Voinko vaatia osuuttani kuolinpesästä milloin vain?

Jotenkin en jaksa uskoa, että ap:n äidillä olisi ollut isoa henkivakuutusta, jos asunnon arvokin on vain kymmeniä tuhansia. Ja yleensä henkivakuutuksen edunsaaja on puoliso.

Kun ap sanot, että mahdollinen rikos on vanhentunut, niin kuinka kauan on äitisi kuolemasta?

Kaikki asiat, jotka olet tähän asti kertonut viittaavat siihen, että vanhemmillasi on ollut halpa asunto, eikä mitään muuta. En myöskään usko, että vanhemmillasi olisi ollut keskinäistä testamenttia. Minusta kaikki tuntuu menneen ihan laillisesti. Sinä ja sisaruksesi omistatte kuolinpesästä puolet ja olette maksaneet siitä asianmukaiset perintöverot. Koska isäsi asuu vanhempienne yhteisessä käytössä olleessa asunnossa, on isälläsi siihen elinikäinen asumisoikeus. Myös oikeus irtaimistoon säilyy isälläsi.

Jos olet ollut osakkaana henkivakuutuksessa, niin edunvalvojana isäsi on voinut raportoida, että ne rahat on käytetty koulutukseesi ja hankintoihin. On vaikea kiistää, etteikö näin olisi tehty, se nimittäin on ihan laillista ja suositeltavaa.

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti uusperhekuvioita ei perintölaissa huomioida oikeastaan ollenkaan, eli on ihan mahdollista, että lapsi joutuu jakamaan äitinsä omaisuuden isänsä uuden vaimon ja jopa tämän lasten kanssa.

Joo näin se ikävä kyllä menee, ja nykyhetken suomi on täynnä karmivia perintötilanteita noihin uusperhesoppiin liittyen. Niissä voi joutua epäreiluun tilanteeseen aiemman liiton lapset tai se uusi puoliso. 

Ajatelkaapas vaikka tällaista esimerkkitilannetta: Pekalla on yksi alaikäinen lapsi Pinja edellisestä avioliitosta ja yksi alaikäinen lapsi Niko uuden vaimon Maijan kanssa. Maijalla on myös edellisestä liitosta yksi lapsi MIro. Pekka kuolee. Ei ole avioehtoa eikä omistusoikeustestamentteja, mutta on kuitenkin hallintaoikeustestamentti koko omaisuuten Maijan kanssa. Pekan omaisuus on asunto Maijan kanssa (Pekka omistaa 90 %) ja mökki Maijan kanssa (Pekka omistaa 90%) . Pekka ja ex-vaimo on olleet pahoissa riidoissa.

Mitä tapahtuu Pekan kuoltua? Pekan ja Maijan omaisuus ositetaan avioliiton takia siten, että Maija saa aika paljon tasinkoa Pekalta, jonka seurauksena Maija omistaakin puolet sekä asunnosta että mökistä. Molemmat lapset vaativat lakiosaansa ja saavat sen. Mutta koska Maijalla on hallintaoikeus sekä asuntoon että mökkiin niin lakiosat jaetaan vaan paperilla. Molemmille lapsille määrätään maksettavaksi silti perintövero. Maija ja Niko ja Miro jää asumaan siihen yhteiseen kotiin ja mökkeilee siellä mökillä kesälomat. Edellisen liiton lapsen Pinjan edunvalvojana on hänen äitinsä. Pinja ei voi alaikäisenä yksin käyttää sitä mökkiä eikä hallintaoikeuden takia edes saa käyttää sitä ilman Maijan lupaa. Pinja ei siis saa käytännössä mitään perintöä kuin paperilla vuosikausiin, koska Maija on nuori ja elää vielä pitkään. Maijaa inhottaa kun edesmenneen miehensä ex-vaimo on kytköksissä sekä asuntoon että mökkiin tuon edunvalvoja-kuvion kautta, sillä Maija ja tämä nainen vihaavat toisiaan. No sitten 50 vuotta myöhemmin Maija kuolee. Silloin Pinja saa 50% asunnosta ja mökistä, mutta alunperin hänen isälleen kuuluneet loput 40 % molemmista meneekin perintönä Maijan ja isän yhteiselle lapselle Nikolle ja Maijan edellisen liiton lapselle Mirolle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja onko elossa olevalla vanhemmalle pakko maksaa se vaikka hänellä on oikeus asua kuolinpesässä?

Muusta omaisuudesta voi vaatia jakoa, mutta asunnosta (ja sen irtaimistosta) johon leskellä on asumisoikeus, ei voi jakoa vaatia. Joten lain mukaan leskellä on vahvempi oikeus asuntoon,kuin sinulla omaan osuuteesi siitä.

Kyllä kai siitä kämpästäkin voi jakoa vaatia, mutta eihän sitä kukaan ostaisi, jos siinä vanhemmalla olisi asumisoikeus (hallintaoikeus). Hallintaoikeushan asunnossa säilyisi, vaikka asunto myytäisiinkin, eli ainoastaan asunnon omistus muuttuisi, ei sen hallinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Ilmeisesti minun pitää nyt vääntää tämä vielä enemmän rautalangasta, jotta joku ymmärtäisi. Oletetaan, että vainajan omaisuus on 150 000 euroa ja lesken omaisuus 50 000 euroa. Vainajalla ja leskellä on em keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on tämän lakimiehen laatima ovela säädös lakiosuuden vaatimisesta. Yksi neljästä lapsesta vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua. Osituksessa lesken osuus on 100 000 euroa ja lasten 100 000 euroa. Lakiosaansa vaatinut lapsi saa tässä vaiheessa kahdeksasosan lasten osuudesta, eli 12 500 euroa. Muut lapset eivät vaadi lakiosaansa.

Sitten leski kuolee. Nyt on siis jaettavana leskeltä jäänyt 100 000 sekä ensimmäisen vainajan kuolinpesään jäänyt 87 500 euroa. Se lakiosaansa vaatinut lapsi saa nyt testamentin määräysten mukaan lesken omaisuudesta lakiosansa eli 12 500 euroa. Ensimmäisen vainajan kuolinpesästä hän on saanut omaisuutensa jo aikaisemmin. Testamentin määräysten mukaan muut lapset jakavat keskenään 175000 eli kukin heistä saa noin 58 300 euroa. Mitään lakia ei ole rikottu, sillä jokainen lapsi on saanut vähintään lakiosansa.

Mistä löytyy tällainen testamenttiin liitettävä erityisvaatimuslauseke, jolla rajoitetaan rintaperillisen lakiosuutta lesken kuoltua? Tuossahan on kolme neljästä lapsesta jakamassa lesken perintöä ja yksi sai vain lopun lakiosuutensa, joka liittyi ensimmäisen vanhemman perintöosuuteen. Kiinnostaa siis lakipykälä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Ilmeisesti minun pitää nyt vääntää tämä vielä enemmän rautalangasta, jotta joku ymmärtäisi. Oletetaan, että vainajan omaisuus on 150 000 euroa ja lesken omaisuus 50 000 euroa. Vainajalla ja leskellä on em keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on tämän lakimiehen laatima ovela säädös lakiosuuden vaatimisesta. Yksi neljästä lapsesta vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua. Osituksessa lesken osuus on 100 000 euroa ja lasten 100 000 euroa. Lakiosaansa vaatinut lapsi saa tässä vaiheessa kahdeksasosan lasten osuudesta, eli 12 500 euroa. Muut lapset eivät vaadi lakiosaansa.

Sitten leski kuolee. Nyt on siis jaettavana leskeltä jäänyt 100 000 sekä ensimmäisen vainajan kuolinpesään jäänyt 87 500 euroa. Se lakiosaansa vaatinut lapsi saa nyt testamentin määräysten mukaan lesken omaisuudesta lakiosansa eli 12 500 euroa. Ensimmäisen vainajan kuolinpesästä hän on saanut omaisuutensa jo aikaisemmin. Testamentin määräysten mukaan muut lapset jakavat keskenään 175000 eli kukin heistä saa noin 58 300 euroa. Mitään lakia ei ole rikottu, sillä jokainen lapsi on saanut vähintään lakiosansa.

Ensimmäisellä testamentilla ei voida vaikuttaa seuraavaan perinnönjakoon. Se ei vain päde. Lesken kuoltua jakavat kolme lasta tuon 87 500 ja lisäksi 100.000 menee tasan neljään osaan. Leski voi tehdä testamentin kolmelle lapselleen, jolloin yksi saa halutessaan vai lakiosan eli 12.500. Ilman lesken testamenttia hänkin saisi 25.000.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin en jaksa uskoa, että ap:n äidillä olisi ollut isoa henkivakuutusta, jos asunnon arvokin on vain kymmeniä tuhansia. Ja yleensä henkivakuutuksen edunsaaja on puoliso.

Kun ap sanot, että mahdollinen rikos on vanhentunut, niin kuinka kauan on äitisi kuolemasta?

Kaikki asiat, jotka olet tähän asti kertonut viittaavat siihen, että vanhemmillasi on ollut halpa asunto, eikä mitään muuta. En myöskään usko, että vanhemmillasi olisi ollut keskinäistä testamenttia. Minusta kaikki tuntuu menneen ihan laillisesti. Sinä ja sisaruksesi omistatte kuolinpesästä puolet ja olette maksaneet siitä asianmukaiset perintöverot. Koska isäsi asuu vanhempienne yhteisessä käytössä olleessa asunnossa, on isälläsi siihen elinikäinen asumisoikeus. Myös oikeus irtaimistoon säilyy isälläsi.

Jos olet ollut osakkaana henkivakuutuksessa, niin edunvalvojana isäsi on voinut raportoida, että ne rahat on käytetty koulutukseesi ja hankintoihin. On vaikea kiistää, etteikö näin olisi tehty, se nimittäin on ihan laillista ja suositeltavaa.

En ole missään väittänytkään että henkivakuutus olisi ollut iso. Olen nähnyt myös ne paperit ja tiedän tasan tarkkaan summat ja sen että me lapset oltiin myös edunsaajana. Kyseessä ryhmähenkivakuutus. Ja fakta on se että kavallus on tapahtunut. En kerro tarkkaa aikaa mutta yli 15 vuotta. Moni muukin asia on mennyt vastoin lakia mutta ne ei liity enää perintöasiaan.

Ja hei, niitä rahoja ei tasan tarkkaan ole käytetty minun koulutukseen tai hankintoihin. Muutin hyvin nuorena pois kotoa eikä sieltä ole tullut penniäkään rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki kuolleen omaisuus voidaan jakaa, jos on muuta kuin kodin irtaimisto ja asunto. Leskellä on oikeus pitää ne koskemattomina. 

On kyllä omalla tavallaan väärin. Yli 15 vuotta mennyt ja siinä ajassa on uusi vaimo saanut hyvin hävitettyä kaiken äitiin liittyvän. Enkä tarkoita nyt rahanarvoista tavaraa vaan muistoja. Ei kysytty meiltä lapsilta ja nyt ei omaan kotiin saa edes enää mennä.

Ei se ole teidän koti vaan isänne ja hänen uuden vaimon. Olisiko sinusta hyvä että jos puolisosi kuolisi niin lapsi ottaisi sinulta tuosta vaan pois esim asunto myyntiin ja puolet pois?

Vierailija kirjoitti:

Ja hei, niitä rahoja ei tasan tarkkaan ole käytetty minun koulutukseen tai hankintoihin. Muutin hyvin nuorena pois kotoa eikä sieltä ole tullut penniäkään rahaa.

Tuon voi pystyä todistamaankin tiliotteiden perusteella, kuka on rahoittanut ja mitä. Itselläni voi olla edessä samankaltainen tapaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki kuolleen omaisuus voidaan jakaa, jos on muuta kuin kodin irtaimisto ja asunto. Leskellä on oikeus pitää ne koskemattomina. 

On kyllä omalla tavallaan väärin. Yli 15 vuotta mennyt ja siinä ajassa on uusi vaimo saanut hyvin hävitettyä kaiken äitiin liittyvän. Enkä tarkoita nyt rahanarvoista tavaraa vaan muistoja. Ei kysytty meiltä lapsilta ja nyt ei omaan kotiin saa edes enää mennä.

Ei se ole teidän koti vaan isänne ja hänen uuden vaimon. Olisiko sinusta hyvä että jos puolisosi kuolisi niin lapsi ottaisi sinulta tuosta vaan pois esim asunto myyntiin ja puolet pois?

Lain mukaan siitä puolet on kyllä meidän lasten. Ihmettelisin koska lapset saa henkivakuutuskorvauksen tuossa tilanteessa ja heistä on asianmukaisesti ja laillisesti huolehdittu mutta kaikin tavoin koittaisin pitää huolen siitä että uudet perheet ei pääsisi väliin. Tosin erona myös se että meillä kovasti velkaa ja omat vanhemmat olivat velattomia. Mutta möisin asunnon/ ottaisin lainaa jos he niin vaatisivat.

Ei kai leski saa kuitenkaan hävittää kuolinpesän omaisuutta, eikö pitäisi tarjota osakkaille mahdollisuutta ottaa niitä itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Milloin pesä on jakamisvaiheessa? Toisenkin vanhemman kuoltua?

Tätä minä aina yritän naisilta hienovaraisesti tiedustella, tosin tuota kuolemaa ei kannata siihen yhdistää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Ilmeisesti minun pitää nyt vääntää tämä vielä enemmän rautalangasta, jotta joku ymmärtäisi. Oletetaan, että vainajan omaisuus on 150 000 euroa ja lesken omaisuus 50 000 euroa. Vainajalla ja leskellä on em keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on tämän lakimiehen laatima ovela säädös lakiosuuden vaatimisesta. Yksi neljästä lapsesta vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua. Osituksessa lesken osuus on 100 000 euroa ja lasten 100 000 euroa. Lakiosaansa vaatinut lapsi saa tässä vaiheessa kahdeksasosan lasten osuudesta, eli 12 500 euroa. Muut lapset eivät vaadi lakiosaansa.

Sitten leski kuolee. Nyt on siis jaettavana leskeltä jäänyt 100 000 sekä ensimmäisen vainajan kuolinpesään jäänyt 87 500 euroa. Se lakiosaansa vaatinut lapsi saa nyt testamentin määräysten mukaan lesken omaisuudesta lakiosansa eli 12 500 euroa. Ensimmäisen vainajan kuolinpesästä hän on saanut omaisuutensa jo aikaisemmin. Testamentin määräysten mukaan muut lapset jakavat keskenään 175000 eli kukin heistä saa noin 58 300 euroa. Mitään lakia ei ole rikottu, sillä jokainen lapsi on saanut vähintään lakiosansa.

Mistä löytyy tällainen testamenttiin liitettävä erityisvaatimuslauseke, jolla rajoitetaan rintaperillisen lakiosuutta lesken kuoltua? Tuossahan on kolme neljästä lapsesta jakamassa lesken perintöä ja yksi sai vain lopun lakiosuutensa, joka liittyi ensimmäisen vanhemman perintöosuuteen. Kiinnostaa siis lakipykälä.

Sinulla on ilmeisesti väärä käsitys lakiosan suuruudesta. Jos vanhempien omaisuus on yhteensä 200 000 euroa, niin kunkin lapsen lakiosuus on yhteensä 25 000 euroa. Esimerkissä jokainen lapsi sai vähintään lakiosansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin en jaksa uskoa, että ap:n äidillä olisi ollut isoa henkivakuutusta, jos asunnon arvokin on vain kymmeniä tuhansia. Ja yleensä henkivakuutuksen edunsaaja on puoliso.

Kun ap sanot, että mahdollinen rikos on vanhentunut, niin kuinka kauan on äitisi kuolemasta?

Kaikki asiat, jotka olet tähän asti kertonut viittaavat siihen, että vanhemmillasi on ollut halpa asunto, eikä mitään muuta. En myöskään usko, että vanhemmillasi olisi ollut keskinäistä testamenttia. Minusta kaikki tuntuu menneen ihan laillisesti. Sinä ja sisaruksesi omistatte kuolinpesästä puolet ja olette maksaneet siitä asianmukaiset perintöverot. Koska isäsi asuu vanhempienne yhteisessä käytössä olleessa asunnossa, on isälläsi siihen elinikäinen asumisoikeus. Myös oikeus irtaimistoon säilyy isälläsi.

Jos olet ollut osakkaana henkivakuutuksessa, niin edunvalvojana isäsi on voinut raportoida, että ne rahat on käytetty koulutukseesi ja hankintoihin. On vaikea kiistää, etteikö näin olisi tehty, se nimittäin on ihan laillista ja suositeltavaa.

En ole missään väittänytkään että henkivakuutus olisi ollut iso. Olen nähnyt myös ne paperit ja tiedän tasan tarkkaan summat ja sen että me lapset oltiin myös edunsaajana. Kyseessä ryhmähenkivakuutus. Ja fakta on se että kavallus on tapahtunut. En kerro tarkkaa aikaa mutta yli 15 vuotta. Moni muukin asia on mennyt vastoin lakia mutta ne ei liity enää perintöasiaan.

Koska aikaa on kulunut noin kauan, kannattaa asia unohtaa, koska ei mitenkään voida enää näyttää toteen, että teidän osuutenne pienistä  henkivakuutusrahoista olisi käytetty väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Ilmeisesti minun pitää nyt vääntää tämä vielä enemmän rautalangasta, jotta joku ymmärtäisi. Oletetaan, että vainajan omaisuus on 150 000 euroa ja lesken omaisuus 50 000 euroa. Vainajalla ja leskellä on em keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on tämän lakimiehen laatima ovela säädös lakiosuuden vaatimisesta. Yksi neljästä lapsesta vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua. Osituksessa lesken osuus on 100 000 euroa ja lasten 100 000 euroa. Lakiosaansa vaatinut lapsi saa tässä vaiheessa kahdeksasosan lasten osuudesta, eli 12 500 euroa. Muut lapset eivät vaadi lakiosaansa.

Sitten leski kuolee. Nyt on siis jaettavana leskeltä jäänyt 100 000 sekä ensimmäisen vainajan kuolinpesään jäänyt 87 500 euroa. Se lakiosaansa vaatinut lapsi saa nyt testamentin määräysten mukaan lesken omaisuudesta lakiosansa eli 12 500 euroa. Ensimmäisen vainajan kuolinpesästä hän on saanut omaisuutensa jo aikaisemmin. Testamentin määräysten mukaan muut lapset jakavat keskenään 175000 eli kukin heistä saa noin 58 300 euroa. Mitään lakia ei ole rikottu, sillä jokainen lapsi on saanut vähintään lakiosansa.

Ensimmäisellä testamentilla ei voida vaikuttaa seuraavaan perinnönjakoon. Se ei vain päde. Lesken kuoltua jakavat kolme lasta tuon 87 500 ja lisäksi 100.000 menee tasan neljään osaan. Leski voi tehdä testamentin kolmelle lapselleen, jolloin yksi saa halutessaan vai lakiosan eli 12.500. Ilman lesken testamenttia hänkin saisi 25.000.

Kysymyksessä on vanhempien keskinäinen testamentti, jonka kumpikin vanhempi on allekirjoittanut. Siinä on määräykset myös siitä, miten omaisuus jaetaan jälkimmäisen vanhemman kuoltua. Minun on vaikea uskoa, että perhe- ja perintöasioihin erikoistunut varatuomari olisi kirjoittanut testamentin, joka ei ole pätevä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Ilmeisesti minun pitää nyt vääntää tämä vielä enemmän rautalangasta, jotta joku ymmärtäisi. Oletetaan, että vainajan omaisuus on 150 000 euroa ja lesken omaisuus 50 000 euroa. Vainajalla ja leskellä on em keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on tämän lakimiehen laatima ovela säädös lakiosuuden vaatimisesta. Yksi neljästä lapsesta vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua. Osituksessa lesken osuus on 100 000 euroa ja lasten 100 000 euroa. Lakiosaansa vaatinut lapsi saa tässä vaiheessa kahdeksasosan lasten osuudesta, eli 12 500 euroa. Muut lapset eivät vaadi lakiosaansa.

Sitten leski kuolee. Nyt on siis jaettavana leskeltä jäänyt 100 000 sekä ensimmäisen vainajan kuolinpesään jäänyt 87 500 euroa. Se lakiosaansa vaatinut lapsi saa nyt testamentin määräysten mukaan lesken omaisuudesta lakiosansa eli 12 500 euroa. Ensimmäisen vainajan kuolinpesästä hän on saanut omaisuutensa jo aikaisemmin. Testamentin määräysten mukaan muut lapset jakavat keskenään 175000 eli kukin heistä saa noin 58 300 euroa. Mitään lakia ei ole rikottu, sillä jokainen lapsi on saanut vähintään lakiosansa.

Mistä löytyy tällainen testamenttiin liitettävä erityisvaatimuslauseke, jolla rajoitetaan rintaperillisen lakiosuutta lesken kuoltua? Tuossahan on kolme neljästä lapsesta jakamassa lesken perintöä ja yksi sai vain lopun lakiosuutensa, joka liittyi ensimmäisen vanhemman perintöosuuteen. Kiinnostaa siis lakipykälä.

Sinulla on ilmeisesti väärä käsitys lakiosan suuruudesta. Jos vanhempien omaisuus on yhteensä 200 000 euroa, niin kunkin lapsen lakiosuus on yhteensä 25 000 euroa. Esimerkissä jokainen lapsi sai vähintään lakiosansa.

Mitä höpäjät! Jos vanhempien omaisuus on yhteensä 200.000, niin osituksen jälkeen puolison osuus on 100.000 ja lasten myös 100.000 eli lapset(4) saisivat kukin 25.000. Mutta kun on keskinäinen omistusoikeustestamentti, niin leski perii puolisonsa . Halutessaan lapset voivat vaatia lakiosaansa, joka on puolet ilman testamenttia tulevasta perinnöstä eli tässä tapauksessa 12.500. Jos siis jokainen lapsi vaatii lakiosansa, pitää leski oman osuutensa eli 100.000 ja perii puolisoltaan 50.000. Jokainen lapsi saa 12.500.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Ilmeisesti minun pitää nyt vääntää tämä vielä enemmän rautalangasta, jotta joku ymmärtäisi. Oletetaan, että vainajan omaisuus on 150 000 euroa ja lesken omaisuus 50 000 euroa. Vainajalla ja leskellä on em keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on tämän lakimiehen laatima ovela säädös lakiosuuden vaatimisesta. Yksi neljästä lapsesta vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua. Osituksessa lesken osuus on 100 000 euroa ja lasten 100 000 euroa. Lakiosaansa vaatinut lapsi saa tässä vaiheessa kahdeksasosan lasten osuudesta, eli 12 500 euroa. Muut lapset eivät vaadi lakiosaansa.

Sitten leski kuolee. Nyt on siis jaettavana leskeltä jäänyt 100 000 sekä ensimmäisen vainajan kuolinpesään jäänyt 87 500 euroa. Se lakiosaansa vaatinut lapsi saa nyt testamentin määräysten mukaan lesken omaisuudesta lakiosansa eli 12 500 euroa. Ensimmäisen vainajan kuolinpesästä hän on saanut omaisuutensa jo aikaisemmin. Testamentin määräysten mukaan muut lapset jakavat keskenään 175000 eli kukin heistä saa noin 58 300 euroa. Mitään lakia ei ole rikottu, sillä jokainen lapsi on saanut vähintään lakiosansa.

Mistä löytyy tällainen testamenttiin liitettävä erityisvaatimuslauseke, jolla rajoitetaan rintaperillisen lakiosuutta lesken kuoltua? Tuossahan on kolme neljästä lapsesta jakamassa lesken perintöä ja yksi sai vain lopun lakiosuutensa, joka liittyi ensimmäisen vanhemman perintöosuuteen. Kiinnostaa siis lakipykälä.

Sinulla on ilmeisesti väärä käsitys lakiosan suuruudesta. Jos vanhempien omaisuus on yhteensä 200 000 euroa, niin kunkin lapsen lakiosuus on yhteensä 25 000 euroa. Esimerkissä jokainen lapsi sai vähintään lakiosansa.

Esimerkissä jätettiin huomioimatta jälkimmäisen vanhemman lakiosuus tälle yhdelle lapselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Ilmeisesti minun pitää nyt vääntää tämä vielä enemmän rautalangasta, jotta joku ymmärtäisi. Oletetaan, että vainajan omaisuus on 150 000 euroa ja lesken omaisuus 50 000 euroa. Vainajalla ja leskellä on em keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on tämän lakimiehen laatima ovela säädös lakiosuuden vaatimisesta. Yksi neljästä lapsesta vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua. Osituksessa lesken osuus on 100 000 euroa ja lasten 100 000 euroa. Lakiosaansa vaatinut lapsi saa tässä vaiheessa kahdeksasosan lasten osuudesta, eli 12 500 euroa. Muut lapset eivät vaadi lakiosaansa.

Sitten leski kuolee. Nyt on siis jaettavana leskeltä jäänyt 100 000 sekä ensimmäisen vainajan kuolinpesään jäänyt 87 500 euroa. Se lakiosaansa vaatinut lapsi saa nyt testamentin määräysten mukaan lesken omaisuudesta lakiosansa eli 12 500 euroa. Ensimmäisen vainajan kuolinpesästä hän on saanut omaisuutensa jo aikaisemmin. Testamentin määräysten mukaan muut lapset jakavat keskenään 175000 eli kukin heistä saa noin 58 300 euroa. Mitään lakia ei ole rikottu, sillä jokainen lapsi on saanut vähintään lakiosansa.

Mistä löytyy tällainen testamenttiin liitettävä erityisvaatimuslauseke, jolla rajoitetaan rintaperillisen lakiosuutta lesken kuoltua? Tuossahan on kolme neljästä lapsesta jakamassa lesken perintöä ja yksi sai vain lopun lakiosuutensa, joka liittyi ensimmäisen vanhemman perintöosuuteen. Kiinnostaa siis lakipykälä.

Sinulla on ilmeisesti väärä käsitys lakiosan suuruudesta. Jos vanhempien omaisuus on yhteensä 200 000 euroa, niin kunkin lapsen lakiosuus on yhteensä 25 000 euroa. Esimerkissä jokainen lapsi sai vähintään lakiosansa.

Mitä höpäjät! Jos vanhempien omaisuus on yhteensä 200.000, niin osituksen jälkeen puolison osuus on 100.000 ja lasten myös 100.000 eli lapset(4) saisivat kukin 25.000. Mutta kun on keskinäinen omistusoikeustestamentti, niin leski perii puolisonsa . Halutessaan lapset voivat vaatia lakiosaansa, joka on puolet ilman testamenttia tulevasta perinnöstä eli tässä tapauksessa 12.500. Jos siis jokainen lapsi vaatii lakiosansa, pitää leski oman osuutensa eli 100.000 ja perii puolisoltaan 50.000. Jokainen lapsi saa 12.500.

Minä puhun nyt tilanteesta toisen vanhemman kuoltua ja siitä, kuinka paljon lapset saavat perintöä yhteensä, kun lasketaan sekä ensimmäiseltä että toiselta vanhemmalta tullut perintö yhteen. Ja tässä tilanteessa ei siis ole mitään omistusoikeustestamenttia, vaan vain hallintaoikeustestamentti, jossa kuitenkin on mainitsemani ovela säädös lakiosan vaatimisesta.

113

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Ilmeisesti minun pitää nyt vääntää tämä vielä enemmän rautalangasta, jotta joku ymmärtäisi. Oletetaan, että vainajan omaisuus on 150 000 euroa ja lesken omaisuus 50 000 euroa. Vainajalla ja leskellä on em keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on tämän lakimiehen laatima ovela säädös lakiosuuden vaatimisesta. Yksi neljästä lapsesta vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua. Osituksessa lesken osuus on 100 000 euroa ja lasten 100 000 euroa. Lakiosaansa vaatinut lapsi saa tässä vaiheessa kahdeksasosan lasten osuudesta, eli 12 500 euroa. Muut lapset eivät vaadi lakiosaansa.

Sitten leski kuolee. Nyt on siis jaettavana leskeltä jäänyt 100 000 sekä ensimmäisen vainajan kuolinpesään jäänyt 87 500 euroa. Se lakiosaansa vaatinut lapsi saa nyt testamentin määräysten mukaan lesken omaisuudesta lakiosansa eli 12 500 euroa. Ensimmäisen vainajan kuolinpesästä hän on saanut omaisuutensa jo aikaisemmin. Testamentin määräysten mukaan muut lapset jakavat keskenään 175000 eli kukin heistä saa noin 58 300 euroa. Mitään lakia ei ole rikottu, sillä jokainen lapsi on saanut vähintään lakiosansa.

Ensimmäisellä testamentilla ei voida vaikuttaa seuraavaan perinnönjakoon. Se ei vain päde. Lesken kuoltua jakavat kolme lasta tuon 87 500 ja lisäksi 100.000 menee tasan neljään osaan. Leski voi tehdä testamentin kolmelle lapselleen, jolloin yksi saa halutessaan vai lakiosan eli 12.500. Ilman lesken testamenttia hänkin saisi 25.000.

Kysymyksessä on vanhempien keskinäinen testamentti, jonka kumpikin vanhempi on allekirjoittanut. Siinä on määräykset myös siitä, miten omaisuus jaetaan jälkimmäisen vanhemman kuoltua. Minun on vaikea uskoa, että perhe- ja perintöasioihin erikoistunut varatuomari olisi kirjoittanut testamentin, joka ei ole pätevä.

Jos tämä nyt liittyi siihen eristyisvaatimukseen testamentissa, että jos yksikin rintaperillinen vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, estyy kyseisen rintaperillisen lakiosuuden saatava jälkimmäisen vanhemman (eli lesken omaisuuteen), niin kyllä tapaus ihmetyttää. Millaisesta omaisuudesta on kyse?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Ilmeisesti minun pitää nyt vääntää tämä vielä enemmän rautalangasta, jotta joku ymmärtäisi. Oletetaan, että vainajan omaisuus on 150 000 euroa ja lesken omaisuus 50 000 euroa. Vainajalla ja leskellä on em keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on tämän lakimiehen laatima ovela säädös lakiosuuden vaatimisesta. Yksi neljästä lapsesta vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua. Osituksessa lesken osuus on 100 000 euroa ja lasten 100 000 euroa. Lakiosaansa vaatinut lapsi saa tässä vaiheessa kahdeksasosan lasten osuudesta, eli 12 500 euroa. Muut lapset eivät vaadi lakiosaansa.

Sitten leski kuolee. Nyt on siis jaettavana leskeltä jäänyt 100 000 sekä ensimmäisen vainajan kuolinpesään jäänyt 87 500 euroa. Se lakiosaansa vaatinut lapsi saa nyt testamentin määräysten mukaan lesken omaisuudesta lakiosansa eli 12 500 euroa. Ensimmäisen vainajan kuolinpesästä hän on saanut omaisuutensa jo aikaisemmin. Testamentin määräysten mukaan muut lapset jakavat keskenään 175000 eli kukin heistä saa noin 58 300 euroa. Mitään lakia ei ole rikottu, sillä jokainen lapsi on saanut vähintään lakiosansa.

Mistä löytyy tällainen testamenttiin liitettävä erityisvaatimuslauseke, jolla rajoitetaan rintaperillisen lakiosuutta lesken kuoltua? Tuossahan on kolme neljästä lapsesta jakamassa lesken perintöä ja yksi sai vain lopun lakiosuutensa, joka liittyi ensimmäisen vanhemman perintöosuuteen. Kiinnostaa siis lakipykälä.

Sinulla on ilmeisesti väärä käsitys lakiosan suuruudesta. Jos vanhempien omaisuus on yhteensä 200 000 euroa, niin kunkin lapsen lakiosuus on yhteensä 25 000 euroa. Esimerkissä jokainen lapsi sai vähintään lakiosansa.

Esimerkissä jätettiin huomioimatta jälkimmäisen vanhemman lakiosuus tälle yhdelle lapselle.

Ei jätetty. Ensimmäisen vanhemman kuoltua sen yhden lakiosuus oli 12500 euroa ja toisen vanhemman kuoltua jälleen 12500 euroa, yhteensä siis 25000 euroa. Kertoisitko, mikä tässä meni sinun mielestäsi väärin.