Voinko vaatia osuuttani kuolinpesästä milloin vain?

Vakuutusrahoja ei ole missään. Lasten osuudet on maksettu suoraan isälle. Sitä en tiedä miksi mutta summat ja vakuutuksensaajat tiedän. Ja edunvalvoja luottanut vanhemman sanaan. Ainakaan itse en todellakaan ole luopunut osastani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sinun on tärkeää nyt selvittää kuka on ollut edunvalvojasi kuolinpesässä perunkirjoituksen ja pesänselvityksen yhteydessä. Jos eloonjäänyt vanhempasi on ollut osakkaana kuolinpesässä, hän ei ole saanut/voinut olla edunvalvojasi. Alaikäinen tarvitsee aina edunvalvojan, koska ei ole itse täysmääräisesti oikeustoimikelpoinen. Jos eloonjäänyt äiti/isä ei ole ollut kuolinpesän osakas, niin hän on ollut mitä luultavimmin se edunvalvoja. Mutta jos hän on ollut osakas, niin sinulle on pitänyt määrätä edunvalvojan sijainen eli joku muu hlö edunvalvojaksi. Edunvalvoja on perunkirjoitukseen liittyen tehnyt puolestasi päätöksen että vaaditko lakiosaasi vai et. 

Tiedän että on ollut edunvalvoja. Nimellisesti. Mutta koska omaisuuden arvo on ollut alle 15000 euroa on riittänyt isäni selvitys mihin rahat on laitettu. Siis esimerkiksi henkivakuutusrahat. Olen joskus kotona lukenut lappuja mutta nyt siihen ei ole enää mahdollisuutta. Jääkö uudelle vaimolle elinikäinen asumisoikeus kun isäni kuolee? Tuntuu kyllä todella epäreilulta.

Siis jos kuolinpesän omaisuus on ollut velaton asunto, niin kyllä omaisuutta on ollut enemmän kuin 15 000 euroa. Henkivakuutus ei muuten välttämättä tule kuolinpesälle eikä ole osa kuolinpesää. Riippuu mitä on lukenut vakuutuskirjassa edunsaajamääräys-kohdassa. Yleensä henkivakuutusraha menee suoraan sille jolle se on määrätty eikä kuolinpesälle. 

Mikäli isäsi vaimo ei omista itse toista vastaavaa asuntoa kuin isäsi ja hänen yhteisenä kotina toimiva asunto, niin kyllä isäsi vaimolle jää siihen asuntoon elinikäinen asumisoikeus eli hallintaoikeus. Se hallintaoikeus raukeaa siihen että tämä vaimo (tuleva leski) muuttaa asunnosta pois tai kuolee. Se hallintaoikeus koskee sitten myös asunnon irtaimistoa kuten huonekaluja ym. 

Nämä perintösotkut on usein tosi epäreiluja, piinallisia ja karmivia jos on uusia puolisoita ja muita uusperhekuviota. Valitettavasti. 

Selvitä nyt ainakin se, että lukeeko perukirjassa että oletko vaatunut (edunvalvojan välityksellä) lakiosaasi, vai oletko jättänyt lakiosasi vaatimatta. Jos et ole vaatinut lakiosaasi, niin et voi vaatia kuolinpesää nyt jaettavaksi siten että saisit siitä nyt jotain rahaa itsellesi. 

Selvitä myös se henkivakuutusjuttu. Jos kuolleella vanhemmallasi on ollut esim 100 000 € henkivakuutus, jonka ainoita edunsaajia on ollut sinä ja sisaruksesi, niin ne rahat kuuluu teille vaikka heti. Ne on pitänyt tallettaa tai sijoittaa aikoinaan johonkin teidän nimellä. Jos ne rahat on kadonneet isän käyttäminä tai hävittäminä, kysy hyvältä juristilta voisitko nostaa kavalluskanteen isääsi vastaan (käsitin että äiti oli se joka kuoli). Toiselle henkilölle (sinulle) kuuluvien rahojen kavaltaminen on rikos.

Siis minun osuus oli/ on alle 15000 euroa. Tiedän omaisuuden arvon aika tarkalleen. Ja tiedän myös ihan faktaksi henkivakuutuksen asianomaiset ja tarkat summat. Mutta kuten sanoin, rikos on vanhentunut. Tunnepuolella tuntuu todella väärältä että asuntoon tulee joku joka saa elinikäisen asumisoikeuden vaikka ei ole edes penniäkään maksanut. Ja samalla hiillostanut meidät pois sieltä. Kun vaan jotenkin saisi sen oman osuuden pois. Muistin nimittäin juuri että perukirja on pankissa. Se piti antaa sinne yhden lainan yhteydessä. Eikä ole takaisin tullut vaikka lainat on jo maksettu.

Ap on hieman vaikea saada selkoa että miten tämä sinun case on oikeasti mennyt. Ilmeisesti vanhemmillasi on ollut keskinäinen omistusoikeustestamentti ja sinä olet luopunut lakiosastasi. Eli et ole perinyt mitään etkä siten saanut mitään perintöveroja myöskään maksettavaksesi. Mutta mikä tuo 15 000 € sitten on? Koskiko heidän omistusoikeustestamentti vain osaa omaisuudesta, oliko jotkut tilillä olleet rahat tms sen omistusoikeustestamentin ulkopuolella? Vai onko 15 000 se henkivakuutuskorvaus? Jos on, niin siitähän ei mene perintöveroa (kun on noin pieni raha). Eikä se liity edes kuolinpesään todennäköisesti, vaan se on sinun jo nyt ja saat sen käyttöösi heti kunhan löydät sen (missä pankissa se on? Vai onko se kiinni jossain kiinteässä omaisuudessa? Jos on voit myydä tavaran ja käyttää siitä tulevat rahat mihin haluat).

Minä en tiedä testamentista enkä heidän keskinäisistään sopimuksista. Perintöveron olen maksanut ja olen virallisesti kuolinpesän osakas. Äitini kuoleman aikoihin koko omaisuuden arvo on ollut n. 40000 euroa. Kun omaisuuden arvo on ollut alle 15000 euroa on riittänyt isäni selvitys edunvalvojalle. Kukaan ei ole kuitenkaan konkreettisesti valvonut esimerkiksi vakuutusrahojen käyttöä. Niistä ei veroa olekaan maksettu. Nyt on sitten mukana jo uudet vaimot, lapset jne

Ok. Sen takia sinun pitää nyt hommata käsiisi se perukirja. Pyydä sieltä pankista tai verotoimistosta jos et löydä omaa kopiotasi. Pankki ottaa yleensä sähköiset kopiot perukirjoista, joten sen pitäisi olla siellä tallessa ja saatavilla mistä tahansa konttorista. Siitä perukirjasta näet kaikki testamenttiasiat ja avioehtoasiat ja kaiken olennaisen. Oletko sinä ollut yhtenä edunsaajana siinä henkivakuutuksessa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap sinun on tärkeää nyt selvittää kuka on ollut edunvalvojasi kuolinpesässä perunkirjoituksen ja pesänselvityksen yhteydessä. Jos eloonjäänyt vanhempasi on ollut osakkaana kuolinpesässä, hän ei ole saanut/voinut olla edunvalvojasi. Alaikäinen tarvitsee aina edunvalvojan, koska ei ole itse täysmääräisesti oikeustoimikelpoinen. Jos eloonjäänyt äiti/isä ei ole ollut kuolinpesän osakas, niin hän on ollut mitä luultavimmin se edunvalvoja. Mutta jos hän on ollut osakas, niin sinulle on pitänyt määrätä edunvalvojan sijainen eli joku muu hlö edunvalvojaksi. Edunvalvoja on perunkirjoitukseen liittyen tehnyt puolestasi päätöksen että vaaditko lakiosaasi vai et. 

Tiedän että on ollut edunvalvoja. Nimellisesti. Mutta koska omaisuuden arvo on ollut alle 15000 euroa on riittänyt isäni selvitys mihin rahat on laitettu. Siis esimerkiksi henkivakuutusrahat. Olen joskus kotona lukenut lappuja mutta nyt siihen ei ole enää mahdollisuutta. Jääkö uudelle vaimolle elinikäinen asumisoikeus kun isäni kuolee? Tuntuu kyllä todella epäreilulta.

Lähiomaisen saama henkivakuutuskorvaus on määrättyyn rajaan (tällä hetkellä 35 000 euroa) asti verotonta. Eli ei ole mitään kummallista siinä, saamastasi henkivakuutuskorvauksesta ei ole maksettu veroa. Käyttikö isäsi korvauksen jotenkin väärin ja valehteli maistraatille sen käytöstä?

Siis jos kuolinpesän omaisuus on ollut velaton asunto, niin kyllä omaisuutta on ollut enemmän kuin 15 000 euroa. Henkivakuutus ei muuten välttämättä tule kuolinpesälle eikä ole osa kuolinpesää. Riippuu mitä on lukenut vakuutuskirjassa edunsaajamääräys-kohdassa. Yleensä henkivakuutusraha menee suoraan sille jolle se on määrätty eikä kuolinpesälle. 

Mikäli isäsi vaimo ei omista itse toista vastaavaa asuntoa kuin isäsi ja hänen yhteisenä kotina toimiva asunto, niin kyllä isäsi vaimolle jää siihen asuntoon elinikäinen asumisoikeus eli hallintaoikeus. Se hallintaoikeus raukeaa siihen että tämä vaimo (tuleva leski) muuttaa asunnosta pois tai kuolee. Se hallintaoikeus koskee sitten myös asunnon irtaimistoa kuten huonekaluja ym. 

Nämä perintösotkut on usein tosi epäreiluja, piinallisia ja karmivia jos on uusia puolisoita ja muita uusperhekuviota. Valitettavasti. 

Selvitä nyt ainakin se, että lukeeko perukirjassa että oletko vaatunut (edunvalvojan välityksellä) lakiosaasi, vai oletko jättänyt lakiosasi vaatimatta. Jos et ole vaatinut lakiosaasi, niin et voi vaatia kuolinpesää nyt jaettavaksi siten että saisit siitä nyt jotain rahaa itsellesi. 

Selvitä myös se henkivakuutusjuttu. Jos kuolleella vanhemmallasi on ollut esim 100 000 € henkivakuutus, jonka ainoita edunsaajia on ollut sinä ja sisaruksesi, niin ne rahat kuuluu teille vaikka heti. Ne on pitänyt tallettaa tai sijoittaa aikoinaan johonkin teidän nimellä. Jos ne rahat on kadonneet isän käyttäminä tai hävittäminä, kysy hyvältä juristilta voisitko nostaa kavalluskanteen isääsi vastaan (käsitin että äiti oli se joka kuoli). Toiselle henkilölle (sinulle) kuuluvien rahojen kavaltaminen on rikos.

Siis minun osuus oli/ on alle 15000 euroa. Tiedän omaisuuden arvon aika tarkalleen. Ja tiedän myös ihan faktaksi henkivakuutuksen asianomaiset ja tarkat summat. Mutta kuten sanoin, rikos on vanhentunut. Tunnepuolella tuntuu todella väärältä että asuntoon tulee joku joka saa elinikäisen asumisoikeuden vaikka ei ole edes penniäkään maksanut. Ja samalla hiillostanut meidät pois sieltä. Kun vaan jotenkin saisi sen oman osuuden pois. Muistin nimittäin juuri että perukirja on pankissa. Se piti antaa sinne yhden lainan yhteydessä. Eikä ole takaisin tullut vaikka lainat on jo maksettu.

Ap on hieman vaikea saada selkoa että miten tämä sinun case on oikeasti mennyt. Ilmeisesti vanhemmillasi on ollut keskinäinen omistusoikeustestamentti ja sinä olet luopunut lakiosastasi. Eli et ole perinyt mitään etkä siten saanut mitään perintöveroja myöskään maksettavaksesi. Mutta mikä tuo 15 000 € sitten on? Koskiko heidän omistusoikeustestamentti vain osaa omaisuudesta, oliko jotkut tilillä olleet rahat tms sen omistusoikeustestamentin ulkopuolella? Vai onko 15 000 se henkivakuutuskorvaus? Jos on, niin siitähän ei mene perintöveroa (kun on noin pieni raha). Eikä se liity edes kuolinpesään todennäköisesti, vaan se on sinun jo nyt ja saat sen käyttöösi heti kunhan löydät sen (missä pankissa se on? Vai onko se kiinni jossain kiinteässä omaisuudessa? Jos on voit myydä tavaran ja käyttää siitä tulevat rahat mihin haluat).

Minä en tiedä testamentista enkä heidän keskinäisistään sopimuksista. Perintöveron olen maksanut ja olen virallisesti kuolinpesän osakas. Äitini kuoleman aikoihin koko omaisuuden arvo on ollut n. 40000 euroa. Kun omaisuuden arvo on ollut alle 15000 euroa on riittänyt isäni selvitys edunvalvojalle. Kukaan ei ole kuitenkaan konkreettisesti valvonut esimerkiksi vakuutusrahojen käyttöä. Niistä ei veroa olekaan maksettu. Nyt on sitten mukana jo uudet vaimot, lapset jne

Olen ollut osakas vakuutuksessa. Ja tiennyt kyllä jo silloin että on kavallus mutta eihän sitä omaa vanhempaa vastaan. Itse asiassa nyt kun muistelen niin joku taho oli kiinnostunut rahoista jolloin valehtelin että minulle on ostettu sitä sun tätä tarpeellista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

83:lla meni lainaukset väärin. Kirjoituksessani piti lukea:

Lähiomaisen saama henkivakuutuskorvaus on määrättyyn rajaan (tällä hetkellä 35 000 euroa) asti verotonta. Eli ei ole mitään kummallista siinä, saamastasi henkivakuutuskorvauksesta ei ole maksettu veroa. Käyttikö isäsi korvauksen jotenkin väärin ja valehteli maistraatille sen käytöstä?

83

Vierailija kirjoitti:

Vakuutusrahoja ei ole missään. Lasten osuudet on maksettu suoraan isälle. Sitä en tiedä miksi mutta summat ja vakuutuksensaajat tiedän. Ja edunvalvoja luottanut vanhemman sanaan. Ainakaan itse en todellakaan ole luopunut osastani.

Joo siis alaikäinenhän ei itse luovukaan lakiosastaan eikä itse vaadi sitä. Sen tekee se edunvalvoja, kumman tekeekin. Olet siis ollut yhtenä edunsaajana henkivakuutuksessa. Se raha on voitu maksaa isällesi eli huoltajallesi, mutta se on silti sinun raha. Kuulostaa siltä että isäsi on kavaltanut sinulta sinun omaisuutta eli sen henkivakuutusrahan. En ole juristi, joten juttele asiasta juristin kanssa, mutta jonkun verran lakiasioista tiedän ja siltä se nyt kuulostaa että isäsi on vienyt sinulta ne rahat jos niitä ei muka ole missään. Jos alaikäinen saa henkivakuutuskorvauksen tai ennakkoperinnön tms niin se on sen alaikäisen nimissä, huoltaja usein päättää mihin se laitetaan mutta se sijoituskohde on yhä sen alaikäisen nimissä tai jos sillä ostetaan vaikka taulu niin taulun omistaa se lapsi. Ja saa haltuunsa heti kun on täysi-ikäinen. Mielestäni voit vaatia isältäsi nyt heti sitä henkivakuutuskorvausta ja jos hän ei maksa voit vaatia sitä käräjien kautta, jopa tehdä rikosilmoituksen. Hanki nyt hyvä nainen itsellesi juristi. On ikävää käräjöidä isäänsä vastaan, mutta vielä ikävämpää on että isä varastaa lapsensa rahat. Jos sinulla on kotivakuutus, niin kotivakuutus saattaa korvata sinulle tuollaisessa riita-asiassa niitä juristikuluja. Soita johonkin hyvämaineiseen juristitoimistoon, yleensä eka puhelu ja siitä tehtävä kannanotto on ilmainen. Ja soita kotivakuuksesi vakuutusyhtiöön ja selvitä korvaako ne sinulle juristikulusi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakuutusrahoja ei ole missään. Lasten osuudet on maksettu suoraan isälle. Sitä en tiedä miksi mutta summat ja vakuutuksensaajat tiedän. Ja edunvalvoja luottanut vanhemman sanaan. Ainakaan itse en todellakaan ole luopunut osastani.

Joo siis alaikäinenhän ei itse luovukaan lakiosastaan eikä itse vaadi sitä. Sen tekee se edunvalvoja, kumman tekeekin. Olet siis ollut yhtenä edunsaajana henkivakuutuksessa. Se raha on voitu maksaa isällesi eli huoltajallesi, mutta se on silti sinun raha. Kuulostaa siltä että isäsi on kavaltanut sinulta sinun omaisuutta eli sen henkivakuutusrahan. En ole juristi, joten juttele asiasta juristin kanssa, mutta jonkun verran lakiasioista tiedän ja siltä se nyt kuulostaa että isäsi on vienyt sinulta ne rahat jos niitä ei muka ole missään. Jos alaikäinen saa henkivakuutuskorvauksen tai ennakkoperinnön tms niin se on sen alaikäisen nimissä, huoltaja usein päättää mihin se laitetaan mutta se sijoituskohde on yhä sen alaikäisen nimissä tai jos sillä ostetaan vaikka taulu niin taulun omistaa se lapsi. Ja saa haltuunsa heti kun on täysi-ikäinen. Mielestäni voit vaatia isältäsi nyt heti sitä henkivakuutuskorvausta ja jos hän ei maksa voit vaatia sitä käräjien kautta, jopa tehdä rikosilmoituksen. Hanki nyt hyvä nainen itsellesi juristi. On ikävää käräjöidä isäänsä vastaan, mutta vielä ikävämpää on että isä varastaa lapsensa rahat. Jos sinulla on kotivakuutus, niin kotivakuutus saattaa korvata sinulle tuollaisessa riita-asiassa niitä juristikuluja. Soita johonkin hyvämaineiseen juristitoimistoon, yleensä eka puhelu ja siitä tehtävä kannanotto on ilmainen. Ja soita kotivakuuksesi vakuutusyhtiöön ja selvitä korvaako ne sinulle juristikulusi.

Tiedän kyllä. Mutta juridisesti rikos on jo vanhentunut. Siksi koen tärkeänä saada edes jotain. Tiedän että vakuutusraha on verotonta tiettyyn asti ja siksi sanoinkin että perintöveron olen maksanut. Ihan itse alaikäisenä sen 168 euroa joka tuli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut osakas vakuutuksessa. Ja tiennyt kyllä jo silloin että on kavallus mutta eihän sitä omaa vanhempaa vastaan. Itse asiassa nyt kun muistelen niin joku taho oli kiinnostunut rahoista jolloin valehtelin että minulle on ostettu sitä sun tätä tarpeellista.

Ap anteeksi että olen suorapuheinen, tilanne on sinun kannalta hyvin ikävä. On ymmärrettävä, että et ole uskaltanut puolustaa oikeuksiasi vanhempaasi vastaan, jos vanhempasi on painostanut sinua tai muutoin harjoittanut henkistä väkivaltaa tms. Isäsi on itsekkäistä syistä käyttänyt hyväksi sinun rakkauttasi häntä kohtaan ja sinun nuorta ikääsi. Mutta nyt olet aikuinen. Pidä nyt huoli omista oikeuksistasi ja ala puolustaa niitä. Vaikka haastaisit isäsi viisi kertaa oikeuteen, niin se ei ole yhtään niin ikävä teko kuin se mitä isäsi on sinulle tehnyt. Ne rahat on sinun. Ja ne on sinulta viety. Taistele ne takaisin itsellesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

http://www.lakiopas.com/lakitietoa/testamentti/sisalto/

"Myöskään hallinta- tai käyttöoikeustestamenteilla ei voida loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaansa."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakuutusrahoja ei ole missään. Lasten osuudet on maksettu suoraan isälle. Sitä en tiedä miksi mutta summat ja vakuutuksensaajat tiedän. Ja edunvalvoja luottanut vanhemman sanaan. Ainakaan itse en todellakaan ole luopunut osastani.

Joo siis alaikäinenhän ei itse luovukaan lakiosastaan eikä itse vaadi sitä. Sen tekee se edunvalvoja, kumman tekeekin. Olet siis ollut yhtenä edunsaajana henkivakuutuksessa. Se raha on voitu maksaa isällesi eli huoltajallesi, mutta se on silti sinun raha. Kuulostaa siltä että isäsi on kavaltanut sinulta sinun omaisuutta eli sen henkivakuutusrahan. En ole juristi, joten juttele asiasta juristin kanssa, mutta jonkun verran lakiasioista tiedän ja siltä se nyt kuulostaa että isäsi on vienyt sinulta ne rahat jos niitä ei muka ole missään. Jos alaikäinen saa henkivakuutuskorvauksen tai ennakkoperinnön tms niin se on sen alaikäisen nimissä, huoltaja usein päättää mihin se laitetaan mutta se sijoituskohde on yhä sen alaikäisen nimissä tai jos sillä ostetaan vaikka taulu niin taulun omistaa se lapsi. Ja saa haltuunsa heti kun on täysi-ikäinen. Mielestäni voit vaatia isältäsi nyt heti sitä henkivakuutuskorvausta ja jos hän ei maksa voit vaatia sitä käräjien kautta, jopa tehdä rikosilmoituksen. Hanki nyt hyvä nainen itsellesi juristi. On ikävää käräjöidä isäänsä vastaan, mutta vielä ikävämpää on että isä varastaa lapsensa rahat. Jos sinulla on kotivakuutus, niin kotivakuutus saattaa korvata sinulle tuollaisessa riita-asiassa niitä juristikuluja. Soita johonkin hyvämaineiseen juristitoimistoon, yleensä eka puhelu ja siitä tehtävä kannanotto on ilmainen. Ja soita kotivakuuksesi vakuutusyhtiöön ja selvitä korvaako ne sinulle juristikulusi.

Tiedän kyllä. Mutta juridisesti rikos on jo vanhentunut. Siksi koen tärkeänä saada edes jotain. Tiedän että vakuutusraha on verotonta tiettyyn asti ja siksi sanoinkin että perintöveron olen maksanut. Ihan itse alaikäisenä sen 168 euroa joka tuli.

Joka tapauksessa tilanne on se, että jos perukirjassa ei ole mainittu muuta omaisuutta kuin asunto, niin et pysty saamaan mitään niin kauan kuin isäsi asuu asunnossa (paitsi sen omistusosuuden asunnosta, mutta siitä sinulle ei ole käytännön hyötyä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Olet ap siis sitä mieltä, että henkivakuutusrahat on sinulta kavallettu, mutta kavalluksen syyteoikeus on vanhentunut? Hmm. Konsultoi silti juristia, sillä ilmeisesti ei ole tietoa koska se kavallus on oikeasti tapahtunut. Ei suinkaan välttämättä sillä päivämäärällä, kun ne henkivakuutusrahat tuli. Voi olla että kavallus on tapahtunut vasta vuosia myöhemmin...

Ja olet ilmeisesti myös sitä mieltä, että et ole edunvalvojan välityksellä luopunut lakiosastasi. Eli sinulle kuuluu perintönä vähintään 1/4 äitisi osituksen jälkeisestä omaisuudesta (mahdollisesti jopa 1/2, mikäli vanhemmillasi ei ollut omistusoikeustestamenttia). Asunnossa kiinni olevaa perintöä et voi saada ennen kuin isäsi muuttaa siitä pois. Ja asunnon arvo laitetaan jakokirjaan myyntihetken arvon mukaan, joka ei välttämättä ole sama kuin perukirjaan merkitty arvo. Mutta jos et ole luopunut perinnöstäsi (lakiosa + muu perintö jos ei ollut omistusoikeustestamenttia) ja perukirjaan on kirjattu muutakin kuolinpesän omaisuutta kuin asunto, niin sen voit saada jos vaadit kuolinpesää jaettavaksi. Jos isäsi pitää hallussaan sitä muuta omaisuutta (esim. taulu, korut, rahaa joka on käytetty jonnekin) niin hän joutuu luovuttamaan sinulle osuutesi. Isäsihän ei välttämättä enää ole edes kuolinpesän osakas, jos omaisuuden ositus avioliiton osalta on jo tehty eikä omistusoikeustestamenttia ole ollut... Silloin te omistatte siskosi/veljesi kanssa keskenänne koko kuolinpesän, jota tosin nyt rasittaa isäsi hallintaoikeus siihen asuntoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

http://www.lakiopas.com/lakitietoa/testamentti/sisalto/

"Myöskään hallinta- tai käyttöoikeustestamenteilla ei voida loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaansa."

Tässä ei ollakaan estämässä sitä, että joku ei saisi lakiosaansa. Mutta jos joku vaatii lakiosansa, hän saa kyllä sen, mutta vain sen. Jos hän ei vaadi lakiosaansa, saa hän enemmän. Lue yläpuolella oleva esimerkki. Kunkin perillisen lakiosa on 25 000 euroa, mutta jos kukaan ei vaadi lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin jokainen saa 50 000 euroa toisen vanhemman kuoltua.

Vierailija kirjoitti:

Suomi ja Ruotsi ovat ainoat maat Euroopassa, jossa lapset perivät vanhempansa. Muualla leski perii ensin puolisonsa ja lapset vasta molempien vanhempien kuoltua. Suomessakin laki muutoksesta on lausuntokierroksella.

Saksassa aviopuoliso perii puolet ja lapset toisen puolen. Siis esim. : saan pitää oman osuuteni (50%) talosta jos mies kuolee ensin SEKÄ perin puolet hänen osuudestaan, lapset perivät yhdessä sen toisen puolen, yli koko talosta neljänneksen.

saksalainen

Valitettavasti uusperhekuvioita ei perintölaissa huomioida oikeastaan ollenkaan, eli on ihan mahdollista, että lapsi joutuu jakamaan äitinsä omaisuuden isänsä uuden vaimon ja jopa tämän lasten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

http://www.lakiopas.com/lakitietoa/testamentti/sisalto/

"Myöskään hallinta- tai käyttöoikeustestamenteilla ei voida loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaansa."

Tässä ei ollakaan estämässä sitä, että joku ei saisi lakiosaansa. Mutta jos joku vaatii lakiosansa, hän saa kyllä sen, mutta vain sen. Jos hän ei vaadi lakiosaansa, saa hän enemmän. Lue yläpuolella oleva esimerkki. Kunkin perillisen lakiosa on 25 000 euroa, mutta jos kukaan ei vaadi lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin jokainen saa 50 000 euroa toisen vanhemman kuoltua.

Lakiosa 25 000 toisen vanhemman kuoltua, mutta ei hallinta-eikä käyttöoikeustestamentti poista jo lakiosuutensa vaatineen lapsen oikeutta saada jäljellä olevaa lakiosuuttaan toisen vanhemman kuoltua.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut osakas vakuutuksessa. Ja tiennyt kyllä jo silloin että on kavallus mutta eihän sitä omaa vanhempaa vastaan. Itse asiassa nyt kun muistelen niin joku taho oli kiinnostunut rahoista jolloin valehtelin että minulle on ostettu sitä sun tätä tarpeellista.

Jos tuosta valheestasi on mustaa valkoisella (edunvalvojasi tekemä selvitys siitä, mihin rahat on käytetty), et tule niitä rahoja saamaan, koska paperilla olet omien sanojesi mukaan ne jo käyttänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja vaimo kirjoitti:

Juurikin tästä syystä tehtiin paperit,kukaan lapsistamme ei saa vaatia osuuttaan perittävästä minun ja puolisoni eläessä,asumis ja käyttöoikeus lopouikämme 2okt taloon ja kolmeen mökkiin,eikä lasten puolisot ei ikinä saa penniäkään perinnöstä.

Voisitteko kuitenkin jättää lapsillenne edes sen verran, että he saavat perintöverot maksettua teistä ensimmäisen kuoltua? Meillä on juuri perheessä se tilanne, että anoppi kuoli ja appiukolla on testamentin mukaan hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös pankkitilillä oleviin rahoihin. Lapsille on tulossa monta kymmentä tuhatta euroa perintöveroja, vaikka perintöä ei ole tulossa senttiäkään ennen kuin myös appiukko kuolee. Siihen voi mennä vielä 5-10 vuotta. Meidän perhe kyllä selviää perintöveroista, mutta pienempipalkkaisille miehen sisaruksille tilanne on hankalampi.

Anoppi ja appiukko ovat varmaan ajatelleet, että leski sitten huolehtii lasten perintöveroista. Mutta nyt se ei onnistukaan, koska leski on jo sen verran dementoitunut, että hän on edunvalvonnassa. Lasten ei taas kannata vaatia lakiosaansa, koska testamentti on laadittu lakimiehen avustuksella niin ovelaksi, että lakiosaansa vaatineen lapsen perintöosa putoaa puoleen siitä, mitä se muuten olisi.

Millä ihmeen lakipykälällä testamentissa perintöosa putoaa puoleen, jos lapsi vaatii lakiosaansa lesken eläessä?

Testamentissa lukee, että jos joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa vain lakiosansa myös toisen vanhemman kuoltua ja loppuperintö jaetaan muiden sisarusten kesken. Koska lakiosa on puolet siitä, mitä lapselle ilman testamenttia tulisi, niin käytännössä vaatimus lakiosasta pudottaa ko. lapsen perintöosuuden puoleen.

Miten loppuperintö, mitä se sitten onkin, ei ole lakiosuuksiin kuuluvaa?

Jos jaettavaa on yhteensä 200 000 ja lapsia on neljä, niin kullekin lapselle kuuluu periaatteessa 50 000. Mutta jos joku vaatiikin lakiosaansa jo ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin testamentin mukaan hän saakin vain lakiosansa, eli yhteensä 25 000. Loput 25 000 jaetaan kolmen muun lapsen kesken. Eli tässä tapauksessa se lakiosaansa vaatinut lapsi saisi yhteensä 25 000 ja muut sisarukset sitten noin 58 300.

Nämä eivät siis ole oikeita summia, vaan pyrin vain selventämään lukujen avulla, mistä on kysymys. Eihän näistä summista edes tulisi kymmenien tuhansien perintöveroja. Ja taustalla tässä siis on vanhempien keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on erityissäädös siltä varalta, että joku lapsista vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Löydätkö linkin, jossa olisi lakitekstiä miten testamentilla voi rajata erityissäädöksenä lakiosan osuutta rintaperilisille? Vaikuttaa käsittämättömältä, että jos vaikka toisen vanhemman kuoltua pankkitilillä on puoli milliä ja osakkeita on useita, rintaperillinen joutuu maksamaan perintöveron ellei kiellä lakiosuuttaan.

Ei tässä ole kysymys siitä, että jonkun perillisen lakiosuutta oltaisiin pienentämässä. Hän nimenomaan saa lakiosuutensa, mutta vain sen. Jos perillinen ei vaadi lakiosuuttaan ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saa toisen vanhemman kuoltua neljäsosan pesästä (jos lapsia on neljä). Jos hän vaatii lakiosuutensa ensimmäisen vanhemman kuoltua, niin hän saakin vain kahdeksasosan.

Niin, eli normaalin perintökaaren mukaan? Mitä lakimiehen muka oveluutta tuossa sitten on ollut testamenttia laatiessa?

Ilmeisesti minun pitää nyt vääntää tämä vielä enemmän rautalangasta, jotta joku ymmärtäisi. Oletetaan, että vainajan omaisuus on 150 000 euroa ja lesken omaisuus 50 000 euroa. Vainajalla ja leskellä on em keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jossa on tämän lakimiehen laatima ovela säädös lakiosuuden vaatimisesta. Yksi neljästä lapsesta vaatii lakiosaansa ensimmäisen vanhemman kuoltua. Osituksessa lesken osuus on 100 000 euroa ja lasten 100 000 euroa. Lakiosaansa vaatinut lapsi saa tässä vaiheessa kahdeksasosan lasten osuudesta, eli 12 500 euroa. Muut lapset eivät vaadi lakiosaansa.

Sitten leski kuolee. Nyt on siis jaettavana leskeltä jäänyt 100 000 sekä ensimmäisen vainajan kuolinpesään jäänyt 87 500 euroa. Se lakiosaansa vaatinut lapsi saa nyt testamentin määräysten mukaan lesken omaisuudesta lakiosansa eli 12 500 euroa. Ensimmäisen vainajan kuolinpesästä hän on saanut omaisuutensa jo aikaisemmin. Testamentin määräysten mukaan muut lapset jakavat keskenään 175000 eli kukin heistä saa noin 58 300 euroa. Mitään lakia ei ole rikottu, sillä jokainen lapsi on saanut vähintään lakiosansa.