaimolle elinikäinen asumisoikeus kun isäni kuolee? Tuntuu kyllä todella epäreilulta.

Siis jos kuolinpesän omaisuus on ollut velaton asunto, niin kyllä omaisuutta on ollut enemmän kuin 15 000 euroa. Henkivakuutus ei muuten välttämättä tule kuolinpesälle eikä ole osa kuolinpesää. Riippuu mitä on lukenut vakuutuskirjassa edunsaajamääräys-kohdassa. Yleensä henkivakuutusraha menee suoraan sille jolle se on määrätty eikä kuolinpesälle. 

Mikäli isäsi vaimo ei omista itse toista vastaavaa asuntoa kuin isäsi ja hänen yhteisenä kotina toimiva asunto, niin kyllä isäsi vaimolle jää siihen asuntoon elinikäinen asumisoikeus eli hallintaoikeus. Se hallintaoikeus raukeaa siihen että tämä vaimo (tuleva leski) muuttaa asunnosta pois tai kuolee. Se hallintaoikeus koskee sitten myös asunnon irtaimistoa kuten huonekaluja ym. 

Nämä perintösotkut on usein tosi epäreiluja, piinallisia ja karmivia jos on uusia puolisoita ja muita uusperhekuviota. Valitettavasti. 

Selvitä nyt ainakin se, että lukeeko perukirjassa että oletko vaatunut (edunvalvojan välityksellä) lakiosaasi, vai oletko jättänyt lakiosasi vaatimatta. Jos et ole vaatinut lakiosaasi, niin et voi vaatia kuolinpesää nyt jaettavaksi siten että saisit siitä nyt jotain rahaa itsellesi. 

Selvitä myös se henkivakuutusjuttu. Jos kuolleella vanhemmallasi on ollut esim 100 000 € henkivakuutus, jonka ainoita edunsaajia on ollut sinä ja sisaruksesi, niin ne rahat kuuluu teille vaikka heti. Ne on pitänyt tallettaa tai sijoittaa aikoinaan johonkin teidän nimellä. Jos ne rahat on kadonneet isän käyttäminä tai hävittäminä, kysy hyvältä juristilta voisitko nostaa kavalluskanteen isääsi vastaan (käsitin että äiti oli se joka kuoli). Toiselle henkilölle (sinulle) kuuluvien rahojen kavaltaminen on rikos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sinun on tärkeää nyt selvittää kuka on ollut edunvalvojasi kuolinpesässä perunkirjoituksen ja pesänselvityksen yhteydessä. Jos eloonjäänyt vanhempasi on ollut osakkaana kuolinpesässä, hän ei ole saanut/voinut olla edunvalvojasi. Alaikäinen tarvitsee aina edunvalvojan, koska ei ole itse täysmääräisesti oikeustoimikelpoinen. Jos eloonjäänyt äiti/isä ei ole ollut kuolinpesän osakas, niin hän on ollut mitä luultavimmin se edunvalvoja. Mutta jos hän on ollut osakas, niin sinulle on pitänyt määrätä edunvalvojan sijainen eli joku muu hlö edunvalvojaksi. Edunvalvoja on perunkirjoitukseen liittyen tehnyt puolestasi päätöksen että vaaditko lakiosaasi vai et. 

Tiedän että on ollut edunvalvoja. Nimellisesti. Mutta koska omaisuuden arvo on ollut alle 15000 euroa on riittänyt isäni selvitys mihin rahat on laitettu. Siis esimerkiksi henkivakuutusrahat. Olen joskus kotona lukenut lappuja mutta nyt siihen ei ole enää mahdollisuutta. Jääkö uudelle vaimolle elinikäinen asumisoikeus kun isäni kuolee? Tuntuu kyllä todella epäreilulta.

Siis jos kuolinpesän omaisuus on ollut velaton asunto, niin kyllä omaisuutta on ollut enemmän kuin 15 000 euroa. Henkivakuutus ei muuten välttämättä tule kuolinpesälle eikä ole osa kuolinpesää. Riippuu mitä on lukenut vakuutuskirjassa edunsaajamääräys-kohdassa. Yleensä henkivakuutusraha menee suoraan sille jolle se on määrätty eikä kuolinpesälle. 

Mikäli isäsi vaimo ei omista itse toista vastaavaa asuntoa kuin isäsi ja hänen yhteisenä kotina toimiva asunto, niin kyllä isäsi vaimolle jää siihen asuntoon elinikäinen asumisoikeus eli hallintaoikeus. Se hallintaoikeus raukeaa siihen että tämä vaimo (tuleva leski) muuttaa asunnosta pois tai kuolee. Se hallintaoikeus koskee sitten myös asunnon irtaimistoa kuten huonekaluja ym. 

Nämä perintösotkut on usein tosi epäreiluja, piinallisia ja karmivia jos on uusia puolisoita ja muita uusperhekuviota. Valitettavasti. 

Selvitä nyt ainakin se, että lukeeko perukirjassa että oletko vaatunut (edunvalvojan välityksellä) lakiosaasi, vai oletko jättänyt lakiosasi vaatimatta. Jos et ole vaatinut lakiosaasi, niin et voi vaatia kuolinpesää nyt jaettavaksi siten että saisit siitä nyt jotain rahaa itsellesi. 

Selvitä myös se henkivakuutusjuttu. Jos kuolleella vanhemmallasi on ollut esim 100 000 € henkivakuutus, jonka ainoita edunsaajia on ollut sinä ja sisaruksesi, niin ne rahat kuuluu teille vaikka heti. Ne on pitänyt tallettaa tai sijoittaa aikoinaan johonkin teidän nimellä. Jos ne rahat on kadonneet isän käyttäminä tai hävittäminä, kysy hyvältä juristilta voisitko nostaa kavalluskanteen isääsi vastaan (käsitin että äiti oli se joka kuoli). Toiselle henkilölle (sinulle) kuuluvien rahojen kavaltaminen on rikos.

Täsmennän vielä. Siis jos vanhemmillasi on ollut keskinäinen omistusoikeustestamentti ja sen lisäksi et ole vaatinut lakiosaasi, niin silloin et voi vaatia pesää nyt jaettavaksi. Mutta jos sinulle kuuluu jokin osa pesästä niin sitten voit vaatia pesää jaettavaksi ainakin paperilla (jos omaisuus on asunto, et saa rahaa vaan asunto jää).

Jos vanhemmat tekee keskinäisen omistusoikeustestamentin kaikesta omaisuudestaan eikä kukaan lapsi vaadi lakiosaansa, niin se eloonjäänyt puoliso saa 100 % kuolleen omaisuudesta. Eli lapsi jää tässä kohdin perinnöttä. Ja vasta sitten kun tämä toinenkin vanhempi kuolee, niin omaisuus tulee jaettavaksi, siinä yhteydessä siis molempien niiden kuolleiden vanhempien omaisuus, eli vasta tässä kohdin perintöön pääsee käsiksi. Sen vuoksi kannattaa tarkkaan miettiä että luopuuko lakiosastaan, vaikka vanhemmat sitä nyt toivoisi ja pyytäisi. Mikään pakkohan ei ole luopua lakiosasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sinun on tärkeää nyt selvittää kuka on ollut edunvalvojasi kuolinpesässä perunkirjoituksen ja pesänselvityksen yhteydessä. Jos eloonjäänyt vanhempasi on ollut osakkaana kuolinpesässä, hän ei ole saanut/voinut olla edunvalvojasi. Alaikäinen tarvitsee aina edunvalvojan, koska ei ole itse täysmääräisesti oikeustoimikelpoinen. Jos eloonjäänyt äiti/isä ei ole ollut kuolinpesän osakas, niin hän on ollut mitä luultavimmin se edunvalvoja. Mutta jos hän on ollut osakas, niin sinulle on pitänyt määrätä edunvalvojan sijainen eli joku muu hlö edunvalvojaksi. Edunvalvoja on perunkirjoitukseen liittyen tehnyt puolestasi päätöksen että vaaditko lakiosaasi vai et. 

Tiedän että on ollut edunvalvoja. Nimellisesti. Mutta koska omaisuuden arvo on ollut alle 15000 euroa on riittänyt isäni selvitys mihin rahat on laitettu. Siis esimerkiksi henkivakuutusrahat. Olen joskus kotona lukenut lappuja mutta nyt siihen ei ole enää mahdollisuutta. Jääkö uudelle vaimolle elinikäinen asumisoikeus kun isäni kuolee? Tuntuu kyllä todella epäreilulta.

Siis jos kuolinpesän omaisuus on ollut velaton asunto, niin kyllä omaisuutta on ollut enemmän kuin 15 000 euroa. Henkivakuutus ei muuten välttämättä tule kuolinpesälle eikä ole osa kuolinpesää. Riippuu mitä on lukenut vakuutuskirjassa edunsaajamääräys-kohdassa. Yleensä henkivakuutusraha menee suoraan sille jolle se on määrätty eikä kuolinpesälle. 

Mikäli isäsi vaimo ei omista itse toista vastaavaa asuntoa kuin isäsi ja hänen yhteisenä kotina toimiva asunto, niin kyllä isäsi vaimolle jää siihen asuntoon elinikäinen asumisoikeus eli hallintaoikeus. Se hallintaoikeus raukeaa siihen että tämä vaimo (tuleva leski) muuttaa asunnosta pois tai kuolee. Se hallintaoikeus koskee sitten myös asunnon irtaimistoa kuten huonekaluja ym. 

Nämä perintösotkut on usein tosi epäreiluja, piinallisia ja karmivia jos on uusia puolisoita ja muita uusperhekuviota. Valitettavasti. 

Selvitä nyt ainakin se, että lukeeko perukirjassa että oletko vaatunut (edunvalvojan välityksellä) lakiosaasi, vai oletko jättänyt lakiosasi vaatimatta. Jos et ole vaatinut lakiosaasi, niin et voi vaatia kuolinpesää nyt jaettavaksi siten että saisit siitä nyt jotain rahaa itsellesi. 

Selvitä myös se henkivakuutusjuttu. Jos kuolleella vanhemmallasi on ollut esim 100 000 € henkivakuutus, jonka ainoita edunsaajia on ollut sinä ja sisaruksesi, niin ne rahat kuuluu teille vaikka heti. Ne on pitänyt tallettaa tai sijoittaa aikoinaan johonkin teidän nimellä. Jos ne rahat on kadonneet isän käyttäminä tai hävittäminä, kysy hyvältä juristilta voisitko nostaa kavalluskanteen isääsi vastaan (käsitin että äiti oli se joka kuoli). Toiselle henkilölle (sinulle) kuuluvien rahojen kavaltaminen on rikos.

Siis minun osuus oli/ on alle 15000 euroa. Tiedän omaisuuden arvon aika tarkalleen. Ja tiedän myös ihan faktaksi henkivakuutuksen asianomaiset ja tarkat summat. Mutta kuten sanoin, rikos on vanhentunut. Tunnepuolella tuntuu todella väärältä että asuntoon tulee joku joka saa elinikäisen asumisoikeuden vaikka ei ole edes penniäkään maksanut. Ja samalla hiillostanut meidät pois sieltä. Kun vaan jotenkin saisi sen oman osuuden pois. Muistin nimittäin juuri että perukirja on pankissa. Se piti antaa sinne yhden lainan yhteydessä. Eikä ole takaisin tullut vaikka lainat on jo maksettu.

Ja vakuutuksen summa hyvin pieni mutta silti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Koko ongelmaa ei olisi, jos appivanhemmat olisivat keskinäisessä testamentissa jättäneet lapsille tässä vaiheessa sen verran perintöä, että perintöverot voidaan maksaa niillä. Mitään riitaa ei tässä tapauksessa ole ollut missään vaiheessa. Appivanhemmat eivät vain ole osanneet ennakoida tätä tilannetta.

No, vanhemmillani oli testamentti, jossa pyydettiin olemaan vaatimatta osuuttaan pesästä toisen kuollessa. Näin tein, niin eipä ole perintöverojakaan maksettavana.....

Sinun vanhemmillasi oli ilmeisesti omistusoikeustestamentti. Tällöin perintöverot maksaa toki omistusoikeuden saaja eli leski. Lapsille ei tule maksettavaa perintöveroa, jos he eivät vaadi lakiosaansa. Huono puoli tässä järjestelyssä on se, että perintöverot maksetaan kahteen kertaan. Ensin leski maksaa perimästään omaisuudesta ja lesken kuoltua lapset maksavat uudelleen samasta omaisuudesta.

Tässä ketjussa kommentoidussa ensimmäisessä kirjoituksessa puhutaan kuitenkin "asumis- ja käyttöoikeudesta" eli aivan selvästikin hallintaoikeudesta. Siinä leskelle jää hallintaoikeus omaisuuteen, mutta lapset saavat siihen omistusoikeuden. Lapset joutuvat maksamaan perintöverot heti (tai siis noin vuoden kuluttua kuolemasta), mutta itse omaisuutten he pääsevät käsiksi vasta lesken kuoltua. Myös ketjun toisen kirjoittajan appivanhemmilla oli nimenomaan hallintaoikeustestamentti, joten kymmenien tuhansien eurojen perintöverot tulevat maksuun lähikuukausina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sinun on tärkeää nyt selvittää kuka on ollut edunvalvojasi kuolinpesässä perunkirjoituksen ja pesänselvityksen yhteydessä. Jos eloonjäänyt vanhempasi on ollut osakkaana kuolinpesässä, hän ei ole saanut/voinut olla edunvalvojasi. Alaikäinen tarvitsee aina edunvalvojan, koska ei ole itse täysmääräisesti oikeustoimikelpoinen. Jos eloonjäänyt äiti/isä ei ole ollut kuolinpesän osakas, niin hän on ollut mitä luultavimmin se edunvalvoja. Mutta jos hän on ollut osakas, niin sinulle on pitänyt määrätä edunvalvojan sijainen eli joku muu hlö edunvalvojaksi. Edunvalvoja on perunkirjoitukseen liittyen tehnyt puolestasi päätöksen että vaaditko lakiosaasi vai et. 

Tiedän että on ollut edunvalvoja. Nimellisesti. Mutta koska omaisuuden arvo on ollut alle 15000 euroa on riittänyt isäni selvitys mihin rahat on laitettu. Siis esimerkiksi henkivakuutusrahat. Olen joskus kotona lukenut lappuja mutta nyt siihen ei ole enää mahdollisuutta. Jääkö uudelle vaimolle elinikäinen asumisoikeus kun isäni kuolee? Tuntuu kyllä todella epäreilulta.

Siis jos kuolinpesän omaisuus on ollut velaton asunto, niin kyllä omaisuutta on ollut enemmän kuin 15 000 euroa. Henkivakuutus ei muuten välttämättä tule kuolinpesälle eikä ole osa kuolinpesää. Riippuu mitä on lukenut vakuutuskirjassa edunsaajamääräys-kohdassa. Yleensä henkivakuutusraha menee suoraan sille jolle se on määrätty eikä kuolinpesälle. 

Mikäli isäsi vaimo ei omista itse toista vastaavaa asuntoa kuin isäsi ja hänen yhteisenä kotina toimiva asunto, niin kyllä isäsi vaimolle jää siihen asuntoon elinikäinen asumisoikeus eli hallintaoikeus. Se hallintaoikeus raukeaa siihen että tämä vaimo (tuleva leski) muuttaa asunnosta pois tai kuolee. Se hallintaoikeus koskee sitten myös asunnon irtaimistoa kuten huonekaluja ym. 

Nämä perintösotkut on usein tosi epäreiluja, piinallisia ja karmivia jos on uusia puolisoita ja muita uusperhekuviota. Valitettavasti. 

Selvitä nyt ainakin se, että lukeeko perukirjassa että oletko vaatunut (edunvalvojan välityksellä) lakiosaasi, vai oletko jättänyt lakiosasi vaatimatta. Jos et ole vaatinut lakiosaasi, niin et voi vaatia kuolinpesää nyt jaettavaksi siten että saisit siitä nyt jotain rahaa itsellesi. 

Selvitä myös se henkivakuutusjuttu. Jos kuolleella vanhemmallasi on ollut esim 100 000 € henkivakuutus, jonka ainoita edunsaajia on ollut sinä ja sisaruksesi, niin ne rahat kuuluu teille vaikka heti. Ne on pitänyt tallettaa tai sijoittaa aikoinaan johonkin teidän nimellä. Jos ne rahat on kadonneet isän käyttäminä tai hävittäminä, kysy hyvältä juristilta voisitko nostaa kavalluskanteen isääsi vastaan (käsitin että äiti oli se joka kuoli). Toiselle henkilölle (sinulle) kuuluvien rahojen kavaltaminen on rikos.

Siis minun osuus oli/ on alle 15000 euroa. Tiedän omaisuuden arvon aika tarkalleen. Ja tiedän myös ihan faktaksi henkivakuutuksen asianomaiset ja tarkat summat. Mutta kuten sanoin, rikos on vanhentunut. Tunnepuolella tuntuu todella väärältä että asuntoon tulee joku joka saa elinikäisen asumisoikeuden vaikka ei ole edes penniäkään maksanut. Ja samalla hiillostanut meidät pois sieltä. Kun vaan jotenkin saisi sen oman osuuden pois. Muistin nimittäin juuri että perukirja on pankissa. Se piti antaa sinne yhden lainan yhteydessä. Eikä ole takaisin tullut vaikka lainat on jo maksettu.

Ap on hieman vaikea saada selkoa että miten tämä sinun case on oikeasti mennyt. Ilmeisesti vanhemmillasi on ollut keskinäinen omistusoikeustestamentti ja sinä olet luopunut lakiosastasi. Eli et ole perinyt mitään etkä siten saanut mitään perintöveroja myöskään maksettavaksesi. Mutta mikä tuo 15 000 € sitten on? Koskiko heidän omistusoikeustestamentti vain osaa omaisuudesta, oliko jotkut tilillä olleet rahat tms sen omistusoikeustestamentin ulkopuolella? Vai onko 15 000 se henkivakuutuskorvaus? Jos on, niin siitähän ei mene perintöveroa (kun on noin pieni raha). Eikä se liity edes kuolinpesään todennäköisesti, vaan se on sinun jo nyt ja saat sen käyttöösi heti kunhan löydät sen (missä pankissa se on? Vai onko se kiinni jossain kiinteässä omaisuudessa? Jos on voit myydä tavaran ja käyttää siitä tulevat rahat mihin haluat).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sinun on tärkeää nyt selvittää kuka on ollut edunvalvojasi kuolinpesässä perunkirjoituksen ja pesänselvityksen yhteydessä. Jos eloonjäänyt vanhempasi on ollut osakkaana kuolinpesässä, hän ei ole saanut/voinut olla edunvalvojasi. Alaikäinen tarvitsee aina edunvalvojan, koska ei ole itse täysmääräisesti oikeustoimikelpoinen. Jos eloonjäänyt äiti/isä ei ole ollut kuolinpesän osakas, niin hän on ollut mitä luultavimmin se edunvalvoja. Mutta jos hän on ollut osakas, niin sinulle on pitänyt määrätä edunvalvojan sijainen eli joku muu hlö edunvalvojaksi. Edunvalvoja on perunkirjoitukseen liittyen tehnyt puolestasi päätöksen että vaaditko lakiosaasi vai et. 

Tiedän että on ollut edunvalvoja. Nimellisesti. Mutta koska omaisuuden arvo on ollut alle 15000 euroa on riittänyt isäni selvitys mihin rahat on laitettu. Siis esimerkiksi henkivakuutusrahat. Olen joskus kotona lukenut lappuja mutta nyt siihen ei ole enää mahdollisuutta. Jääkö uudelle vaimolle elinikäinen asumisoikeus kun isäni kuolee? Tuntuu kyllä todella epäreilulta.

Siis jos kuolinpesän omaisuus on ollut velaton asunto, niin kyllä omaisuutta on ollut enemmän kuin 15 000 euroa. Henkivakuutus ei muuten välttämättä tule kuolinpesälle eikä ole osa kuolinpesää. Riippuu mitä on lukenut vakuutuskirjassa edunsaajamääräys-kohdassa. Yleensä henkivakuutusraha menee suoraan sille jolle se on määrätty eikä kuolinpesälle. 

Mikäli isäsi vaimo ei omista itse toista vastaavaa asuntoa kuin isäsi ja hänen yhteisenä kotina toimiva asunto, niin kyllä isäsi vaimolle jää siihen asuntoon elinikäinen asumisoikeus eli hallintaoikeus. Se hallintaoikeus raukeaa siihen että tämä vaimo (tuleva leski) muuttaa asunnosta pois tai kuolee. Se hallintaoikeus koskee sitten myös asunnon irtaimistoa kuten huonekaluja ym. 

Nämä perintösotkut on usein tosi epäreiluja, piinallisia ja karmivia jos on uusia puolisoita ja muita uusperhekuviota. Valitettavasti. 

Selvitä nyt ainakin se, että lukeeko perukirjassa että oletko vaatunut (edunvalvojan välityksellä) lakiosaasi, vai oletko jättänyt lakiosasi vaatimatta. Jos et ole vaatinut lakiosaasi, niin et voi vaatia kuolinpesää nyt jaettavaksi siten että saisit siitä nyt jotain rahaa itsellesi. 

Selvitä myös se henkivakuutusjuttu. Jos kuolleella vanhemmallasi on ollut esim 100 000 € henkivakuutus, jonka ainoita edunsaajia on ollut sinä ja sisaruksesi, niin ne rahat kuuluu teille vaikka heti. Ne on pitänyt tallettaa tai sijoittaa aikoinaan johonkin teidän nimellä. Jos ne rahat on kadonneet isän käyttäminä tai hävittäminä, kysy hyvältä juristilta voisitko nostaa kavalluskanteen isääsi vastaan (käsitin että äiti oli se joka kuoli). Toiselle henkilölle (sinulle) kuuluvien rahojen kavaltaminen on rikos.

Siis minun osuus oli/ on alle 15000 euroa. Tiedän omaisuuden arvon aika tarkalleen. Ja tiedän myös ihan faktaksi henkivakuutuksen asianomaiset ja tarkat summat. Mutta kuten sanoin, rikos on vanhentunut. Tunnepuolella tuntuu todella väärältä että asuntoon tulee joku joka saa elinikäisen asumisoikeuden vaikka ei ole edes penniäkään maksanut. Ja samalla hiillostanut meidät pois sieltä. Kun vaan jotenkin saisi sen oman osuuden pois. Muistin nimittäin juuri että perukirja on pankissa. Se piti antaa sinne yhden lainan yhteydessä. Eikä ole takaisin tullut vaikka lainat on jo maksettu.

Ap on hieman vaikea saada selkoa että miten tämä sinun case on oikeasti mennyt. Ilmeisesti vanhemmillasi on ollut keskinäinen omistusoikeustestamentti ja sinä olet luopunut lakiosastasi. Eli et ole perinyt mitään etkä siten saanut mitään perintöveroja myöskään maksettavaksesi. Mutta mikä tuo 15 000 € sitten on? Koskiko heidän omistusoikeustestamentti vain osaa omaisuudesta, oliko jotkut tilillä olleet rahat tms sen omistusoikeustestamentin ulkopuolella? Vai onko 15 000 se henkivakuutuskorvaus? Jos on, niin siitähän ei mene perintöveroa (kun on noin pieni raha). Eikä se liity edes kuolinpesään todennäköisesti, vaan se on sinun jo nyt ja saat sen käyttöösi heti kunhan löydät sen (missä pankissa se on? Vai onko se kiinni jossain kiinteässä omaisuudessa? Jos on voit myydä tavaran ja käyttää siitä tulevat rahat mihin haluat).

Minä en tiedä testamentista enkä heidän keskinäisistään sopimuksista. Perintöveron olen maksanut ja olen virallisesti kuolinpesän osakas. Äitini kuoleman aikoihin koko omaisuuden arvo on ollut n. 40000 euroa. Kun omaisuuden arvo on ollut alle 15000 euroa on riittänyt isäni selvitys edunvalvojalle. Kukaan ei ole kuitenkaan konkreettisesti valvonut esimerkiksi vakuutusrahojen käyttöä. Niistä ei veroa olekaan maksettu. Nyt on sitten mukana jo uudet vaimot, lapset jne

Ap on ollut alaikäinen äidin kuollessa. Maistraatti ei ole taatusti hyväksynyt sitä, että ap tai ap:n edunvalvoja olisi luopunut ap:n lakiosasta. Mitä todennäköisemmin tässä on kysymys siitä, mitään testamenttia ei ole ollut, vaan ap:n osuus on tosiaan neljäsosa asunnosta, jos vanhemmilla ei ole äidin kuollessa ollut muuta omaisuutta.

Jos asunto on jossain maaseudulla, ei sen arvo ole välttämättä yli 60 000 euroa. Esimerkiksi oma äitini asuu suunnilleen tuonhintaisessa rivitalokolmiossa maaseututaajaman keskustassa.